Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.01. 15:59 | Oliver Laaksonen | ||
| Kuvasin itse saman, olin menossa 276lla kolariin ja otin sen Sr1sen takaata videon joka liitti autovaunuja raiteella 1. Hauska nähä sama tästä kuvakulmasta :D | ||||
|
12.01. 15:42 | Kaarne Hörhä | ||
| Kiitos kiitos. | ||||
|
|
12.01. 15:37 | Veeti Pietilä | ||
| Samat sanat Veikon kanssa! | ||||
|
|
12.01. 15:31 | Veikko Hattunen | ||
| Tervetuloa vorgiin ja hyvä kuva! | ||||
|
12.01. 15:26 | Juha Kutvonen | ||
| Menetetty mahdollisuus Pieksämäki - Joensuu -reitille, jossa Dm12:n kapasiteetti on toistuvasti koetuksella. | ||||
|
12.01. 15:19 | Juha Kutvonen | ||
| Sarjan uuden muotoilun esikuvana V160 010:sta alkaen oli Henschelin V320 001: https://www.bundesbahnzeit.de/seite.php?id=329 | ||||
|
|
12.01. 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Dr16 ja IC-vaunut Huutokoskella, no huh huh :) | ||||
|
12.01. 11:59 | Daniel Nironen | ||
| Eihän se voimalaitoshiili tosiaankaan ole. | ||||
|
12.01. 09:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onhan siinä telineetkin jo valmiina, joten uskomme kunnostukseen. | ||||
|
12.01. 09:03 | Raimo Harju | ||
| Kuvasta huokuu lämmin tuulahdus tähän pimeään ja kylmään vuodenaikaan. | ||||
|
12.01. 07:51 | Petri Soronen | ||
| Eilisessä IC68:ssa oli uuden värinen ERd. Havaittu Paltamossa puoli 12 jälkeen. | ||||
|
|
12.01. 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jälleenkö laavapesä? Toisin sanoen: - kivihiilen laatu ei ollut veturikäyttöön sopivaa. | ||||
|
12.01. 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan 38 2884 oli vuoden 1968 numerointiuudistuksessa saanut uudeksi numerokseen 038 884 - 3. Muuten KPEV: parilliset numerot tyypeissä = tulistajaveturi ja pariton = märkähöyry. P6 oli Mogul-tyyppiä, eli 2 - 6 - 0 pyörästöllä. Näillähän P8/38:lla ajettiin pitkiä kokonaisajokilometrimääriä: esimerkiksi Bundesbahnin 38 1373 (valm. 4.7.1912, hylätty 10.10.1967): kilometrit 3'341'023 ! Vekkulia on sekin, kun DB otti käyttöönsä BR 23:n, jonka filosofiana oli olla P8:n korvaaja ja seuraaja. Kuitenkin, jotkin P8:t elivät vielä myöhemmin kuin just BR 23! Itse epäilen kuvan veturin vantringilla olevan Knorrin pöntön (lämmönvaihdin) punaista väriä. |
||||
|
12.01. 02:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe und schönen Dank! | ||||
|
12.01. 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| 05 003 suunniteltiin hiilipölyä polttavaksi. Koeajoissa saavutetut tulokset eivät vastanneet odotuksia. Niinpä veturi käännettiin ympäri ja muutettiin tavallista palahiiltä polttelevaksi vehkeeksi. Kyllä se Mallardin virtaviivainen muotoilu oli kehitetty tuulitunnelikokeiden avulla. Ja nimenomaan 05 nyt ainakin! Kumpikin lisäksi oli kolmisylinterisiä. 05:n keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli tavanomaista mallia, kun taas englantilainen sir Nigel Gresley oli suunnitellut nerokkaan ja yksinkertaisen vivustosysteemin omiin vetureihinsa. |
||||
|
