Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.10.2014 15:54 | Eljas Pölhö | ||
| Voiko Hesarin uutisiin sittenkin uskoa? Jossain isossa kirjastossa varmaan saisi lukea 30.1.1986 sanomalehtiä sellaisen lukulaitteen kautta. Jos uutinen on jossain torstain 30.1.86 lehdessä, niin asia olisi varmistettu. | ||||
|
16.10.2014 13:28 | Eljas Pölhö | ||
| P1 ajoi ensimmäisen kerran Joensuuhun 3.11.1967 (LP1 Imr-Jns) ja P2 (LP2) ensimmäisen kerran Joensuusta 5.11.1967. Juhannuksena 1967 lisäjuna LH1 jatkoi P1:n matkaa Imatralta Savonlinnaan. Vielä pääsiäisenä 1968 lisäpikajunat LP1 ja LP2 olivat Hr1-vetoisia Imatran ja Joensuun välillä. LP1:n veturi otettiin junasta P705 (Kv-Imr lauantaisin ja juhlapyhien aattoina) ja sen vaunut kulkivat Hki-Kouvola junassa P75. Matkustin tuolloin tällä junalla ja silloin Kouvolasta Imatralle ja Imatralta Joensuuhun veturina oli Hr1 1018. Vakinaiset P1 ja P2 eivät tulleet Joensuun juniksi ainakaan vielä 1968 kuluessa. Ehkä se oli 1.6.1969, jolloin ne alkoivat ajaa Joensuuhun päivittäin ainakin kesäaikana.. |
||||
|
16.10.2014 03:06 | Eljas Pölhö | ||
| Sassnitz on historiaa. Raiteisto on nykyisin Mukranissa ja se on tietysti läntisin, mikäli lauttamatkakin kelpuutetaan. | ||||
|
15.10.2014 22:22 | Eljas Pölhö | ||
| Niin, Sr2:lla ja Sr1:llä on yhtä suuret mahdollisuudet ohittaa Haukivuori 200 km/h nopeudella. | ||||
|
|
15.10.2014 22:07 | Eljas Pölhö | ||
| Mielekiintoinen juttu, kun katsoo Eisenbahnatlas EU:sta, menevät pohjoiset linjat lännemmäksi. Mutta kun tarkastaa Times Atlaksesta, niin eteläinen reitti menee lännemmäksi. Kyllä Slawkow etelä-Puolassa näillä tiedoin on sittenkin se läntisin piste. |
||||
|
|
15.10.2014 17:50 | Eljas Pölhö | ||
| Vai on tomittaja erehtynyt eilisestä päivästä. Ei pidä uskoa lehtijuttuihin, kai minunkin on se hyväksyttävä. Tulipahan ilmeisesti tarkistettua useammasta lähteestä :) | ||||
|
|
15.10.2014 16:36 | Eljas Pölhö | ||
| Eteläisimmästä minusta tuntuu, että Turkmenistanista Afganistaniin menevä rata menee etelämmäksi kuin Tadzikistanin kohdalla. | ||||
|
|
15.10.2014 16:26 | Eljas Pölhö | ||
| Pikkutarkka jos tahtoo olla, niin Kaliningradista pääsee länteen Baltiyskin satamaan ja Puolan vastaiselle raideleveyden vaihtopaikalle Braniewon suuntaan. | ||||
|
|
15.10.2014 16:12 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjoisin paikka on Bovanenkovo http://en.wikipedia.org/wiki/Obskaya–Bovanenkovo_Line | ||||
|
|
15.10.2014 16:09 | Eljas Pölhö | ||
| Itäisin piste on Vanino Port tai Sovetskaja Gavan (saman lahdelman eri puolilla). Siinä on tietysti voinut siirtyä leveäraiteiseen junalauttaan ja jatkaa Sahalinin saarelle Kholmskin lauttasatamaan. Vuonna 2003 ilmoitettiin suunnitelma, että Sahalinin rautatiet muutetaan leveäraiteisiksi vuoteen 2015 mennessä. Menetelmänä oli vaihtaa pitemmät ratapölkyt ja naulata kolmas raide. Muutos on ollut suunniteltua hitaampaa ja vuonna 2012 oli maastossa kolmiraiteista rataa vain Korsakovin seudulla. |
||||
|
|
15.10.2014 13:28 | Eljas Pölhö | ||
