29.10.2014 / Salo
29.10.2014 4 kpl Leonhard Weiss RTE AS:n omistamia vaunuja on nostettu penkalle Salon ratapihan länsipäässä.
Kommentit
| 29.10.2014 12:43 | Mikko Herpman: | Näitä siis siirrellään rekalla työmaalta toiselle...? Kyllä on viisasta hommaa kerrassaan... Lieneeköhän ihan Suomalaisten erityisolosuhteiden aikaansaannosta.. Vai onnistuuko sama viisaus muuallakin maailmalla? | |
| 29.10.2014 13:17 | Mikko Nyman: | Tämä on kyllä kieltämättä loistava esimerkki suomalaisista erityisosaamatt..., korjaan erityisolosuhteista. Voi sitä tajunnanvirran määrää, mikä byrokratiakoneiston läpi on kulkenut, jotta on voitu saavuttaa näinkin tähtitieteellisen suuri älynväläys: lopetetaan rekkojen kuljettaminen rautateillä ja aletaan kuljettaa rautatiekalustoa rekoilla! Heureka!, sanoi virkamies, kun Isä Michailin kanssa bonuksista jutteli. Totta puhuen, tämä kaikki absurdius saa meikäläisen piakkoin potkimaan käytettyjä renkaita. Tällainen käsittämätön sekoilu saa jatkua vuodesta toiseen samalla, kun mietitään kansantaloustasolla niinkin merkittäviä seikkoja, kuten Merja Ailuksen keittiörempan hintaa tai Soili Suonojan lähipiirin mahdollista suosimista. Koska tämä maa on niin sekaisin kuin on, en ihmettele yhtään, vaikka joku kaunis päivä ampuisin itseäni ritsalla otsaan. Itsenäisyyspäivä olisi tähän kaiketi hyvä ajoitusvalinnan kannalta. |
|
| 29.10.2014 13:22 | Topi Lajunen: | Eniten ehkä ihmettelen sitä, miksei vaunujen käyttäjä ole ostanut tähän maahan hyväksyttyjä vaunuja. Jos minä ostaisin vaikkapa auton, niin kyllä minä etukäteen varmistan, että auto on hyväksytysti katsastettu (tai katsastettavissa) täkäläiseen liikenteeseen. | |
| 29.10.2014 13:23 | Tuukka Ryyppö: | Ammattitaidoton on kyllä tosiaan Leonhard Weiss ollut tuon hankintansa kanssa. Vaikea kuvitella tuollaista sähläystä muualla kuin Suomessa. Kas kun eivät hankkineet kalustoaan samantein 1067 millin raideleveydelle :D | |
| 29.10.2014 13:30 | Topi Lajunen: | Toisaalta, voi toki olla mahdollista, että hra Weiss on osannutkin laskea kokonaiskustannukset oikein, ja itästandardin vaunun hinta + siirtokustannukset elinkaaren aikana < länsistandardin vaunun hinta. | |
| 29.10.2014 13:42 | Tuukka Ryyppö: | Ihan hyväksyttyäkin kalustoa raahaillaan joo ajoittain maanteitä, koska se tulee halvemmaksi kuin junakuljetus. Eli jos se maantiekuljetus on joka tapauksessa halvempi kuin rautatiekuljetus, sillä ei itse asiassa ole yhtään mitään väliä, että vaunuja ei voi käyttää rautateillä. Ja silloin kannattaa vaan hankkia "jotain" mieluummin kuin maksaa rautatiekelpoisesta vaunusta, jota sitten kuitenkin raahaa paikasta toiseen rekalla. | |
| 29.10.2014 13:54 | Mikko Herpman: | Oli miten oli, mutta olisi hauska saada aito ja rehellinen laskukaava miten lavettikuljetus on oikeasti halvempi, kuin että nämä menisivät jonkun tavarajunan mukana. Mukaan laskettuna myös nostot kiskoille ja kiskoilta.. Niin, katsastus liikenteeseen, toimilupa yms. pitää olla hoidettuna, erittäin hankalaa luonnollisesti. Mutta nämä olisivat joka tapauksessa hoidettavia.. Tätä kustannusta en ottaisi mukaan tähän pohdintaan.. |
|
| 29.10.2014 14:19 | Juhani Pirttilahti: | Rautateillä ei ole enää olemassa erityistä katsastusjärjestelmää, koska se on kaiken tämän EU:n liittyvän mylläyksen myötä hävinnyt laista. Toiminnasta on tullut luonteeltaan hyvin toisenlaista ja käytännössä operaattori vastaa kaluston kunnosta tätä nykyä itse. Korjatkaa joku, jos olen ymmärtänyt väärin... :) Mutta jotain perin hölmöläistä tässä toiminnassa on. Ratatyössä näiden vaunujen "lainsuojattomuus" mystisesti katoaa, jolloin nämä voidaan tiputtaa kiskoille ja niitä voidaan liikuttaa ratatyövarauksen puitteissa... | |
| 29.10.2014 14:36 | Ossi Rosten: | No, eihän siitä nyt mitään tulisi jos näillä IVY vaunuilla saisi mielin määrin täällä kurvailla. Sitähän saattaisi joku kuljetusyrittäjä alkaa ostamaan Virosta tai rajan takaa Venäjältä kalustoa ja pistää työllistävän kuljetusyrityksen pystyyn! Suomessa!! Vuonna 2014!!! | |
