Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01. 10:26 | Jouni Hytönen | ||
| Näissä maisemissa tuli pyörittyä paljon 90-luvulla, kun oma tukikohta oli vielä Jyväskylässä. Juuri nyt ratapenkka ei näytä olevan edes juurikaan pusikoitunut toisin kuin pahimmillaan takavuosina. | ||||
|
05.01. 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| 22316, 22320, 22333, 22334 ja 22337 sekä 22652, 22656 ja 22659 taisivat jäädä lähiliikennepuuvaunujen viimeisiksi mohikaaneiksi. Tämä 22319 oli jäänyt pois liikenteestä jo aikaisemmin. | ||||
|
|
05.01. 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Aikataulukaudella 188 lättähattujen poistumisesta seuraavaan aikataulukauden vaihteeseen 27.5.1989 saakka näitä vaunuja käytettiin junaparissa H 512/511 Jyväskylä-Haapamäki-Tampere-Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Pieksämäki-Jyväskylä-junissa H 901 m-l/904 m-p ja 902 sunnuntaisin sekä Pieksämäki-Joensuu-Pieksämäki H 831/832. 28.5.1989 alkaen puuvaunujen käyttö supistui Pieksämäen ja Joensuun välille. Satunnaisina lisävaunuina puuvaunuja näki myös Savonlinnan ja Parikkalan välillä. Oliko välillä myös Karjaa-Hanko-junissa vielä tuohon aikaan? | ||||
|
02.01. 19:03 | Jouni Hytönen | ||
| Oli se hienoa ajaa tästä nivelbussilla linjaa 550. :) | ||||
|
26.12.2025 13:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tällainen kuva on kokonaan luiskahtanut tuoreeltaan ohi silmien. Vapaaherrantien liikenne oli sen verran vilkas, että tästä tilanteesta on aiheutunut melko mukavasti häiriötä. Toki kierrettävissä Merasimen ja Seppälän kautta melko vaivattomasti. Rantaväylän valmistuessa tämä katu ja tasoristeys suljettiin, mutta myöhemmin kai sitten todettiin, ettei ilman sitä oikein pärjätä, kun se päätettiin rakentaa takaisin tasoristeyksineen. | ||||
|
26.12.2025 13:07 | Jouni Hytönen | ||
| Osiin jaetun rautatieliikennepaikan osilla on vain pistemäiset sijainnit eli ei ole olemassa mitään täsmällisiä rajalinjoja maastossa, missä jonkin osan alue loppuu ja seuraavan alue alkaa. | ||||
|
23.12.2025 07:58 | Jouni Hytönen | ||
| Sokos Hotel Triplasta avautuu nyt vielä todella huikeat maisemat etelään, mutta tilanne heikkenee koko ajan, kun uusia torneja rakennetaan Triplan eteen. | ||||
|
23.12.2025 07:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tuota Mindaugo-kadun toimipistettä ei näemmä enää ole. Se on tainnut siirtyä asemarakennukseen. | ||||
|
23.12.2025 07:37 | Jouni Hytönen | ||
| Noita saattaisi löytyä lisää omista muistivihoista. :) Enpä ollutkaan tullut ajatelleeksi, että vuonna 1982 on valmistunut vain yhden rungollisen verran vaunuja, ehkä 25001-25012 + 25201 ja kaikki loput vasta 1985-1987. | ||||
|
22.12.2025 10:29 | Jouni Hytönen | ||
| Eivätkös Viro ja Latvia ole etelässä? | ||||
|
22.12.2025 09:06 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan niitä jossain, mutta aikaa niiden jalostukseen niukasti. | ||||
|
22.12.2025 09:05 | Jouni Hytönen | ||
| Turmantas on vähän yllättävä reittikilpi, epäilisin, että sinne suuntaan tämän kapasiteetti ei kyllä riittänyt kuin korkeintaan päivän hiljaisimpiin vuoroihin. Mutta jos vaunu oli Kaunasissa, sieltä ei kesken päivää siirrytty Vilnaan ajamaan Turmantasin suuntaan. | ||||
|
|
22.12.2025 09:03 | Jouni Hytönen | ||
| Ehdin vuosina 2004 ja 2005 matkustaa tällä, liikennöi ainakin Kaunasista länteen ajettavia vähempikuormituksisia junia. Näitä rakennettiin vain kaksi, ykkönen Latviaan ja kakkonen Liettuaan. | ||||
|
|
22.12.2025 09:01 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tämä museo on syntynyt tuohon tämän vuosituhannen puolella. Harmi kun kaikki on taivasalla täällä(kin). Toisaalla keskikaupungilla on pieni rautatiemuseo ilman liikkuvaa kalustoa. | ||||
|