| Lehdessä lukee keskiviikkona. Vuoden 1986 kalenteri tai ikuinen kalenteri kertovat monesko päivä se oli. | ||||
|
|
15.10.2014 10:28 | Eljas Pölhö | ||
| Onnettomuuspäivä taisi olla 29.1.1986 (lehtijuttu on 30.1.86) | ||||
|
15.10.2014 10:27 | Eljas Pölhö | ||
| Perutaan "korjaus". Keskustelu on kuvassa https://vaunut.org/kuva/18146 | ||||
|
14.10.2014 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1986 kaaviossa pääsi konepajalle laitimmaiselta ja kolmanneksi laitimmaiselta. Matkustajavaunut ovat sen tilanteen mukaan päättyvällä raiteella. https://vaunut.org/kuva/38834 |
||||
|
Kuvasarja: Helsinki 18.01.1987 |
12.10.2014 23:55 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1004 veti 17.1.87 ja 18.1.87 matkatoimisto Ageban junia Helsingin ja Pasilan välillä. Veturi tuli Karjaalta 17.1.87 aamulla ja palasi sinne Ageban junien jälkeen illalla 18. tammikuuta. | ||||
|
12.10.2014 21:41 | Eljas Pölhö | ||
| NetRailin 887 oli vielä kesällä muodollisesti liikenneveturi, vaan ei sitä tainnut olla käytännössä. Heinäkuun lopulla sekin laitettiin myyntilistalle http://www.netrail.se/sv/news/lagerrensing/ | ||||
|
|
12.10.2014 19:06 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi oli vielä kesällä satunnaisessa käytössä, mutta on nyt MTAB:n tämän syksyn hylkäyslistalla. Sen kohtalo ratkennee piakkoin. Kuvan SAB-pyöristä lisää http://locomotiveperformance.blogspot.se/2013/10/sab-wheels.html |
||||
|
12.10.2014 18:53 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan 3: Kahvilavaunussa kuulin, että täällä käy paljon autourheiluharrastajia Suomesta. Suomalaisista rautatieharrastajista on kova pula, hekin olisivat tervetulleita. Linkin takana on kuva kahvilavaunusta (kuvan henkilöt eivät ole tunnettuja kilpa-autoilijoita): https://www.dropbox.com/s/qk887zrog0jdg5x/Kahvilavaunu_8459.JPG?dl=0 |
||||
|
12.10.2014 18:37 | Eljas Pölhö | ||
| Vastaus Jarnolle löytynee niistä avainhenkilöille tarjotuista Lapin matkoista/kalliista ravintoloista/Pietarin matkoista yms, millä VR:n kilpailijat pidetään loitolla. | ||||
|
12.10.2014 18:29 | Eljas Pölhö | ||
| Se on mädätettyä jätelietettä. | ||||
|
12.10.2014 00:34 | Eljas Pölhö | ||
| Olen pahoillani. Kun on vanha, niin ei aina osaa ajatella muiden olevan PALJON nuorempia. Hr1 1004 veti 17.1.87 ja 18.1.87 matkatoimisto Ageban junia Helsingin ja Pasilan välillä. Veturi tuli Karjaalta 17.1.87 aamulla (Karjaa oli sen "kotivarikko") ja palasi sinne ageban junien jälkeen 18. tammikuuta illalla. | ||||
|
Kuvasarja: Malmbanan syksyllä 2014 |
12.10.2014 00:19 | Eljas Pölhö | ||
| Suuret kiitokset tästä kuvasarjasta; voi kun löytäisin töitä tuolta (65+ hah hah). Tänä vuonna en löytänyt rakoa käydä Malmbanalla ja kun Dm3 oli jo mennyttä kalua, niin olkoon.... Samaa sanoi Doug, yhden Kanadalaisen junalehden päätoimittaja, joka on yksi sen pallonpuoliskon suurista Dm3 ja Saab-ihailijoista (ei tykkää, kun Ruotsin valtio ei pelastanut Saabia). Kiitokset siis meiltä molemmilta. | ||||
|
