Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02. 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Näillä kuljetettiin dieselpolttoainetta VR:n omiin tarpeisiin ainakin vielä 90-luvulla. Esimerkiksi Jyväskylän veturitallilla oli muistaakseni 90 kuution maasäiliö, johon yksi tällainen BSo tyhjeni sopivaan aikaan tilattuna. | ||||
|
27.01. 10:53 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä Dm11-sarjasta jäivät havainnot vähäisiksi, etenkin liikkeessä. Olin muistaakseni kesällä 1997 Mäntyharjulla odottamassa tavarajunaa saapuvaksi aikana ennen mitään reaaliaikaista keinoa selvittää junan sijainti - oli vain odotettava. Täytenä yllätyksenä tuli toisesta suunnasta yhtäkkiä Dm11, edes kuvaa en ehtinyt ottaa. | ||||
|
13.01. 11:32 | Jouni Hytönen | ||
| Pienellä viiveellä täydennystä tähän - ravintolan edessä oli raide 1 ja aseman edessä raide 2. Kolmonen on selän takana vasemmalla edelleen ja tästä kuvasta jo puretun vaihdekujan aikaan laituriraiteita oli yksi enemmän. Oikeanpuoleisin eli nykyinen viitonen oli kuutonen. Nyt ei ole käsillä mitään raiteistokaaviota, oliko lätän alla oleva laituriraide nelonen myös vanhan vaihdekujan aikaan, jolloin vanha viitonen olisi takaoikealla. | ||||
|
13.01. 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, Triplan hotellihuoneista olikin upean esteetön näköala lähes kaikkiin suuntiin idästä etelän kautta länteen. | ||||
|
10.01. 10:56 | Jouni Hytönen | ||
| Voihan se olla myös myöhässä kulkeva Luulajan yöjuna 91. Tunnin etuajassa saapuminen kuulostaa mahdottomalta, ellei sitten juna ole ajettu koko matkalla poikkeusaikataululla. | ||||
|
08.01. 11:10 | Jouni Hytönen | ||
| Olin kerran Rättvikin asemalla, kun paikalle sattui täysin yllättäen TMZ-vetoinen raakapuujuna matkallaan Morasta Borlängen suuntaan. Rättvik on Siljan-järven rannalla ja heti aseman jälkeen alkaa jyrkkä nousu Tällbergiin. Äänimaailma oli mielenkiintoinen, mutta kuuntelin sitä loittonevan junan takaa. | ||||
|
08.01. 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| 2501 on kyllä jännä poikkeus, täysin uniikki ulkoasu. Muitakin yksilöllisiä poikkeamia on toki vuosien varrella ollut, kuten vaikka 2548. | ||||
|
05.01. 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Muistaakseni Allegro mainittiin ”New Pendolinoksi” silloin kun ne tulivat. Ja oliko vieläpä niin, että näihin varta vasten tilattiin sama vanhempi keula kuin muissakin Suomen Pendolinoissa? New Pendolino: https://en.wikipedia.org/wiki/New_Pendolino | ||||
|
05.01. 11:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko peräti tässäkin kuvassa toinen runko Pieksämäelle illalla tulleesta P 105:stä ja toinen Jyväskylästä mukaan liitetty, mahdollisesti koko viikon siellä seissyt maanantaiaamun runko? P 94:n aikaan en itse asemalle koskaan osunut. | ||||
|
|
05.01. 11:50 | Jouni Hytönen | ||
| Dm8/9:t normaaliliikenteessä jäivät omalta osalta melko lyhytaikaiseksi nautinnoksi. Näin yleensä junan P 105 Turku-Pieksämäki. Siinä oli hyvin usein runko 5101+5601+5102. Muistikuvat sijoittuvat kaukoliikennekäytön viimeisille vuosille 1985 ja 1986, valtaosin jälkimmäiselle. Kierrossa oli vielä mahdollisesti talvella 1985/86 sellainen erikoisuus, että maanantaiaamuisin Tampereelta Jyväskylään ajetussa junassa (P 99?) saapunut runko jäi koko viikoksi Jyväskylän tallille. Ehkä tämä oli suunniteltu Jyväskylän vararunko koko viikon ajan. Se lähti vasta viikonloppuna takaisin Helsinkiin. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