15.12.2025 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Reunassa on jopa vielä K60-kiskotettuja raiteita, niitä tuskin tällä liikennemäärällä enää uusitaan kelvollisiksi. | ||||
|
12.12.2025 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan hyvin A7-teliin löytyy vielä varaosia? :) | ||||
|
12.12.2025 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Alhaisella kuormituksella varmaan kyllä, mutta kyllä vaikka tässä Lappeenrannan kohdalla hyvin äänestä erottaa,milloin menee Dr18-vetoinen kuormajuna Lauritsalan mäkeä ylös. | ||||
|
09.12.2025 19:57 | Jouni Hytönen | ||
| Tapiolla on kunnioitettavan kokoinen kuva-arkisto ja pitkä historia rautateiden kuvaajana. Hän on tässä jo pidemmän aikaa lisännyt kuvia, joissa päivä ja kuukausi on sama kuin lisäyshetkellä, mutta vuosi enemmän tai vähemmän eri. :) Epäilisin, ettei Riihimäen tallilla näyttänyt 21.11.2025 enää juuri tällaiselta. Jos siis ajattelit, että kuva olisi oikeasti otettu tänä vuonna, mutta vuosi olisi väärin. | ||||
|
09.12.2025 15:53 | Jouni Hytönen | ||
| Maisema on muuttunut tässä oikeastaan hämmästyttävän vähän. Keskiviivalle on jyrsitty tärinäurat. :) (Ja varmaan päällystetty muutaman kerran tässä välissä. :) ) | ||||
|
09.12.2025 10:35 | Jouni Hytönen | ||
| Tehdäänkö uittoa loppusyksystä/alkutalvella? Rahtilaivojahan ei ylipäätään liiku ja näihin aikoihin on usein Saimaan kanavan liikennekausi normaalivuosinakin loppunut. Ja sen jälkeen ovat väylät lähteneet jäätymään viimeistään. | ||||
|
|
09.12.2025 10:30 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva ei ole jostain syystä aikaisemmin osunut silmiin. Melko vähäeleiseltä näyttää valtatien tasoristeyksen varustus. Varmaan tuohon on täytynyt ajaa todella varovasti, koska myös junamiehistön oma henki on ollut vaarassa, jos vaikka kuorma-auto törmää veturin kylkeen ja kaataa sen kyljelleen. * * * Kerran olin kyydissä, kun moottoriresiinalla saavuttiin Jokioisilta Minkiölle ja Minkiön aseman tasoristeyksessä oli erittäin lähellä, ettei paikalle etelästä tullut pakettiauto törmännyt moottoriresiinan kylkeen. Sen kaatuminen on varmaan melko todennäköistä jo pakettiauton osumasta. | ||||
|
08.12.2025 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Bergenissä vuonna 2009 oli pelkästään näitä ja tänä päivänä pelkästään Flirtejä. | ||||
|
08.12.2025 08:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on näemmä ihan Bombardierin TRAXX, varsin laajalle levittäytynyt veturisarja. Joskin tämä luxemburgilainen versio on kaksivirtaveturi (25 kV 50 Hz ja 15 kV 16,7 Hz AC). Näitä on näemmä 20 kpl, numerot 4001-4020. Wikipedia-sivu paikallisella kielellä: https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_4000 :) Kerran Inter Raililla kuuntelin kaverin kanssa, mikä on tuo kieli, jota lähistöllä istuvat puhuvat ja joka kuulostaa jotenkin tutulta, mutta josta ei silti ymmärrä juuri mitään. Se oli luxemburgia (Lëtzebuergesch). | ||||
|
08.12.2025 08:17 | Jouni Hytönen | ||
| Raja on näemmä niin lähellä, että kiskovalssaamon rakennuksesta osa ja piha-alueesta huomattava osa on Belgian puolella. | ||||
|
|
08.12.2025 08:13 | Jouni Hytönen | ||
| Rodangessa on aikoinaan valssattu kiskoja paikkakunnan nimellä. Tänä päivänä toiminta jatkuu ArcelorMittalin nimen alla. | ||||
|
03.12.2025 11:36 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa niin kansainvälisen ravintolayhtiön vaunujen sarjamerkki oli pelkkä R. | ||||
|
|
02.12.2025 12:48 | Jouni Hytönen | ||
| Jos tämä on joskus ollut kansainvälinen ravintolavaunu, on sen mennyt loisto onnistuttu kyllä pyyhkimään märällä rätillä historian lehdille. | ||||
|
02.12.2025 12:25 | Jouni Hytönen | ||
| Suunnitteluaineistoissa ainakin. Tämänkaltaisissa esitysmuodoissa ei. | ||||
|
