Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.05.2019 21:24 | Jouni Hytönen | ||
| Minulle oli uusi tieto, että toisen TEP75:n kori olisi käytetty ensimmäiseen sarja-TEP70:een. Missä päin sitä kirjaa näin sanotaan? Takasivun englanninkielisestä tiivistelmästä saisin mieluummin sellaisen käsityksen, että yleisellä tasolla samanlaisia telejä ja koria käytettiin TEP70-sarjavetureissa. En ymmärtäisi tekstiä siten, että jompikumpi TEP75-protoista olisi muutettu TEP70-sarjaan veturiksi 0008. | ||||
|
|
15.05.2019 10:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossahan onkin koko sarjasta kohtuullisen kattavat tiedot: https://trainpix.org/list.php?mid=77 Tietysti tähän täytyy suhtautua varauksella, koska mistään virallisesta lähteestä näitä tietoja tuskin on Venäjällä saatu. Sijaintitieto päivittynee sitä mukaa kuin joku käyttäjä muutoksia ilmoittaa. | ||||
|
|
15.05.2019 10:03 | Jouni Hytönen | ||
| Itse asiassa 007 olikin viimeinen proto ja tämä 0008 ensimmäinen sarjaveturi. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%AD%D0%9F70 | ||||
|
|
14.05.2019 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tämä sittenkään protosarjan veturi vai poikkesiko 0008 näin paljon 007:stä? https://vaunut.org/kuva/34020 | ||||
|
|
14.05.2019 23:27 | Jouni Hytönen | ||
| Esim. tässä hyvä vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/62840 | ||||
|
|
14.05.2019 23:22 | Jouni Hytönen | ||
| Protoista ei tiettävästi ole säästynyt muita kuin 0007 Pietarin museossa ja tämä täällä. Protoissa on kapeamman oloinen kori kuin sarjavetureissa. Alkupään sarjavetureissakin on punavalot ajovalojen alla. | ||||
|
14.05.2019 23:14 | Jouni Hytönen | ||
| ”Joku kuvaa junaa”. | ||||
|
13.05.2019 10:38 | Jouni Hytönen | ||
| Jäiköhän jollekulle talteen tietoja näiden viimeisistä liikkeistä? Itselle näiden poistuminen tuli melko vaivihkaa. Jyväskylän vakio oli 117. | ||||
|
13.05.2019 10:34 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielinen Wikipedia kertoisi, että tuhannes veturi valmistui vuonna 1971, kahdestuhannes lokakuussa 1975, kolmestuhannes heinäkuussa 1979, neljästuhannes syyskuussa 1982 ja viidestuhannes marraskuussa 1985. Vauhti kiihtyi kyllä loppua kohti. :) Sarjan ensimmäinen veturi on Pietarin rautatiemuseossa. | ||||
|
|
13.05.2019 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuorein eli T-variaatio ollut tuotannossa vuodet 1986-92? Tämän jälkeen, jos oikein ymmärsin, tehtaalle jäi käsiin vielä viimeisen tilauserän viisi veturia (7455-7459), joita ei ehditty toimittaa Neuvostoliittoon ennen sen romahtamista eikä niitä toisaalta oltu maksettukaan. Uusimman veturin eli 7459:n on voinut nähdä Tallinnassa. | ||||
|
|
13.05.2019 09:18 | Jouni Hytönen | ||
| Tuotanto alkoi jo vuonna 1963, aivan noin nopeita eivät olleet tšekkoslovakialaisetkaan veturinrakentajat. :) | ||||
|
13.05.2019 09:12 | Jouni Hytönen | ||
| Tapahtumapäivä oli 15.5.1995. | ||||
|
07.05.2019 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Keljonkangas II on niin lyhyt tunneli, etteivät edellisen Dr13:n savut näy kuvassa. :) Keljonkangas I:n läpinäkyvyys heikkeni joka junan jälkeen selkeästi. | ||||
|
|
07.05.2019 10:22 | Jouni Hytönen | ||