| 29.10.2014 14:48 | Tuukka Ryyppö: | Mä en ymmärrä tätä venäläisvaunuvillitystä. Ne on teknisesti huonoja vaunuja, joiden turvallisuus ei täytä meikäläisiä kriteerejä. Suuri maa, suuret toleranssit. Suomi ei ole suuri maa, joten toleranssien ei ole hyvä olla suuret. Maailmassa on muutakin kuin venäläistä rautatiekalustoa, miksi pitää juuri venäläistä hankkia? Tohon Juhanin mainitsemaan lainsuojattomuuden katoamiseen... Ei niistä käsittääkseni katoa lainsuojattomuus, vaan rautatiekalustous. Ratatöitä saa käsittääkseni tehdä ihan millä kapineilla lystää. Saa käyttää vaikka lasten muovilapioita ja klemmareita, kunhan vaan lopputulos on vaatimusten mukainen. Venäjällä muuten ihan oikeasti on sellaisia automalleja, joita ei saisi uusinakaan Suomessa katsastuksesta läpi, koska Suomessa on myös tieliikenteessä tiukemmat turvallisuusvaatimukset kuin Venäjällä. Mitäs, jos joku suomalainen joukkoliikenneyrittäjä sellaisen halvan venäläisauton menisi hankkimaan ja katsastuskonttori sitten ottaisi ja kieltäytyisi antamasta leimaa? Olisiko kyseessä kilpailun rajoittaminen? Pitäisikö jokaisella suomalaisen firman hankkimalla autolla tai junanvaunulla saada liikennöidä Suomessa vapaasti meiningillä "no kun tämä nyt jo Suomessa on, niin hulluahan tätä olisi olla käyttämättä"? Joka tapauksessa, ratatöitä tehdessä sepeliä saa levittää kottikärrystä. Se ei silti tarkoita, että olisi järkevää hyväksyä kottikärryn laittaminen junaan viimeiseksi vaunuksi. Tämä on ihan rautatietoiminnan perusasioita ja jos tämä ei ole rautatieharrastajalle ennästään tuttua huttua, sietää kyllä mennä lisenssi kuivumaan. |
|
| 29.10.2014 14:54 | Mikko Nyman: | EVR näyttäisi lukevan vaunuissa, joten en oikein jaksa uskoa, että EVR:llä ja IVY:llä olisi kovin paljon yhteistä vuonna 2014!!!!!!!!??????!!!!! Sen sijaan EVR:llä ja EU:lla saattaisi olla hieman läheisemmät suhteet???!!!!?!?!?!?!!!??? ?!?!! |
|
| 29.10.2014 15:09 | Ossi Rosten: | Liittymättä aiheeseen, luulin vielä minuutti sitten Vironkin kuuluneen IVY:n kunnes kysyin asiaa Wikipedialta... *häpeää* Seuraava lukia voi vaihtaa tuon IVY:n vaikka EVR:ksi sitten.. :) |
|
| 29.10.2014 15:10 | Tuukka Ryyppö: | Liittyessään EU:hun Viro, Latvia ja Liettua neuvottelivat oikeuden hoitaa sisäistä liikennettä neuvostostandardien mukaan kunnes saavat päivitettyä kalustonsa nykyaikaiseksi. Noissa maissa on siis haluttu hyväksyä venäläiset vaunut koko rataverkolle vapaasti. (Virossa ei kai vaunutehtaita ole?) Suomessa siihen ei onneksi ole ollut tarvetta. |
|
| 29.10.2014 15:10 | Juhani Pirttilahti: | Vertaus katsastuskonttoriin ei tässä tapauksessa toimi, koska semmoista toimintamallia ei ole. Sen sijaan tyyppihyväksyntä on se juttu, mikä tulisi vastaan myös autopuolella. | |
| 29.10.2014 15:42 | Oskari Kvist: | Entä jos järjestettäisiin itä-rautatiekalustolle "siirtokilpien" hommaamisen mahdollisuus? On tietysti tekopyhyyttä, että kansainvälinen transitoliikenne saa kansainvälisyyden perusteella jatkua edelliseen malliin siinä missä volyymiltään ja liikennöintitiheydeltään paljon pienempi maan sisäinen ratatyöliikenne näillä vaunuilla on "kiellettyä".. Aika monta bruttotonnia sitä kansainvälistä liikennettä kuitenkin kulkee. Luulisi että siinä ne riskit vahinkoihin ovat suuremmat kuin jossain parin hassun vaunun kuljettamisessa ratatöitä varten. Vai onko raati eri mieltä? Uskosin, että nämä vaunut saattaisivat olla peräti parempikuntoisia kuin mitä transitoliikenteen vaunut. Säännöt eivät ole samat kaikille. Minun mielestä olisi kohtuullista sallia maan sisäinen liikenne myös näillä vaunuilla, vaikka liikennöinnin ehtona pidettävän kuljettajakoulutuksen muodossa. Kuljettajakoulutuksessa voitaisiin näiden itävaunujen liikennöinnissä tarvittaviin erityistaitoihin ja muiden asioiden huomioon ottamiseen. |
|
| 29.10.2014 16:03 | Juhani Pirttilahti: | Kyllähän nuo IVY-vaunut suomalaisia ratoja kuormittaa ihan eri tahtiin, kuin soveliaampi kalusto. Niillä liikennöintiin on sitten aikanaan laadittu koko joukko erinäisiä rajoituksia. Esim. tietyissä poikkeavissa vaihteissa Sn rajoitettu 20 km/h, vaihtotöiden tekoa on joillain paikoilla rajoitettu jne. Byrokratiahan tässä maassa sinänsä toimii, miten vaan se haluaa toimia. Olihan meillä museojunille vastaava rajoitus poikkeavissa vaihteissa, vaikka ei niillä ollut mitään tekemistä IVY-vaunujen kanssa. | |
