Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Tavaravaunujen kylkimerkintöjä vuonna 1952 |
22.08. 05:13 | Teppo Niemi | ||
| Tämä sarja on hyvä apu mallien rakentelijoille ja myös kaluston kunnostajille, jos merkinnät pitäisi saada 1950-luvulle. Asettelun osalta huomattavasti pidempään, vaikka kuorman merkintä muuttuikin kiloista tonneihin. Kiitoksia Panulle kuvista. | ||||
|
22.08. 05:07 | Teppo Niemi | ||
| Jos kuva on vuodelta 1952, niin kyseisen vaunun sarjatunnus ei ole Hdk, vaikka tuo vaunu löytyisi 'mustasta kirjasta' Hdk merkinnällä. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi Mestarimallien sivuilta http://mestarimallit.com/hv-yleisvaunu-lyhyt-hdk/ . |
||||
|
22.08. 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Jos joku ei ymmärtänyt, mitä auikisi ennallistamisella tarkoitetaan: Au tarkoittaa suomeksi tulvatasanko (vaihtoehtoinen muoto Aue on sama asia, monikko olisi Auen). Se ei ole kuinkaan näin, että jokaisessa saksankielisessä nimessä jossa on au, se viittaisi juuri semmoiseen tulvatasankoon. Augsburg on saanut nimensä roomalaisen keisarin Augustus mukaan (Limes oli ainakin 100 km pohjoiseen). Glauchau on sorbinkielistä alkuperää, siis slaavilainen ov- tai ow-pääte sovellettu saksalaisten kieliin. Lindausta taas kirjoitetaan, että au on joku vanha muoto saaresta. Siis Lehmussaari, joka näyttää paikalle sopivalta nimeltä. Eikö tuo puu rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä voisi olla lehmus? (Kaikki tiedot: lähde Wikipedia) Morgentau on aamukaste (th on vanhempi kirjoitusasu). Yhdyssana Morgen plus Tau. Herra Morgenthaun isovanhemmat olivat maahanmuuttajia Saksasta, tarkemmin Mannheimista. Jälkimmäisessä ei esiinny au laisinkaan :) |
||||
|
21.08. 23:41 | Heikki Jalonen | ||
| Perässä roikkuu kaksi Gfottia ja niiden edessä kaksi Gd:tä Veturin etuvalot kertovat, että veturi vetää ja kyseessä on juna. Suomessa ei työntövetureita käytetä linja-ajossa, paitsi tietysti Ähky-Puhku-Edo-pötköissä. Taitaa junassa olla 64 akselia, ei mikään mahdoton veto Sr2:n 6MW tehoille. Henkilövaunujen tai autovaunujen akselit kun kuormassakaan eivät ole kuin 16...17 tonnia. | ||||
|
21.08. 22:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Kukahan nämä vaunujen lyhenteet on aikoinaan keksinyt ja onko noilla lyhenteille ns. kokonainen nimi vai pelkkä tuo lyhenne? | ||||
|
21.08. 21:28 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tässä päättynyt miehitys jo niin aikaisin, että rakennus on ehditty myydä jo vuoteen 1971 tultaessa ja sisäänkäynti on umpeutettu tältä puolelta? | ||||
|
21.08. 21:26 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä on! Hienot veturit vielä tositoimissa. Junakin on pitkä kuin parhaana hiihtosesonkina ikään. | ||||
|
|
21.08. 21:12 | Kevin Glynn | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
21.08. 20:00 | Juha Toivonen | ||
| Olikos Dr19 lisätilauksiin jokin optio? | ||||
|
21.08. 19:53 | Heikki Jalonen | ||
| Hyvin todennäköisesti tämä nosturi on rakennettu Iijoen voimalaitostyömaille tulevien satunnaisten vaunukuormien kuorma-autoihin tehtävää siirtokuormausta varten. Iijoellahan kaikki voimalaitostyömaat toimivat jo kumipyörälogistiikan varassa, suoria raideyhteyksiä työmaille ei ollut. | ||||
|
|
21.08. 19:50 | Juha Toivonen | ||
| Dr19 näyttäytyy teknisten ominaisuuksiensa puolesta, aivan kelpo Veturina. Paperilla kaikki on suorastaan erinomaisesti, ja jos todellisuudessa kaikki arvot ovat edes likimain, niin Dr19 veturi on todellakin lunastanut paikkansa. | ||||
|
21.08. 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö piirustuksissa nimi: - Jarl Ungern? | ||||
|
21.08. 18:50 | Juha Toivonen | ||
| Hanat Auki! ...niin veturissa, kuin Rbkt vaunussakin. | ||||
