Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	18.05.2014 12:13	Eljas Pölhö
		Tv1 923 oli päässyt Kuopion konepajalta joulukuussa 1969 ja sai työskennellä Kontiomäellä syyskuun lopulle 1972. Vajaa vuosi jäljellä tämän kuvan jälkeen.
	18.05.2014 12:04	Eljas Pölhö
		Tikkareita korvanneet maalatut pallot näkyvät kuvassa https://vaunut.org/kuva/92590
	18.05.2014 11:07	Eljas Pölhö
		Nyt se VR:n jäähöylät -lista on dropboxissa, kun Blogit.fi lopetti palvelunsa. Dropboxissa on jo 80 dokumenttia, joita ei löydä kuin sattumalta, jollen saa johonkin sijoittaa linkkiluetteloa. Onko vapaaehtoista kotisivun omaavaa, joka ylläpitäisi jatkuvasti päivittyvää linkkiluetteloa? https://www.dropbox.com/s/2nv77bfrbpek9q1/VR%20j%C3%A4%C3%A4h%C3%B6yl%C3%A4t.rtf
	18.05.2014 01:31	Eljas Pölhö
		Veturi valmistui 16.2.1940. SJ:lle se tuli numerolla Bk 734 1.7.1948. Lokakuussa 1972 SJ antoi SJK:n tilausmatkan edellä harrastajien maalata veturin alkuperäisiin väreihinsä, mutta syystä mitä en muista, se sai silloin numeron O 210. Matkan jälkeen veturille palautettiin sen SJ:n kyltit, mutta veturi sai liikennöidä alkuperäisvärisenä hylkäämiseensä 1.2.1973 saakka. Veturi luovutettiin Ruoutsin rautatiemuseolle samalla kertaa. Tämä on toisellakin tapaa mielenkiintoinen tapaus: alkuperäinen omistaja BJ (liikenneyhteisön GDG:n osakas) hankki henkilöliikenteeseen perinteisiä D-sarjan kytkintankovetureita, mutta sitten tavaraliikenteeseen näitä silloin poikkeuksellisen nykyaikaisia vetureita: teliveturit olivat vielä harvinaisia ja nyt jopa hitsatut telit ja kevytmetallikori samalla kertaa ja kokonaan uusi reglersystem (mikä se on suomeksi, ajon hallinta/säätö?). Ei ihan helppo selittää, kun sarjaa käsittelevä kirja tarvitsee siihen 18 sivua ja kaavioita. Ajoportaita (körlägen) oli 58 eli lähes portaaton säätö. Lisäksi näissä oli luistonesto, mikä oli silloin uutta. Perustietoa netissä ruotsiksi http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/utgangna-ellok/bk
	18.05.2014 00:48	Eljas Pölhö
		Muutama kilometri Rättvikin ulkopuolella on entinen kalkkilouhos, joka on muutettu ulkoilmateatteriksi/konserttilavaksi nimeltään Dalhalla. Linkin takana on kuvia paikasta höyryjunan, Volvon, kaivinkoneen ja kulttuurin kanssa. Sivu on kopioitu Rättvikin 100-vuotiskirjasta, mutta ehkä antavat anteeksi, jos saan jonkun houkuteltua Dalhallaan. https://www.dropbox.com/s/yb4qiujszglvzve/R%C3%A4ttvik100%20Kalkbrott-Dalhalla.png
	18.05.2014 00:30	Eljas Pölhö
		Linkin takana on SJ:n julkaisena datasivu tästä veturisarjasta. https://www.dropbox.com/s/n0vd8akvsq0bp2p/SJ%20A7%201804-1805%20datablad.png
	18.05.2014 00:03	Eljas Pölhö
		Karttaan merkitty paikka on hivenen liikaa lännessä (kohti Suonenjokea). Pysäkkirakennus oli merkityn paikan ja isomman tien puolivälissä. Jos katseen suunta on tässä kohti Kuopiota, niin silloin entinen ratapiha on kokonaan näkyvillä ja pysäkki oli postilaatikoiden (?) kohdalla.