| Keljonkangas II lienee maan ainoa tunneli, jota on jälkikäteen jatkettu (193 m -> 233 m). Tässäkin kuvassa näkyy syy jatkamiseen eli lähes pystysuora kallionseinämä tunnelin eteläpäässä, josta oli ennen tunnelin jatkamista mahdollista pudota kiviä suoraan raiteelle. | ||||
|
03.05.2019 21:02 | Jouni Hytönen | ||
| Polaria taisi sitten lähteä aamulla Helsingistä, käydä Oulussa kääntymässä ja palata vielä illan viimeisillä tunneilla takaisin? 69 ja 70 taisivat kohdata Kuivaniemellä. | ||||
|
|
03.05.2019 20:59 | Jouni Hytönen | ||
| Lapponia ja Polaria ovat molemmat olleet Helsingin ja Oulun välillä kulkeneita EP-junia. | ||||
|
Kuvasarja: P 69 Rovaniemelle 1981 kesäkuussa |
03.05.2019 18:42 | Jouni Hytönen | ||
| Eivätkös Lapponia ja Karelia jatkaneet aina siihen saakka, kunnes ne muuttuivat IC-juniksi? Centria poistui vähäksi aikaa, mutta palasi vielä takaisin erilaisilla aikatauluilla. | ||||
|
03.05.2019 14:24 | Jouni Hytönen | ||
| Niiden säästymiseen lienee vaikuttanut Trabantin saavuttama tietynlaisen kulttiauton status. Olisi varmaan tämän päivän silmin tarkasteltuna melko kestämätöntä, jos suurkaupungin keskustassa pärräisi merkittäviä määriä kaksitahtimoottoreita samaan aikaan kuin esimerkiksi Pariisissa pohditaan, kielletäänkö dieselkäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen keskustassa. Vähän samanlaisen ilmiön havaitsin Helsingissä omistaessani Kupla-VW:n vuosina 2004-2008. Alussa Kuplia näkyi kesällä Helsingin keskustan katujen varsille pysäköityinä siellä täällä. 2010-luvulle tultaessa ne harvinaistuivat selvästi. Mahdollisesti liikenteestä poistuivat hiljalleen ne yksilöt, joita ei oltu koskaan läpikäyty/kunnostettu (ml. omani). |
||||
|
02.05.2019 20:27 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, ettei ole kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saanut kaksoisvalonheitintä. | ||||
|
02.05.2019 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Erimallisia Kuplavolkkareita löytyy luonnollisesti joka rivistä. :) | ||||
|
|
02.05.2019 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Löysin omista kuvista täsmennystä aikahaarukointiin: Oulun 2600-sarjalaisissa on ollut kuvassa näkyviä sinertäviä lämpölaseja jo toukokuussa 1988. | ||||
|
29.04.2019 23:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan helmikuussa 2001 Piusassa myös siellä käydessäni? On tietysti ollut aikaa kadota sen jälkeen. Varmaan tänä päivänä alkavat olla jo aika harvinaisia. | ||||
|
29.04.2019 10:27 | Jouni Hytönen | ||
| Äitini näki tuon 2222:n kävelylenkillään 26.11.1990, itse olin koulussa onnellisen tietämättömänä tästä historiallisesta tapahtumasta. 2222:n viimeiset liikkeet sijoittuivat vieläpä Sulun radalle, jossa Dr12-sarjaa nähtiin äärimmäisen harvoin. | ||||
|
|
29.04.2019 10:22 | Jouni Hytönen | ||
| 2222 siirrettiin vielä Seinäjoelta Jyväskylään marraskuussa 1990, koska pitäähän Jyväskylässä nyt olla Huru pilttuussa 4. :) | ||||
|
|
29.04.2019 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Porin viimeiseksi Dr12-veturiksi jäi 2236, joka toi viimeisenä työnään TK 3816:n Tampereelle 3.12.1990. Jyväskylässä viimeiseksi jäi 2222, joka toimi Pv3:na 26.11.1990, mutta hinattiin Tampereelle. Jyväskylän pitkäaikainen vakio 2219 ehti hajota hiukan aikaisemmin marraskuussa käydessään viime töinään poikkeuksellisesti Äänekoskella, missä Huru oli harvinainen vieras. | ||||