11.10.2014 23:48 | Eljas Pölhö | ||
| Petri kirjoitti kommenttiaan samaan aikaan kuin minä, joten päällekkäin puhuttiin. Onhan Englannin kontolla viime vuosikymmenten pahin väestön pakkosiirto, eli British Indian Ocean Territory -alue, jossa 100% asukkaista pakkomuutettiin, jotta amerikkalaisten Diego Garcian tukikohta saisi olla rauhassa. Oliko se hyvä juttu vai paha juttu, riippuu varmaan jonkun maan kannatuksesta ja yleisestä historian tuntemisesta. Vastaava kysymys tulee esiin, jos tuntee Tyynenmeren saarten historiaa ja atomipommikokeet siellä. Eri valtamerien saarilla olevat mitättömän pienet rautatiet ovat minun erikoisalaani ja ehkä ajattelen asiaa vain paikallisten kannata. Sen vuoksi moisten pikkusaarten kohtelu saa minun silmissäni suuren painoarvon, vaikka Suomesta katsottuna niillä ei ole mitään merkitystä. |
||||
|
|
11.10.2014 23:14 | Eljas Pölhö | ||
| Voittaja on aina päättänyt ketkä ovat sankareita ja ketkä pahiksia. Nyt kävi niin, että Norjassa junalautan siviileineen upottaneet olivat sankareita "Telemarkin sankarit" ja Tanskassa pikajunat raiteiltaan suistaneet olivat myös oikean asian puolella. Jos Saksa olisi voittanut, niin arvostus olisi päinvastainen. Jos joku elää 500-1000-vuoden päästä, niin näkee mitkä ovat arvostukset silloin. Samat vai jotkin muut. Riippuu varmaan monista sodista tässä välissä. | ||||
|
|
11.10.2014 22:34 | Eljas Pölhö | ||
| VR:n 125-vuotisjuhlajunaa veti Pr1 776 Helsingistä Järvenpäähän ja siellä eteen kytkettiin Hr1 1004 Hämeenlinnaan asti (tuplavedolla siis). Hyvinkäällä oli vesityspysähdys. Kuvassa ei siis ole ainakaan juhlajuna. Oikea juhlapäivä olisi ollut 17.3.1987, mutta eri VIP-henkilöiden aikataulujen takia juhlajuna ajettiin vasta 8.5.1987. | ||||
|
11.10.2014 22:24 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ituhipeillä olisi Helsingissä yhtä vähän valtaa kuin muualla Suomessa, niin julkinen liikenne saattaisi olla ihan toimiva vaihtoehto aina Vikingin terminaaliin saakka. Minä olen tosin ulkomailla bunkkaava, joka ei ymmärrä miksi esimerkiksi Kukkelin museo on tärkeämpi käyttäjä rantakaistalle kuin laivajuna. | ||||
|
11.10.2014 12:23 | Eljas Pölhö | ||
| Samaa mieltä Kimmon kanssa. Ruotsin rautateiden sähköistyspolitiikka on ollut Suomeen verrattuna kuin toiselta planeetalta. Vaikka sähköistys (valtion radoilla) aloitettiin sieltä raskaimmasta päästä eli Malmiradalta, niin hyvin pian toteutettiin sähköistystä myös sivuradoilla ja liikenteeseen hankittiin raskaan kaluston lisäksi myös keveitä sähkömoottorijunia ja sähkövetureita. Esimerkiksi Ha-Hg -perheeseen hankittiin hädin tuskin vempuja tehokkaampia vetureita 1936-1951 yhteensä 143 veturia. Junapainojen kasvaessa näistäkin 36 muutettiin kaksinajoon sopiviksi niinkin myöhään kuin 1972-80. https://vaunut.org/kuva/90439 Hyvin aikaisessa vaiheessa (1927 alkaen) myös ennakkoluulottomasti hankittiin SJ:lle 46 akku- ja suorasähkö+akku-veturia. Linkin takana on esimerkinomaisesti Öd-sarjan veturin perustiedot (kuljettajan käsikirjan yleissivut) https://www.dropbox.com/s/6bkwu9bujg24gke/%C3%96d%20kuljettajakirjasta.pdf?dl=0 |
