Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	03.07.2014 14:38	Eljas Pölhö
		Pönttövuoren tunnelin ovista minulla ei paljoa taida olla. Tämmöinen vuoden 1949 talvikauden dokumentti kertoo kuitenkin jotain. https://www.dropbox.com/s/f9kbf0plybvc2nu/P%C3%B6ntt%C3%B6vuori%20IMG_6401.jpg
	03.07.2014 13:16	Eljas Pölhö
		Talgo II-junista on aiemmin keskusteltu täällä ja havaitaan jonkinlainen yhteys myös suomalaiseen veturikalustoon: https://vaunut.org/kuva/73369
	03.07.2014 11:45	Eljas Pölhö
		Tässä taaramerkintä, jossa on monta nollaa. Kuvasta näkyy myös, että kirjainten ja numeroiden korkeus on 64 mm ja rivien väli on 36 mm. https://www.dropbox.com/s/wws9wuzq0ehgxs7/Taaramerkint%C3%A4%20IMG_4312.jpg
	02.07.2014 22:52	Eljas Pölhö
		MK57 muuttui veturijunaksi 26.9.1971 (MK58 samana tai seuraavana päivänä). Erikoispikajuna-nimi otettiin käyttöön 3.6.1973 alkaen. Silloin annettiin nimi kolmelle junaparille: Karelia, Lapponia ja Savonia. Savonian kulku muutettiin Kuopiosta Kontiomäelle saakka. Tuolloin 1973 junien peruskokoonpano oli Helsingin päästä lukien: Cit+Rt+Eift+Eit+Eit.
	02.07.2014 22:01	Eljas Pölhö
		Pudottiko laituripolku junan nopeuden 80 km:iin/h? Tämä ei hidasta junan kulkua raiteella yksi. Kyllä tämmöisestä kummajaisesta on päästävä eroon. Tai sitten se on suojeltava historiallisena muistomerkkinä, kuten koko täkäläinen laiturisysteemi.
	02.07.2014 21:17	Eljas Pölhö
		Hienoa Kari! Tiesit mistä on kyse. Laitetaan nyt ainakin yksi dokumentti näkösälle. https://www.dropbox.com/s/5b101lt1dig3l5x/STR%20Koneosasto%201918%20IMG_4216.jpg
	02.07.2014 09:36	Eljas Pölhö
		Jotenkin erikoinen tämä suomalainen päätöksentekotapa. Ensin kaksi VR:n palkollista. Ari Vanhanen ja Otto Lehtipuu, tekevät em. work shop-lounaalle lyhyen power point (tms) esityksen, joka on oman työnantajan, VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajan kannan vastainen. Mikkelin kaupunginhallituksen perusteltu lausunto (28.4.2014 pykälä 185) sivuutetaan "on aiheuttanut puhetta". Sitten kuudesta VR:n palkollisista, kahdesta liikenneviraston virkamiehestä (?) ja kolmesta LVM:n virkamiehestä koostuva porukka päättää mitä ministeri tekee. Sitten virkamies Tero Jokilehto esittää Haukivuoren julkisen liikenteen päättämistä ja työtoveri virkamies Pekka Kouhia yhdessä kumileimasin-ministerin kanssa päättää tehdä niin. Nyt kaikki vain pyörittävät käsiään "ei voi mitään, päätös on tehty". Kuinka yhden osakeyhtiön palkolliset ja pari virkamiestä voivat sivuuttaa kyseisen oy:n erityisasemaa sitovat sopimukset, määräajat ja asianomaisen kunnan lausunnon? Päätökseen ei tarvittu edes ulkopuolisia asiantuntijoita tai poliittisia päätöksentekijöitä. Eikö virkamiehillä ole mitään vastuuta tekemistään päätöksistä? Kuka on antanut tälle poppoolle näin ison vallan? Siellä vain Ravintola Saaristossa tämä porukka sopii, että virkamies Tero Jokilehdon esitystä Haukivuoren julkisen liikenteen päättämisestä tullaan noudattamaan. Piste.
	01.07.2014 22:17	Eljas Pölhö
		Kohta 3.1: Ministeri tekee päätöksen velvoitejunien osalta Jokilehdon esityksen pohjalta, jossa esitetään liikenteen lakkauttamista. Esitys lähtee ministerille aamupäivän aikana. Tätäkö Mikko tarkoitit?