05.01. 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Usein koko perheellä tullessa muut priorisoivat raitioliikennemuseon kohdelistan häntäpäähän, joten se on jäänyt vielä odottamaan. :) Vanhassa sijainnissa käytiin, kun lapset olivat pieniä. | ||||
|
20.12.2024 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö se ole kolmosella? | ||||
|
19.12.2024 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| Luulajan asemalla on laituripolku puomeineen, mutta Bodenissa puolestaan tunneli. Borlängeen on ollut maastollisesti helppoa tehdä ylikulkusilta. Gävlessä ja Uppsalassa on alikulkutunnelit, samoin Uumaja C:ssä. Norrköpingissä ja Sundsvallissa laituripolku on heti aseman edustalla ja ylitettävänä on suuri määrä raiteita. Ehkä on todettu, että noissa paikoissa tunnelin sovitus asema-alueelle olisi poikkeuksellisen hankalaa ja kallista? | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
19.12.2024 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän tämän paikan pohjoispuolella sijaitsi Sulun raiteen käytön loppuaikoina romunlastauspaikka. Päivystäjä kävi sieltä hakemassa tilanteen mukaan 1-3 Hbr/Obr/Obrk-vaunua. Nythän tästä alkuperäisestä Jyväskylä-Suolahti-ratalinjasta ei Jyväskylän päässä enää Kyyhkysentien/Pääskyntien jälkeen muuta ole jäljellä kuin näiden vaunujen alla oleva pätkä raidetta. | ||||
|
|
18.12.2024 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeksi Ruotsissa käydessäni kiinnitti huomiota, että Norrköpingin ja Sundsvallin asemilla ei ole asematunnelia, vaan laitureille kuljetaan puomeilla varustettujen laituripolkujen yli. Vastaavia paikkoja voi olla muuallakin, mutta nuo kaksi nyt ainakin ovat ihan pääraiteiden yli. Ei siellä toki ajeta 200 km/h. | ||||
|
18.12.2024 15:18 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen uusi puolipuomilaitos saman kaupungin alueella on Naarakoskentie, vähän Äänekoskelta Saarijärven suuntaan. | ||||
|
|
18.12.2024 15:17 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat varmaankin rakennettu valmiiksi, mutta lopullinen käyttöönottotarkastus ehkä vielä puuttuu. | ||||
|
17.12.2024 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Joku päivä kun junalla 233 matkustin, kokeilin noita leimauslaitteita ja vaikutti siltä, että jokainen kävi omaa aikaansa. :) | ||||
|
17.12.2024 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| TMX- ja TMY-vetureita on edelleen liikenteessä Ruotsissa. Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) hankki vuonna 1993 Tanskasta omaksi kolme MY-veturia samalla hinnalla, jonka SJ olisi perinyt vuokraa yhdestä T44-veturista vuodessa. MX-vetureita päätyi DSB:ltä Tanskan pienille yksityisradoille, mutta MY:t olivat niille liian raskaita. | ||||
|
13.12.2024 15:49 | Jouni Hytönen | ||
| Mitä joku päivä tutkin Salon kaupungin sivuja, jäin siihen käsitykseen, että päiväkoti ei enää toimi tässä rakennuksessa. | ||||
|
21.11.2024 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo tieto olisi hienosti synkronissa sen kanssa, että Satamatien tasoristeys on viimein saamassa puomilaitoksen. Onko tuo tieto vai huhu? | ||||
|