| 29.10.2014 16:38 | Mikko Nyman: | Suomen byrokraattisen "demokratian" kansantasavalta yhtämittaisesti jo vuodesta 1917. - Hei, tulin tähän jälkitarkastukseen katkenneen jalkani vuoksi. Nymanin Mikko on nimeni ja jalkani oli tuossa poikki. Mun piti kuulemma tulla tänne jälkiröntgeniin. - Selvä juttu, se on siinä tapauksessa tuo viereinen luukku (sama virkailija siirtyy luukulta yksi luukulle kaksi, joiden välillä on etäisyyttä noin 40 senttiä) - Mikähän teillä oli asiana? - Tulin tähän jälkitarkastukseen katkenneen jalkani vuoksi, kuten äsken kerroin. - Ykkösluukulla hoidamme akuutit potilaat, tällä kakkosluukulla muut asiat. - Nymanin Mikko on nimeni ja jalkani oli tuossa poikki. Mun piti kuulemma tulla tänne jälkiröntgeniin. - Selvä juttu, menkää tuonne istumaan. - Selvä juttu. *Huoh* Onneksi Suomessa ei ole turhaa byrokratiaa. |
|
| 29.10.2014 17:18 | Topi Lajunen: | Suomessa on itseasiassa EU-mittakaavassa erikoisen vähän byrokratiaa. Paljon sitä voi olla, mutta ei se ruoho muualla keskimäärin sen vihreämpää ole - päin vastoin. | |
| 29.10.2014 17:29 | [Tunnus poistettu]: | Eeeei, kyllä kansa tietää. Taidat olla niitä kulttuurimarsilaisia! | |
| 29.10.2014 17:31 | Juhani Pirttilahti: | Itseasiassa koen byrokratian vähentyneen viime aikoina. | |
| 29.10.2014 19:11 | Teemu Saukkonen: | Kokeilkaapas ansiosidonnaisella opiskelua, ja vielä siten että on töissä välillä. Kyllä nimittäin lapun toisenkin saa täytellä ja hyväksyttää. Ei nähkääs voi hyväksyä suoraan sitä että oikeasti opiskellaan vaan pitää olla sivupääosa-aikaispäätoimista se opiskelu. Tai se työ, vai oliko se opiskelu... Itsekään eivät tiedä, edes sitä kuluuko päivärahapäivät silloinkin kun on töissä (no tämä selvisi kun esitin vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä ja sain vastauksen kirjallisena). | |
| 29.10.2014 20:31 | Mikko Nyman: | Faktaa on kuitenkin se, että toimivan demokratian pahin uhka on byrokratia. Suomi johtaa tätä tilastoa ylivoimaisesti, mitä EU-jäsenmaihin tulee. Saatan ehkä tietää jotain tästä aiheesta, en paljon, mutta jotain. | |
| 29.10.2014 20:41 | Topi Lajunen: | En pidä tuota faktana. Luotettavina pitämäni lähteet, joilla on omakohtaista kokemusta ympäri EU:ta, ovat näin minulle kertoneet. Ehkä tässä voi toki olla alakohtaisia eroja, jolloin vain yhteen kohtaan tuijottamalla herkästi laajentaa "faktan" koskemaan laajempaakin kokonaisuutta. | |
| 29.10.2014 20:48 | Markku Knuutti: | Jaa että EVR ! Koskas "kettutytöt" on tämmöseen lähteny? :) | |
| 29.10.2014 21:59 | Mikko Nyman: | Yleisellä tasolla kerron nyt, että tuo koipileikkaukseni jälki-check on siis totta. Totta on myöskin se, että tunnen aika monta virkamiestä, kansanedustajaa ja muita lakeja säätäviä henkilöitä ja voin käsi sydämellä sanoa, että Suuomi on ylivoimaisesti EU:n byrokraattisin jäsenmaa. Tämä ei liityy tuntemukseen, ihmissuhteisiin tai mihinkään muuhunkaan tunne- tai fiilispohjaan, vaan faktaan siitä, mitä Suomessa oikeasti tapahtuu. VRLeaksia en halua sen kummemmin mainostaa, mutta tässä nyt kuitenkin pätkä siitä, mikä on totta ja miksi hommat menevät niin kuin menevät: -- http://vrleaks.wordpress.com/2014/05/03/a03052014/ |
|
| 29.10.2014 22:15 | Olli Keski-Rahkonen: | Mikko esittää nyt omia mielipiteitään faktoina. Oletko ehkä joskus asunut ulkomailla kokien paikallista arkibyrokratiaa? Entä miten mittaat eri maiden byrokratiaa kokonaisuutena ja vertaat sitä? Sulla varmaan on faktaa Suomen lisäksi myös kaikista 27 muusta EU-maasta väitteesi tueksi? | |
| 29.10.2014 22:24 | Mikko Nyman: | OKR: On toki vastaus ja kiistaton fakta: missään muussa EU-jäsenmaassa kuin Suomessa demokratian suurin pullonkaula ei ole byrokratia. Näin olen sanonut vuosikaudet ja tulen jatkamaan tätä "ilosanomaa" jatkossakin, ellei tätä väitettäni joku voi konkreettisin argumentein kumota. Korruptio on eri asia kuin byrokratian tuhoama demokratia. |
|
| 30.10.2014 09:59 | [Tunnus poistettu]: | Siis ihmisten on vaikea päästä äänestämään, tai asettua ehdolle, tai eduskunnan / kunnanvaltustojen on vaikea kokoontua, byrokratian takia? | |
| 30.10.2014 10:21 | Mikko Nyman: | Eihän demokratian toteutuminen tietenkään tarkoita äänestystä joka neljäs vuosi. Tästä puhuimme paljon Open Knowledge Finland -tapahtumassa pari vuotta sitten. Tuossa linkki koostevideoon: http://www.youtube.com/watch?v=0itN_XzqZTg |
|
| 30.10.2014 10:40 | Jouni Hytönen: | Hmm... meillä on siis vahva mutukäsitys, jonka tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista, mutta joka pitää kuitenkin muiden kumota konkreettisella argumentaatiolla. :) | |
