Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.09.2008 22:19 | Joni Lahti | ||
| Nyman on hukassa... | ||||
|
|
25.09.2008 09:37 | Joni Lahti | ||
| Kokkolassa oli samanlainen, tosin se oli päällystetty maalla tai sitten aika oli sen päällystänyt. Onkohan enää olemassa? Kutsuimme sitä pommisuojaksi. | ||||
|
23.09.2008 16:44 | Joni Lahti | ||
| Sanonko, että pahkura! Linkkihän on aivan nurinkurinen. Tässä lyhytlinkki http://lyhytlinkki.net/?b2ddtjho Toivottavasti nyt toimii. | ||||
|
|
23.09.2008 15:53 | Joni Lahti | ||
| Linkistä http://www. http://www.rheinbahn.de/ueberuns/unserfuhrpark/Seiten/k-bahn.aspx.de/ueberuns/unserfuhrpark/Seiten/k-bahn.aspx löytyy lisätietoja tiukkailmeisestä "kaukoratikasta" K66 vai mikä taas olikaan. Valinnasta Übersicht saa mukavasti lisää materiaalia Rheinbahnin kalustosta yleensä. | ||||
|
|
22.09.2008 22:40 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva! Pieni silmienväli tuolla K66:lla. | ||||
|
22.09.2008 10:11 | Joni Lahti | ||
| Lisämateriaalia vielä. JR 56:n videoissa vilahtaa mm Maaselan mystinen asemanseudun hotelli sekä juttu Krivin asemalta, jonka stillikuva kertoo ilmeisesti juuri asemanseudusta tuhottuna: http://www.jr56jajr60.fi/video.htm#Tainivaara_Maaselk%C3%A4 | ||||
|
|
22.09.2008 09:59 | Joni Lahti | ||
| Sampo: Krivi tunnettiin myös nimellä Vansjärvi taikka Vanzozero. Olikohan tuo Vansjärvi suomalaisten antama nimi ja sitten siitä tehtiin venäjän kielinen muunnos? | ||||
|
22.09.2008 00:02 | Joni Lahti | ||
| Kyllä tuo vaunun allaoleva tömppö varmaan kuuluu tukirakenteisiin. Vaunu tuettiin sillä maahan.. En tiedä oliko tässä kääntyvää putki. Jos oli, tarvitaan vielä sivulle tulirakenteita, jos ammutaan poikkisuuntaan radalta. On putkella tietenkin hidastin- ja palautinkoneisto. Muuten menisi vaunu pitkin mäkiä! Sitten tuohon kaliberiin, 12 tuuman kranaateiksi laihoja, voisi olla 8 tuumainen eli 203 mm. Oli myös 180 mm eli 7 tuumaa 1/8 putkia. Jokin näistä se oli, ehkä juuri 203 mm? Jos tykki oli kääntymätön, sivusuuntuas piti hakea radan kurveista. Hidas menettely todella! Onnistuuhan se, koska harvoin rata on tikkusuorassa maalin suhteen. - Tässä toisessa tappovehkeessa taas voi olla jopa 14 tuuman putki eli 360 mm, mutta ainakin 12 tuumaa 305 mm sekä kääntyvä putki sivuun tulevine tukirakenteineen https://vaunut.org/kuvasivu.php/13425 Siltä näyttää ja näin arvelen. - Ovat nykyisin menneisyyden mastodontteja. | ||||
|
21.09.2008 21:18 | Joni Lahti | ||
| Kerrotaan, että Iisakin kirkko lämmitettiin kovilla pakkasilla tsaariperhettä varten perusvenäläisellä konstilla: pataljoona mosureita marssimaan kirkkoon paikallaankäyntiä ennen toimitusta! Kyllä se siitä, mutta ei toimi oikein rautateillä. - Olihan meilläkin joskus tosi kylmä paikallisliikenteen puuvaunuissa, ei kuitenkaan tuollaista. | ||||
|
21.09.2008 21:12 | Joni Lahti | ||
| Sorry virhe: po asemien. Yksi tavu lipsahtanut liikaa. | ||||
|
|
21.09.2008 21:02 | Joni Lahti | ||