12.01. 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä!!! Monet kiitokset, Hannu-serkku! Tästä "Schnelltriebwagenista" eli pikamoottorivaunusta se trendi alkoi ja herätti suunnatonta kiinnostusta rautatiepiireissä ympäri maailmaa. Meidän oma tästä inspiroitunut "Lentävä Tamperelaisemme" edustama konfiguraatio oli aikoinaan alku suomalaiselle kehityskululle: Dm4 + kiitojunarunko, Porkkanat ja nyttemmin Pendolinot. Ja aika pian myös rapakon takana alkoivat mm. "Burlington Northern" kavereineen kiitää kiskoilla. Se vaan, kun dieseljunissa paikkalukuun ei voitu paljoakaan vaikuttaa, niin sitten keksittiin rinnalle mm. LNER:n "Silver Jubilee" ja LMS:n "Coronation Scot" ja Saksassa BR 05 ja 61 Henschel-Wegmann-junansa kanssa. Puhumattakaan sitten myöhemmistä - Jaappanin poikain Shinkansenista! Ja Ranskan SNCF:n TGV... Ja TEE - systeemin (Trans Europ Express) kiitureista! Oman tulkintani mukaan Reichsbahnin 05 002:n ja LNER:n 4468 Mallardin 200-nopeusajot juontavat juurensa nimenomaan tästä. Siitäkin huolimatta että noihin aikoihin yhdelläkin Reichsbahnin Schnelltriebwagenilla päästeltiin koeajoissa noin 230 km/t! Ja jos vielä aprikoiden pengotaan Lentävän Hampurilaisen alkua ja motiivia, niin suuriko oli vaikutus Ernst Heinkelin lentokonetehtaan suunnittelijoilla, mm. Güntherin veljeksillä? Näiden kynän jälkiä oli se yksimoottorinen salamannopea matkustajakone Heinkel He 70 "Blitz", ensilento jo ennen "Hampurilaisen" asettamista yleiseen liikenteeseen (15.5.1933). [Ernst Heinkelin poikkeuksellinen ymmärrys aerodynamiikkaa kohtaan näkyi jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa kaksitasoisissa Albatros-hävittäjissä - uskokaa tai älkää! Ero muihin aikalaisiin on valtava. Verratkaapa vaikka Albatros D Va:ta Sopwith Cameliin.] He 70 oli ollut vastaus Lockheedin varhaiselle matkustajakonemallille, jossa jo nähtiin sileätä pintaverhoilua ja sisään vedettävät laskutelineet. Kömpelömpää muotoilua Lockheed silti edusti Heinkelin "Blitziin"verrattuna. Jatkoahan sitten seurasi: Boeingin model 247 ja monet muutkin tyypit. Aaltopeltiset Fordin "Tin Goose" eli Peltihanhi ja Junkers Ju 52/3m (Tante Ju) jäivät kauneuskilpailussa auttamatta hännille, muista ansioistaan huolimatta. Vai meneekö kilpailuasetelma "henkilöauto vastaan juna" vieläkin kauemmas? Fordin A-mallin (T-hopan seuraajana) tulo markkinoille vuonna 1928 houkutteli ostajia rautatielaitosten edustajien mielestä liikaakin? Chevrolet oli esitellyt uuden suoran kuutosensa vuoden 1929 mallissa. Lentävässä Hampurilaisessa dieselmoottorit (6-syl. Maybach) generaattoreineen olivat kummassakin päädyn telissä. Ratamoottorit olivat keskimmäisessä, Jacobin telissä. Tuo katolla oleva "tötsä" on pakoputki. Huomatkaa muuten kuvan Hampurilaisen vetokoukku! Myöhemmissä junissa vetokytkimet olivat Scharfenbergin mallia. Siten Schnelltriebwageneita voitiin kytkeä yhteisajoon. Ja niin SVT:tä tuli muitakin: der Fliegende Kölner, Bauart Leipzig ja ja Bauart Berlin myös. Joissakin SVT-tyypeissä voimansiirto oli hydraulinen. Kun liittotasavallan Bundesbahn alkoi saada modernimpia moottorijunia käyttöönsä, lahjoitti se vuoden 1959 - 1960 tienoilla ylimääräisiksi jääneet SVT:nsä DDR:n Reichsbahnille. Joihinkin juniin itä-Reichsbahn vaihtoi omat dieselmoottorinsa ja matka jatkui taas. Tämä "Lentävä" junatyyppi on kiinnostanut minua jo kauan. |
||||
|
|
12.01. 01:03 | Uwe Geuder | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/Doppelstock-Stromlinien-Wendezug_der_LBE kertoo, että Bundesbahnissa sarjatunnus oli DAB6b. Uusi numero vuodesta 1968 lähtien vaunulle 8 oli 50 80 26-20 804-3. En ole koskaan matkustanut tuolla mallilla. Luultavasti näin sen kerran 1971 Lübeckissä, mutta muistikuvat ovat epävarmoja. Samankaltaisia vaunuja oli vain DDR:n Reichsbahn. vorgissa on kuva, mutta en löydä sitä nyt. DB sai ensimmäisiä uusia kaksikerrosvaunuja vasta 1990 luvulla. | ||||