||||
|
|
11.10.2014 03:07 | Eljas Pölhö | ||
| Juhan vanhaan kysymykseen vastaus: kuvan veturi 33 on museoitu Hagforsissa ja numero on 41 Ruotsin rautatiemuseon hallussa (Sveriges Järnvägsmuseum). | ||||
|
11.10.2014 02:51 | Eljas Pölhö | ||
| MRCE:llä (Mitsui Rail Capital Europe) on kaksi veturia, 185 407 ja 185 408, joita näkee Ruotsissa (TXL:lle vuokrattuja). | ||||
|
11.10.2014 02:26 | Eljas Pölhö | ||
| Aikatauluja Lappeenrannan vanhalle asemalle: 1955 kesällä https://vaunut.org/kuva/64630 1959 kevät https://vaunut.org/kuva/64683 |
||||
|
|
11.10.2014 02:16 | Eljas Pölhö | ||
| Raipon kolmioraide avattiin 1940. | ||||
|
10.10.2014 14:45 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen Dm3-vetoinen malmijuna ajettiin 8.4.2013. Kaikki on romutettu, paitsi kaksi Dm3-yksikköä on museoitu: 976+977+978 Luulajassa ja 1246+1247+1248 Gävlessä. | ||||
|
10.10.2014 14:06 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt kun joudun työkseni kasaamaan joulumarkkinoille Lars Olov Karlssonin ja Lennart Nilssonin yhteistyönä käsikirjoittamaa kirjaa Ruotsin sähkövetureista "Elektrolok vid Sveriges Järnvägar", niin tämä Oscar vai Oskar vai kumpikin kysymys oli vihdoinkin selvitettävä. Aluksi nimi oli Oscar, mutta se vaihdettiin myöhemmin nimeen Oskar. Esimerkiksi kuninkaat Oscar I ja Oscar II kirjoittivat itse nimensä näin, mutta kuningashuone haluaa käyttää nimiä Oskar I ja Oskar II. Perusteena on, että vain ne kuninkaat, joita nykyinen on tavannut, saavat säilyttää itsensä käyttämän kirjoitusasun. Muut on kirjoitettava nykymuotoon. Lieneekö tämä kuningashuoneen kanta muutoksen syy. |
||||
|
10.10.2014 12:44 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä vaunut eivät ole olleet Porkkalan läpiajavissa junissa. Niitä oli neljä ja ne olivat kevytrakenteisia ja siksi niillä oli käyttörajoituksia. Silmämääräisesti havaitaan, että ikkunan ja katon välissä ei ole sitä seinäkaistaletta, joka linkitetyssä Porkkalan vaunukuvissa ja filminpätkässä näkyy ilmiselvästi. https://vaunut.org/kuva/96412 Jorman kuvassa https://vaunut.org/kuva/15643 ikkunarakenne näkyy selvemmin kuin värikuvassa. Vaunujen sijainti Porkkalan liikenteen aikaan ei myöskään viittaa Helsinki-Turku-juniin ja vaunuluetteloonkin on merkitty rajoitus: Mot. lisävaunu. Mot. = moottorivaunu https://www.dropbox.com/s/uq51a9a4qrk1gd6/22401-404.jpg?dl=0 |
||||
|
|
10.10.2014 10:17 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä vaunuja ei kyllä käytetty Turun pikajunissa. Ne olivat alkujaan moottorivaunujen liitevaunuja. Linkissä on lisää https://vaunut.org/kuva/15643 Vaunut on sovitettu vanhojen puumottien mittoihin ja vetokykyyn. Hyvä kuva alkuperäisestä tarkoituksesta on kirjassa "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamina" sivulla 113 (Ei 22403 Dm2 vetämänä). Joku voi löytää saman kuvan netissä julkaistuista SA-Kuvista. |
||||
|
|