| Jr 56 ja 60:n sivuilla http://www.jr56jajr60.fi/jr56.html kuvan http://www.jr56jajr60.fi/data/Image/JR56/Maaselka_2006.jpg alla on teksti: "JR 56:n asemista oli v. 1944 hyvä näkyvyys Maaselän kylään. Mm. ns. Maaselän hotelli sijaitsi lähellä tätä nykyistä asemarakennusta. Useampikerroksinen iso hotellirakennus kerrotaan rakennetun Josef Stalinia ja muitakin varten yöpymispaikaksi matkalla Murmanskiin." Mutta eiköhön tämä ole juuri se asemarakennus? Ja itse Isä Aurinkoinen on täällä liikkunut! - Ollaan muuten aika kaukana Suomen rajoilta. Täällä meni Maaselän kannaksen asemamien etulinja. Järvikannas kuului ulommaisiin puolustusasemiin vuosina 1941-1944. |
||||
|
|
21.09.2008 19:56 | Joni Lahti | ||
| Maselsgaja vapaasti suomeksi translitteroitua. lat=63.1479607, lon=34.3078115 (Käyttäjä muokannut 21.09.2008 19:56) | ||||
|
|
21.09.2008 19:48 | Joni Lahti | ||
| Löytyy Karhumäen yläpuolelta (n. 30-35 km) ja sanan op. o:n alta noin klo 7 suuntaan. http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/41Maasel%E4nKannas.jpg Siinä näkyy myös Krivin asema. - Löytyisiköhän nimi Google Earhtista? | ||||
|
21.09.2008 16:13 | Joni Lahti | ||
| Jäin vielä mietiskelemään rajatapausten osalta oikeaa nimikettä, esim. Kasselin RegioTramia, joka pystyy liikkumaan katuverkon lisäksi DB:n radalla. Löytyy kaksi versiota: 1) sähköinen kaksivirtajärjestelmä, 600 V DC katuverkossa ja DB:n radoilla 15 kV 16,7 Hz. Raideleveys 1435 mm, ohjaamot molemmissa päissä, ovet molemmin puolin, leveys 265 cm, sovitus kolmelle eri laiturikorkeudelle jne sekä 2) hybridi 600 V DC ja diesel-sähköinen järjestelmä. Mitat samat kuin edellisellä. Pystyy ajamaan myös DB:n sähköistämättömillä osuuksilla. Ymmärtääkseni näiden käyttö DB:n liikenneväylillä on laajenemassa. Onko silloin kysymyksessä raitiotiejuna vai junaraitiotie vaiko ihan oma luokkansa? Teknistä tietoa: http://staff.iha.dk/jse/Jetra/Regio-tram-Kassel_Rabenmueller.pdf - Kohta tuo Jori Bush lopettelee hommansa:) | ||||
|
|
21.09.2008 13:32 | Joni Lahti | ||
| Lokalahtelaisen Matkaviljasen sivulla http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoriaa.htm on vesitornin kohdalla teksti: ...suomalaisten sodan aikana tykistötulella rikki ampuma asemakylän vesitorni sellaisena kuin se oli kesällä 2006." Kuva: http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoria/MAASEVE.jpg - Menee siis isiemme pahoiksi teoiksi:) | ||||
|
21.09.2008 13:20 | Joni Lahti | ||
| Tuli kuvasta mieleen kysymys, ajaako SJ:kin edelleen vasenta puolta kaksiraiteisilla osuuksilla kuten ennen "hyvään" aikaan? - Kun Ropstenista tuleva juna oli Gärdetin asemalla maan alla, oli aluksi hassu tunne olla "väärällä" puolella laituria ja ajatella matkaa kohti T-Centralenia. Onhan tilanne kai sama edelleen? | ||||
|
20.09.2008 14:19 | Joni Lahti | ||
| Hyvä Lutikka, että laitoit vielä viestin! Minusta Tapio Muurisen kuvat ovat tämän sivuston aatelia. On sinänsä jo arvokasta, että paperikopiot on skannattu näinkin hyvin meidän muiden ihailtavaksi. Henkilökohtaista historiallista ulottuvuutta arvostan erityisen paljon. Maantieteellinen ulottuvuus on sekin oikeastaan mainio - Riihimäki, Hanko Helsinki, Toijala, Rovaniemi, Kiuruvesi jne. Tunnen kiintymystä näitä kuvia kohtaan ja tutkin ne aina tarkoin:) Olen jopa joskus kateellinen, kun en itse älynnyt kuvata silloin, kun kuvattavaa olisi ollut yllin kyllin. Mutta hyvä näin, että näitä näkymiä on tallassa. | ||||
|
19.09.2008 20:12 | Joni Lahti | ||