	17.05.2014 23:48	Eljas Pölhö
		Ensimmäisen Rc1:n (1007) esittelyn piti tapahtua 19.12.1966 klo 19 Stockholm C:ssä, mutta se ei onnistunut. Veturi siirrettiin Falunista Västeråsiin viimeisiin virityksiin 18.12.1966. Vastaanotto tapahtui 19.1.1967. Koeajoja toki suoritettiin jo joulukuussa 1966. Koeajokuvassa 12.12.1966 ei näy tikkareita. Ei myöskään muissa tämän ja muiden vetureiden TÅG-lehdessä julkaistussa hämmästyttävän harvoissa kuvissa vuodelta 1967. Katsoin myös kolmea erilaista Rc1:n esitettä, eikä niistä missään ole tikkareita. Rc2:n esitteessä veturilla 1033 ei ole tikkareita, mutta katon yläkulmiin on toiseen päähän maalattu pyöreä kelta-oranssiraitainen pallo. Sen sijaan uudempia Rb1-3 tikkarikuvia on mm 1001 (1972), 1004 (1972) ja 1006 (1972).
	17.05.2014 23:21	Eljas Pölhö
		Eljas on Malmössä ja koko viikonloppukin menee editoidessa Neuvostoliiton kapearaiteisten rautateiden historiaa (julkaistaan alkusyksyllä). Ihan vielä ei ole huvimatkojen aika. Saan toistaiseksi tyytyä katselemaan kuvia niistä. Parempi sekin kuin ei mitään, joten kiitos kuvista. :)
	17.05.2014 20:22	Eljas Pölhö
		Ne hylättiin aika aikaisin, koevetureita kun olivat: 1001 (1974), 1002 (1976), 1003 (1975), 1004 (1976), 1005 (1975) ja 1006 (1976). Romutus tapahtui 1001-1004 (1985), 1005 (kori 1978, loput 2004) ja 1006 (1976, kolarivaurio 23.3.1976). 1005 kohdalla "loput" tarkoittaa, että 1978 se muutettiin jonkinlaiseksi vetovaunuksi kiskotusjunaan ja se romutettiin 2004.
	17.05.2014 20:09	Eljas Pölhö
		Haukivuori--Aatola--Paanukkala....Mikkeli
	17.05.2014 18:57	Eljas Pölhö
		Hr11 piti tulla matkatavaraosasto siihen keskelle.
	17.05.2014 18:53	Eljas Pölhö
		Myrskylän pohjoispuolella, vähän tämän kuvan ulottumattomissa on VR:n rata myös oikaissut vanhan kapearaiteisen jyrkkää kaarretta. Paikka on noin km 168+000 - 168+500 välillä. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=750mm+linjaus&srs=EPSG%3A3067&y=6729711&mode=orto&x=442347&lang=fi
	17.05.2014 18:31	Eljas Pölhö
		Gks vaunuja oli 605 kpl 1.1.1972 ja muutama oli poistunut vuoteen 1980 mennessä. PDF-muotoiset VR:n vaunuluetteloiden yhdistelmät 1.1.1972 (4 sivua) ja 17.1.1980 (7 sivua) linkkien takana. https://www.dropbox.com/s/o1ej9cuiimqf8hb/Vaunuluettelo%201972.pdf https://www.dropbox.com/s/q4070gd1blcmn42/Vaunuluettelo%201980.pdf
	17.05.2014 18:03	Eljas Pölhö
		Ra 846 mittoja ja teknisiä arvoja: https://www.dropbox.com/s/nc961xc9r2q027r/Ra%20dataa.png
	17.05.2014 02:47	Eljas Pölhö
		Koska tämän raideleveys on 891 mm, niin mahtaisiko kuulua edelliseen (tai seuraavaan) kuvasarjaan. Voisi olla esimerkiksi Anten-Gräfsnäs tai sitten joku muu sen levyinen rata.
	15.05.2014 19:43	Eljas Pölhö
		Säynäjärven oikaisu, siis vanha ratapohja, oli vielä 1993 ajettavissa autolla ihan uudelle linjaukselle saakka.
	15.05.2014 10:54	Eljas Pölhö
		Tuolloin oli rataosan ainoa Pm-Kv-suuntainen Dm7-juna.