	01.07.2014 21:15	Eljas Pölhö
		Minusta kaikkein omituisinta on, että yhden osakeyhtiön pari palkollista ja muutama tavallinen virkamies saavat viiden tunnin lounaspalaverissa (klo 9-14) muuttaa ja rikkoa VR:n yksinoikeussopimuksen ehdot ja päättää Suomen maaseudun liikennepolitiikasta. Kuka kumma heille on antanut sellaisen vallan?
	01.07.2014 09:58	Eljas Pölhö
		Veturin Tka-Lko 11 sijoituspaikka 1967 oli Kurikka ja siellä sen näin myös 9.5.1968.
	01.07.2014 09:51	Eljas Pölhö
		Bruno Ekman, joka liikennöi Pännäisten ja Pietarsaaren välillä, valmisti linja-autonkoreja omaan käyttöönsä. Olisiko kuvassa yksi sellainen?
	30.06.2014 22:55	Eljas Pölhö
		Minä kasvattaisin vastuullisten määrää. Ostojunaliikenteen kehittämis work shop-tapahtumassa Ravintola Saaristossa 15.5.2014 oli puheenjohtajana em. Antti Tiitola (VR), läsnä Tero Jokilehto LVM, Pekka Kouhia LVM, Tuomo Suvanto LVM, Ari Vanhanen VR, Antti Korhonen VR, Topi Simola VR, Joona Hurmerinta VR, Juho Hannukainen VR, Kari Ruohonen (Liikennevirasto), Jenni Eskola (Liikennevirasto) ja sihteerinä Tommi Jauhiainen (VR). Kokouksessa päätettiin, että "ministeri tekee päätöksen Jokilehdon ehdotuksen pohjalta". Kukaan yllämainituista ei siis huomannut mitään eroa kahden kuukauden ja 1-3 vuoden sopimuksen mukaisen ajan välillä. Kaikille oli selvää, että kukaan ei ole vastuussa mistään eivätkä sopimukset ole oikeasti sitovia. Päätöksen allekirjoittivat Henna Virkkunen (jolta kukaan ei oikeasti edes odottanut pienintäkään asiaan perehtymistä) ja hallitusneuvos Pekka Kouhia (olisi luullut ymmärtävän paremmin). Muun lähdeaineiston perusteella lisäksi VR:n yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu (vihr.) näyttäisi olleen päätöksen pääarkkitehti ja puoluetoveri, omistajaohjausministeri Pekka Haavisto (vihr.) on hiljaa ja täten pääsee kostamaan pienen äänisaaliinsa maakunnasta.
	30.06.2014 22:25	Eljas Pölhö
		Mikkelin tallilla sanoivat, ettei kukaan uskaltanut kokeilla kuinka kovaa sillä olisi päässyt. Elleivät sitten pilailleet mun kustannuksella.
	30.06.2014 22:02	Eljas Pölhö
		Kuva on Motalanjoen (Motala ström) ylittävältä sillalta. Asema häämöttää taustalla. Työmatkallani ylitän tämän sillan joko oikeaa laitaa kulkien tai kakkoslinjan raitiovaunulla. Kolmosella on edelleen pääasiassa näitä vanhoja keskipalallisia vaunuja. Kakkosella on enimmäkseen uudempia matalalattiavaunuja. Ykkösellä (ei aja päivittäin) on sitten vanhoja 60-lukuisia 1-osaisia vaunuja tai museokalustoa, riippuen päivän tehtävistä. Ykkösellä on eri pysäkkiraide sekä asemalla että mun keittiön ikkunasta näkyvässä Söder Tull nimisessä julkisen liikenteen solmukohdassa.