10.10.2014 09:56 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan 2: Tässä kuvassa on saman vaunun vastakkainen pääty. https://www.dropbox.com/s/kdnttjzbh0gn4bk/Sviittipuoli_8467.JPG?dl=0 |
||||
|
10.10.2014 02:30 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä, se riittää kertomaan kaiken tarpeellisen. Linkin takana on matkustajavaunujen vaunutyyppiluettelo 1966-2013: http://www.jernbanen.dk/dsb_pvognmain.php?aar=1966&n=dsb-personvogne-1966-2015 |
||||
|
|
10.10.2014 02:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tanskaan kun pääsee, niin se on kuin tulisi toiseen maailmaan verrattuna Ruotsiin, saati sitten Suomeen. Siellä on aina niin mukava ja vapaa meininki. Jos ymmärtäisin puhuttua kieltä vähän paremmin, niin sinne muuttaisin. Kävin Odensessa Myyn 60-vuotispäivillä syyskuussa ja ohessa sellaisia kuvia, joita ei ruotsalaisesta tai suomalaisesta museosta tapaa: My juhlatuotehinnasto https://www.dropbox.com/s/2jt9ukohh0uekgs/My%20juhlatuotehinnasto_8149.JPG?dl=0 My juhlaolut (5,7%) https://www.dropbox.com/s/sep8z5rp9jz1v3v/My%20juhlaolut_8146.JPG?dl=0 Museon virvoitusjuomakaappi, ylin rivi on tavallista olutta, seuraava juhlaolutta, sitten makeita juomia, sitten mehuja ja alinna juhlavettä. https://www.dropbox.com/s/3wedy9j4su5108k/Odensen%20R-museon%20virvokekaappi_8278.JPG?dl=0 Kärrymyyntiä hoitava tyttö sai vähän väliä käydä hakemassa lisää juhlaolutta. https://www.dropbox.com/s/8rbtwtvrfi5hm93/Myyntik%C3%A4rry_8312.JPG?dl=0 Museoveturi My 1135, joka veti museon juhlajunaa 120-130 km/h nopeudella muun liikenteen joukossa. https://www.dropbox.com/s/wa2szwpvxbr7h71/My%201135_8256.JPG?dl=0 I-luokan vaunu, jossa matkustin. Huomaa kuinka ikkunat avautuvat. https://www.dropbox.com/s/chwok1d1tx9hxc3/I-luokan%20vaunu_8192.JPG?dl=0 I-luokan osasto, jossa matkustin. Huomaa taas ikkuna. https://www.dropbox.com/s/ecy9tiv5x1t22pr/I-luokka%20sis%C3%A4kuva_8186.JPG?dl=0 |
||||
|
|
09.10.2014 18:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Suomessakin tendereitä on vaihdeltu vetureiden välillä, lähinnä konepajakorjausten yhteydessä. Ei kuitenkaan likitulkoonkaan siinä mittakaavassa ja niin monipuolisesti kuin Ruotsissa. Kumpikaan Hannun arvauksista ei ole oikein. Sveg on liian pohjoisessa ja väärä rataosa. Hennan sijaitsi Ljusdalin ja Ången välillä. Nyt asemarakennus on Gävlessä rautatiemuseon alueella. Vastaus oli kuitenkin maantieteellisesti ja etenkin idealtaan tosi hyvä; siitä on hyvä kehitellä ajatusta edelleen ja vaikka pohtia kuvateksin sanojen valintaa. Gävlessä ei kuitenkaan olla, vaikka kävin sielläkin samalla matkalla. http://www.trafikverket.se/Museer/Sveriges-Jarnvagsmuseum-Gavle/Se--gora/Mer-pa-museet/Hennan-stationshus/ |
||||
|
09.10.2014 10:48 | Eljas Pölhö | ||
| Siinä olisi ollut paikka jollekin museoveturille. | ||||
|
09.10.2014 10:40 | Eljas Pölhö | ||
| 3040 tuli rajan yli 20.1.1977 ja otettiin käyttöön21.2.1977 3041 tuli rajan yli myös 20.1.1977 ja otettiin käyttöön 22.2.1977 |
||||
|
|