|
29.04.2019 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että Kajaanissakin on joskus ollut oma päivystäjä. | ||||
|
29.04.2019 09:08 | Jouni Hytönen | ||
| 16-paikkainen laite, etupäässä lukituskampia, vain kaksi vaihdekampea tässä päässä. Osaako joku sanoa, kumpi on uudempi kampiasetinlaitemalli, tämä jossa asennonosoitin on toteutettu tuollaisella kahdella pikku nuolella, joista toinen on valkoinen ja toinen musta riippuen kampien kääntämisestä vai toinen, jossa asento ilmaistaan kääntyvällä pienellä nuolipyörällä? Tätä veikkaisi vanhemmaksi. Sittenhän on vielä antiikkisempi tapa eli 180 astetta kääntyvä nuoli, joita en ole nähnyt Suomessa missään muualla kuin Huutokosken itäpään käytöstä poistuneessa laitteessa. Onkohan se vielä kopissaan, vai onko pelastettu jonnekin turvaan? | ||||
|
26.04.2019 21:09 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän radan liikennöinti oli varsin tehotonta, kun veturit piti kierrättää junan toiseen päähän Kiukaisissa ja Kauttualla molempiin suuntiin mentäessä ja tietysti sitten vielä Säkylässäkin. Radio-ohjauskaan ei ehtinyt avuksi. | ||||
|
26.04.2019 20:56 | Jouni Hytönen | ||
| 15.9.1990 tuolla olivat liitevaunut 5511 ja 5603 eli jos tunnistatte tuon CEiv-vaunuksi, niin se on sitten 5603. | ||||
|
25.04.2019 13:33 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/117459 yhteydessä olikin tyhjentävä selvitys asiasta. | ||||
|
|
25.04.2019 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ainakin 5108+5110, 5117+5118, 5121+5122 ja 5123+5124. 5108:n ja 5110:n väliin palautettiin CEiv 5604, kun Satasarvinen-tuote osoittautui hyvinkin suosituksi. | ||||
|
23.04.2019 10:46 | Jouni Hytönen | ||
| Lapsuusmuistoihin kuuluu Pörrinsalmen ylitys 69-tiellä matkalla mökille tai pois sieltä. Haju oli melkoinen, Äänekosken tehtaat päästivät veteen vähän enemmän jätteitään kuin tänä päivänä. Tehdas on toiminnassa entistä tuotteliaampana ja hajut ovat suurimmaksi osaksi historian lehdillä. | ||||
|
22.04.2019 19:32 | Jouni Hytönen | ||
| Väritys on edesmenneen Peterson Rail AB:n. | ||||
|
|
22.04.2019 19:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä jotain informaatiota: https://www.svenska-lok.se/pbane_main.php?s=442&g=m | ||||
|
16.04.2019 20:56 | Jouni Hytönen | ||
| Joitakin lasten 10 matkan talvileikeissä kostuneita 10 matkan lippuja muistan itsekin kuljettajana kohteliaasti torjuneeni juuri Almexin tukkeutumista välttääkseni. :) | ||||
|
16.04.2019 19:29 | Jouni Hytönen | ||
| Maassa taitaa olla jäänteitä Tk3 1102:sta. Puskinpalkki päätyi Pr2 1800:aan ja 1102 taisi olla ensimmäinen Haapamäellä romutettu veturi. | ||||
|
14.04.2019 00:19 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä ollut rajasilta siinäkin merkityksessä, että joen oikealla rannalla oli heti Berliinin muuri ja vasen ranta kuului tässä Länsi-Berliiniin? En kyllä ulkoa muista, pääsikö kiskoliikenne tätä siltaa pitkin läpi itäpuolelle. Tekisi mieli veikata, että ei päässyt. Kävin tällä alueella itsekin juuri elokuussa. | ||||
|
08.04.2019 13:48 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin, muistanko nyt tuon köyden nimen varmasti oikein - kyllä, yritys toimii edelleen: https://www.marlowropes.com/defence-ropes-towing-recovery | ||||