	30.06.2014 21:15	Eljas Pölhö
		Tapio tuossa yllä kyseli Voikkaan liikenteestä 1900-luvun alusta. Keräsin linkkien taakse joitakin dokumenttejä vuosilta 1905-1949. Virantoimitusmääräyksessä 1.12.1905 näkyy Voikkaan päivystäjänä olleen veturi 164 (G1-Sk1). https://www.dropbox.com/s/cw8nfttetzc9p8l/Kv%20vetureiden%20ajot%201905-01-10.JPG Virantoimitusmääräyksessä 2.3.1917 Voikkaan päivystäjä oli veturi 123 (G1-Sk1). Älä muuten hämäänny, Woi = Voikoski. Määräys oli niin pitkä, että tässä kuvassa on vain sen jälkipuolisko. https://www.dropbox.com/s/dflntkorht0ztuf/Kv%20vetureiden%20ajot%201917-03-02b.JPG Kouvolan ajojärjestys 1.12.1945 alkaen kertoo Bm2 sarjan vuorot (samalle sivulle mahtui Tr1 vuoro V ja yläreunassa Dm2-vuoron loppuosaa). https://www.dropbox.com/s/frzzg9c2n183xj5/Kv%20ajoj%C3%A4rjestys%20IV%20ja%20V%20alk%201945-12-01.JPG Kv motit 1949-04 näyttää Kv moottorivaunujen ajot huhtikuussa 1949. https://www.dropbox.com/s/n5i7ige4l27ibc8/Kv%20motit%201949-04.JPG Kaksi viimeistä kertovat Voikkaan henkilöliikenteen lopun. https://www.dropbox.com/s/wv75n1ujd76d5li/Kv-Voikka%201949.jpg https://www.dropbox.com/s/pxx4nj4t18l9bv7/Kv-Voikka%20ja%20Kuk%20motit%201949.jpg
	30.06.2014 18:33	Eljas Pölhö
		Kuvan paikkaa ei vielä ole muutettu, joten vahvistan Reinon kommentin. Tämä on 100% varmasti Kråkön saarelta.
	30.06.2014 16:54	Eljas Pölhö
		Kiitos Robert ja Börjen kuvan lisännyt henkilö. Tämä on siis Rake Oy:n Högben'in turvetehtaalta. Sen alkuperäinen nimi oli Högben torvströ AB. Kävin paikalla 2.7.1971 ja 4.5.1975. Sijainti oli silloin Karjaan mlk. Radasta on tiedossa, että tehtaan tuotanto oli 1000t vuonna 1946 ja 300t vuonna 1947. Toiminta oli loppunut jo useita vuosia ennen ensimmäistä vierailuani, vaikka tehdas suljettiin virallisesti vasta keväällä 1971. Rataa oli silloin jäljellä 1-2 km. Huonossa kunnossa oleva rata oli edelleen maassa. Muistikirjani mukaan "luultavasti omatekoinen veturi ja ainakin seitsemän vaunua olivat huonossa kunnossa ja osa niistä poissa raiteilta. Osa vaunuista oli tehtaan edustalla ja osa oli jätetty suolle." Peruskartan karttalehti 2014 08.
	30.06.2014 16:34	Eljas Pölhö
		Tämä kuva kertoo hyvin, miksi meikäläinen ei enää halua käydä radan varrella tai asemilla. Rikkaruohoista vapaat ratapihat ja kulotetut radanvarret olivat kauniita. Samoin puskista ja pöheiköistä vapaat kylämaisemat. Minä haluaisin vielä nähdä vanhan kulttuurimaiseman, mutta se taitaa jäädä toteutumattomaksi haaveeksi.
	30.06.2014 16:27	Eljas Pölhö
		Vv14 oli nelivaihteinen ja Dm3-4 viisivaihteinen Wilsonin vaihteisto. Mikkelissä veturiin Tve3 491 asennettiin Allison-vaihteisto ja kaksinopeuksinen suunnanvaihtolaatikko, koska Mikkelin päivystäjä joutui käymään myös Otavassa ja Otavan satamassa sekä Hiirolassa ja Kalvitsassa.
	30.06.2014 14:41	Eljas Pölhö
		Tuo monopoli-VR:n harjoittama tilastojen tahallinen vääristely on tällaisen vanhan historioitsijan/toimittajan silmissä niin törkeää toimintaa, että siihen olisi tehtävä stoppi ensi tilassa. Tämä ei koske yksistään Haukivuorta, vaan kaikkia ennen kilpailulle avautumista lakkautettavaksi suunniteltuja kolmeakymmentä liikennepaikkaa. Ilmeisesti kilpailun estämisellä on Suomessa niin vahva poliittinen kannatus, että kaikki keinot ovat sallittuja. Muutaman vuoden kuluttua kukaan ei enää muista, kuinka tilastot manipuloitiin osoittamaan junien laskevaa käyttöä maaseututaajamissa. Silloin nuoret tutkijat, joilla ei ole mitään tietoa tapahtuneesta, saati muistikuvaa, sitten laativat opinnäytteitä osoittamaan maaseudun liikennetarpeen loppumista. Ja huijaus on muuttunut totuudeksi. Näin se tehdään.