| 30.10.2014 10:59 | Mikko Nyman: | Demokratia-aiheinen keskustelu on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen juttu. Ylläpito voisi harkintansa mukaan siirtää tämän ketjun keskustelupuolelle. Kuulostelen ja keskustelen tästä subjectista mielelläni lisää porukan kanssa. | |
| 30.10.2014 16:44 | Leo Männistö: | Aloitetaanpa kumoaminen EU-ajokortista. Suomalaisesta ajokortistani loppui virta ammattipätevyyden osalta ja koska minulla ei ole asuinpaikkaa Suomessa en voi suomalaista ajokorttia uusia. Siispä Virastoon. Viraston modernista nettiajanvarauksesta huomaan, että ensimmäinen vapaa aika on noin kolmen kuukauden päässsä. Eli jonottamaan. Kolme tuntia jonotettuani Viraston täti kertoo, että ei ajokorttia pelkällä ajokortilla uusita vaan tarvitaan liikennepsykologin lausunto, todistus kahden päivän ensiapukurssin käymisestä, silmälääkärin lausunto, yleislääkärin lausunto yleisestä terveydentilasta ja poliisilta ote rekistereistä etten ole rötöstellyt sekä todistus ammattipätevyyden perus- ja jatkokoulutuksesta. Näiden hankkimiseen kului hieman aikaa ja rahaakin ja jonotin taas kolmisen tuntia päästäkseni anomaan paperipaalini kanssa uutta ajokorttia. Yhdeksän viikon päästä sain mennä Toiseen Virastoon jonottamaan kahdeksi tunniksi valmista ajokorttia noutaakseni. Toki sama Virastoruletti on edessä esim. muuttoilmoitusta tehdessä. Suomessa sen voi tehdä netissä. | |
| 30.10.2014 16:46 | Leo Männistö: | Ja mitä KELAan tulee, en ole saanut ikinä yhtä ystävällistä ja nopeaa palvelua kuin irtisanoutuessani Suomen sosiaaliturvasta. Asiakaspalvelija vakuutti laittavansa asiaan liittyvät paperit välittömästi liikkeelle ja kas - tarvittavat lomakkeet oli postiluukussani seuraavana aamuna. Ehkä hän vei paperit jollain kuriirikyydillä Helsinki-Vantaalle ja valvoi, että kirje varmasti lähtee heti matkaan. | |
| 30.10.2014 18:17 | Mikko Nyman: | Byrokratia on edelleen toimivan demokratian pahin painajainen, kuten Leksa tossa yllä kirjoittaa. Uskallan väittää edelleenkin näin ja uskon tietäväni varsin tarkasti, mistä puhun. | |
| 30.10.2014 19:19 | Tommi K Hakala: | http://byroslavia.org/ Vielä ehtii ;D | |
| 30.10.2014 20:12 | Topi Lajunen: | Miten minusta tuntuu, että Nyman ei ymmärtänyt Männistön puhuvan kokemuksistaan Saksassa, ei Suomessa. Mitenkään muuten en osaa selittää sitä, miten Nyman sai Männistön kumoamisaloitusviestin käännettyä oman väitteensä todisteeksi. | |
| 30.10.2014 22:56 | Jouni Hytönen: | Asuessani tämän vuoden ensimmäisen puoliskon Ruotsissa mietin, miten parhaiten maksaisin asuntomme vuokran. Suomalaisesta verkkopankista olisi voinut tehdä kruunumääräisen ulkomaanmaksun, mutta se, että vastaanottajan tilille olisi päätynyt täsmälleen se kruunusumma, mikä piti, olisi edellyttänyt, että vastaan kaikista siirron kustannuksista, myös vastapuolen. Avoin piikki ei kuulostanut hyvältä. Siispä pankkiin paikallista tiliä avaamaan. Nordeassa sanottiin, että ei muuten onnistu ilman ruotsalaista henkilötunnusta, mene Skatteverketiin siitä. Siellä sanottiin, että emme tee henkilötunnusta sinulle noin lyhyeksi ajaksi. Takaisin Nordeaan tämän tiedon kanssa. Ei onnistu meillä, mutta kokeile tuolla Handelsbankenissa. Sieltä sain paperin, jonka Osuuspankin pitäisi täyttää ja todistaa, että olen heidän asiakas. No, Osuuspankki toimi vikkelästi ja seuraavana päivänä menin Handelsbankeniin paperin kera ja tili saatiin auki. Vuokranmaksun eräpäivä oli kyllä jo kauan sitten ohitettu, onneksi se ei ollut vuokrataloyhtiölle ongelma. Myöhemmin osoitteenmuutosta ei voinut tehdä ilman henkilötunnusta, se olisi ehkä onnistunut jollakin hidastetulla käsittelyllä puhelimitse, mutta ei netissä eikä henkilökohtaisesti postikonttorissa. Tämän seurauksena osa posteistani on paluun jälkeen ajautunut Ruotsiin, mutta sieltä ne eivät käänny takaisin tänne. Että sellaista byrokratiatonta elämää vuonna 2014 Ruotsissa. | |