01.12.2025 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän epäilisin tuonne Nokialle käytetyn nyt sen verran rahaa, ettei ihan heti ole luvassa mitään uusia raiteistomuutoksia, kun ei oikein ole mitään ongelmaakaan, mikä pitäisi korjata. | ||||
|
28.11.2025 12:10 | Jouni Hytönen | ||
| Eiköhän se markkinaehtoisessa liikenteessä yritä nakertaa markkinaosuutta SJ:ltä. Laittaisin panokseni mieluummin Malmön suuntaan, mutta sekin vaatinee ensin investointeja lisäkalustoon. | ||||
|
|
28.11.2025 12:07 | Jouni Hytönen | ||
| Juuri näin, jos ei ole mitään liikenteellistä tarvetta pysähtyä, miksi eivät tavarajunat ajaisi linjaraidetta läpi Nokian? | ||||
|
27.11.2025 16:21 | Jouni Hytönen | ||
| Voi olla. Liekö täällä joku ko. rataa työkseen ajava kuulolla, miten asia kuljettajien suissa kulkee. Koetaanko Lavapuron mäki alkavan jo km:ltä 592 (Aittojärven nousun alku) vai km:ltä 600 Lavapuron entisen liikennepaikan kohdalta. | ||||
|
27.11.2025 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| Harvinaisen hieno vahinkolaukaus! | ||||
|
|
27.11.2025 10:11 | Jouni Hytönen | ||
| Lavapuron mäki on keskellä metsää vähän hankalasti lähestyttävissä, mutta Aittojärven mäessä idempänä tuli muutama pasutejuna kuvattua ja videoitua dieselliikenteen aikaan. | ||||
|
26.11.2025 19:03 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno kuva toimivasta korin kallistuksesta. Virroitin pysyy samassa asennossa ja on silminnähden eri kulmassa kuin vaunujen korit. | ||||
|
24.11.2025 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän Centriastahan oli myös aikojen saatossa kaksi eri versiota, 1970-luvun lopun versio lähti Helsingistä noin klo 13 ja oli Jyväskylässä klo 17:n tienoilla. Juna lähti illalla vielä takaisin Helsinkiin eli se oli Helsinki-Jyväskylä-Helsinki-junapari. Toisen kerran Centria palasi aikatauluihin noin 1985-86 ja silloin se lähtikin aamulla klo 6.00 Jyväskylästä Helsinkiin ollen siellä vähän ennen klo 10:tä. Paluusuuntaan lähdettiin noin 16.00 ja Jyväskylään saavuttiin noin 19.45 -> Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä. 14.8.1989 Centria muuttui IC-junaksi. | ||||
|
24.11.2025 17:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo onkin melko tuore lisäys tarjontaan, sitä ei ollut vielä viime kesänä. https://www.zfbh.ba/en/zeljeznice-fbih-i-hz-putnicki-prevoz-uspostavljaju-novu-medjunarodnu-putnicku-liniju-sarajevo-ploce-tokom-vikenda/ | ||||
|
|
24.11.2025 17:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viime kesän lomamatkaa pähkäillessä yksi vaihtoehto oli lento Dubrovnikiin ja sitten liikkumista junilla ja busseilla noilla suunnilla. Bosnia-Herzegovinasta vaikutti olevan hyvin vähän junayhteyksiä rajojen yli. Hätätilanteessa toki kelpaa jo pelkkä Bosnia-Herzegovinan sisäinenkin junamatka. Belgradista vaikutti vielä pääsevän yöjunalla Bariin. Sarajevosta näyttää juuri tähän vuodenaikaan pääsevän Pločeen perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. | ||||
|
24.11.2025 16:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha kysymys vuodelta 2009 pisti silmään vasta nyt, kun keskustelu on lämmennyt uudelleen. En usko, että Dr13:lla olisi koskaan vedetty Eil-runkoja, koska eikö Eil-kalustossa ole vain sähkölämmitys eli vaunut vaativat 1500 V:n syötön veturista tai aggregaatista? Helsingin asemalla muistan nähneeni kesällä 1989 Lahteen Salpausselän seisakkeelle lähdössä olleen 2Dv12-vetoisen Eil-vaunujunan, jossa oli uudenkarhea aggregaatti Eifet 25302. | ||||
|
18.11.2025 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Olin joskus väärässä käsityksessä, että näitä olisi alun perinkin rakennettu 16 kpl. Sitten aikani ihmettelin, miksi vaunua 445016 ei koskaan näy missään junassa ja tarkistin, että vaunuja onkin vain 15 kpl. :D Nyt on jo lähellä, että pitkä odotus palkittaisiin. Hieno kuva todellakin! | ||||