	20.06.2014 01:31	Eljas Pölhö
		Oulussa oli välitön vaihtoyhteys Rovaniemelle junalla P 601.
	20.06.2014 00:11	Eljas Pölhö
		Puuvaunuja sai vetää enintään 110 km/h nopeudella.
	19.06.2014 22:32	Eljas Pölhö
		Se oli juuri Ari-Pekan mainitsema "kuningasajatus", joka oli mahdollisata toteuttaa vain Ollin mainitsemissa erityisolosuhteissa. Kaikki (muut kuin idean isä?) tiesivät, ettei suunnitelmassa ole mitään järkeä, mutta LVM ei tahtonut panna VR Oy:tä koville (suullinen lausunto sieltä). En ole ikinä ymmärtänyt miksi VR on useimmiten saanut tahtonsa läpi, vaikka ainoana havaittavana perusteena on ollut henkilökunnan vähentäminen (vai juuri siksi?). Juna kulki tyhjänä ainoastaan la/su välisenä yönä. Olisi lakkautettu yhtenä yönä, niin lipputulojen menetys luokkaa 5% vuosituloista ja kustannussäästö 16-18% vuosikustannuksista. Matkatavaravaunu kulki lähes tyhjänä ja ravintolavaunu oli suljettu ainakin Kv-Iisalmi. Yksi päivävaunukin oli yli tarpeen useimmiten. Eli lisää säästöjä ilman lipputulomenetyksiä. Aikatauluissa olisi voitu suosia yöjunamatkustajia sopivammilla lähtö- ja tuloajoilla. Siis vähän myöhemmin pohjoiseen ja vähän aikaisemmin eteläänpäin. Vaan mikään ei kelvannut, kun yhden yksilön piti saada pitää päänsä. LVM:n teettämä yöjunaselvitys piti tehdä ilman todellisia matkustajalukuja, kun niitä ei saatu VR:n henkilöliikenteen johdolta suosiolla, eikä käskyttämällä haluttu ottaa.
	19.06.2014 13:01	Eljas Pölhö
		Tänään sain Fern-Express lehden numeron 2/2014 ja siinä on mm. pitkä artikkeli Kosovosta. Siitä ilmenee, että kuvan veturi (KDs1) on edelleen olemassa. Tämän vuoden alussa ainoa ajokuntoinen neljästä Nohabista oli 005 (ent. Di3.619) (pitkä numero 2640 001-9). 007 kunnostettiin kevään kuluessa (ent. Di3b.641, pitkä numero 2640 003-5). 006 (ent. Di3.633) on varaosalähde. Veturi 008 (ent. KDs1, sitten Di3b.643, pitkä numero 2640 004-3) oli korjausvuorossa 007 jälkeen. Jarrujen kanssa on ollut ongelmia. Artikkelissa annettiin 005 ja 006 päinvastaisesin entisen numeroin; yllä kuitenkin yleisimmin siteeratut. Niin siinä vain kävi, että kaikista VR:llä 1959-60 liikennöineistä vetureista juuri tämä yksilö on saanut olla kaupallisessa työssä kaikkein pisimpään.
	15.06.2014 16:15	Eljas Pölhö
		Minä uskoisin, että se opastinjuttu on suullisen kommentin ("ai se opastintorni?") antama väärinkäsitys. Olen jo kerran jossain sen selittänyt, mutten muista missä. Siis lavalla seisoi nuori harrastaja kiikarin kanssa antaen käsiopasteita alhaalla seisovalle toiselle nuorelle harrastajalle, jottä tämä osaisi siirtyä sopivaan paikkaan kuvaamaan mielenkiintoisimmalta näyttävää lähestyvää junaa.