| 31.10.2014 10:27 | Mikko Nyman: | Jounin tarina oli hauska todiste ruotsalaiseste byrokratiasta. Laitetaan "riita" lihoiksi ja todetaan, että kaikissa (EU-)maissa on valtavasti byrokratiaa. Ehkäpä suomalainen byrokratia on vain turruttanut meikäläisen, joten on helppo todeta, että Suomi on ylivoimaisesti byrokraattisin EU-jäsenmaa kaikkine aivan uskomattomine sääntelyineen. Listaa tuskin minun tarvitsee alle laittaa, sillä kaikki muistavat tuoreimmat jäykkäviinagatet sun muut. Eräs suomalainen pörssiyhtiö fuusioitui taannoin erään ruotsalaisen pörssiyhtiön kanssa. Kyseisen lafkan yrityskulttuuri muuttui hyvin nopeasti ruotsalaiseksi ja niinpä yhtiössä alettiinkin pian naureskella sille, että maanantain palaverin tarkoitus on se, että siinä päätetään, mitä seuraavan viikon maanantain palaverissa käsitellään. Seuraavan viikon palaverin asialistalla oli se, mitä sitä seuraavan viikon palaverissa käsitellään. Kun tämä sama esityslista jatkui maanantaista toiseen, todettiin lopulta, että olemme yhä edelleen lähtöpisteessä, eikä päätöksenteosta ole tietoakaan. Onko tuo sitten byrokratiaa vai ruotsalaista palaverikulttuuria, sitä en osaa sanoa. Sen voi kuitenkin rehellisyyden nimissä sanoa, että maissa maiden tavoilla, meillä näin ja heillä noin. |
|
| 31.10.2014 13:11 | Pentti Yli-Karjanmaa: | Tämä viestiketju kyllä muittuttaa aika pahasti byrokratiaa, onko keskutelu suistunut kiskoilta ;-) | |
| 31.10.2014 13:18 | Mikko Nyman: | Pentiltä hyvä kysymys. Mielestäni tämän selvittämiseen tulisi nimittää työryhmä ja paneutua sen jälkeen asiantuntijoiden antamiin arvioihin ja erillissuosituksiin. | |
| 31.10.2014 18:38 | Tuukka Ryyppö: | Saksassa tosiaan muuttoilmoituksen tekeminen sisältää neljä tuntia jonottamista kansalaisvirastossa, ellei ole varannut aikaa kuukautta etukäteen. Ja tästäpä päästäänkin byrokratia-aiheiseen anekdoottiin. Kävi niin, että eräs tuntemani Ihminen teki Virastossa muuttoilmoituksen Saksaan muutettuaan. Muuttoilmoituksen ohella Virasto hoitaa myös verokorttiasiat ja verokortti, A5:n kokoinen värillinen kartonginpala, lätkäistään käteen ensimmäisen muuttolmoituksen yhteydessä. No, tuotuaan verokorttinsa kotiin, hän huomasi tulleensa ilman mitään kysymyksiä merkatuksi ev.lut. kirkon jäseneksi, eli kirkollisverot ropsuivat. Ihminen meni Virastoon ja nelisen tuntia jonotettuaan pääsi Virkailijan pakeille. Virkailija sitten ilmoitti, että koska kyseessä on verotusasia, se pitää hoitaa verovirastossa, n. 5 km päässä. Ihminen jonotti sitten verovirastossa useamman tunnin, kunnes pääsi vihdoin hoitamaan asiaansa. Verovirastossa ilmoitettiin, että kirkosta eroamiseen tarvitaan Oikeuden päätös. Siispä Ihminen meni seuraavaksi Oikeuden luukulle, joka oli taas aivan toisaalla, ja pisti asian vireille. Muutamaa viikkoa myöhemmin tulikin sitten oikeuden päätös, että Ihminen ei ole enää kirkon jäsen, eikä hänen siten tarvitse maksaa kirkollisveroa. Tämän päätöksen kanssa Ihminen sitten meni jälleen Verovirastoon, jossa hän sai käteensä uuden verokortin. Koko prosessiin meni kaikkine jonotuksineen yhteensä hyvinkin viitisentoista tuntia aikaa. Ja tämä kaikki siis siksi, että Viraston työntekijä painoi ajatuksissaan väärää nappia. | |
| 01.11.2014 02:34 | Eljas Pölhö: | Byrokratiaa on monenmoista, halpaa ja kallista. Joissain maissa kuulemma selviää paprujen väliin piilotetulla setelillä kaikista ongelmista. Minulla (ja lähisukulaisillani) oli ongelma, kun Suomen verottaja ei tiennyt onko minulla lapsia vai ei. En pystynyt todistamaan sitä, koska olin ollut kirjoilla EU:n ulkopuolella. Muutaman kuukauden kinastelun jälkeen menin Ruotsin verovirastoon kysymään voivatko he auttaa. Vastaus oli, että eivät he voi tietää. Mutta koska olen paikalla (piti näyttää henkkari), niin he kysyivät onko minulla lapsia. Vastaukseni päälle lyötiin leima ja lähetettiin Suomeen. Aikaa meni 10 minuuttia. Avot, se kelpasi. Hyödyttömät paperit Suomessa maksoivat n. 60e, hyödylliset paperit Ruotsissa sisältyivät veronmaksuvelvollisuuteen (ei käteissuoritusta). Sitten äitini tarvitsi lainhuudatuksen maa-alalle isäni kuoltua. Taas sama ongelma. Verottajan päätös ei kelvannut. Sama rumba ja taas Ruotsin verottajan puheille. Sama paperi Suomeen ja sitten kelpasi. Taas samat maksut, Suomeen rahaa ilman vastiketta ja Ruotsissa palvelua ilman maksua. Suomessa lähdettiin siitä, että minä valehtelen. Ruotsissa lähdettiin siitä, että minä puhun totta ja jos valehtelen niin se on rötös. Ongelman perussyy oli siinä, että muuttaessani Guernseylle, minun työ- ja maahanmuuttolupani koski vain minua, ei perheenjäseniä. Ketään siellä ei kaikkina vuosina koskaan kiinnostanut tietää oliko minulla perhettä vai ei. He eivät voineet todistaa mitään minun perheestäni ja syntyi musta aukko suomalaiseen uteluun. Sinänsä ihan jännä juttu, että sikäläisestä sosiaaliturvatunnuksesta ei ainakaan silmämääräisesti näe minun ikääni. Ehkä näkisi, jos ymmärtäisi miten se on kasattu, mutta en ainakaan minä sitä havainnut. Sikäli kuin havaitsin, niin koko saaren sos-turvasta huolehti puoli tusinaa ihmistä kuten myös verotoimistosta (kummassakin oli kiinteä maksuprosentti ilman mitään kommervenkkejä). Ilmankos saari, joka tuottaa vähän rakennuskiveä, vähän kaloja ja paljon pankkipalveluja, on maailman 6-7. vaurain paikka. |