|
21.08. 17:11 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja täsmälleen sama yksikkö oli näemmä ajossa 15.7. | ||||
|
|
21.08. 17:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Näissä 811-sarjan vaunuissa ainakin tällä alueella on mukavammat ja paremmat penkit istua kuin RegioJetin kiinalaisen junan ykkösluokassa, tuli sattumalta käytyä itsekin kesällä juuri täällä. | ||||
|
|
21.08. 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| Kuohu, Koskensaari ja Kaleton taisivat myös edustaa samaa arkkitehtuuria. | ||||
|
|
21.08. 13:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Rumo: https://vaunut.org/kuva/12327 | ||||
|
|
21.08. 12:59 | Kari Haapakangas | ||
| Surullisenkuuluisa Soso taitaa olla tämän naapuriasema. | ||||
|
21.08. 12:03 | Heikki Jalonen | ||
| Myös sillan eteläpuolella oli (ja on edelleen) tasoristeys, noin 100 m etäisyydellä sillasta. Varustettu nykyään puolipuomilaitoksella. Pohjoisen puolen tasoristeyksen vaarallisuutta pahensi Haukiputaan ammattikoulun sijainti, pääosin sinne kuljettiin juuri tuon poistetun tasoristeyksen kautta, kiertotie Alakyläntien kautta oli paljon pidempi. Koulusta kun oli kyse, niin radan ylitys (olipa suunta sitten kouluun tai varsinkin pois) oli ajoittain melko hässäkkää... Pohjoisen puolen peltotien alituksen vapaa korkeus oli noin 2,5 m. Transporterilla siitä juuri sopi. Nykyään sitä kautta kulkee kevyen liikenteen väylä. Lisäjänteen varsinainen tarkoitus kuitenkin lienee ollut Kiiminkijoen kevättulviin varautuminen, mahdollisten tulvavesien varatienä. |
||||
|
21.08. 11:53 | Asmo Rasinen | ||
| Paljon valkoista kömyä pukkaa :-) | ||||
|
|
21.08. 10:42 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kaipa rakennuksen pääosaan on ollut portaikko ja ovi radan puoleltakin? | ||||
|
21.08. 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tie ja tasoristeys tottelevat samaa nimeä Kuumolantie. | ||||
|
|
21.08. 07:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeyksessä ehti tapahtua useampia onnettomuuksia ennen kuin se vuoden 2005 lopulla viimein saatiin poistettua. | ||||
|
21.08. 04:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kultaisten muistojen sävyttämältä liukulaakeroitujen vaunujen aikakaudelta. | ||||
|
21.08. 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mallikas Bruno Granholmin kynästä lähtenyt asematalo. | ||||
|
|
21.08. 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se silta on vissiinkin niin matala, että peltoveturin, eikun traktorin kuskiksi sopisi mannaryyni kyykkysillään? | ||||
|
21.08. 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mas-vaunujen aluskehykset olleetkin enimmäkseen Ga:sta peräisin? Eikun viimeinen Mas museolle sitä varten. Vaikka Porvoosta, jos sieltä suinkin joutaa? | ||||
|
21.08. 00:16 | Aki Karvonen | ||
| Tässä kulkevat vaunut vietiin lastaukseen 8.7. ja menomatkalla lastaukseen viedyt vaunut haettiin vasta 24.7. | ||||
|
20.08. 22:32 | Rasmus Viirre | ||
| Tuttu näköala ja juna. Nappi otos hyvällä elokuun aamun tunnelmalla | ||||
|
|
20.08. 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, runko on ihan rataverkkomme kulkijoiden aatelia, ja tässä likimain parhaasta mahdollisesta kulmasta kuvattuna. | ||||
|
|
20.08. 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen kuva, mutta ylipitkää junaa on vaikea hahmottaa. Onko veturi vain edessä vai myös takana? Voiko ylipäätään vetureita olla edessä ja takana? |
||||
|
|