09.10.2014 10:37 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan 1: Tenderi kuuluu E2-sarjan veturille ja se vettä keittävä osa on tenderin etupuolella. Sen tunnistus tuotti joskus harmaita hiuksia, kun se sai piipun muutoin romutetulta veturilta ja piippuun jätettiin pitkäksi aikaa sen veturin numero, jolle piippu oli aiemmin kuulunut. Tässä kuvassa piippunumero näkyy hyvin. Kuva on Skånesta, eikä liity kysymykseen milläin tavoin. http://www.gotlandstaget.se/bild/skane/080810_20b.jpg |
||||
|
|
08.10.2014 12:11 | Eljas Pölhö | ||
| Kari meni liikaa länteen (Uddevalla on Göteborgin pohjoispuolella) ja oikeastaan vähän liian eteläänkin. Hannu tunsi kyllä vaunutyypin oikein. Linkin takana tietoa vaunutyypistä ja alkuperäisversion pohjapiirros http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/utgangna-personvagnar/b6 |
||||
|
08.10.2014 11:51 | Eljas Pölhö | ||
| Venäjältä tilattiin kaksi koria, joista toisesta tehtiin 3003 ja toisesta 3111. Sitten sieltä ostettiin kokonainen veturi Sr1-3000, josta tehtiin 3012. VR:n virallinen kanta oli, että 3003 vain korjattiin. Siitä syystä esim. Suomen veturit, osa 2:ssa ja Suomen juna- ja raitiovaunukuvastossa on 3003:n valmistusvuotena vain alkuperäinen 29.12.1973 yli rajan ja 13.3.1974 käyttöönotto. Tässä sattui tekijöille sellainen ajattelemattomuus, että huomautuksiin olisi pitänyt laittaa maininta uudesta korista ja sen ympärille rakennetusta uudesta veturista. Ei ole lainkaan väärin kutsua vetureita 3003 ja 3003/II, vaikka se ei vastaakkaan "virallista" tietoa. Eikö tuossa kuvatekstissä lue Ex Sr1 3003? Kuvaaja on silloin mieltänyt, ettei kuvassa ole kuvaushetken "nykyinen" 3003, voisin ainakin kuvitella niin. Mutta aika tekee tehtävänsä, ja jotkut asiat tuppaa unohtumaan. |
||||
|
08.10.2014 01:34 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän sopii hyvin pariksi https://vaunut.org/kuva/68362 | ||||
|
07.10.2014 23:04 | Eljas Pölhö | ||
| Joe vierasmaalainen yrittää tunnistaa paikkoja (paikalliset saa korjata ja täydentää), niin rautatiesillan vieressä on faneeritehdas. Seuraavana tuli Siihtalan seisake. Radan ylittävän maantiesillan kohdalta erkani pistoraide radan tälle puolelle takaisinpäin. Se meini vaalean rakennuksen ja punakattoisen rakennuksen kohdalle. Heti sillan jälkeen erkani pistoraide Siihtalan pienteollisuusalueelle. Se kaarsi kuvassa vasemmalle suunnilleen siinä missä on kaksi punakattoista tummempaa rakennusta. Juuri kaarteen loppuessa rata ylittää Kurapuro-nimisen puron ja heti sen jälkeen seuraa Kurapuron seisake (1965 alkaen Käpykangas). Sen kohdalla rata on kaksiraiteinen. Toinen haara kaartuu kohti Viinijärveä ja Varkautta. Näkyy vähän huonosti, jos ollenkaan, mutta sen pitäisi nennä Käpykankaan asuinalueen läpi eli siinä missä puiden keskellä näkyy vaaleta taloja. Suora rata jatkuu kohti Kontiolahtea ja Lieksaa. | ||||
|
07.10.2014 20:49 | Eljas Pölhö | ||