	15.05.2014 10:04	Eljas Pölhö
		Mielenkiintoinen ajatus Kimmolta. Harmi, ettei tullut mieleeni silloin kun pyörin tuolla ja vielä jaksoin rämpiä maastossa. Jos jollakin tällä seudulla asuvalla on tekemisen puutetta, niin tässä olisi oivallinen maastotutkimuksen kohde.
	14.05.2014 18:09	Eljas Pölhö
		Alkuperäinen muistikuvani oli, että kuvassa vasemmanpuoleinen raide olisi ollut vanha pääraide. Kun katsoin kuvaan linkkaamaani ilmakuvaa, niin aloin epäillä radan kulkeneen tietä pitkin myös tässä kohdin. Mutta ei se sittenkään tainnut niin olla, vaan tie koukkasi tässä kohdin eroon radasta ja ratalinja palasi tielinjalle risteysalueen kärjen ylittäen ja kuvassa saapuu viistosti ehkä taustan pitkän koivun viertä. Minulla ei ole enää alkuperäisiä piirroksiani alueelta, joten pätkivä muisti vähän tahtoo sekoittaa. Seuraava kävijä voi maastosta katsoa miten se vanha ratapenger oikein meni tässä kohdin, mutta nyt kyllä käännyn Kimmon kannalle: vain yksi leikkaus tässä kohdin. Tuskin minulla kotonakaan olisi mitään asiaan lisävalaistusta tuovaa paperia.
	14.05.2014 01:46	Eljas Pölhö
		Linkin takana vertailuja suurimmista junapainoista veturisarjoittain 1965 (höyryveturit kuljettajan luvalla, eli suurin mahdollinen junapaino): https://www.dropbox.com/s/pysms7rhrwhx6uf/Junapainot%201965-08-15.png Kisko-Kalle ja Otsot eivät tainneet korvata höyryvetureita. Nehän tulivat aluksi Liikenneosastolle ja merkittävä tarkoitus oli nopeuttaa järjestelyjunia tekemällä vaihtotyöt valmiiksi asemapaikoillaan. Vv13-14 tulivat sitä vastoin varikoille ja niillä korvattiin heikoimmat ja vanhimmat vaihtotöissä käytetyt veturit joko suoraan tai siten, että niillä korvattiin Petrin mainitsemissa paikoissa toimineet, jotka sitten korvasivat ne heikoimmat.
	14.05.2014 00:34	Eljas Pölhö
		Hyvä, kiitos, nyt voin verrata muutkin kuin edellä mainitsemani: km 217-218 minulla oli: 217, T pois, 218, silta, jne (taisin ennakoida poiston) km 223, ylik, 224, vh, 225, Karhejärvi sivur myös itäp, vh, alik, alik, 228, ... Km 251, alik, T pois, 252, silta, 253... Km261, rp pää, ÄVPP, 262/vh, Parkano, ... Km 271, alik, 272, 273, ylik, 274 (272+709 en ehkä enää havainnut ex-tasoristeystä) km 286, 287, 288, 289 (287+761 sama kuin yllä) Ihan hyvin ne näköjään sai pikajunastakin poimittua :)
	13.05.2014 23:03	Eljas Pölhö
		Alkuosa Pieksämäeltä lähtien on https://vaunut.org/kuva/92418
	13.05.2014 22:26	Eljas Pölhö
		Ajalla ennen nettiä piti itse tehdä omat listansa, vaikka virhemahdollisuus oli suuri. Sunnuntaina 5.9.1993 tein junassa istuen seuraavan listan Parkanon radan varoituslaitteellisista tasoristeyksistä, eli havaitsin niitä seuraavien kilometritolppien välissä: 202-203, 237-238, 258-259, 261-262, 313-314, 322-323, 346-Sk. Madesjärven kohdalla km 291-292 välillä on merkintäni: 291, alik, vh, vh, 292 eli silloin ei tasoristeystä enää ollut, jos olin tarpeeksi tarkka. (merkinnöissäni alik= tie menee radan ali ja vh= vaihde).