|
11.01. 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Niillä tuli matkustettu Tukholman lähiliikenteessä 80-luvun lopussa. Ei ole kovin hyviä muistoja. Saksasta olin tottunut 420-sarjaan https://vaunut.org/kuvat/?maa=145&t=420, joka oli aika mukava. X1 oli vain 3 vuotta vanhempi, mutta tuntui 20-30 vanhemmalta tekeleeltä. Kun oli lumipyry, X1 ei juuri toiminut. https://sv.wikipedia.org/wiki/X10_(motorvagn) sanoo sen suoraan: felkonstruerad. Eikö suomen kielessä ole vastaava ytikemäs sana? Ei tule ainakaan mieleen. | ||||
|
11.01. 19:58 | Osku Reinikka | ||
| Oliko siinä joku oikea vika vai jäätyminen pelkästään? | ||||
|
11.01. 19:25 | Into Tilander | ||
| Kiitokset kaikille kuvan tietojen paranteluista, nyt korjattu. | ||||
|
11.01. 19:14 | Paavo Joensuu | ||
| Ttv:n numero on 15, Rautatiemuseon ex-Ttv, joka palveli muunmuassa Jokelan Junaonnettomuuden jälkeen! | ||||
|
|
11.01. 18:12 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Minun tyhmyyttäni, kiitos korjauksesta. | ||||
|
|
11.01. 17:57 | Leevi Heino | ||
| Gbl:n numero on 48114 ja Kas:n 104781 | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
11.01. 17:56 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos oikea paljon Esa, tästä tuli arvokasta lisäätietoa ja täydennyksiä! | ||||
|
11.01. 17:55 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Rainer, tästä meni minun muistipanot väärin, vieressä oleva vaunu oli kunikaalinen, tästä vaunusta on pelkää kolmannen luokan. Korjasin kuvatekstin. | ||||
|
|
11.01. 17:52 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Jorma tästä lisää tiedosta! | ||||
|
11.01. 17:52 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Niklas. | ||||
|
|
11.01. 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo, onkohan kotoisen VR:mme puuvaunujen emalinumeroiden fontti Svea-mamman maasta lähtöisin...? Sokea Reetta näkee jo otsallaankin, että kolmatta istumavaunuluokkaa tuo kuvan rekkules erustaa. Ruotsi luopui kaasuvalosta jo 1918 yhden ikävännäköisen onnettomuuden seurauksena. Useampikin vaunu otti tulta vuotaneista kaasusäiliöistä. Onnettomuuspaikkakin oli keskellä-ei-mitään. Juna oli kipannut mukkelismakkelis korkealta penkalta alas. Rumihia tuli ja sairahat oli lujas! |
||||
|
11.01. 16:37 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Jimi. Ja tiedän, ei ole iso homma avata toiselle välilehdelle Juliaa ja hakea numeroa kulkuhistoriasta, mutta joskus ei vain sitten motivaatio riitä siihen.. | ||||
|
|
11.01. 16:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä tapauksessa kyseessä oli veturijuna Ilmalasta Tampereelle. https://juliadata.fi/timetables?s=11823&d=29.7.2025 | ||||
|
|
11.01. 16:31 | Rasmus Viirre | ||
| Tällaisissa tilanteissa, varsinkin kun on kyse usean veturin siirrosta, olisi ihan kiva saada myös tieto mistä ja/tai minne juna on ollut matkalla. Kuva on kuitenkin hyvä. | ||||
|
11.01. 16:02 | Timo Arolainen | ||
| Tosin pyöräaukon muoto on eri kuin Snabbessa alunperin... Väitän edelleen että on Transit FK. Kun katselee kuvahaulla Transitin kuvia niin.. | ||||
|
|
11.01. 15:50 | Erkki Nuutio | ||
| Transit oli tuolloin Kölnin Transit FK 1000-1250 (1954-1965) ja pelkästään pakettiauton kokoluokkaa. Volvon Snabbe (F82) oli kuorma-auto, ja kuvassa näkyvä ohjaamon takaosan muoto, liuku-ikkunat ja etupyörien paikka ja koko ovat tarkoin Snabbea vastaavia. | ||||