|
12.11.2025 15:27 | Jouni Hytönen | ||
| No on se kuitenkin iso parannus vanhan rakennuksen loppuaikojen tilanteeseen. Vielä kun liiketiloihin saataisiin jotain toimintaa. Vanhan rakennuksen peruina tämä uusittu rakennus on vähän jännässä asennossa rataan nähden. Hyvä lisä on sitten se, jos ja toivottavasti kun kevyt liikenne pääsee poistumaan asemalta Vuoksenniskan suuntaan suoraan vanhan sillan ylätasoa pitkin. | ||||
|
12.11.2025 09:19 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä 1990-luvullakin valo- ja äänivaroituslaitokset olivat onnettomuustilastoissa yliedustettuina eli niissä tapahtui suhteessa enemmän onnettomuuksia kuin mikä oli niiden osuus kaikista tasoristeyksistä. Nyttemmin laitoksia on enää niin vähän, etteivät ne enää erotu ja onnettomuuksien kokonaismäärä vuodessa on myös laskenut. Voidaan sanoa, että vähänkin vilkkaammilla teillä valo- ja äänivaroituslaitos ei vielä ollut riittävä toimenpide onnettomuuksien ehkäisemiseksi. | ||||
|
11.11.2025 15:48 | Jouni Hytönen | ||
| Minäkään en ehtinyt nähdä 4109:ää liikenteessä, enkä yhtään lättähattua normaaliliikenteessä sinipäisinä. Tämän 4209:n muistan kerran harhailleen Jyväskylä-Äänekoski-juniin, yleensä lätät pysyivät loppuajat melko kiinteästi kotivarikoidensa liikennealueilla. 4199, 4200 ja 4203 siirretiin noin 1986 Oulusta Pieksämäelle ja 4212 päätyi Joensuun käyttöön. 4204 ja sitä isommat numerot olivat loppuun asti muuten Oulussa. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Imatran seudulla |
11.11.2025 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvää dokumentointia, ei välttämättä kestä enää kauan, kun Dr19-vetureita tulee myös Kouvolaan, vaikka niitä ei vielä siellä ole. Sitten vielä toki henkilökunnan koulutukset ottavat ehkä oman aikansa. | ||||
|
11.11.2025 13:53 | Jouni Hytönen | ||
| Jatkokset hiukan painuneet. | ||||
|
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601 |
10.11.2025 09:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kisko-Kallen lähes ainoa hyvä puoli onkin ahtaisiin paikkoihin mahtuminen. Käyttöergonomia on kammottava - tai siis oikeastaan ergonomian täydellinen puuttuminen ihan kaikkialta. No, ehkä silläkin on menneinä aikoina siirrelty yksittäisiä vaunuja teollisuusraiteilla paikasta toiseen, mutta sääliksi käy, jos joku on työkseen Kisko-Kallella säännöllisesti joutunut linjalle lähtemään. | ||||
|
10.11.2025 08:58 | Jouni Hytönen | ||
| 2621, 2661 ja 2663 olivat kolme viimeistä 26-sarjan Dv12-veturia ilman Vapitia 90-luvun alussa. Nyt ei ihan muisti toimi, jäikö tämä vai 2663 aivan viimeiseksi. | ||||
|
05.11.2025 13:51 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvittelisi, että kolme liikkuisi ja yksi huollossa. Eivätkös Allegrotkin kiertäneet siten, että yhden vuorokauden aikana liikkui kolme yksikköä, illan viimeiseen Pietarin-junaan lähti aina tuorein voimin uusi yksikkö? Voin muistaa väärinkin. | ||||
|
05.11.2025 13:44 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsin ulottuma on kuitenkin varsin antelias etenkin leveyssuunnassa ja Stora Enson isot SECU-kontit kulkevat siellä junalla toisin kuin Suomessa. | ||||
|
30.10.2025 13:32 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo Skulten ja Pärnun väliltä purettu osuus oli ehkä oikoreitti puhtaasti kartalle piirrettynä viivana, mutta rata oli suureksi osaksi niin huonossa kunnossa, ettei siellä millään kilpailukykyisellä nopeudella ajettu edes silloin kun rata oli vielä läpiajettavissa. Läpikulkeva liikenne päättyi jo 20.2.1992 ja tämä yhteys jäi melko lyhytikäiseksi, sillä se oli avattu 17.7.1981. | ||||
|
30.10.2025 13:11 | Jouni Hytönen | ||
| Turussa tasoristeykset poistuvat viimein tältä valtion rataverkon osalta, jos satamarata linjataan uudelleen lähitulevaisuudessa. | ||||