	13.05.2014 18:31	Eljas Pölhö
		Kukaan ei näytä kuvanneen Myrskylän ratapihaa siten, että kapearaiteisen linjauksen erkanemiskohta näkyisi. Kapearaiteisen linjaus menee tässä kuvassa eri puolelta autoa kuin nykyinen rata. Ohessa kaavio 1966 (Tapani Kilpinen)-1993 (EPö). https://www.dropbox.com/s/qdz2v9ry43k95ms/Myrskyl%C3%A4%201966-1993.png Tässä vielä linkki karttapaikan ilmakuvaan, jossa radan linjaus näkyy lähinnä ojan suuntana. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kapearaiteisen+linjaus&srs=EPSG%3A3067&y=6727742&mode=orto&x=442833&lang=fi
	13.05.2014 18:17	Eljas Pölhö
		Ohessa Pakaan kaaviokuva muutoksineen vuosilta 1966 (Tapani Kilpinen)-1993 (EPö). Kaavioon on merkitty paikka, jossa kapearaiteista rataa oli maastossa vielä 1993. Pakaa ei muuten ollut ainoa paikka, jossa kapearaiteisen linjausta muutettiin. Myrskylässä oli myös pitkähkö muutospaikka. Laitan linkin ja selityksen johonkin Myrskylän kuvaan. https://www.dropbox.com/s/kerxron49wtnlfn/Pakaa%201966-1993.png
	13.05.2014 01:06	Eljas Pölhö
		Kyllä vain. Mäntyluodossa oli (ainakin) sellainen avokatos-mallinen, ei särkyviä ikkunoita eikä peltiä turhan korkealle. Konepajoilla olleissa ei ollut edes sitä katosta.
	12.05.2014 23:34	Eljas Pölhö
		Kuvaa edeltävän päivänä Dm11 ajoi Kuopio-Iisalmi-Ylivieska-Oulu, josta Iisalmi-Ylivieska oli aikataulukoeajo. Miten se olisi pärjännyt myöhempien aikataulujen kanssa? Kulkuaikataulukko liitteenä: https://www.dropbox.com/s/xinxhdiozgen24n/970909%20Dm11%20Kuo-Ol%20koeajo.png
	12.05.2014 23:08	Eljas Pölhö
		VR:n konetoimistossa suunniteltiin "Iso-Iita", 1C2t (2-6-4T), mutta Hanomag ei siihen uskonut ja suunnitteli veturin uudestaan ja siitä tuli "Paikku" eli N1 - Pr1. Sille rinnakkaismalliksi Hanomag laati piirustukset ja valmisti yhden "Kukon" O1 - Vr3.
	12.05.2014 22:55	Eljas Pölhö
		Linkin takana 4-sivuinen EA 3000-tyypin esite kotikonstein pdf-muotoon muutettuna (koko 4MB, sopii tulostettavaksi). https://www.dropbox.com/s/8ceigq76ohlzekh/EA%203000%20%28DSB%29%20esite.pdf
	12.05.2014 22:32	Eljas Pölhö
		Näitä käytettiin mm konepajojen sisäisessä vaihtotöissä ja ainakin Pieksämäen konepaja oli tyytyväinen. Oman koneen (n:o 105) jouduttua remonttiin sinne siirrettiin Vaasasta "karhu" (ilmeisesti avo-Breuer), jonka teho ei riittänyt ja se palautettiin. Anomuksesta se sai sitten Turusta toisen samanlaisen (n:o 106), koska VR oli vuokrannut Pieksämäen "oman" koneen Outokumpu Oy:lle. Linkin takana on mielenkiintoinen aikalaisdokumentti vuodelta 1947, josta selviää konepajojen vaihtovetureiden sijoittelutietoja, jos joku niitä sattuu keräämään. https://www.dropbox.com/s/4vpu9mpwdl8tr83/Mt%20105%20%26%20106%201947%20Pm%20knp.png
	12.05.2014 20:27	Eljas Pölhö