19.11.2024 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ja yksi vedenjakaja on sitten tietysti vielä Salpausselkäkin. Vasemmalla lähistöllä virtaa Urpalanjoki, joka pujahtaa Venäjälle Vaalimaan raja-aseman lähistöllä ja laskee suoraan Suomenlahteen. | ||||
|
|
19.11.2024 13:48 | Jouni Hytönen | ||
| Joo, tuossa lähestytään vedenjakajaa, Kivijärvi laskee vetensä länteen Kymijoen suuntaan ja Saimaa Vuoksea pitkin Laatokkaan. | ||||
|
15.11.2024 16:21 | Jouni Hytönen | ||
| Noilla vaunuilla EVN-numero tekee jännän hyppäyksen perinteisiin kansallisiin lyhytnumeroihin verrattuna, nelinumeroisina nuo tunnetaan 5211:nä ja 5300:na. Nelimerkkinen numero on merkitty keskelle vaunua sulkuihin. | ||||
|
15.11.2024 16:15 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tuo talli käytössä kovinkaan pitkään? Jo 90-luvun alusta löytyy minultakin kuvia, joissa puistojunan veturi talvehtii veturitallissa rullavaunun päällä. Vaunut taisivat viettää talven tuolla radan lyhyessä aaltopeltitunnelissa. | ||||
|
11.11.2024 10:57 | Jouni Hytönen | ||
| Toki myös Liikenne Oy:n punainen vahvasti edustettuna Rautatientorilla. | ||||
|
08.11.2024 10:40 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus muinoin 25 vuotta sitten saattoi lauantai-illan tavarajunassa Turusta Tampereelle olla viisikin Dr13-veturia, neljä toki hinauksessa. Hinattavat veturit olivat tuolloin korkeintaan pikkuvikaisia ja palasivat normihommiin viimeistään maanantaina. Tässä Sr2:t todennäköisesti matkaavat viimeisiä kilometrejään rataverkolla nöyryyttävästi neuvostovalmisteisen vanhemman konkarin vetämänä. | ||||
|
31.10.2024 13:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kolme niitä on kai vielä olemassa, mutta tiedä sitten, ovatko kaikki vielä liikennekelpoisia. Joskus on ollut tässä junassa kaksikin Eilf-vaunua, joten olisivatko Eil-vaunut vielä enemmän kortilla? | ||||
|
31.10.2024 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä sentään hoituu Nurmeksen liikennepaikan sisällä, mutta Lieksa-Nurmes on nykyisellään hankalan pitkä liikennepaikkaväli ilman mitään turvalaitteita. Yksi kulkija varaa käyttöönsä koko yli 50 kilometrin osuuden. | ||||
|
18.10.2024 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Varsinaisten IC-junien peruskokoonpanot olivat tuohon aikaan Expt+Ex+Rx+Eds+Ed+Edb ja Expt+Ex+Rk+Edfs+Ed+Edb. 10 kpl Eds-vaunuja oli sitoutuneena noihin runkoihin ja konduktöörin tila oli Rx-vaunussa. Noita toisenlaisia runkoja taisi olla kuusikin enimmillään, niissä taas konduktöörin tila oli Edfs-vaunussa. Kaikki Eds:t olivat tuossa tietyssä käytössä, eivät käytännössä koskaan näissä IC2-junissa. | ||||
|
18.10.2024 13:58 | Jouni Hytönen | ||
| Juuri pari viikkoa sitten mietittiin, onko tilanne tällä hetkellä sellainen, että Lahti 450 -korisia linja-autoja on jäljellä kaksi kappaletta, toinen on SLHS:n Etelä-Karjalan osaston ylläpidossa oleva entinen Toimi Vennon Scania K112 vm. 1988 ja toinen yksityisomistuksessa oleva entinen Osmo Ahon Volvo B10M vm. 1989. Matkailuautoja saattaa olla, mutta nyt lasketaan linja-autoina säilytettäviä yksilöitä. Onko millään yrityksellä enää toimintakuntoisia Lahti 450 -korisia autoja nurkissa hätähätävarana? Vuosimalli 1989 on käsittääkseni uusin mahdollinen. | ||||
|