| Olisiko Orenstein & Koppel -sähköveturi (1898, 0-4-0sm) http://fi.wikipedia.org/wiki/Forssan_s%C3%A4hk%C3%B6rata | ||||
|
19.09.2008 09:33 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Eljas kahden kirjallisen virheen korjaamisesta ja ! linkistä! Sitä se yöllä kirjoittelu tuottaa :) Tuolla oikeat mitat ruotsalaisittain eli jalka on ruotsalaisittain lyhyempi kuin englantilaisittain, vain 296 mm https://vaunut.org/kuvasivu.php/51539 Roslagsbananilla on kulkenut myös tavaravaunuja eli rautatiestähän siinä on ollut kysymys http://www.roslagsbanan.com/images/2004/0412/b/b_040318_004_w.jpg - Mielenkiintoinen hybridi on myös Kasselin raitiotie-rautatie kombinaatio http://www.webmag.transport.alstom.com/eMag/externe/international/Germany/innotrans/2004_en/1/370.asp | ||||
|
|
19.09.2008 00:29 | Joni Lahti | ||
| Mielenkiintoinen on myös Roslagbanan Tukholmassa, jolla raideleys on 871 mm (kolme Ruotsin jalkaa), korileveys 2600 mm, nopeusrajoitus 80 mk/h ja virta ajolangasta 1500 dc. On kuitenkin enämmän kaupunkirata kuin rautiovaunua. Ilman tuota jännitetta voisi melkein sanoa spårvagn! Mutta se on kuitenkin juna. (Käyttäjä muokannut 19.09.2008 00:30) |
||||
|
|
18.09.2008 19:17 | Joni Lahti | ||
| Määrittelyitä kaipailen, bitte! Missä menee raja raitiotien, metron, maanalaisen, tunneliradan, kaupunkiradan ja miksei "normaalin" rautatien välillä ja mitä niitä vielä onkaan? Löytyykö mistään lähdettä, jossa asia selvitettäisi tyhjentävästi peruskäsittein? Onko kysymys raideleveydestä, korileveydestä, virransyötöstä, käyttövoimasta, käyttötavasta, painosta, kulkulinjoista yms yms tai kaikesta/osasta yhtäaikaa? Juhana, jos tiedät, laita vinkki! - Yksi jännä yhdistelmä lajissaan on mm. Nordhausenin hybridiraitiovaunu Combino Duo: http://www.trampicturebook.de/tram/download/siemens/combino_nordhausen_a19100v700b852_d.pdf Ohjaamot molemmissa päissä, ovet molemmilla puolilla, kulkee ajolangan kautta saadulla virralla ja sitten, kun lanka loppuu, diesel-sähköisesti Harzin 1000 mm kapearaiteisella rautatieosuudella, mutta on Strassenbahnia kuitenkin. Muitakin yhdistelmiä maailmalta varmaankin löytyy. (Käyttäjä muokannut 18.09.2008 19:18) | ||||
|
17.09.2008 19:56 | Joni Lahti | ||
| Tämä on aika pahasti isänsä Lok 2000:n näköinen, paitsi nuo tupakan kellastamat viikset nokan alla:) | ||||
|
16.09.2008 00:40 | Joni Lahti | ||
| On tuo perselõhkujakin oikein sopiva nimitys sille, joka riehuu penkkien kanssa ... repii p...t (virossa nuo sanat eivät ole eriyisen negatiisia esim. k..i ja p..k ovat aivan korkekteja sanoja, vaikka aluksi kyllä nekin kauhistuttavat) ja jos tytösta sanotaan että "ta on üsnagi suur vedur", millainenhan hän silloin oikein on? Ei sitä tiedä, mitä hassua seuraavalla matkalla taas sanoo.. Pitää unohtaa tyystin nämä sanat. (Käyttäjä muokannut 16.09.2008 00:45) |
||||
|
15.09.2008 13:14 | Joni Lahti | ||
| Kurzgelenktriebwagen, lyhytnivelvaunu, KT4. Olisiko idea lyhyeksi neliakseliseksi nivelvaunuksi lähtöisin Esslingenistä ent. Länsi-Saksasta, Gelenktriebwagen mit 4 Achsen GT4? http://www.kaupunkiliikenne.net/kt4.html? Tuolla unkarilaisella sivulla on myös aika kivaa tietoa ideasta historiallisine juonteineen http://villamosok.hu/nza/kurz/index_en.html#tatra Korean versio oli ilman niveltä oleva jäykkä vaunu. | ||||
|
|
14.09.2008 22:07 | Joni Lahti | ||
| Mutta mikä on standardi? KT4:stä oli ainakin KT4D ja Dt, KT4SU, KT4YU ja YUt ja jopa KT4K (P-korea) versiot. Raideleveyksiäkin oli ainakin 4: 1435, 1458 (Leipzig), 1067 (Tallinna) ja 1000 (jugot ja monet saksalaiset) mm. Sitten tulevat vielä modernisaatiot:) Eivätköhän sisäkalut olleet kutakuinkin lähtöarvoiltaan samat, niin oletan. | ||||
|
14.09.2008 18:06 | Joni Lahti | ||
| Samaisen Eip 23128:n tyyppikilpi syksyllä 2007 https://vaunut.org/kuvasivu.php/43796. Huomaa, että litteramerkintä on "liimattu" vanhan päälle! On muutettu Eit -vaunusta vuonna 1994 | ||||
|
|
14.09.2008 12:52 | Joni Lahti | ||
| Pitää paikkansa (nuorison?) puhekielessä, jossa hyväntahtoisen sävyinen suomalainen lainasana juna = üldiselt Pääsküla-Balti rong, aga ka mõni muu rong. Heatahtlikult öeldud. Laen, < sm juna 'rong'. Muita junaan liittyviä ilmaisuja ovat esim. kapsauss = liiga aeglaselt sõitev (veniv) linnadevaheline või ka linnasisene rong ja perselõhkuja = poisid vihaselt puupinkidega rongi kohta sekä susla = vilets rong, peaaegu et sõimusõna. Myös train = normaalne rong. < ingl train 'rong' ja vedur = tüdrukud naljatavalt, düsfemistlikult ovat saaneet puhekielessä paikkansa http://www.eki.ee/cgi-bin/sl_dic/?131 Susla oli ennen kapearaiteisen lempinimi, nyt se tarkoittaa jotakin kehnoa ja rupista junaa! Muitakin hauskoja vähemmän hauskoja sanoja sieltä löytyy. - Itse en näitä sanoja enää tarvitse, korkeintaan lehtijuttuja lukiessa ne varmaan kannattaa ymmärtää, ettei lähde ihan persiaan:) Muutoin kuuluvat sarjaan "hyvä tietää".(Tuli taas noita erikoismerkkivirheitä, korjattu) (Käyttäjä muokannut 14.09.2008 12:53) | ||||
|
14.09.2008 01:08 | Joni Lahti | ||
| Jaakola ja jollei ole, se on sitten Törmäperä :) | ||||
|
|
13.09.2008 13:41 | Joni Lahti | ||
| Mainitsemassani Tiia Maripuun opinnäytteessä sivulla 71 käännös lähirong -sanalle on paikallisjuna. Kalju Pihelin ja Arno Pikamäen Soome-eesti sõnaraamat -kirjassa vuodelta 1986 suomen paikallisjuna on käännetty vastaavasti lähirong -sanaksi. Miten yleisessä käytössä sana on elävässä kielessä esim. Tallinnan lähiliikenteessä, siitä en olekaan varma. Vai onko se vain abstraktio? Sanapari reisirong - kiirrong kattaa pitkälti yleisellä tasolla koko henkilöjunaliikenteen. Sitä sitten tarkennetaan esim. pikajunien kohdalla paikallinen/kansainvälinen sanoin. - Olen |
||||
|
12.09.2008 12:37 | Joni Lahti | ||
| Pessankosken silta vorgissa https://vaunut.org/kuvasivu.php/43533 | ||||
|
|
11.09.2008 09:15 | Joni Lahti | ||
| Regionaalrong voisi olla yleiskäsitteenä ok, en tiedä sen todellista käyttöäastetta nykykielessä. Esiintyy esim. käsitteen Fast Light Innovative Regional Train eli Flirt käännöksessä kiire kerge moodne regionaalrong. - Lähirong sanaa käytetään junankaltaisesta raideratkaisusta muun lähiliikenten joukossa, esim. metro ja kaupunkiradat ovat sellaisia. Näin eräässä esitelmässä asian näin ja ulkomailta kertovissa lehtijutuissa samoin. Ei kuitenkaan mitenkään yleinen sekään. - Kohalik rong on paikallaan ainoastaan silloin kun puhutaan kansallisesta junasta suhteessa kansainväliseen junaan. - Taajama taas on aika vieras - asula tai jotain... ei siitä oikein junaa saa tai ei sitä kukaan todennäköisesti ymmärtäisi:) | ||||