	15.06.2014 00:34	Eljas Pölhö
		http://www.nettilaki.com/a/osakeyhtiön-ylimääräinen-yhtiökokous
	14.06.2014 22:27	Eljas Pölhö
		Namibian rautateiden virallinen 100-vuotishistoriikki on varsin vaitonainen näiden käytöstä. Kunhan näyttää kuvan panssaroidusta moottorivaunusta tässä samassa paikassa. Kirja on The First 100 Years of State Railways in Namibia, by Brenda Bravenboer and Walter Rusch, 1997 (1.painos) ja 1999 (2. painos). ISBN 0869764012 Enemmän tietoja saamme E.D. (Ted) Hamerilta, joka oli parikymmentä vuotta Rhodesian, sittemmin Zimbabwen rautateillä ratainsinöörinä. Hän kertoi, että useimmat pohjautuivat suoraan panssaroituihin moottoriajoneuvoihin, ne rakennettiin noin 1977 aseellisen konfliktin ollessa siellä pahimmillaan. Sikäläisiä panssaroituja resiinoita käytettiin ajamaan lähinnä Salisburyn (nyk. Harare) ja Botswanan rajan välillä posti- ja makuuvaunujunien edellä, koska sillä osuudella sissit eniten pyrkivät räjäyttämään tai suistamaan mainittuja junia. Syy oli tietysti se, että kyseiset junat olivat matkalla Etelä-Afrikkaan tai tulossa sieltä. Toisena vähemmän säännöllisenä tehtävänä oli partiointi alueilla, joilla oli havaittu sissitoimintaa. Zimbabwen hallituksen ja nimen muutos 1979 lopetti matkustajajunien tihutyöt lähes kokonaan ja joku resiina pääsi museoon, osa unohdettiin konepajan takapihalle ja osa lähetettiin Mosambikiin, missä taistelut jatkuivat. Ted teki tarkastusmatkansa useimmiten tavallisilla Wickhamin (Rau-tyyppisillä) rata-autoilla, mutta muutaman kerran oli pakko mennä turvattomalle alueelle tälläisella panssaroidulla vehkeellä. Korkea maavara ja kylkipanssareiden muoto suojasi miinoilta. Rakenteen sisällä oli turvakaaret, jotka suojasivat jos jouduttiin pyörivään liikkeeseen katon kautta. Kuljettaja ja matkustajat oli sidottu penkkeihinsä tukevin remmein. Silti oli kuulemma tottumattomalle jännittävää, kun ei koskaan tiennyt koska posahtaa. Tositilanteessa nämä olivat kuitenkin varsin turvallisia. Rev E D Hamerin kirja, johon minä tein kartat, veturilistat ja taiton (pakko kehua itseään) on puolestaan Locomotives of Zimbabwe and Botswana, julk. 2001. ISBN 9172661526 . Siinä on kokonainen sivu ja useita kuvia näistä panssaroiduista vehkeistä. Ne eivät kuuluneet rautatien omistamaan kalustoon, tai oikeastaan se on vähän sekava juttu. Väritys oli armeijan värit.
	14.06.2014 14:58	Eljas Pölhö
		Onkohan tässä lyhyt vai pitkä pää? Eli pitäisikö vihreät erottuvuutta parantavat teipit asettaa pystyyn vai poikittain? Jos siis tällainen vielä olisi olemassa.
	14.06.2014 14:40	Eljas Pölhö
		Kannus oli aikoinaan varikkopaikkakunta. Se oli sopivasti puolivälissä yhdelle vanhalle höyryveturille pitkää Seinäjoen ja Oulun väliä.
	13.06.2014 22:17	Eljas Pölhö
		Tve4 koeajoja ei minulla ole montaa. Tässä neljä sivua 300-400 tonnin junan kanssa: https://www.dropbox.com/s/spsx694p934y1dr/Tve4%20%20koeajo%20Sk-Md-Sk.png https://www.dropbox.com/s/m9l3iol86ufg3lh/Tve4%20%20koeajo%20Sk-In-Sk.png https://www.dropbox.com/s/8omn7nwm8cap7jh/Tve4%20%20koeajo%20Jns-Oku.png https://www.dropbox.com/s/4nge7sk09vpiyqn/Tve4%20%20koeajo%20Smj-Jns.png
	08.06.2014 04:12	Eljas Pölhö
		Olen Reinon kanssa samaa mieltä, että porttivahdit olivat todellisia firmojen historiatietolähteitä. Usein he olivat (20-vuotiaan silmin) vanhoja herrasmiehiä ja loivat firmasta pysyvästi positiiivisemman mielikuvan kuin mihin mikään mainoskampanja olisi voinut pystyä. He, jos ketkä, olisivat ansainneet ne bonukset, joita sittemmin nuoret "minä-minä-minulle kaikki-johtajat ovat keränneet.
	08.06.2014 01:48	Eljas Pölhö
		Silloin kun veturi oli tehdasalueella sen kuvaamine ei ollut läpihuutojuttu. TAEn kanssa me pääsimme sitä kuvaamaan, koska portilla meillä oli esittää Veturien Ystävät r.y:n jäsenkortti (SRHS:n alkuperäinen nimi). Se riitti todistamaan, että olimme ystävällisiä vierailijoita emmekä termiittejä.