| 1960-luvulla joinakin vuosina pääsi Joensuusta Ouluun suoralla pikajunaluonteisella kiskoautojunalla H867A. Suorat junat 1967 tässä suunnassa: H865 Joensuu 04:55 Oulu 13:12 H867A Joensuu 07:35-Oulu 14:15 H869 Joensuu 12:25-Oulu 21:33 Linkkien takana ovat rataosan aikataulut kesällä 1967: Joensuu-Nurmes-Joensuu https://www.dropbox.com/s/5xilma6ic2i0432/67-2%2046A%20Jns-Nrm.png?dl=0 Nurmes-Vaala-Nurmes https://www.dropbox.com/s/npa43ewy6nof97v/67-2%2046B%20Nrm-Vaa.png?dl=0 Vaala-Oulu-Vaala https://www.dropbox.com/s/iztav9yhkjdttse/67-2%2046C%20Vaa-Ol.png?dl=0 Vertailun vuoksi historiasta kiinnostuneille höyrykauden aikataulut kesältä 1956. Silloin ei ollut suoraa junaa, vaan Kontiomäellä oli vaihto. Suorat vaunut sen sijaan kulkivat Helsinki-Pieksämäki-Oulu junassa P71-H71 ja Pieksämäki-Oulu junassa H77 (juna 77 kulki pikatavarajunana Hki-Pieksämäki). Joensuusta pääsi kyllä Ouluun myös ensimmäisessä luokassa näillä yhteysjunilla. Joensuu-Lieksa-Joensuu https://www.dropbox.com/s/43ok0304iagx12q/560603%2045a%20Jns-Lis.png?dl=0 Lieksa-Kontiomäki-Lieksa https://www.dropbox.com/s/pn22hdg2dmc5cxw/560603%2045b%20Lis-Kon.png?dl=0 Kontiomäki-Oulu-Kontiomäki https://www.dropbox.com/s/pvvzunn42wt7a7w/560603%2045c%20Kon-Ol.png?dl=0 |
||||
|
05.10.2014 21:09 | Eljas Pölhö | ||
| Muistat väärin, tai kyseessä on ns. hauska juttu. Vastaanottopäivät olivat 001=26.3.1965, 002=28.5.1965, 003=19.11.1965 (vastaanotettiin vasta messujen jälkeen, oli koko ajan messualueella) ja 004=22.6.1965. Kolme veturia oli käytettävissä 200 km/h-juniin. Minulla on nopeustaulukko, jossa veturi oli E03 002. Sillä kertaa vaunuja oli vain seitsemän. München Austellungspark-Augsburg kesti 26 min 16 s ja paluu 26 min 4s. Matka oli 61,3 km. Alku- ja loppumatka olivat aika verkkaisia. Kilometritolpalle 11 (10,6 km lähtöpaikalta) kesti 7min 03s. Tolppa 23 ohitettiin ajassa 11min 17s ja tolppa 53 ajassa 20min 17s. Siis 30 km sujui ajassa tasan 9 min. Keskinopeus tasan 200 km/h, suurin nopeus 204 km/h. Paluumatkalla tolppa 53 (8,8 km asemalta) ohitettiin ajassa 5min 13s ja tolppa 20,4 ajassa 15min 12s (siinä oli hiljennys nopeuteen 120 km/h). |
||||
|
|
05.10.2014 14:25 | Eljas Pölhö | ||
| Laitoin vähän lisää tietoa messujunista https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7610.msg56845 |
||||
|
05.10.2014 11:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kantalan pienelle kylälle annettiin tosiasiallinen kuolemantuomio vuonna 1970, jolloin jäljellejääneiden paikallisjunien käyttö asiointimatkoihin Pieksämäelle tehtiin mahdottomaksi ja linja-autoyhteyksiäkään ei lisätty, vaan ne siirrettiin ohikulkutielle kauas kylältä. Kylän sijainti oli aina vähän hankala, kaukana sekä Haukivuorelta että Virtasalmelta, vaikka kuului vähäsen kumpaankin. Kyllä Haukivuorelle on nyt jaettu sama kohtalo, ei tarvitse pelätä. | ||||
|
03.10.2014 14:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kuoliniskua edeltäneet tapahtumat eivät tainneet mennä lain kirjaimen eikä edes sen hengen mukaisesti. http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177110-heitettiinko-haukivuorelaiset-junasta-samppanjan-ja-kaviaarin-voimalla |
||||