|
|
10.09.2008 23:11 | Joni Lahti | ||
| Tietämättä lainkaan mitä käsitteitä Virossa käytetään oikeasti kuvaamaan junien lähiliikennettä, sotken vielä sanojen ja käsitteiden soppaa. - Suomen sana paikallisjuna on käännetty sanaksi lähirong eräässä opinnäytteessä Tartossa http://www.utlib.ee/ekollekt/diss/mag/2004/b16702013/Maripuu.pdf Useasti sana esiintyy sarjassa tramm, troll, buss, lähirong kun kuvataan paikallista lähiliikennettä julkisenaliikenteenä. No, kaikkien ihmisten matkustusväline rautatiellä on reisirong, se on peruskäsite. SE voi olla kiirrong, elektrirong, diiselrong tehtävän tai toiminnan mukaan. Elekrtirong tarkoittaa kai sellaista joka vastaa Tallinnan kaupungin lähialueiden liikenteestä ja kulkee sähköllä. Mutta sanotaan myös kohaline rong - paikallinen juna, kun tarkoitetaan lähinnä kotimaassa kulkevaa junaa vastakohtana kansainväliselle junalle. Esim: "inimesed saavad kohalikult rongilt rahvusvahelisele istuda pikemalt ootamata." Niin tavarajuna taas on kaubarong. Hm... aika helppoa eikö vaan? - Taajamajunaa en osaisi kääntää lainkaan selittämä. | ||||
|
10.09.2008 16:32 | Joni Lahti | ||
| Tai tämä penger Kokkolasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/48804 | ||||
|
10.09.2008 15:57 | Joni Lahti | ||
| Kuutamoajelulla! Hieno kuva valoineen kaikkiaan. - Täysikuu oli 30.6. eli tuossa on oltava laskeva kuu... onko? (Käyttäjä muokannut 10.09.2008 15:58) | ||||
|
10.09.2008 15:35 | Joni Lahti | ||
| Mäkriään ulottuva rata taidettiin avata jo syksyllä 1943 ja keväälllä -44 alkoi säännöllinen liikenne? | ||||
|
|
10.09.2008 14:57 | Joni Lahti | ||
| Tässä linkki silloisen Harlun kunnan karttaan, jossa näkyvät ratalinjat oikein hyvin http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/harlu/harlu.jpg Onko rantapaikan nimi ollut Oravaniemenlahti? (Käyttäjä muokannut 10.09.2008 14:59) | ||||
|
|
10.09.2008 13:59 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva Jänisjärven asemasta! - Ns. Aunuksen rata Läskelän ja Pitkärannan kautta ulottui Suomen aikana Salmin Uuksuun saakka (1933). Jatkosodan vuosina suomalaiset ryhtyivät rakentamaan lisää ja Mäkriään rata valmistui sodan kestäessä keväällä 1944. Siinä kai kulki sotatarvikeliikenteen lisäksi myös lomalaisjunia. Vasta neuvostovalta sai vedettyä radan Syvärin yli vuonna 1971 ja yhteyden Lotinapeltoon. - Jänisjärven asemalta on ollut myös pistoraide Jänisjärven rantaan, onkohan siellä ollut puuteollisuutta/satama? | ||||
|
08.09.2008 19:30 | Joni Lahti | ||
| Erilaiset käsitykset vaikkapa jalan mitasta ovat luoneet hauskoja ja jopa koomisen omalaatuisia raideleveyksiä. Ruotsi on tästä oiva esimerkki. - Kun Ruotsin jalka on 296,9 mm, niin ruotsalainen tuuma on tästä laskettuna vain 24,74 mm. Siis pieniä ovat ruotsalaisittain mitat. Yleinen raideleveys oli 3 ruotsin jalkaa (mm. Roslagsbanan on vieläkin) eli 891 mm eikä siis 914,4 mm kuten brittiläisittäin olisi! Toinen erikoinen leveys oli 2,7 Ruotsin jalkaa eli 802 mm, onko se sitten jotakin 2 ruotsalaista jalkaa ja 8 1/2 ruotsalaista tuumaa takaisin käännettynä? Vastaavia esimerkkejä löytyy rautatiehistoriasta muualtakin. Mutta muitakin syitä kirjavuuteen on. (Käyttäjä muokannut 08.09.2008 19:31) | ||||
|
07.09.2008 19:12 | Joni Lahti | ||
| Pitää olla tietenkin Combino Duo. Tässä pdf:nä tekniikkaa lisää: http://www.trampicturebook.de/tram/download/siemens/combino_nordhausen_a19100v700b852_d.pdf |
||||
|
|
07.09.2008 14:41 | Joni Lahti | ||
| Nordhausenin Siemens Combine Duo hybridiratikka http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f5/Swn203niedersachswerfen.jpg ajelee osittain Harzin kapearaiteisen verkossa. Elävää kuvaa ja dieselin vienoa murinaa Ilfeldiin menossa olevasta ratikasta linkissä http://www.myvideo.de/watch/876485/Strassenbahn_Nordhausen_fahrt_nach_Ilfeld?p=vs14 BMV:n 8-sylinterinen diesel käy oikein nätisti. - Onko kukaan ehtinyt käydä kokeilemassa? |
||||
|
05.09.2008 23:21 | Joni Lahti | ||
| Nyt selvisi salaisuus! En koskaan päässyt kurkistamaan tänne . Ovi meni niin liukkaasti kiinni, ettei ehtinyt. No, eipä siellä nyt kovin ihmeellistä olisikaan ollut, mutta ruoho on... | ||||
|
05.09.2008 23:16 | Joni Lahti | ||
| Tuossa jossakin seinää vasten seistiin 70-luvun alussa kylmästä kankeana junanvaihtoa odotellessa heinäkuussa! Tampereelta oli matka Kuopioon ja tuli rakeita! Ei ollut edes tumppuja mukana eikä rahaa taskussa, että olisi voinut mennä johonkin. Siis muistojen joukkoon kuuluva paikka tämäkin:)- Toisessö Tapion kuvassa paikka näkyy laajemmin. (Käyttäjä muokannut (Käyttäjä muokannut 05.09.2008 23:17) | ||||
|
04.09.2008 19:57 | Joni Lahti | ||
| Eipä näytä kuvan mukaan olevan läppäistuimia, mutta mene ja tiedä. | ||||
|
|
04.09.2008 19:52 | Joni Lahti | ||
| Esitteen piirustusta suurentamalla voisi kuvitella matkatavaraososaston sisustuksesta jotakin https://vaunut.org/kuvasivu.php/17440 - Eipä sinne matkustavaiset päässeet juurikaan kurkkimaan. (Käyttäjä muokannut 04.09.2008 20:01) | ||||
|
03.09.2008 15:23 | Joni Lahti | ||
| Olisikohan havainnon https://vaunut.org/havainto.php/4684 mukainen Viron vihreiden hybridiverturi jotakin tällaista? Sähköllä ja polttoaineella, vaikka kaasulla. | ||||
|
03.09.2008 14:56 | Joni Lahti | ||
| Olen näemmä itsekin kuvannut pronnanivaunuja. Kahtakokoa oli letkassa. Onko tuo sivunauha punainen vaiko oranssi, en osaa sanoa. https://vaunut.org/kuvasivu/38090 | ||||
|
03.09.2008 00:42 | Joni Lahti | ||
| Rata antoi periksi, luonto otti omansa. - On se nopeaa noinkin korkeilla leveysasteilla. Kohta on jäljellä sammaleen peittäminä irtonaiset kiskonkappaleet ja nippu ratanauloja. Sitten ei enää niitäkään. Kiertokulku jatkuu. | ||||
|
|
03.09.2008 00:35 | Joni Lahti | ||
| On pakko vielä kysyä tyhmiä, kun en muista nähneeni selitystä. - Onko tuo venäläisten säiliävaunujen kylkiviivan väri samalla koodi kuljetettavasta tavarasta. Propaanivaunuissa olen nähnyt jonkinasteisen oranssin nauhan, mutta tarkoittaako se sisältöä? Jos tarkoittaa, mitä muita värejä on ja mikä niiden tulkinta on? Olisi vain todella mukava tietää tämäkin, ja siinä toivossa katselen:) | ||||
|
02.09.2008 20:24 | Joni Lahti | ||
| Nyt kyllä eron huomasi linnunsilminkin viime päivien tapahtumien jälkee. | ||||
|
02.09.2008 19:22 | Joni Lahti | ||
| po "jossakin" | ||||
|
|
02.09.2008 18:54 | Joni Lahti | ||