	07.06.2014 00:17	Eljas Pölhö
		Laitetaan tähän 20-sivuinen Rb1-esite PDF muodossa. Toivottavasti siiitä on iloa. Jätin sen aika suureksi (13,3MB), jotta mahdollinen tuloste olisi hyvä. https://www.dropbox.com/s/3yeicr6qognb4vq/Rb1-%20brochure.pdf
	06.06.2014 19:50	Eljas Pölhö
		Kiitos Kimmo ja Petri. Kiva, että edes joku muu mun lisäksi on kiinnostunut näistä brosareista. Linkin takana on Rc2-3 brosari. Sen koko on 13,3MB, eli älä turhaan tuhlaa aikaasi, jos ei kiinnosta. https://www.dropbox.com/s/67x0i3tiun7q4kl/Rc2-3%20brochure%20TB%2022-101%20E.pdf Ihan oikeasti, eikö nämä jutut kiinnosta muita, etenkinkin nuoria, jotka osaisivat tehdä mulle sellaisen kotisivun, että mun tarvitsisisi vain ladata sivuja lisää (maksan kyllä kaikki kulut). Dropboxista näitä on vaikea löytää vastaisuudessa, luulisin. Kohta mua ei enää ole ja sitten 140 cm hyllymetriä veturibrosyyrejä ja 130 m (0,13 km hyllytavaraa) muita junajuttuja menee Norrköpingin polttolaitokselle, jollen ehdi kopsata ja sijoittaa niiitä muualle.
	06.06.2014 11:46	Eljas Pölhö
		Aikataulukausi taisi vaihtua kuvaa seuranneena yönä. Talvi/kevätkaudella 1984 juna 109 jatkoi Joensuuhun su-pe, vaan ei la. Makuuvaunut menivät toinen Ouluun ja toinen Rovaniemelle. Autovaunu meni Rovaniemelle.
	06.06.2014 01:44	Eljas Pölhö
		On sitten niin hienoja kuvia, että ei voi muuta kuin ihailla. Reinon jotain kommenttia mukaellen, että miksei kukaan kertonut 60-luvulla, että värikuvien/diojen julkaiseminen on "peanuts" vähän myöhemmin? Onneksi oli joitain fiksumpia, niin ei tarvitse pohtia veturien väritystä. Tuo Hanomagin laatta on kyllä hieno ja aika mahtava näin pienessä veturissa. Nykyisin sen arvo huutokaupassa varmaan ylittäisi koko muun veturin romutusarvon moninkertaisesti, mutta aina parempi, jos kumpikin osanen säilyy.
	06.06.2014 01:32	Eljas Pölhö
		Junapainokoeajot on taas tietysti missä sattuu, paitsi siellä mistä osaan etsiä. Ensi hätään Rc2 ja Rc3 vetovoimakäppyrät. Käppyrä on niillä sama, vain vetovoima- ja nopeuspykällys muuttuu. https://www.dropbox.com/s/qifg0l1mkz3s52c/Rc2-3%20vetovoimak%C3%A4ppyr%C3%A4.png
	06.06.2014 00:55	Eljas Pölhö
		Täytyi oikein vähän aikaa miettiä, että miten tämän oikein esittäisi... Sitten välähti, että tulkitkaa itse kukin. Kotona ei nyt ole "tasamaaradasta" Lund-Malmö (Lu-M aika alhaalla) sen uudenpaa junapainotaulukkoa kuin vuodelta 1989, mutta ehkä se kertoo jotain, että junien maksimipaino on riippuvainen junan sn:stä. Aikataulukirjan tavarajunataulukko ei tarjoa hitaampaa junaa kuin 70 km/h ja henkilöliikenteessä suurimmat painot ovat 1000 t (junan sn 100 km/h) ja 750 t (sn on 130 km/h). Nämä siis eivät ole veturityyppien maksimijunapainoja vaan maksimipainoja tietynnopeuksisilla junilla sen rataosan maksiminousuilla/laskuilla. https://www.dropbox.com/s/2kpzqvddnndc01v/SJ%20Malm%C3%B6ss%C3%A4%20s%C3%A4hk%C3%B6-tavarajunat-1989.png
	04.06.2014 11:54	Eljas Pölhö
		Pitää kai selittää edelliseen taulukkoon, että Ma+Ma, Rc+Rc jne on siis junapaino veturia kohti, jos ne ovat moniajossa (multipelkopplade), muutoin 80% tästä luvusta (ej multipelkopplade). Muiden sarjojen kohdalla moniveto on summattu junapaino (multipelkopplade tai 80% summasta, mikäli ej-multipelkopplade).