		Kommenteissa https://vaunut.org/kuva/91807 on havaintoja Schwartzkopffin Hv3-vetureiden romuttamisesta Iisalmella. Tässä muutaman veturin "virallinen" romutustieto: 638 hyl. 12.5.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 11.7-16.8.1967 639 hyl. 12.5.1965, romutettu: Jyväskylä, varikko, 10-11.1967 641 hyl. 12.5.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 19.7.-14.9.1967 642 hyl. 27.10.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 8.9.-24.11.1967 646 hyl. 12.5.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 2.10.-27.11.1967 647 hyl. 27.10.1965, luovutettu romutettavaksi: Keski-Suomen Romu Oy, Pieksämäki, 12.2.1969
	12.05.2014 20:02	Eljas Pölhö
		1993 taisi jo mennä polttolaitokselle, mutta 1995 saa nyt uuden elämän. Linkin takana vakinaiset Lahti-Heinola ja Lahti-Loviisan satama 28.5.1995 alkaen. https://www.dropbox.com/s/iantv2nnzpuepns/950528%20Lh-Ha%2BLh-Lvs.png
	11.05.2014 19:59	Eljas Pölhö
		Timo-Pekka Lange ja Kimmo Alanko saivat kuvan ajoitettua kahden kuukauden sisälle, maaliskuu tai huhtikuu 1965. Tv1 736 siirrettiin Lahdesta Riihimäelle helmikuussa 1965 ja 588 lähetettiin huhtikuun jälkeen ennen seuraavaa lunta Karjaalle. Tv1 736 siirrettiin Imatralle ajoon noin huhtikuussa 1966. Lisää Hv2:sta kuvassa https://vaunut.org/kuva/92318 mihin huoletta voi korjata Riihimäen kuvauspaikaksi ja ajan 1965:ksi. Kovan talven 1966 jäljiltä henkilökohtainen ARVAUS on huhtikuu.
	11.05.2014 18:49	Eljas Pölhö
		Kyllästyslatus n:o 1 oli: 16.12.1927 rh 3306/9540 määräys, että veturin A3 182 tenderi muutetaan Helsingin konepajalla kyllästyslaitoksen vesisäiliövaunuksi tunnuksella "Kyllästyslaitos N:o 1". Vesisäiliö muutetaan vähintään 10 m3 sisältäväksi muuttamalla polttoainetila vesitilaksi. Löytyykö keneltäkään kuvaa siitä?
	11.05.2014 18:09	Eljas Pölhö
		Kuvaajan ilmoituksen mukaan tämä oli Tampella 987. Sen historiaa: VR:n vastaanotto 7.10.1958 ja sijoitus 6 lp/Ämmänsaari. Numero sillon Lko-KK 27. Seuraava numero (1965) oli Trr-Lko 27 ja sitä seuraava (1970) Trr 364. Veturi hylättiin joulukuussa 1970 ja myytiiin Metsäliitolle Kirkniemeen. Alkuperäinen Tampellan moottori vaidettiin Volvon dieseliin joskus 1960-luvulla.
	11.05.2014 15:03	Eljas Pölhö
		Rakennukset on numeroitu samoin kuin liikkuva kalusto. En vain ole kopioinut niitä koskaan. Siltä varalta, että joku niitä seuraa, niin oheisen Pieksämäen esimerkki antaa viitteitä, että numerointia muutettiin 1958. https://www.dropbox.com/s/swktyr7tb7f1kai/1958%20Rakennusten%20numerointi.jpg
	11.05.2014 13:25	Eljas Pölhö
		Jotenkin aikaisempi aika voisi olla sopivampi, kun katsoo jonon järjestystä. Jonot 11.2.1967 olivat (1964-66 muistikirjat on hukassa): itäisin raide etelästä lukien: 1308-pitkä vapaa väli-1306-1319-1313-1318-1317-589-585-587-1072-884 läntisempi varastoraide: 792-579-lyhyt väli-580-581-583-1315-1316-740-739-588-586 viereinen raide: 1074 (Hämeenlinnassa 1.12.1966 vaurioitunut; tenderi ehjä eli joko jo korjattu tai vaihdettu) Vaikka jonot jonkin verran elivät, niin 588 ja 581 väliin tungetut veturit viittaavat siihen, että 588 olisi ollut poissa jonosta.