17.10.2024 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa näkyy jo ensimmäisten supistusten tuloksia eli ei ole enää erillisiä Riika-Pietari- ja Vilna-Pietari-junia koko matkalla, vaan ne yhdistettiin Daugavpilsissä ja yhdistetty juna (38+192) jatkoi matkaansa klo 22.41 Daugavpilsistä kohti Pietaria. No joo, Daugavpils oli neuvostoaikana tärkeä paikka Pietari-Varsova-pääradalla ja vuonna 2015 liikennettä oli supistettu jo monta kertaa aikaisemminkin. | ||||
|
10.10.2024 20:43 | Jouni Hytönen | ||
| Aurajoen ylityksen kustannukset? | ||||
|
10.10.2024 11:51 | Jouni Hytönen | ||
| Samaa sarjaa kuin Kesälahti, Kitee, Ilomantsi, Viekki ja Luikonlahti. | ||||
|
10.10.2024 11:48 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylässä oli myös "Savitie", raide, jolle päivystysveturit vetivät ratapihalta junarunkoja vaihtotöissä. Savitieltä tehtiin usein heittoja ratapihan muille raiteille. Savitie on edelleen olemassa, nykyisin tunnuksella JY 043. En yhtään tunne, tehdäänkö Jyväskylässä enää mitään vaihtotöitä, onko tuolle raiteelle enää mitään tarvetta vetää vaunuja tänä päivänä. | ||||
|
|
10.10.2024 11:45 | Jouni Hytönen | ||
| Päivystysveturit (Dv15/16, tuohon aikaan ehkä jopa Dv11) majailivat normaalisti pilttuissa 1 ja 2. Jompikumpi niistä saattaisi olla tätä raidetta vastapäätä eli päivystäjä voisi vetää tämän pöydälle ja mennä itse talliin. Sitten joku toinen veturi voisi vetää tämän halko- tai naftatien kautta pöydältä pois. Naftatieksi sanottiin tuon takana olevan rakennuksen viereistä raidetta ja halkotieksi toista pöydälle johtavaa raidetta, vaikka tankkipaikka olikin näiden kahden raiteen välissä. | ||||
|
|
10.10.2024 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoinen kuva, en muista koskaan nähneeni mitään henkilövaunun oloistakaan seisovan Jyväskylän tallin pätkissä. Pöytä oli 20 metrin pituinen eli tämän kanssa pöydälle ei ole varmaan mahtunut kuin korkeintaan Kisko-Kallella. | ||||
|
10.10.2024 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä selittää, miksi sillan nimi on Pitkäsilta, vaikka se ei tänä päivänä enää näytä mitenkään erityisen pitkältä. | ||||
|
10.10.2024 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Lakewoodin suunnan liikenne vaatii peräti seitsemän runkoa, mutta osalla niistä sentään ajetaan jopa useampia lähtöjä ruuhkan aikana. 4.35 lähtee aamun ensimmäinen juna Lakewoodista kohti Seattlea. Kääntyyköhän tämä klo 5.52 Seattleen saapuva juna heti klo 6.05-lähtöön Tacoma Domeen? Se on perillä 7.06 ja lähtee takaisin Seattleen klo 7.20. Tacoman suunnasta on peräti 20 minuutin vuoroväli Seattleen, mutta liikenne hiljenee sielläkin keskipäiväksi. Aamuruuhkassa ajetaan 10 lähtöä Seattleen päin, samoin iltaruuhkassa 10 lähtöä Seattlesta ulos. | ||||
|
|
10.10.2024 09:18 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä palvelua on kokonaista neljä lähtöä aamulla puolen tunnin välein Everettistä Seattleen (6.15, 6.45, 7.15 ja 7.45) ja iltapäivällä toiseen ruuhkasuuntaan Seattlesta Everettiin (16.05, 16.33, 17.15 ja 17.41). Ajosivun pituus on noin tunti eli tarvitaan neljä tällaista runkoa ajamaan kaksi lähtöä ma-pe päivän aikana. | ||||
|
|
10.10.2024 09:11 | Jouni Hytönen | ||
| Onko tämä Seattlen lähiliikennettä? Lunttasin, että Everettin asukasluku on vähän yli 100 000 eli sinne tuskin syötetään isosti väkeä näillä. | ||||
|
09.10.2024 08:36 | Jouni Hytönen | ||
| Tempo Matadorissa on näemmä bensiinitankki keulassa ottamassa ensimmäisenä vastaan mahdolliset osumat. Laitteen huippunopeudeksi mainittiin 65 km/h, mutta silti vähän arveluttaisi liikkua sillä vähänkään vilkkaammissa ympäristöissä. | ||||