|
| 01.11.2014 09:33 | Topi Lajunen: | Vaurauden ydin taitaa olla tosiaan tuossa pankkitoiminnassa, ja siinä ettei saarella virtaavan rahan alkuperästä olla turhan kiinnostuneita. | |
| 01.11.2014 10:05 | Antti Häyhänen: | Jo parikymmentä vuotta sitten Matti Wuori kirjoissaan kuvaili tätä Haavikon Itä-Bysanttia maaksi, jossa täytyy paperilla todistaa olevansa olemassa kun taas läntisimmissä maissa riittää, että olet olemassa. Suomi on ollut pienten agraariyhteisöjen maa, jossa vallitsevaa normia on täytynyt noudattaa tai muuten on leimattu hulluksi tai muuten yhteiskunnan ulkopuolella eläjäksi. Tällä tavoin yhteishenki on tietenkin normin sisällä eläjille luja, mutta ulkopuolisille ankara. Ikävällä tavalla se on näkynyt myös täälläkin. Soisin täälläkin enemmän käytettävän Hollannissa olevaa gedogen-periaatetta: siedetään asioita joita ei välttämättä hyväksytä. (Viittaan siis tällä kaneetilla keskusteluun kuvien laadusta, joka on joka tapauksessa subjektiivinen arvoasetelma) Itse olen tässä samoilla linjoilla Matti Wuoren ja Eljaksen kanssa ja ettei ongelma ole byrokratiassa itsessään. Uskon, että täälläkin kiskokaluston rekisteröinti ja käyttöönotto on siksi vaikeaa, että lähtökohta on aina se, että olet niin kauan väärässä kunnes todistat olleesi oikeassa. Toisekseen virkamies on aina oikeassa. Kun yhdistetään nämä kaksi periaatetta armottomaan normin paineeseen, ollaan tilanteessa jossa ainoa tapa hoitaa asioita on keppi. Toivottavasti tässä ollaan menossa siihen suuntaan, että käytettäisiin yhä enemmän porkkanaa ohjailuun ja myöhemmin hävitettäisiin koko keppi-aasi-porkkana -malli. Tämäkin toimii, sillä on olemassa hyvin menestyviä yrityksiä jossa koko malli on heivattu yli laidan. Koska Suomi on pieni maa, yksi tekijä näiden lisäksi on vielä pienet sisäpiirit. Jos joku sisäpiiriläinen saisi idean perustaa oman kiskokalustoyhtiön, uskoisin että luvat hoituisivat huoletta kuntoon. Mikäli ollaan jollain tapaa tuttuja tai sukulaisia, kääntyy ensimmäinen periaate oikein päin: olet syytön niin kauan kunnes toisin todistetaan. Kun asian hoitamisen lähtökohta on tämä, niin silloin byrokratikin toimii edistävänä eikä jarruttavana voimana. Ulkopuolisuutta ja virkavirhettä pelätään kuin ebolaa. |
|
| 01.11.2014 10:22 | [Tunnus poistettu]: | Minua pisti silmään tuo ensimmäinen lause Antin kommentissa. Eiköhän itse asiassa ole toisinpäin. Suomessa on väestökirjanpito, ei täällä tarvitse todistaa olevansa olemassa. Esimerkiksi Britanniassa ei ole tällaista väestörekisteriä. (Mutta joo, toimii tämä väestökirjanpito toki byrokratia-argumenttina niinkin päin: Suomi on niin byrokraattinen että täällä jopa kaikki ihmiset ovat virkamiesten ylläpitämissä luetteloissa, voi kauheata! Sehän onkin kätevää, kun joku asia, joka voi olla kahdella tavalla toteutettu, voidaan käyttää oman argumentoinnin tukena riippumatta siitä miten perin se on. Joku voisi sanoa että tämä osoittaa miten huteralla pohjalla argumentaatio on, kun mikä tahansa kelpaa todisteeksi...) | |
| 01.11.2014 10:41 | Mikko Nyman: | Haluaisin vielä vertailla Suomea ja Ruotsia keskenään: Suomessa on lähtökohtaisesti ongelmia ja vasta sitten niiden ratkaisuja. Ruotsissa sen sijaan tehdään heti ja jos ongelmia ilmenee, mietitään sitten niiden ratkaisuja. Molemmilla on puolensa, mutta suomalainen ongelmalähtöinen mentaliteetti toki hidastaa asioiden kehitystä. Mikäli Suomessa olisi Topin sanoja lainaten "Suomessa on itseasiassa EU-mittakaavassa erikoisen vähän byrokratiaa.", miksi tulemme lähes kaikessa päätöksenteossa vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä vaikkapa Viron ja Ruotsin perässä? Jos suomalainen demokratia toimisi hienosti, eikä byrokratiaa olisi, voisi yhteiskuntamme toimia aavistuksen dynaamisemmin ja johdonmukaisemmin. Hyvinä, vaikkakin pieninä esimerkkeinä tästä ovat alkoholiverotuksen jumppaaminen edestakaisin ja meille harrastajille tuttu JKV-sekoilu museojunaliikenteessä. Nämä siis vain kahtena pienenä esimerkkinä. Kaikenlaisten