	04.06.2014 11:29	Eljas Pölhö
		Esimerkki: osuus Järna-Åby, nousu 15,6‰, eri sarjojen junapainot ilman poikkeuslupaa v.2009: Ma 1600 (Ma+Ma 2000) Rc, Rm, El16 1600 (Rc+Rc, Rm+Rm, El16+El16 1800) 161 2000 Da 825 T43 900 T44 1000 DLL-Tb 1000 DLL-Tc 450 TMx 900 TMy 1000 DAL-Z43 775 (painovirhe? pitäisi olla n. 175) V5 550 DAL-Z65-Z67, Z70 350
	03.06.2014 14:40	Eljas Pölhö
		Tanskalainen Morris Commercialin brosyyri on iso lakana, jossa kuvien mitoistus ja sijoittelu ei mitenkään luonnistu A4-sivuille. Työstin pikaversioon mielenkiintoisimmista osista 7-sivuisen koosteen ja sen perässä on ruotsalainen esittelyteksti ja Commercial Smiths mittaristomainiksessa. Yhteensä 9 sivua. Korkealaatuinen PDF asiasta kiinnostuneille on 22.5MB ylempi linkki ja matalaresoluutionen uteliaille, muttei kauhean kiinnostuneille 1,1MB (alempi linkki). Sisältö sinänsä on sama kummassakin. https://www.dropbox.com/s/lhurzv2j0aohz17/Morris%20Commercial%201950-51.pdf https://www.dropbox.com/s/41gqmyl4awj8ekp/Morris%20Commercial%201950-51%20matalaresoluutio.pdf
	03.06.2014 14:14	Eljas Pölhö
		Linkin takana on yksityiskohtainen läpileikkauspiirros norjalaisesta höyrylumilingosta (suunnilleen sitä mallia kuin kuvan taaempi linko). https://www.dropbox.com/s/4t6rjl5tfuzs18y/NSB%20lumilinko.png
	03.06.2014 14:01	Eljas Pölhö
		Kun etsii jotain, niin löytää muuta asiaan sopivaa. Heikin kommenttiin 30.05.2014 14:27 ja Kimmon kommenttiin 30.05.2014 14:43 liittyen linkin takana Lilliputin nosturimainos vuodelta 1956: https://www.dropbox.com/s/tz9eicf56nxmtap/Lilliput%201956%20ad%20001.png
	03.06.2014 13:50	Eljas Pölhö
		IFA P-70 kulki Ruotsissa nimellä Plast-IFA (plastikki-Ifa). Maahantuoja sen nimesi ja kehui kovasti korin nykyaikaisuutta. Linkin takana on kaksi ruotsalaista mainosta vuodelta 1956 ja samalta vuodelta Teknikens Världin koeajon loppuarvestelu. 3-sivuinen PDF, koko 2,6MB. https://www.dropbox.com/s/8tgk5jbuw5g7i8f/IFA%20P-70%201956.pdf
	24.05.2014 02:31	Eljas Pölhö
		Pitääpä käydä katsomassa, jos siinä on saatu yhdistettyä erilaisia toimintoja mukavasti. Tyttöystävälle voi ehdottaa menoa sushi-ravintolaan, mutta siinä sivussa voi kuikuilla vähän vanhoja ratikoita. Ei ehkä yhtään hassumpi idea.