20.08. 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jostain olen lukenut, että Lgd oblastin paikkakunnat ristittiin kaatuneiden ryssänsoltaattien nimien mukaisesti. Siten jotenkin tajuttavissa esim. Säkkijärven nimeksi "Kondratjevo" ja Vahvialan ollessa nykyinen "Jasino". Jonkun verran kyllä hämmästyttää entisen Galitzinan ollessa nykyisin "Ljeipjasjuo" (vääntely tahallinen). Karjalan sosialistisen "autonomisen" karjalais-bolsutasavallan alueella suomikkonimet muutettiin kyynillis-kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetuksi ("Pjitkjarjanta" eli ent. suomalainen Pitkäranta). Nuo soltaattinimet, niissähän EI OLE kirgiisi-, ei juutalais-, ei ukrainalais- eikä myöskään ostjakkityylisiä sukunimiä. Mitenkähän olisi, jos joku "suuren ja mahtavan" suurlähetystöstä lukisi tästä parit ehdotukset suomalaissyntyisten punaupseerien nimistä: Aksel Anttilan mukaan "Anttilagrad" tai Toivo Antikaisen mukaan "Antikaishviliburg"...? |
||||
|
|
20.08. 20:39 | Pasi Seppälä | ||
| Vahva aamu-utuinen tunnelma on kuvasta hyvin aistittavissa. Ja junakin erittäin kuvauksellinen. Nätti kuva. | ||||
|
20.08. 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, Hannu-serkku. Osaava bordercollie on lampaiden kanssa tunnetusti erittäin loistava työkalu, mitä tulee lampailta toivotun "käytöksen" ohjailuun. Saattaapa borderi, jopa tietoisesti säästää lampuriparan tappioluetteloiden laatimiselta. |
||||
|
20.08. 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kaarrekuva jossa sommittelu on paremmin kuin kohdallaan. Tasalaatuinen umpivaunujunakin näyttää punakoneen vetämänä tyylikkäältä. | ||||
|
|
20.08. 20:28 | Hannu Peltola | ||
| Linjaosuuksien kasvillisuuden kurissa pitäminen lammaslaumalla voi tosin olla hivenen haastavaa IC:n pyyhältäessä lammaslauman läpi 200 km/h... | ||||
|
20.08. 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radio-Kipinää hoiti aikoinaan Nippalan pariskunta. Diesel-Widex-kuulolaitteeseen sopivan useammankin sinisen Hellesens-sormiparistom olen rouva Nippalalta ostanut. Diesel-Widex = tanskalaisvalmisteinen Widex 600 D, savukerasian kokoinen, taskussa pidettävä hökötys. |
||||
|
|
20.08. 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lampaat ovat tietäääkseni myös varsin tehokas "laitteisto" kasvillisuuden kurissa pitämiseen...? | ||||
|
|
20.08. 16:19 | Jorma Rauhala | ||
| Radiki on muinaisen mänttäläisen yrityksen nimi ja pitempänä se on Radio-Kipinä. | ||||
|
|
20.08. 16:15 | Jorma Rauhala | ||
| Leningradin oblastin asemat nimettiin sodan jälkeen hurmosmielessä mikä miksikin. Sen sijaan Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan puolella käytettiin entisiä nimiä jo kansallisen yhtenäisyydenkin puolesta ja ajateltiin tulevaisuudessa tapahtuvan vaikka mitä... | ||||
|
|
20.08. 14:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisikohan sekin. Vasemmalla oleva piippu on selkeästi voimalaitoksen, mutta vanhemmassa piipullisessa eli entisessä Tiwin rakennuksessa toimii nykyään ainakin automaatio- ja sähköverkkoalan asennus- ja huoltofirma Radiki. Sen tuskin tarvitsee toiminnassaan höyryjä päästellä? | ||||
|
20.08. 13:58 | John Lindroth | ||
| Nämä vaunut kulkivat nimellä "Ängbyvagn" niitä valmistettiin yhteensä 50 vetovaunua ja 23 perävaunua vuosina 44-52 ,ne tulivat SS(Stockholms Spårvägar) sekä "Norra Lidingöbanan ja Södra Lidingöbanan" käyttöön.Valmistaja ASEA/ASJ. Ho rakennussarjan tästä teki aikoinaan ruotsalainen"Swedtram". |
||||
|
|
20.08. 13:53 | Kari Roininen | ||
| Kyllä kasvillisuuden torjuntaa vieläkin tehdään. Useammallakin eri laitteilla. | ||||
|
|
20.08. 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Samalla lottopallokoneella on arvottu paikannimet myös Suomen luovuttamalle Karjalan kannakselle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat erilaiset Krasno-alkuiset nimet, sotasankareiden nimet ja erilaiset kommunismin käsitteet (esim. Vapunpäivälä). Jotkin rautatieasemat saivat pitää suomalaiset nimensä, kun jostain päin neuvostomaata löytyi jo ennestään lottokoneen arpomalla nimellä tunnettu asema. | ||||