turhien byrokraattisten sääntöjen ja sääntelyiden kirjaimellinen noudattaminen lamauttaa maatamme. En kiistä, etteikö muissa maissa olisi niin ikään naurettavia sääntöjä tai lakeja, mutta suomalaisten pilkuntarkka lainkuuliaisuus ja herranpelko kieltämättä vaikuttavat ainakin välillisesti BKT:hen. Mitä tuohon alkoholiin ja alkoholilainsäädäntöön tulee, kerron esimerkin, mikä voi olla mahdollista vain ja ainoastaan Suomessa: jos menet kapakkaan ja tilaat tupla-Jägermeisterin, sepä ei onnistukaan, sillä yksittäiselle asiakkaalle voidaan tarjoilla vain yksi ravintola-annos kerrallaan. Sen sijaan jos kyseessä on seurue, seuruuelle voidaan tarjoilla pöytään vaikkapa litran Jägermeister-pullo. Seurue tarkoittaa tässä tapauksessa kahta tai useampaa henkilöä. |
|
| 01.11.2014 10:41 | Antti Häyhänen: | Tor: Uskon että Wuori tarkoitti tällä itsensä todistamisella sitä, että mikäli et ole väestörekisterissä sinua ei ole olemassa. Täällä moni asia perustuu henkilötunnuksen kanssa toimimiselle ja ilman sitä moni asia ei yksinkertaisesti onnistu. Jos sinulla ei ole hetua eikä merkintää väestörekisterissä, et ole olemassa. (Hullua tosin, että netissä henkilöllisyyden todistaminen on ulkoistettu pankeille == olet olemassa, jos sinulla on internet-pankkitoiminnolla varustettu tili...) Monista maista väestörekisteri puuttuu periaatteellisista syistä (kuten Hollannissa 2. MS jälkeen) ja siellä ei siitä syystä rekisterillä ole vastaavaa painotusta kuin meillä. Meillä rekisteri on toiminut hienosti ja se on sopinut meidän pohjoismaiseen yhteiskuntamalliimme, mutta enemmän yksilöllisyyden vapautta painottavissa yhteiskunnissa se ei niiden yhteiskuntamallien puitteissa ole mahdollinen. Wuori käytti muitakin esimerkkejä kuvaamaan ajatustaan siitä, että Suomi on negaation ja kepin maa eikä tarkoituksena varmaankaan ollut väestörekisterin kritiikki, kuten ei minullakaan. Taustaideana on, että jos et ole normin mukainen, sinusta tehdään ulkopuolinen. Näkökulmia voi esitellä ja perustella monella eri tapaa ja monen asian voi nähdä monesta eri kulmasta. | |
| 01.11.2014 11:06 | Pasi Utriainen: | Byrokratiasta en tiedä, mutta sellainen tyhjänpäiväinen paperinpyörittely ja mitäänsanomattomien laatujärjestelmien kanssa peuhaaminen on lisääntynyt. | |
| 01.11.2014 21:58 | Risto Lipponen: | Vaunut on destian vuokraamia, ja tosiaankin byrokratian takia siirretään kumipyörillä paikasta toiseen. Näin on tehty ja näin tullaan tekemään niin kauan kuin vr on suomalais omistuksessa. | |
| 02.11.2014 03:20 | Miro Salo: | Minkälaisella kalustolla näitä sitten maanteitä pitkin siirrellään? Jos liikenneturvallisuutta ajateltaisiin ihan nollasummapelinä ja teoreettisesti eri liikennemuotojen onnettomuustilastoihin nojaten, niin kuinka vaarallista ja vahingollista näitä ihan oikeasti olisi vaan siirrellä kiskoja pitkin, verrattuna tämänhetkiseen kumipyörävaihtoehtoon? Ottaen huomioon että se 30-40% rataverkolla jo aikapäiviä liikkuneista ja nytkin kait liikkuvista vaunuista on about ihan saman standardin mukaisia. | |
| 02.11.2014 05:25 | Tuukka Ryyppö: | Periaatteessa se menee joo noin, että niitä vaunuja on turvallisempaa kuljettaa raiteitse kuin maanteitse. Mutta käytännössä tuo logiikka ei toimi. Suomeen _EI_ pidä tuoda rataverkolle vaunuja, jotka eivät ole niin turvallisia kuin ne kohtuullisin kustannuksin voivat olla. Ellei sitten ole väistämättä pakko, niin kuin on Venäjältä tulevien tai sinne menevien kuljetusten laita, koska suomalaisvaunuja ei voi lähettää Venäjälle. Vaunuille on olemassa turvallisuusstandardit ja niiden mukaan on vain mentävä. Miksikö? Koska se ei voi mitenkään olla OK, että joku väsäilee autotallissa itselleen jonkinlaisen liitoksistaan nitisevän painavan laitteen jota kutsuu vaunuksi ja pistää sen sitten kiskoille kulkemaan. Ei, vaikka uhkaisi muussa tapauksessa kuljettaa teräsviritelmäänsä maantiekuljetuksena. Tässä yksittäisessä tapauksessa, kun vaunut nyt kerran jo Suomessa ovat, olisi tietysti periaatteessa ihan järkevää tehdä poikkeus ja antaa niiden vaunujen kulkea. Mutta sitten pitäisi tehdä poikkeus seuraavankin firman kohdalla, joka tietysti hankkisi vastaavalla tavalla vaunuja Venäjältä. Suomen laki kun ei mahdollista sitä, että sallitaan Leonhard Weissille tietynlaisten vaunujen käyttäminen, mutta ei sallita sitä vaikkapa VR Trackille. Jos siis näiden