	24.05.2014 01:41	Eljas Pölhö
		Kiitos Reino, minä jo ehdin huolestua, ettei TK:n matkapäiväkirjojen tarkkuus kiinnosta ketään. TK painotti meille noviiseille, että havaitut veturit pitää kirjata aina, sekä meno- että paluumatkalla. Useimmiten se tuntuu turhanpäiväiseltä, mutta se on paljastanut monta veturinsiirtoa ja romutusta muutaman päivän tai jopa tunnin tarkkuudella. Nyt vanhoilla päivilläni olen lipsunut periaatteesta ja heti saanut rangaistuksen. Norrköpingin ja Malmön välillä on ollut kaksi museoveturia jalustalla, nyt ei yhtäkään. En jaksanut kirjata niitä kuin kerran kuussa. Sitten kerran niitä ei ollut, mutta en uskonut sitä. Lopulta muutaman ohituksen jälkeen oli uskottava, että niitä ei enää ollut. Netissäkään ei kukaan tiennyt tarkkaan milloin ne hävitettiin. Minä olisin voinut saada ajoituksen kolmen-neljän päivän sisään, mutta laiskuuttani aikajana on 1-2 kuukautta. Ketä se sitten kiinnostaa hävitettiinkö ne marraskuussa vai joulukuussa? Ei kai ketään, mutta silti olisi kivempi kirjoittaa listoihin tarkempi aika kuin "circa".
	24.05.2014 01:22	Eljas Pölhö
		Öh, siis onko Töölössä vielä raitiovaunumuseo (Topi) vai entinen raitiomuseo (Jyrki)? Joskus viime kesänä ainakin näkyi Kauppatorin pysäkillä museoikäinen raitiovaunu ja vähän mukaeltu perävaunu ja tutunnäköisiä miltei museoikäisiä ihmisiä sen parissa. Martin, olet liian pessimisti, meidän ikäiset gubbet jaksaa yrittää ylläpitää nostalgiaa.
	23.05.2014 23:33	Eljas Pölhö
		Ennen kuin Pr1 772 pääsi tilauspikajunaan Riihimäki-Kouvola-Riihimäki, se oli siirrettävä Pasilasta Riihimäelle. Martin oli mukana siinä siirrossa, vieläkö muistat? Martinin laatima kulkuaikataulukko (minuutin tarkkuus, Psl-Hy 63 min, paljon hidastuksia) linkin takana https://www.dropbox.com/s/ttbcvwj37zbtncy/772%20Psl-Hy%20690415%20MAH.png
	23.05.2014 23:01	Eljas Pölhö
		Viimeisen Kelloselän junan kulkuaikatietoja minulla ei ole. Itse asiassa Kelloselän ja Kemijärven väliltä ei taida löytyä kuin yksi Tapani Kilpisen Dm7 kulkuaikamittaus ja pari tavarajunaa Jukka Nurmisen toimesta. Tässä yksi Jukan kellottamista tavarajunista: Dv12 2614, 690 t, 9.7.1984, nopein kilometri 58s välillä Kls-Vika (huomaa kuinka hieno käsiala Jukalla oli, vaikea uskoa todeksi). https://www.dropbox.com/s/5449zrtn2ymvnxx/Kls-Roi%20840709%20T5238%202614.png
	23.05.2014 16:27	Eljas Pölhö
		Veikkaisin Reinon tietävän Nokian kapsuista enemmän kuin kukaan muu meistä. Laitoin aiheen avaukseksi keskustelupuolelle Reinon artikkelin vuodelta 1970 ja Tapani Kilpisen vierailun vuodelta 1967. Joku muu voisi avustaa listaamalla sinne täältä kuvapuolelta mahdollisesti löytyvät kuvat. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7185.0
	23.05.2014 12:32	Eljas Pölhö
		Meinasin unohtaa kommentoida: Reinon listassa on pari ongelmaa, ehkä käsiala ratapihalla kirjoitettuna ei ole paras mahdollinen tai kaikki numerot eivät ole höyryvetureita. Hk3 486 myytiin 16.9.1964, ostaja Leo Karlsson & Salon romuliike. Se romutettiin Pasilassa 14.11.1964. Vaasassa oli Tve 486 (myöhemmin Tve3 486). Hk3 473 romutettiin Iisalmella tai Kuopiossa syyskuussa 1964. Vaasassa oli Tve 473. Kolmas Vaasassa ollut Tve (Tve3) oli 472. Toinen kana oli Vr1 533, jolla oli Vr1 795 hytti ja entinen kattila (ne irrallaan kehyksen päällä). N:o 425 on vaikeampi. Tk2 425 myytiin Karhula-Sunilan Rautatielle kesällä 1959. Vaikea uskoa, että se olisi ollut olemassa 1971, kun siitä ei ole moneen vuoteen ollut yhtään havaintoa missään. Mitään 25-loppuista en Vaasan jonoista löydä, joten olisiko Tve1 425 käymässä konepajalla? Nämä dieselit selittänevät kuvien puutetta (Reinon toisen Vaasan kuvan teksti).

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset