Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11. 14:56 | Esko Maasalo | ||
| Ja Porin nykyisten veturitallien tyylikkyys! | ||||
|
22.11. 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä että tuli tämäkin kuvattua! | ||||
|
22.11. 11:40 | Marko Anttila | ||
| Muistomerkkihän tämä, Turun kiskoliikennekerho veturin historiaa, http://www.teeh0.com/tklk/Tk3/tk3.htm | ||||
|
22.11. 11:03 | Hannu Lehikoinen | ||
| Ei sovi Alavuteen maisemiltaan eikä senkään vuoksi, että paikalla näyttäisi olevan kampiasetinlaite. Mielestäni sopisi hyvin Ähtärin Töysän päähän. | ||||
|
|
22.11. 09:50 | Teppo Niemi | ||
| Tuo oikeassa laidassa oleva linja on silloisen PTL:n eli Posti- ja Telelaitoksen linja ja se sijaitsi Oriveden ja Seinäjoen välillä vastakkaisella puolella VR:n linjaa. Resiinarallihan kulki vuonna 1987 reittiä Ilomatsi - Joensuu - Varkaus - Pieksämäki - Jyväskylä - Haapamäki - Seinäjoki - Vaasa. Eli tuolta väliltä liikennepaikan pitäisi löytyä. Ja mitä tulee Ari-Pekan kommentiin, niin tuo tuplaleveä yläorsi Tampere - Pej VR:n linjassa oli aikanaan yksi hyvä tunnistustekijä. Muistaakseni myös Pohjammaan radan lennätinlinjan rakenne oli vastaava. Sopisiko paikaksi Alavuden lähtö Seinäjoen suuntaan? |
||||
|
|
22.11. 09:31 | Kari Haapakangas | ||
| On siinä kyllä luotu jo melkoinen ilma-aita, kun samassa pylväässä on tuplaleveä yläaisa, normaali väliaisa, ja vielä keskellekin on piuhoja kiinnitetty. JK: melkoisen hämmentävää, kun alkupään kommentit kommentoivat jo poisvaihdettua kuvaa... |
||||
|
|
22.11. 09:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuollaista telex-linjaa tuplaleveällä yläorrella oli ainakin Rauman radalla — ilmeisesti välillä Llh-Pej. Olen pitänyt sitä siksi erikoisena, että olikohan vastaavaa missään muualla? — No, luultavasti oli, mutta ihan kaikkein tyypillisintä puhelinlankain ripustustyyliä tämä ei ollut. | ||||
|
22.11. 08:47 | Jimi Lappalainen | ||
| 1037 onkin ollut Kurikassa jo yli 20 vuoden ajan, siirtoajo oli 29.7.2004. https://vaunut.org/kuva/12598 | ||||
|
|
22.11. 08:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Missäköhän tämä Resiinarallin kuva on otettu? Olisiko kuvausaika 08.1987? | ||||
|
21.11. 23:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvasta — ml. kuvateksti — ei puutu rautatieuskottavuutta. | ||||
|
|
21.11. 23:24 | Heikki Jalonen | ||
| Sulkuluukulliset ikkunat. Olisiko muisteltu Porkkalan Parenteesia jonkin elokuvan teon yhteydessä? Tai televisiosarjan, vuodelle 1993 tai 1994 ei oikein löydy sopivateemaista kokoelokuvaa. | ||||
|
|
21.11. 23:16 | Lasse Holopainen | ||
| Ruotsinlaivan kuivalle maalle ankkuroimisen tyylekkyys! | ||||
|
21.11. 23:15 | Lasse Holopainen | ||
| Edottomuus, onneksi. | ||||
|
21.11. 23:01 | Heikki Jalonen | ||
| Oulun Kaupungin Sähkölaitoksella oli pitkään (noin 1953...1970) käytössä Fordson Thames-alustalle rakennettu tikasauto, Veljekset Kulmalan konetikkaalla ja erikoisen ruman ruskeassa värissä. Se palveli katulamppujen vaihtotyössä ja linjahommissa ja muussa ylätyössä. Siinä moottorina oli jo mainittu Hopan Lättäpää. Sen käyntiääni oli tosiaan meidän nuorison mieleen hieno, varsinkin kun sitä vertasi muihin sen ajan tavallisiin Petteri-Raateri-Kustomi (Fordin D-sarjalainen)-Rönttä Mersu-linjan dieseleihin. Edes ruotsalaiset eivät olleet korvalle kovin erikoisia, paitsi sitten kun ensimmäiset 140-kymppi Scaniat tulivat ja säväyttivät. Sähkölaitos korvasi vanhan Temssin joskus vuoden 1970 tienoilla muovinokka-Kontiolla (Sisu, moottorina Valmet-nelosdiesel), jossa oli muistaakseni Nummelan tekemä nivelpuominostin. Myöhempinä aikoina olin itsekin töissä laitoksella. Joskus kuulin, kun vanhat kahvipöydän konkaripään asentajat juttelivat noista menneistä autoista. Temssiä muistelivat yllättävän hyvällä. Aivan erikoisesti hyvällä muistelivat sitä Kulmalan tikaslaitetta... Oli kuulemma nopea työssä, kolmekin tolppaa tuli hoidettua samassa ajassa kuin uudella nivelpuomiautolla yksi. Toisin kuin konetikkaalla, nivelpuominostimen kanssa piti laitella tassuja ja töppösiä, liikkeetkin hitaanpuoleisia ja pakkasella vieläkin hitaampia. Eikä talvella tarvinnut (Oulun Tuulen (TM) ja pakkasen purressa) kärvistellä hitaasti nousevassa ja laskevassa nostokorissa vaan nopsasti kipaista ylhäällä ja takaisin alas ja Temssin hyttiin. Jossa lämmintä riitti, ei loppunut Hopan moottorista hukkalämpö... |
||||
|
21.11. 22:58 | Rasmus Viirre | ||
| Hienosta ja ”historiallinen” kuva josta huokuu meren rannikon kosteus! | ||||
|
|
21.11. 22:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä oli tämän junan tarkoitus? Joku esittely vai elokuvan rekvisiittaa? | ||||
|
|
21.11. 21:34 | Jyrki Talvi | ||
| Vihertyminen enemmistönä. | ||||
|
|
21.11. 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Ford on vuosikymmenien mittaan tehnyt monia legendaarisen maineen saavuttaneita V8:ja. Esan mainitsema lättäpää oli ja on klassikko, kuten oli myös todella legendaarinen pikkulohko vuodelta 1962. Nykyinen Coyote vuodelta 2011 jatkaa ylpeänä tätä hienoa perinnettä! | ||||
|
|
21.11. 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva reilun vuosikymmenen takaa. Tällä hetkellä tunnisteissa on mukana pari vaunusarjaa, jotka käsittääkseni eivät kuvassa ole edustettuina. Kuvan kokoonpanossa en näe ERd:tä ja palveluvaunukin näyttäisi olevan Edfs eikä siis Eds. |
||||
|
21.11. 18:06 | Mika Hakala | ||
| Olisivatko nämä huhut jotain Facebookin suljetun ryhmän sisäisiä huhuja, vai esim. Metsä-Fibren Lappeenrannan Sahan tulevaisuuden huhuja (Tosin sulkeminen on nyt runsaassa kuukaudessa epätodennäköisempää)? | ||||
|
21.11. 17:25 | John Lindroth | ||
| "Tunnelmallinen kuva! | ||||
|
21.11. 17:09 | Vertti Kontinen | ||
| En yhtään epäile, etteikö olisi | ||||
|
|
21.11. 16:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Voiko sellaista porukkaa olla? | ||||
|
|