|
|
20.08. 13:39 | Jouni Hytönen | ||
| Finnforest on näemmä myynyt Tiwin liiketoiminnan Puhos Boardille vuonna 2006 ja Puhos Board olisi puolestaan lopettanut toiminnan jo 2007. Jotain savua piipusta vielä näyttää nousevan. Ilmeisesti Keuruun Lämpövoima Oy:n tuotantoa? | ||||
|
|
20.08. 13:34 | Jouni Hytönen | ||
| Ennen vanhaan tässä maisemassa tehtiin myös vaihtotöitä eli veturi toisessa päässä junaa työnsivät vaunuja Tiwille tai noutivat vaunuja sieltä. | ||||
|
|
20.08. 11:10 | Panu Breilin | ||
| Tosiaan vaunut olisivat yleensä saaneet kesällä liikaa vauhtia jos ne olisi pudotettu talvimäestä. | ||||
|
20.08. 11:05 | Panu Breilin | ||
| Tuossa eteisen ja wc:n alla olevassa kotelossa on moottori ja vaihteisto. Sieltä voima välittyy kardaaniakselin kautta telin yhteydessä olevalle akselinkäyttölaitteelle. Polttoainesäiliö on oikealla vaunun keskellä. | ||||
|
|
20.08. 10:50 | Petri Sallinen | ||
| VR:n Käskylehti nro 42 vuodelta 1946 kirjoittaa seuraavasti Ruotsista tilatuista vaunuista: "Ruotsalaisella aluskehyksellä varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 oveen maalataan teksti "Vientipaperivaunu — ei saa kuormata puutavaraa". Syy miksi nämä vaunut nimettiin paperin kuljetusta varten oli vaunujen peltikatto. Oli aivan oleellista, että paperi ei saa kastua. Vaunujen käyttöä valvottiin ja koneosasto puuttui useita kertoja määräyksillään siihen, kun vaunuihin oli kuormattu muuta kamaa, jonka käsittely vahingoitti kattoa. Vuonna 1947 ruotsalaisperäisten Gb-vaunujen litterat muutettiin Gbr-litteroiksi, jotta em. syistä vaunut olisi helpompi erottaa tavallisista Gb-sarjan vaunuista. Ko 302/1001 1947 kirjoittaa seuraavasti: "rullalaakereilla varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 litteraan lisätään erottelua helpottamaan pieni r-kirjain". Vientipaperivaunuja valmistettiin myös Pasilan konepajassa. Sieltä valmistui vuonna 1948 Gb-vaunut 55456-55643, joihin maalattiin sama "vientipaperivaunu"-teksti kuin ruotsalaisperäisiin vaunuihin (Ko 475/1110, 1948). Alkujaan vaunut olivat Gb-sarjassa, mutta vielä samana vuonna ne siirrettiin Gbp-sarjaan (Ko 475/1746, 1948). Vaunuissa oli joko peltikatto tai vahvistettu kaksinkertainen katto, joita käytettiin myös vientipaperivaunuissa. Suomalaisten vaunujen kate perustui Suomessa kehitettyyn massakattoon. Massakaton rakennekuvauksia ja resepti massan keittämisestä on julkaistu useissa VR:n historiikeissa. Vahvistetun katon rakennekuvaus on esitetty Pasilan konepajan historiikissa. Uusia Gbp-vaunuja valmistui lisää Pasilan konepajassa vuonna 1950. Ne saivat sarjanumerot 56201-56400 (Ko 519/1004, 1950). Koska vahvistetuilla katoilla (=joko peltikatto tai kaksikertainen katto) varustettuja Gb-sarjan vaunuja oli koneosaston mielestä jo "riittävästi" vuonna 1953, ei ollut enää tarvetta erotella Gbr-sarjan vaunuja litteran perusteella. Siksi Gbr-sarjan vaunut muutettiin Gb-sarjaan vuonna 1953 (Kl 49/53, Ko 1113/2164, 1953). |
||||
|
20.08. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka muistaa vielä "Malaporo"- mainoksen, jossa patsasteli lasileukainen ukkeli Stetson päässä ja rööki huulessa? Kuvausrekvisiittana vielä metwurstitehtaan saaliiksi joutuva hevoskaakki? Se sama ukkeli, "Marlboro-mies" heitti veivinsä jokseenkin pian - tietenkin - ja vielä keuhkosyöpään ! Mainoksen mielikuvaheräte: - miehille, jotka kulkevat omia polkujaan. Nyt vaan tuppaa polut olemaan hukassa. |
||||
|
|
20.08. 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo kotelo, jossa repeämä on, olekin moottorikotelo? Jos näin on, niin ei ihme, että tämän mallin moottorivaunut ei kelvanneet kenellekään muulle kuin Suomeen! |
||||