|
|
11.01. 15:48 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekkoslovakialaisten T 478.1 ja T 478.2 (myöhemmin 749, 751 ja 752) sarjojen pyöreät muodot puolestaan johtivat Bardotka-lempinimeen Brigitte Bardot’n mukaan. | ||||
|
11.01. 15:35 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuu piirretty tuohon jälkikäteen;) No ei vais.. Komea kuva! | ||||
|
|
11.01. 15:19 | Timo Arolainen | ||
| Rohkenisin väittää että ei ole Volvo vaan Taunus Transit. | ||||
|
|
11.01. 14:47 | Hannu Peltola | ||
| Jä tässä syy V160:n esisarjan pyöreyden innoittamaan Lollo-lempinimeen: https://www.is.fi/viihde/art-2000009330236.html | ||||
|
11.01. 14:19 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva kaaviosta eritasoristeykseen saakka https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16707.0 | ||||
|
|
11.01. 14:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo on kyllä kolmannen luokan vaunu eikä kuninkaallisten. | ||||
|
|
11.01. 14:14 | Jorma Kattelus | ||
| Kuva Lollosta: https://vaunut.org/kuva/95507?t=lollo | ||||
|
11.01. 14:04 | Veikko Hattunen | ||
| Numero on 2737 ei 2734. | ||||
|
|
11.01. 14:02 | Erkki Nuutio | ||
| Hienoa! E1400 / A1 osuu. Kolmiakselinen tenderi jne. | ||||
|
|
11.01. 13:53 | Erkki Nuutio | ||
| Maaliskuussa 1962 kävin Töölön ratapihan näyttelyssä luokkatoverini (ei luokkataistelutermi), Tampereen Amurin seisakkeen rata-ja nostopuomivartijan pojan Mauri Mattsonin kanssa. Silloin oli runsaslumista. Kuva lienee huhtikuulta. Automaailmaa edustavat Glas Isar Kombi K600/700 noin vuodelta 1960 ja Volvon suorastaan alkeellinen jakelukuorma-auto Snabbe (F82). |
||||
|
|
11.01. 13:49 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi on E 1400 eli A1 (Tr2) 2009 ja kuva on otettu Kämärässä. Vertaa kuvaan sivulla 224 kirjassa Rautatiet sotavuosina. Veturisarjan ja tenderin tunnistaa myös tenderin etuosan yläkaaresta. | ||||
|
11.01. 13:46 | Christian Pakisjärvi | ||
| Vähän tylsä. | ||||
|
|
11.01. 13:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan epäselvyys vaikeuttaa johtopäätösten tekoa. Juna edempänä lienee korjausjuna. Kyllä törmäysveturin takana etuviistossa voi olla se vastaan tullut veturi. Sen tenderin kylki taitaa loistaa näkyvillä. Maaskola : Epäilykseni Maaskolaa VASTAAN johtui korkeasta ratapenkereestä oikealla puolella. Toisaalta Maaskolan ratapiha tehtiin melko soiselle pohjalle lapiotyönä noin 40 vuotta ennen tämän kuvan ottamista. Jos raide olisi se jota arvelin, olisi sivusuuntainen etäisyys viereiseen raiteeseen nähden niin suuri, että kuvan mukainen rinne olisi kai mahdollinen. Mitä tulee tenderiin, se ON 3-akselinen (ei teli-neliakselinen). Jo tämä sulkee pois veturisarjat A, B4, C ja K6. Kovasti poikkeava ulkonäkö sulkee pois B1 , B2, E1 ja H10 -veturisarjat. Kattilan kuvut sulkevat pois B3, B4 ja F1 -veturisarjat. Mikään venäläisvetureista Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjasta ei siis kelpaa. Johtopäätös: VR:n oma veturi on kyseessä. Tenderi : Ero jonka tunnistan kuvan tenderissä on sen takaosan matalamman alueen "liika" pituus sopiakseen K3:n tenderiksi ( https://vaunut.org/kuva/159008?tag0=0%7CK3%7C . Jos tämä on määräävä tekijä, se sulkee samalla pois kaikki muutkin VR:n tenderit. Kattila : Kattila on kaatunut vasemmalle