21.11. 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fordin omatekemä sivuventtiili-V-8 ("lättäpää") on vieläkin suuressa suosiossa rodinrakentajien keskuudessa. Ja mikä ettei, hyvin yksinkertainen (idioottivarma?) konstruktio, johon saa virityspalikoita aika helposti ja hyvin. Kerrotaanpa joidenkuiden pellepelottomien kutitelleen sitä ahtimillakin! Mitäs se nyt oli, etwa 1934 tuli myyntiin ja kansa osteli riemusta kiljuen! Huonosta maineestaan kuulu Clyde Barrowkin suosi V-8 Hoppaa pakomatkoillaan. Sellaisen ratissa hän kohtasi elämänsä lopun, poliisien konepistoolikunnialaukauksiin, jotka oli tähdätty kohti. Lättäpäätä oi myös "Möökjureissa" eli siis Mercuryissakin. Eikä Fordilla tuotantoon 1953 - 54 otettu Y-block V-8 syrjäyttänyt lättäpäätä mihinkään. Mäntän yhteiskoulun poikain liikunnanopettaja A. Elorannan legendaarinen 1950-luvun alkupuolen tummanvihreä Ford Vedette on vieläkin muistijäljessä löplöpttävän käyntiäänensä vuoksi. Vedettehän oli "pesussa hiukan kutistunut sämpylä-Ford"! Aaron Vedette on tiämmä lahjoitettu automuseolle... |
||||
|
21.11. 16:04 | Heikki Jalonen | ||
| Tuosta autosta enemmän kuvan https://vaunut.org/kuva/171828?s=1 yhteydessä. | ||||
|
|
21.11. 16:02 | Lasse Holopainen | ||
| No on, vielä kun on mukana EFs/EFits. Se piristää muuten tylsänkin kokoonpanon. Mutta kuvana kokonaisuus on muutenkin upea. | ||||
|
|
21.11. 16:01 | Heikki Jalonen | ||
| Purkutyössä mukana myös aikanaan niin yleinen jokapaikan kuorma-auto, Fordson Thames ET-sarjaa. Melkoisen varmasti ET-6 jolloin moottori oli Fordin 3,6 L sivuventtiili V-8. 85 hevosvoimaa ja bensaa paloi vaikeuksitta. Yleensä Suomeen tulleet olivat kokonaispainoltaan 7,5 tonnia eli tehtaan kokoluokkana 4½-tonnari. Kantavuutta päällirakenteista riippuen noin 4...4,5 tonnia. Tuon näköisenä sitä valmistettiin Dagenhamissa 1949...57. Mene ja tiedä, josko jossain Pakistanin perävuorilla yhä edelleenkin... Mutta, tuossapa autossa tuota merkittävää hyötykantavuutta osaltaan alentaa peräti moderni keksintö: Naru-Hiioppi. Nosturin malli on todennäköisimmin HIAB 190, suurin nostokyky 1000 kg, valmistuksessa 1948...54. Koko laitos oli hydrauliikan puolesta hyvin pelkistetty, ohjausventtiilissä oli vain 2 karaa (1-toiminen nosto ja 2-toiminen kääntö). Systeemiin kuului taljamekanismi, jolla saatiin aikaan nostovaijerin vetoliike päänostosylinterin käyttämänä. Rakenne ei siis ollut nykyisen kaltainen taittuva ja koukku puomin päässä-tyyppinen. Nosturin omapaino oli noin 450 kg, joten Hopan koppaan jäi laillista kuormavaraa sellaiset 3500 kg. Todellinen kuorman paino oli sitten ehkä jotain muuta ja paljolti riippuvainen kuskin selittelykyvyistä. Ratsiavaakojahan ei vielä tuohon aikaan ollut olemassakaan. |
||||
|
|
21.11. 16:00 | Lasse Holopainen | ||
| Porukka kattoo pimeellä, että ne on auki aina. | ||||
|
|
21.11. 14:10 | Pasi Seppälä | ||
| Lottokone arpoi melkoisen täysosuman. Tämän kuvan nimittäin...on hieno. | ||||
|
21.11. 14:08 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäinen leveäraiteinen sähköveturi oli Saksalan sahan AEG. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2022/05/Mestarimallit-Uutiskirje-5.5.2022.pdf |
||||
|
|
21.11. 13:30 | Rasmus Viirre | ||
| Näinkin uudet ja värilliset kuvat Keräseltä yhtäkkiä saavat melkein hämmentymään.. :) | ||||
|
|
21.11. 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä takia näitä on poistettu? | ||||
|
21.11. 12:18 | Jouni Halinen | ||
| Lisää puutteita/muutoksia. Stadikalla vielä enimmillä penkeillä kastuu, jos "taivaanisä" sille päälle sattuu. Työväentalon edestä puuttuu kelluva Kahvila/ravintola (ravintola Meripaviljonki). Työväentalon rakennusmateriaali on louhittu paikalla olleesta kalliosta. Talo rakennettiin ihan talkoilla (1908). Siihen aikaan (vasuri) kivimiehiä riitti. Myös "Sirppiliiteri" (Kulttis) on tehty talkoilla. 1918 kapinan/veljessodan/sisällisodan/luokkasodan… (kuka nyt miksikin sitä kutsuu) aikana Saksalaiset sotalaivat tulittivat Helsinkiä mereltä päin ja sattuneista syistä yhdeksi maaliksi valittiin juurikin työväentalo sen torni toimi oivana sihtinä (näkyy kuvassa jos tarkasti katsoo). Tällaista jälkeä saatiin (Krunikassa) aikaan sen aikaisilla laivatykeillä. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014195-1037.jpg Jäähalli "kurkistaa" jo kuvan vasemmassa reunassa. Ja jos tarkkaan katsoo, niin Tervasaaren tekoallas on vielä voimissaan. Sittemmin ”puliukot" (spurkut/pultsarit) onkivat/söivät kaikki altaan kirjolohet. Netistä poimittua (1994): ”Helsingin Kruununhaan ulkoilualueella Tervasaaressa on aloitettu kunnostustyöt täydellä teholla. Maanantaina tyhjennettiin pelastuslaitoksen tehopumpulla saarelle louhittu neliskulmainen tekoallas Altaan täyttäminen louhe- ja rakennusmassoilla alkaa heti juhannuksen jälkeen” (allas siis poistui kuvioista). ”Altaaseen istutettiin kirjolohia vuonna 1967. Presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä ongintapaikan. Allas oli Kruununhaan Lionsien maksullinen kalastuspaikka”. Urkki muuten nimesi Sateenkaariraudun uudelleen Kirjoloheksi. Hänhän oli piinkova kalamies, ja hänen piti saada aina suurimmat kalat, muuten iski suuttumus. Täysin vahvistamaton huhu kertoo, että jollain valtion vierailulla sukeltaja olisi jopa kiinnittänyt suuria kaloja hänen vieheeseensä. Voihan tämä olla vitsikin, ken sen tietää?. Eläimiä hän ei oikein hennonnut ampua (muuta kun vähän pakosta itäblokin valtiovierailuilla ja silloinkin hän ampui mieluummin ohi). Hänellä kun oli vielä syvällä muistissa 1918 tapahtumat Haminan valleilla, jolloin hän oli vasta 17 vuotias, mutta se on sitten ihan oma tarinansa. |
||||
|
|
21.11. 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo tieto olisi hienosti synkronissa sen kanssa, että Satamatien tasoristeys on viimein saamassa puomilaitoksen. Onko tuo tieto vai huhu? | ||||
|
|
21.11. 08:21 | Joonas Leinonen | ||
| Tämä liikenne muuten taitaa loppua vuodenvaihteessa... | ||||
|
21.11. 07:53 | Jari Välimaa | ||
| Jos käytetään vedyn polttamisessa puhdasta happea niin typen oksideja ei synny mutta jos käytetään ilmaa, joka on seoskaasu niin saadaan typen oksideja. Suomeen jo rakenteilla elektrolyylaitteistoja https://h2cluster.fi/projects/case-examples/ Vetyyn siirtyminen on menossa oleva prosessi, Suomeen rakennetaan vetyputkisto jota voidaan käyttää varastona. https://gasgrid.fi/2024/11/04/nordic-hydrogen-route-vetyinfrastruktuurihanke-etenee-suunnitteluvaiheeseen/ |
||||
|
21.11. 02:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Tästä vaunusta löytyi juttu Helsingin Sanomien arkistosta 21.2.1985 olevasta lehdestä. Jutussa on epäselvä valokuva, jossa trukki lastaa paperirullia tähän kyseiseen vaunuun. Vaunun ulkonäöstä ei tuossa lehtikuvassa saa selvää. Suunnitelmissa oli aloittaa tuotanto ensi vuonna, eli 1986, jolloin vaunuja valmistuu 40 kappaletta. Myöhemmin näitä tehdään 50:n kappaleen vuosivauhdilla. Jutussa mainitaan, että toisena vaihtoehtona olleen siirtokorivaunun karsinee pois rakenteiden harvuus. Vaunuun pääsee pölyä ja hienoa pulverilunta. Taisi kuitenkin Simn, Simn-t, Simns, Sim, ja Sim-u siirtokatevaunut viedä voiton. | ||||
|
20.11. 21:14 | Simo Virtanen | ||
| Pari viikkoa sitten ihmettelin tätä Tallinnassa. Ei taida montaa vuotta jäädä 40 vuoden iästä tämäkään Scania. BHA-tunnuksia jaettiin Hesassa vuonna 1987 ja samaisena vuonna Scania esitteli 3-sarjan. Tämä lienee aivan viimeisiä 2-sarjalaisia. Hyvää keskustelua tällainen tässäkin "langassa" sanoa jotain aina kymmenen vuoden välein. |
||||
|
20.11. 21:13 | Rasmus Viirre | ||
| Herranen aika mikä letka! Lasken 42 vaunua nopsaa pixeleitä tirkistellen.. Meniköhän loputkin liikenteessä olleet Uacit nyt pois..? Hetkeen ei ole tullut havaintoja.. |
||||
|
|
20.11. 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:n turvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren "keksintö". Jokseenkin vaarallinen konstruktio pimeässä. | ||||
|
20.11. 20:10 | Lari Åhman | ||
| Ei tarvitsekaan, mutta paluukuorma tarvitsee kun täysi selluvaunuroikka otetaan perään. Kyllä tässä kaikki oli vedossa mukana. | ||||
|
|
20.11. 20:08 | Lari Åhman | ||
| Ainakin 2019 meni Imatrankoskelle romuvaunuja: https://vaunut.org/kuva/134181 | ||||
|
|
20.11. 19:45 | Noah Nieminen | ||
| Entisessä Tuomaalan tasoristeyksessä (Mikkeli - Hiirola-välillä) oli myös tällainen portaali. | ||||
|
|
20.11. 19:36 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tuo vaunumäärä, ei riitä tarvitsemaan kolmea deeveetä. Varmaan 2-3 tullut siirtona. | ||||
|
|
20.11. 19:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Obrk, Hkba, Occ, Soek, Taimn-u, Hbi, Simns, Uac, Taimn, ja Za näkyi olevan. | ||||
|
|
20.11. 17:56 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas hyvin sattunut yksilöt päättymään samaan numeroon | ||||
|
20.11. 17:49 | Noah Nieminen | ||
| Nyt kyllä pöllyää! | ||||
|
20.11. 16:47 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä ;) | ||||
|
|
20.11. 14:49 | Mikko Mäntymäki | ||
| Susilauma pitää yhtä... | ||||
|
|
20.11. 14:34 | Riku Outinen | ||
| Paljon olikaan suurin junapaino vapitilla ja ruuvikytkimillä. Määrävä nousuhan siihen vaikuttaa, en nyt löydä taulukkoa mistään. | ||||
|
20.11. 14:22 | Lasse Holopainen | ||
| On muuten erityisen tyylekäs kuva. Jalkaanmenevyys. | ||||