vaunujen rautatiekäyttö muutenkin kuin venäjänkaupan kannalta välttämättömin osin sallittaisiin, olisi väistämättä sallittava _kaikkien_ vastaavien vaunujen käyttö. Leonhard Weiss on tiennyt, että heidän ostamansa vaunut eivät ole Suomen vaatimusten mukaisia ja on silti hankkinut vaunut siinä toivossa, että ne sitten ehkä kuitenkin saataisiin hyväksytettyä juurikin tuolla "no muuten me kuljetetaan niitä sitten rekalla!" -uhkailulla. Se on tosiaan liikenneturvallisuuden kannalta huono, että nuo raahautuvat pitkin maanteitä, mutta vielä huonompi olisi rautatietavaravaunukaluston laajamittaisempi korvautuminen laadultaan nykyistä huonommilla laitteilla. Tässä nyt vaan on valittava kahdesta pahasta vähäisempi. Koska Leonhard Weiss teki aikanaan kuspäisen vedon. Ja hei, saahan näitä jo nyt kuljettaa Suomen rataverkolla, kunhan niiden sisällön tuo Venäjältä tai Venäjän läpi esimerkiksi Latviasta, Puolasta, Mongoliasta tai Virosta ;) Ratasepelin tullimaksujen ei luulisi olevan valtavat. |
|
| 02.11.2014 05:48 | Juhani Pirttilahti: | Tuli vaan tässä muistikuva, että näiden keltaiseksi maalattuja vastineita liikutellaan kyllä veturilla pitkin maata. | |
| 02.11.2014 06:03 | Tuukka Ryyppö: | Ainakin vuosi sitten niistä puhuttiin, että on typerää, kun niitä kuljetellaan maanteitse. Mutta, ehkä niihin on tehty muutos tai pari ja ne on sitten saatu hyväksytettyä Suomeen. | |
| 02.11.2014 06:20 | Juhani Pirttilahti: | Ei se ollut vain pahaa unta, saati harhaa vaan ihan todelline näky. Muutkin on nähny: esim. http://vaunut.org/kuva/94538 ja http://vaunut.org/kuva/94532 | |
| 02.11.2014 12:45 | Panu Breilin: | Siitä olisi kyllä iso hyöty tavaraliikenteelle Suomessa, jos venäläistyyppisen vaunukaluston käyttö sallittaisiin myös kotimaan liikenteessä. Sen jälkeen esim. Fennia Rail voisi vaunuja tarvitessaan yksinkertaisesti lähettää tarjouspyynnön jossain entisen Neuvostoliiton alueelle toimivalle vaunuja vuokraavalle yritykselle, ja parissa viikossa (tjsp.) halutut vuokravaunut olisivat valmiina toimitettuina raja-asemalla. Toisin sanoen tällä tavalla päästäisiin kiinni saman tyyppisiin kalustopooleihin kuin mitä Länsi-Euroopassakin on olemassa. | |
| 02.11.2014 12:52 | Mikko Nyman: | Panu: koska ajatuksesi on liian hyvä, yksinkertainen ja vieläpä toteuttamiskelpoinenkin, sen toteuttaminen näissä kuuluisissa erityisolosuhteissa vaatii vähintään kansankomitean nimityksen, selvitystyön tilaamisen ja lopulta toteamisen, että "VR:ltä saamamme tiedon mukaan kalusto on teknisesti käyttöikänsä päässä". | |
| 02.11.2014 13:43 | Juhani Pirttilahti: | Niin, toisaalta niiden yli tuhannen tämän vuoden aikana romutetun tavaravaunun joukossa varmasti olisi ollut kotimaisia sepelivaunuksi kelpaavia aihioita. | |
| 02.11.2014 23:54 | Tuukka Ryyppö: | Tavaravaunut on sen verran halpoja, kun rautatieliikenteen kuluihin ylipäänsä vertaa, ettei tuollaisille vaunupooleille erityisemmin ole tarvetta. Ja Juhanin huomio on hyvä. Jos valtio tahtoisi muuttaa sääntöjä kilpailua helpottaakseen, olisi parempi silloin sallia suomalaisten vaunujen käyttö kuin venäläisten vaunujen käyttö. Vaunuista ei tosiaan ole pula. Tavaravaunutelin muokkaaminen toiselle raideleveydelle on kertaluokkaa helpompi projekti kuin veturin tai moottorijunan telin muokkaaminen. Ja Suomestakin saa vaunuja ilmeisen kohtuulliseen hintaan, kun niitä kerran viedään Venäjälle aika paljonkin. | |
| 03.11.2014 00:34 | Eljas Pölhö: | Tuukka: Vaunupoolilleko ei tarvetta? Miksi sitten maailman on "pullollaan" tavaravaunuja vuokraavia firmoja? Ei se voi olla toivottoman huono liikeidea. Koska firmoja on kymmenittäin ja vuokrattavia vaunuja on tuhansittain, niin selvästi vuokrattaville vaunuille on kysyntää. Siellä missä niitä saa käyttää. Tässä ensimmäinen eteeni sattunut eli AWT Rosco: http://www.awt.eu/en/freight-wagon-rental/freight-wagon-rental Huomatkaa, että edellisen linkin takaa löytyy linkki, mistä voi ladata firman vaunumallit. Siitä vaan vaunuja valitsemaan. |
|
| 03.11.2014 01:09 | Tuukka Ryyppö: | Ei tarvetta siinä merkityksessä, ettei ilman pärjäisi. Kyllä sellaiset varmasti kannattavuutta parantavat, mutta tuskin ovat elinehto. | |
| 03.11.2014 08:44 | Jouni Hytönen: | Yksi iso toimija on sveitsiläinen AAE Cargo, http://www.aae.ch/ . Sen vaunuja näkyy varsin paljon Ruotsissakin. Rush Rail ei muilla vaunuilla ajakaan. |