|
28.09.2024 22:10 | Jouni Hytönen | ||
| 6-merkkiset mustapohjaiset kilvet sattuvat kyllä silmiin, varsinkin silloin, jos ne on laitettu autoon, jossa on uutena ollut jo valkopohjaiset kilvet. Mitään historiallisia perusteita ei mustapohjaisille kilville tuolloin ole. | ||||
|
23.09.2024 08:46 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin tästä kuvasta oikein hyppää silmille vihreän lisäteipin tuoma huikea parannus veturin erottumiseen maastosta. | ||||
|
19.09.2024 18:16 | Jouni Hytönen | ||
| Ukkolan saha taisi myös tehdä egyptinparruja vientiin, niitä meni säännöllisesti Jyväskylän ohi 90-luvun alkupuolella junassa 6030 Pieksämäki-Tampere. | ||||
|
19.09.2024 18:13 | Jouni Hytönen | ||
| Taisin käydä Kaskisissa huhtikuussa 2008, jäiköhän se ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi? Toukokuun alussa 2023 tuli jokunen juna kuvattua Seinäjoen ja Ilmajoen välillä eli ihan nollille ei kuvienkaan osalta jääty. | ||||
|
09.09.2024 23:01 | Jouni Hytönen | ||
| 4199, 4200 ja 4203 siirrettiin vuonna 1986 loppuajaksi Pieksämäen varikon kirjoille. | ||||
|
09.09.2024 13:33 | Jouni Hytönen | ||
| Joukkoon mahtuu monenlaista vipeltäjää, tyyppejä, jotka kohdistavat systemaattisesti sarkasminsa ja hauskat heittonsa toisiin ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa, mutta sitten kun roolit vaihtuvat, loukkaantuvat itse tulisesti. Heidän suustaan tämä kaikki on vain hauskaa läppää ja vitsailua. | ||||
|
09.09.2024 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| 4142 vietti aktiiviuransa loppupäivät Rauman junissa. Periaatteessa Rauman vaunuilla oli säännöllinen huoltokierto Pieksämäelle, mutta aivan loppuaikoina sitä ei nähtävästi enää täysin noudatettu, koska Raumalla pyörivät jatkuvasti samat vaunut ja liikenteen loputtua 29.5.1988 ne olivat erittäin likaisia. 11637 oli myös Pieksämäen varikon vaunu kuten 4142 ja se pyöri loppuun asti Pieksämäen ympäristössä. 4204 oli loppuun asti Oulun varikon vaunu ja se myytiin nopeasti Keitele-Museolle rikkoutuneen 4117:n korvaajaksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Rauman ja Porin viimeiset lätät tuotiin Tampereelta Jyväskylään samalla siirtojunalla, johon oli jotenkin saatu mukaan myös 4204. | ||||
|
03.09.2024 15:35 | Jouni Hytönen | ||
| Kirjan kirjoitushetkellä vaihtotöitä vielä tehtiin reippaasti paitsi järjestelyratapihoilla, myös pienemmilläkin risteysasemilla. Oma lapsuudenmaisema oli Jyväskylä ja siellä erityisesti illalla Äänekoskelta ja Transpointin terminaalilta saapuneita vaunuja järjesteltiin huolella illan ”Lippulaivaan” eli T 6858 Tampereelle sekä T 6809 Pieksämäelle. Ykköspäivystäjä touhusi ratapihan pohjoispäässä ja kakkospäivystäjä veti G-vaunut etelävaihteille ja järjesteli niitä siellä. Dv15/16-vetureiden äänet tulivat tutuiksi. Lippulaiva oli tärkeä asiakasjuna ja leikkimielisesti sanottiin, että jos illan EP/IC Helsingistä on myöhässä, se menee kiltisti sivulle vaikka Muuramessa, että 6858 pääsee etenemään aikataulussa. | ||||
|
30.08.2024 15:36 | Jouni Hytönen | ||
| Liikenteenohjaukselle liikennepaikan nimi on edelleen Pännäinen. Samoin veturinkuljettaja näkee Kupla-päätteeltään nimen Pännäinen. Pedersöre - Pietarsaari on vain kaupallinen / matkustajainformaation nimi. | ||||