|
|
08.04.2019 13:41 | Jouni Hytönen | ||
| Vinssausta harjoiteltiin erikseen, mutta tuo Marlow-köysi vasta hauska olikin. Köysi kiinni jumissa olevaan ajoneuvoon ja lähdetaan ajamaan avustavalla kuorma-autolla, mielellään nopeasti kiihdyttäen. Köysi oikenee, venyy ja lopulta kiskaisee jumissa olleen Proton vauhdilla ylös huntasta. En tiedä, onko tuo enää tänä päivänä käytetty menetelmä, koska jumista vapautuva ajoneuvo ei ole kovinkaan hyvin ohjattavissa. Ja jos osutaan vauhdilla kiveen, puuhun tms, syntyy enemmän vaurioita kuin itse juuttumisesta. | ||||
|
|
07.04.2019 18:39 | Jouni Hytönen | ||
| Armeijan kuljettajakoulutuksessa pääsi kokeilemaan monenlaista hauskaa. Demonstroitiin juuttuneen ajoneuvon pelastamista venyvällä Marlow-köydellä. Ensin piti ajaa Proto mahdollisimman syvälle mutaan ja sitten sitä vedettiin Masilla pois. :) | ||||
|
05.04.2019 15:54 | Jouni Hytönen | ||
| Sähköistys otettiin käyttöön 3.10.1994, mutta työt vaativat kyllä useamman vuoden. En nyt ihan ulkoa muista, oliko jo vuonna 1991 jotain tekeillä, mutta vuonna 1992 työt olivat jo varmasti käynnissä. | ||||
|
|
05.04.2019 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Punaruskeita Sr1-vetureita ehti liikkua Jämsänkoskella, mutta vain hinauksessa. :) Vuonna 1993 koulutettiin jo Jyväskylän tallilla veturimiehiä Sr1-veturisarjaan ja samaan aikaan Jämsänkosken ratapihalla oli jo jotain valmiina sähköistyksestä, ei toki kaikki. (Onnistuin liittämään kommentin ensin tuohon kuvaan 6565.) | ||||
|
02.04.2019 10:08 | Jouni Hytönen | ||
| Ehdotan tilanteen rauhoittamista ja hajaantumista, asia ei taida enää tästä edetä. Yksityisviesteillä voinee jatkaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä. | ||||
|
02.04.2019 09:50 | Jouni Hytönen | ||
| Koskahan on viimeisen kerran porrasvalo palanut ja missä vaunussa? Pitikö nuo erikseen käsin kytkeä päälle joka vaunussa vai oliko kytketty oven avautumiseen? | ||||
|
02.04.2019 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmalaan/Pasila tavaraan saakka ei tule nykyään enää yhtään tavarajunaa. Normitilanteessa nämä tietysti vaihtuisivat sujuvasti matkustajajunissa. | ||||
|
02.04.2019 07:22 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän tuolla näy yhtään nykyaikaista merkkiä. :) | ||||
|
01.04.2019 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kävin Kemijärvellä kolmena pääsiäisenä (1987, 1988 ja 1989), silloin rungoissa oli jo kaksi CEmt-vaunua. | ||||
|
01.04.2019 08:33 | Jouni Hytönen | ||
| Ilman latausta, käyttöä ja huolenpitoa niiden kunto voi olla jo lohduton. :( | ||||
|
29.03.2019 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vähimmillään oli vain kaksi junaparia Äänekoskelle ma-pe, viikonloppuisin yksi. Satunnaisesti noin kerran viikossa liikettä Äänekoskelta eteenpäin. Siitä se sitten lähti hiljalleen elpymään. | ||||
|
29.03.2019 13:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä kuva voi mitenkään olla vuodelta 1993. | ||||
|
28.03.2019 22:35 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä aikatauluviivalla kulkee nykyään tuplapendo S 9/69, joka on varsin usein loppuunmyyty. Nimimerkki Veturivetoinen juna takaisin, Lappeenranta. | ||||