	11.05.2014 12:47	Eljas Pölhö
		KORJAUS: TPL soitti, että minulla on 588:lle väärä vuosi, oikea on 1966. Ja olen samaa mieltä, luin vuoden ylemmältä riviltä Hv2-listassa (587 siirrettiin Karjaalta 1964). Muuten hinatut ovat oikein. Juteltiin tunti näistä, ja kerrataan nyt historiankirjoihin, miten kaikki meni. Riihimäen Hv2:t lopettivat Riihimäen paikkujen ajot 1.12.1964, kun niihin saatiin Hr1. Osa Hv2:sta jäi heti kylmäksi, koska pääasiallinen tarve oli Karjaalla. Karjaalla olleita vetureita siirrettiin Riihimäelle seisomaan 587 Heinäkuussa 1964, 580 toukokuussa 1965 ja 579 heinäkuussa 1965, Ne korvattiin toisilla ja nyt on mahdollista, että 588 olisi jo ollut jonossa ja siirretty siitä Karjaalle. 586 ja 588 hylättiin 31.3.1966, mutta kumpikin oli silloin liikenteessä Karjaalla. Pieni alavarikko ei heti voinut ottaa niitä pois liikenteestä saamatta uutta tilalle. Muistettakoon, että 1966 oli se kova talvi. Silloin Hangon liikenne oli poikkeuksellisen suurta ja jopa veturimiehiä jouduttiin siirtämään sinne komennukselle, jotta talviliiikenteestä selvittiin. Näiden kahden korvaajiksi valittiin 582 ja 584, jotka jo olivat pitkään olleet kylminä ulkosäilytyksessä Riihimäellä. Niiden sulattaminen ja käyttöönotto vei aikansa ja maaliskuun lopussa hylätyt veturit voitiin ajaa omin konein Riihimäelle vasta 14.4.66 (588) ja 19.4.66 (586). Jälkimmäinen oli siis ajossa vielä kolme viikkoa hylkäyksensä jälkeen. Vähän äkkinäinen hylkäyspäätös. Tv1 736 siirrettiin huhti-toukokuussa Riihimäeltä Imatralle. Kirjoitan siitä lisää toiseen kuvaan. Kuva on siis otettu joko ajalla joulukuu 1964-toukokuu 1965 tai huhtikuu 1966-toukokuu 1966.
	10.05.2014 21:32	Eljas Pölhö
		Suunnilleen oikein minä muistin. Riihimäen hylätyt Hv2:t romutettiin loka- ja marraskuussa 1967 Riihimäellä. Kuvan veturit olivat vielä jäljellä 23.10.1967, mutta 12.11.1967 niitä ei enää ollut. Hv2:t 585, 587 ja 589 menivät ensimmäisinä, 12.10.67 (romutus meneillään) ja 23.10.67 välillä. 581 viimeinen tiedossani oleva ajo oli 1.12.1964, juna H 213 Helsinki-Riihimäki ja se laskettiin kylmäksi noin 19.12.1964. 588 viimeinen tiedossani oleva ajo oli 14.4.1964, jolloin se hinasi Karjaalta Ds1 n:o 1 Lohjalle ja Vr1 792 Riihimäelle. Kylmäksi se laskettiin 18.4.1964. Tv1 736 (onko numero varma? eikä esim. 738?) lopetti ajonsa Imatralla huhtikuussa 1967 ja romutettiin siellä 1969.
	10.05.2014 12:11	Eljas Pölhö
		Tämä kuva on Riihimäeltä ihan varmasti. Siellä nämä olivat romutukseensa 1967 saakka. Kunhan illalla palaan kotiin, niin vahvistan sitten, mutta luulisin Martinin vielä nähneen ne siellä syksyllä 1967. Vetureista 581 ajoi viimeisen ajonsa joulun alla 1964, 588 aikaisemmin, ehkä keväällä 1964. Kuva on siis vuosilta 1965-1967.
	09.05.2014 13:08	Eljas Pölhö
		Mitenkä Hämeenlinna sopisi? Sehän ei ole ollut kovin leveä ratapiha ja itäpuolella taitaa olla vähän nousevaa rinnettä?
	09.05.2014 10:42	Eljas Pölhö
		Tampereen höyryvetureiden pääasialliset liikennöimissuunnat olivat Poriin, Seinäjoelle ja paikallisjunat Toijalaan. Helsinki ja Turku ovat mahdollisia myös. Tampereen jälkeen veturi sijoitettiin Seinäjoelle, joten se lisäisi liikennealueen Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja Ouluun. Ei noita siltoja 4-5 -raiteisen ratapihan päässä varmaan kauhean montaa ole ollut.