koneistoon nähden. Vertailu ehjän veturin koneiston ja kattilan keskinäisestä korkeussijainnista johtaa siksi harhaan. Kattilan järjestely (ensin piippu, sitten isompi sylinterimäinen kupu, sitten pienempi kupu) viittaa mittasuhteiltaan K3/Tv1 -veturiin. Odotan uteliaana perusteltuja parempia ehdotuksia ! Ratapölkkykasat : Ainoa mahdollisuus on, että pölkyt (käytössä olleita) on nostettu pois ratatyön yhteydessä ja lastattu onnettomuusjunan (avo)vaunuun, ja että ne ovat laonneet radan penkereelle törmäyksen vuoksi. Onnettomuusmaisema : Kuvan epäselvyys vaikeuttaa ratkaisuun päätymistä. Olisiko muuten haitallisesta AI:stä apua kuvan terävöittäjänä? |
||||
|
11.01. 12:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelua samankaltaisesta italialais-venäläisestä vaunusta: https://vaunut.org/kuva/146942 | ||||
|
|
11.01. 12:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on kyllä upea. | ||||
|
|
11.01. 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhat aluskehykset, joita ei voitu lyhentää tuon lyhyemmiksi...? Saksmannithan ottivat aika lailla sotasaalista valtaamiltaan alueilta. Lujuuden kannalta tuo akselien sijoitus EI OLE niitä kaikkein ihanteellisimpia. |
||||
|
11.01. 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, olin joitakin kuukausia sitten ostanut kirpputorilta pikkurahalla kirjan: P. Huhtala: "Reserviupseeri". Painatusvuosi on 1940. Mutta! Sen omistajamerkintä on Aarne Juutilainen, eli juuri se tunnettu "Marokon kauhu" talvisodan Kollaalta. Aarnen nuorempi broidi oli just se lentomestari "Illu" Juutilainen, kahden Mannerheim-ristin tienannut hävittäjälentäjä-ässä (94 ilmavoittoa). Mainitun kirjan sivulla: 4. Kuormauksen suoritus (koskien sotilasjunaa). Kohta "Miehistövaunut ja niiden sisustus" Vaunuissa voidaan kuljettaa päiväkuljetuksena: Ga - vaunussa 36 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä yökuljetuksena: Ga - vaunussa 26 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä. Edelleen: Gb - vaunu: varustukseen kuuluu 48 istuinlautaa sekä kaksi ovilautaa ja kaksi kivääritelinettä. Yökuljetusta varten kuuluu miehistövaunuun kuuluu kaksi lyhtyä kynttilöineen. Yökuljetuksena Gb - vaunussa miehistö makaa limittäin, päät vaunun pituussuunnassa. Ylälavereille mahtuu 12 + 12 ja alalavereille 11 + 2 + 11 miestä. Hevosia mahtuu: Ga - vaunuun kuusi, Gb - vaunuun kahdeksan ja Gd - vaunuun kahdeksan. Miehistövaunuja kutsutaan sarjamerkeillä Gas -, Gbs - ja Gds - vaunuiksi. Lämmityskautena kuuluu näihin vaunuihin lisäksi kamina, jolloin vaunuja kutsutaan Gask -, Gbsk - ja Gdsk - vaunuiksi. Jokseenkin tyypillisen sotilasjunan kokoonpano (vuonna 1940!) oli: Veturi H - vaunuja ajoneuvoja varten H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella (sijoitettuna ajoneuvovaunujen keskelle) Ga - vaunuja (riittävä määrä) hevosille Gd - vaunuja soppatykeille eli kenttäkeittiöille G - vaunu polkupyörille ja/tai suksille E - vaunuja alipäällystölle Gds - vaunuja miehistölle D - vaunu päällystölle Jälleen Gds - vaunuja miehistölle H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella Lisää Gds - vaunuja miehistölle. Hännänhuippuna junailijan vaunu. Kaaviosta laskin täyden junan pituudeksi 55 vaunua, eli 110 akselia, jos D - vaunu myös on kaksiakselinen. |
||||
|
11.01. 12:02 | Uwe Geuder | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/International_Wagon_Regulations | ||||