	09.05.2014 10:24	Eljas Pölhö
		Hyvinkään-Karkkilan Rautatien ratapenkka?
	08.05.2014 15:33	Eljas Pölhö
		Minä en kyllä sulkisi Hyvinkäätä ihan heti pois. Taustan rinne näyttää sopivan tutulta ja vanha radan ylittävä silta oli kapeampi ja kai hivenen kauempana kuin nykyinen. Linkitetyssä 50-luvun kuvassa näkyy 2-haarainen tolppakin, ihan kuin tämän kuvan takimmainen. http://www.hyvinkaa.fi/static/kaavoit/hoitosuunnitelma/Images/isot_valokuvat/keskusaukio_iso.jpg
	07.05.2014 22:00	Eljas Pölhö
		Molempien mainittujen tiilitehtaiden ja niiden saviratojen sijainti on kartalla https://vaunut.org/kuva/91333
	06.05.2014 22:42	Eljas Pölhö
		Onko tuolla neljäntenä R-vaunu? Silloin juna on P 1 Imatralle ja Savonlinnaan ja kello on jotain 12:40. Sopiiko varjojen suuntaan? Seuraava R-vaunu meni junassa P 61, tuolloin jotain 18:40 maissa (liian valoisaa ollakseen sopiva). Välissä meni vain Eik-vaunuja ja aamumpana Rk-vaunuja, ainakin normaalikokoonpanojen mukaan.
	06.05.2014 22:32	Eljas Pölhö
		Jos Haaparannan junanlähettäjä on yhteydessä Ouluun (kuten sanoin) ja saa sieltä tiedon, että ei saa ajaa Suomen puolelle, niin totta kai hän sen ilmoittaa junahenkilökunnalle. Kai se on itsestään selvää, vaikka en jokaista tiedonsiirron yksityiskohtaa toista. Puhelinnumeroita ja henkilöiden nimiä en edes tiedä.
	06.05.2014 20:38	Eljas Pölhö
		Varaus henkilöjunalle voimassaolevien sääntöjen mukaan (niin kuin ne Ruotsissa on kirjattu) tehtiin toukokuussa. Ruotsalaisen käyttösäännön mukaan liikenne normaaliraiteisella hoidetaan ruotsalaisten sääntöjen mukaan ja leveäraiteisella suomalaisten sääntöjen mukaan myös naapurimaan puolella. Ruotsalainen junahenkilökunta on yhteydessä vain Haaparannan junasuorittajan kanssa ja suomalainen junahenkilökunta Oulun liikenneohjauksen kanssa. Haaparanta ja Oulu keskenään varaavat sillan tarpeen mukaan. Kirjallisten sääntöjen mukaan ei pitänyt olla esteitä, kunhan ruotsalaisten juna ei hyppää leveille raiteille kesken matkan. Ruotsalaisten julkisen selityksen mukaan: " Vi anmälde att vi var klara för bropassage enligt det ”svenska regelverket”. Tågklareraren i Haparanda ringde till Uleåborg. Då hade ”Sven Dufva” från fänrik Stål sägner återuppstått efter 200 år." Suomennettuna museojunan henkilökunta ei ollut yhteydessä Ouluun, vaan Haaparannan junasuorittajaan, joka oli yhteydessä Ouluun. Eli siis täysin oikea nokkimisjärjestys.
	05.05.2014 12:00	Eljas Pölhö
		Norrköpingissä, joka on "vilkas" liikennepaikka on puomit samalla tavalla aivan keskellä asemaa. Siellä keskimmäiset laiturit on erotettu eri puomeilla kumpaankiin suuntaan (etelän suunnan kaukojunalaiturille ja pohjoisen suunnan kaukojunalaiturille). Puomien laskeutuessa pirisee kello, varmaan joka asemalla, missä on puomit.
	04.05.2014 17:23	Eljas Pölhö
		Vaihtoaikojen pituudella ei näytä olleen suurta merkitystä, kun esim Turkuun/Turusta annetaan sama aika riippumatta käyttääkö aamu- vai iltajunaa Kotkan radalla.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset