1606-73447 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.06.2012 16:08 Eljas Pölhö  
  Paikalliset numerot olivat TLN 001 (Through train Locomotive North), ADtranz - SLM 5743 / 1997 ja TLS 002 (Through train Locomotive South), ADtranz - SLM 5744 / 1997.
kuva 02.06.2012 23:00 Eljas Pölhö  
  Sattumakuvan kommentti: Olisiko 861:n viimeinen ajo ollut 14.6.1967 Karhulasta Kouvolaan. Eli oli lopettanut silloin Karhulan-Sunilan Rautatiellä vuokrallaolonsa. En minä muuten kuvittelisi muistavani, mutta 14.6 on Suomen rautatiehistoriassa niin merkittävä päivä muutenkin ;) Mutta ikä ja X2000:n bistron tarjoilema punainen viinijuoma voivat tehdä muistille tenän, joten tietoon on suhtauduttava pienellä varauksella (kun vielä pitää kiireellä pakata kimpsut ja kampsut seuraavaa pysäkkiä ajatellen).
kuva 02.06.2012 20:39 Eljas Pölhö  
  Tilanteesta on tietysti myös videoita. Ohessa selkä Alluren että Oasiksen sillan alitukset. Rautatieyhteys tulee siinä, että kumpikin ylitti rautatietunnelin ja junan (mikäli junat olivat ajallaan, se kun ei selviä filmeistä). http://www.youtube.com/watch?v=9Opr17Zw11E
kuva 02.06.2012 10:16 Eljas Pölhö  
  Näin isot mahtuu ali http://www.dailymail.co.uk/news/article-1325198/Cruise-liner-squeezes-bridge-just-1-5-inches-spare.html
kuva 01.06.2012 12:41 Eljas Pölhö  
  Harjakattoinen lienee jotain tällaista https://vaunut.org/kuva/47970
kuva 31.05.2012 21:50 Eljas Pölhö  
  Onko lähimpien raiteiden kohdalla 1952 olympiakisojen aikaisia matkustajalaitureita?
kuva 31.05.2012 20:10 Eljas Pölhö  
  Siitä taitaa olla noin kuukauden päivät, kun UPM ilmoitti joko lopettavansa tai myyvänsä Kajaanin sahan.
kuva 31.05.2012 17:44 Eljas Pölhö  
  Petrin ja Kimmon kommentteihin vielä palatakseni, niin VR:n käyttämä vetovoimakerroin 0,65 oli käytössä myös Ruotsissa. Se ei kuitenkaan tarkoita keskimääräistä vetovoimaa pyörän kehällä maksimista. Ruotsin höyryveturiopissa on 20 sivua (s 471-490) kaavoja vetovoiman laskemiseksi eri tilanteissa. Etukerroin on kompromissi useasta eri vaikuttajasta (en osaa esitellä asiaa kovin lyhyesti, joten saa jäädä väliin tämän kuvan yhteydessä) ja kompromissina keskimäärin sopiva erilaisille vetureille. Oikea arvo olisi n. 0,75 (mitä muuten käytetään Saksassa), mutta pohjoismaissa on päädytty ilmoittamaan vetovoima kaavojen mukaista laskenta-arvoa pienempänä (on halkopolttoa, on lunta radalla, jne), jotta tulos paremmin vastaisi käytännön olosuhteita. Mikäli vetovoima ylittää kitkakertoimen arvon 1/5 (=Kimmon mainitsema 0,2) syntyy ympärilyönnin vaara näidenkin kaavioiden perustelujen mukaan.
kuva 31.05.2012 14:47 Eljas Pölhö  
  Ja on kokeiltu ilman turbiiniakin. Tavallaan onnistunut, mutta toivottoman monimutkainen ja huonotehoinen painoonsa nähden. http://www.aqpl43.dsl.pipex.com/MUSEUM/LOCOLOCO/heilmann/heilmann.htm
kuva 31.05.2012 01:00 Eljas Pölhö  
  "...suurella osalla pyörän pyörähdyksestä jäädään reilusti alle tämän rajan ja vetovoiman keskiarvo jää matalahkoksi...." Eiköhän höyryjen teoreettinen vetovoima ole pyritty ilmoittamaan keskivetovoiman suuruiseksi. Ruotsin F-sarjan (Tanskan E-sarjan) pikajunavetureissa oli 4-sylinterinen kompoundikoneisto ja niiden mitatut tehot vaihtelivat vetopyörän kehällä täyden kierroksen aikana 78% täytöksellä enintään119% nimellisvetovoimasta ja vähintään 78% nimellisvetovoimasta. 40% täytöksellä vaihteluväli oli 109,5%...92%. Kaksisylinterisen koneiston vetovoiman vaihteluvälistä minulla ei ole käsillä laskelmaa. Eli höyryveturin vetovoima on nykivää, mutta ilmaisu "keskiarvo jää matalahkoksi" antaa mielestäni vähän väärän kuvan, jos maksimi on suurempi kuin ilmoitettu arvo ja keskiarvo on lähellä teoreettista nimellisarvoa (mikä sinänsä saattaa olla matalahko veturin massaan nähden).
kuva 30.05.2012 11:38 Eljas Pölhö  
  SOm = mekaaninen hiilensyöttö eli stokeri, SOk = kondenssiveturi, SOn = öljypolttoinen (nafta). Kuvan veturi ei ole kondenssiveturi ("aavikkoveturi"). Sellaisissa oli yleensä hyvin pitkät tenderit (yleensä tuulettimilla ja muilla jäähdytyslaitteilla varustettu) ja lisäputkistoa veturin ja tenderin välillä.
kuva 29.05.2012 11:46 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen koeajo tulettomalla höyryveturilla tehtiin lokakuussa 1861 Lontoossa (Fowler's Ghost) ja toinen lokakuussa 1873 New Yorkissa. Nykyisen kaltaisten höyrysäiliövetureiden valmistus alkoi Saksassa noin 1900, vanhin kehittäjä oli Orenstein & Koppel. Englannissa valmistus alkoi noin 1913. (netistä löytyneitä tietoja, lähdekirjat kotona ja minä matkoilla).
kuva 25.05.2012 20:40 Eljas Pölhö  
  Kuva on tuskin otettu ennen elokuuta 1933, koska kolmosen vaunu on Aurakadulla.
kuva 25.05.2012 20:25 Eljas Pölhö  
  Sama kuvahan se on, mutta aika karkealla kädellä sumennettu vanhan kuvan painojälki pois. Ei taida olla valokuvasta skannattu sekään.
kuva 25.05.2012 18:53 Eljas Pölhö  
  Eiköhän tässä asiassa ole jo käsitelty fiktiopuoli. Nyt on faktojen vuoro. Asiaan liittyvät kaksi useimmille harrastajille tuttua nimeä. Ensinnäkin Väinö Tamminen, työpaikka VR, sota-aikana vastasi vetureiden jaosta sinne missä niitä tarvittiin. Useimmat 40-lukuiset vetureiden siirtomääräykset on allekirjoittanut Väinö Tamminen. Vähemmän tunnettua lienee, että Väinö Tamminen piti varsin yksityiskohtaista luetteloa veturivaurioista sota-aikana. Tarkkuudessa hän meni niin pitkälle, että myös varikoilla korjatut vauriot ovat mukana. Mikä parasta, luettelo on ollut sota-arkistossa ainakin vuonna 1992, on ehkä edelleenkin. Toinen asiaan liittyvä tuttu nimi on varsin tarkkana höyryveturihistorian tutkijana tunnettu Timo-Pekka Lange. Nyt on niin hienosti sattunut, että Timo-Pekka teetti omalla kustannuksellaan valokopiot kaikista Väinö Tammisen vauriolistoista. Niistä voidaan nyt lukea seuraavaa: H8 563 juna 69 ja H9 784 juna 50, 4.3.1940 klo 00:45 yhteenajo Iittalan as. et.p. Tenderit ja telit jäivät radan sivuun. Veturit vietiin Helsingin konepajalle. Minun kommenttini: Veturilla 1005 ei ole mitään tekemistä tämän onnettomuuden kanssa ja Petri on ollut oikeassa koko ajan.
kuva 25.05.2012 01:50 Eljas Pölhö  
  Jos Raimo tarkoitat kuvaa vuodelta 1953 https://vaunut.org/kuva/72478 niin ei kyllä 1005 kattilalla 1940 ja 1953 ollut mitään tekemistä keskenään. En ehdi penkoa esiin, mutta jos 1005 jonkun merkillisen sattuman kautta olisi kantanut samaa kattilaa 1940 ja 1953, niin kyllä siitä olisi jo aika päivää korjattu kolhut. Kattiloita oli [kerrallaan käyttörekisterissä] noin 10% enemmän kuin vetureita ja vasta 1960-luvun höyryvetureiden tarpeettomuusajattelun myötä niiden osat alkoivat pysyä kohdillaan (siis samassa veturissa kun konepajakorjauksilla ei enää ollut kiire). Aiemmin se oli kyllä aika yllättävää, jos veturi sai pitää kantamansa kattilan kauemmin kuin 6 vuotta, vielä harvinaisempaa oli 9v tai jopa 12v sama kattila samassa veturissa. Kattilat, tenderit, pyörät, kampikoneiston osat ja jopa hytit olivat kierrätyskamaa. Osaan vetureista vaihdettiin kehyksetkin niiden elinaikana. 1960-luvulla kun vetureita katseli vähän lähemmin, niin niistä löytyi helpolla osia 3-5:stä ja usein vielä useammastakin veturista. Kaikkiin osiin oli meistattu/stanssattu sen veturin numero, mihin osa oli valmistettu. Hyviin vetreihin valmistettiin uusia kattiloita vielä 30-40v sarjan käyttöönoton jälkeen, kuten esimerkiksi viimeiset Hv1 kattilat valmistuivat 1956 ja Hv2-3-kattilat 1958. Eivät kai höyrytkään muuten olisi pysyneet kovassa käytössä 20-30v kauempaa.
kuva 24.05.2012 18:47 Eljas Pölhö  
  Mikäli 1005 oli osallisena, niin se ilmeisesti selvisi ilman konepajassakäyntiä ja vauriokorjausta, mikä olisi aika yllättävää kun katsoo 563:n kuntoa. Tietysti on aika hankala todistaa, että veturi EI OLE käynyt konepajassa. Paljon helpompi on todistaa, että veturi ON KÄYNYT konepajassa, koska siitä on merkintä esimerkiksi veturin konekortissa.
kuva 21.05.2012 10:50 Eljas Pölhö  
  Ja ennen ensimmäisen jalostamon avaamista (olikohan 1957) Suomi oli trustien ja trustivapaiden armoilla. Suurimmat öljyntuottajat uhkasivat Suomea boikotilla ja omien jakeluverkkojensa lakkauttamisella, mikäli Suomeen rakennetaan öljynjalostamo. Siinä vaiheessa trustivapaa pyrki keräämään sympatiapisteitä.
kuva 20.05.2012 21:24 Eljas Pölhö  
  Mun lapsuusaikana 50-luvulla trusti oli tai kuvasi firmojen yhteenliittymää, missä firmat pyrkivät määräävään asemaan (tai monopoliin) ja trustivapaa taas pyrki ilmoittamaan firman olevan moisten liittymien ulkopuolella (ja kannattavan esim hintakilpailua). Saisikohan nykyihminen saman mielleyhtymän sanasta "kartellivapaa"?
Kuvasarja:
Indonesian junia ja asemia
 
 20.05.2012 13:26 Eljas Pölhö  
  Indonesiassa on pääasiassa 1067mm ratoja. Vuoteen 1939 mennessä eri raideleveyksiä oli rakennettu seuraavasti: 1435mm = 266km, 1188mm = 33km, 1067mm = 6644km, 750mm = 520km ja 600mm = 120km. Nämä siis yleiselle liikenteelle avatut rautatiet. Vuonna 1995 siellä oli 1067mm = 5961km ja 750mm = 497km (osittain levennystyön alla).
kuva 20.05.2012 13:12 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1981 rataosaselostuksissa: Kyttälän sn70 kaarre oli R=400m. Aurassa oli sn75 kaarre R=450m. Turku satama-Turku välillä oli R=200m kaarre, sn 25 km/h. Kemin ja Laurilan välillä oli R=300m kaarre, sn 60 km/h. Louen kaarre, sn 65km/h oli R=360m. Kemijärven kaarre Sallan suuntaan oli R=260m, sn 55 km/h. Simolan ja Lappeenrannan välillä oli kaksi R=300m kaarretta, sn 45 km/h (km 270.8-272.0) ja 55 km/h (km 273.6-275.1).
kuva 20.05.2012 12:21 Eljas Pölhö  
  Normaali raideleveys 1435mm. "Tämän veturisarjan vetureita käytettiin vuosina 1884-1976 paikallisradoilla ja vaihtotöissä."
kuva 12.05.2012 10:56 Eljas Pölhö  
  Suomen veturit, osa 2, sanoo MD 67C. 6 sylinteriä, sylinterin halkaisija 104,77mm, iskun pituus 130mm, 105hv/77kW @ 2000 r/min.
kuva 11.05.2012 21:34 Eljas Pölhö  
  Eisenbahn Journalin vuoden 2012 1. Extranumero on "Baureihe 52". 114 sivua kuvia ja infoa + DVD, jossa 57 min ohjelmaa+27min filminpätkiä. Hinta Ruotsissa SEK 165 (n. 17€). Julkaisussa on pitkähkö selostus myös tendereistä. Veturitehtaiden lisäksi tendereitä valmistivat myös jotkut vaunutehtaat ja muut metallitehtaat (ammentendereille annetaan 10 valmistajaa ja kondenssitendereille kaksi valmistajaa. Edellisiä olivat: Rax-Werke Wiener Neustadt, Esslingen, Westwaggon, Eisenwerke Kaiserslautern, Borsig, Brünn-Königsfelder Maschinen- und Waggonfabrik, MBA Babelsberg, Kupferwerk Ilsenburg, W. Hermes Stahlbau Wuppertal-Wichlinghausen ja B. Seibert GmbH Stahlbau Saarbrücken. Jälkimmäiset kaksi olivat Waggonfabrik Uerdingen ja Waggonfabrik Fuchs. Vetureissa käytettiin myös muunlaisia tendereitä (enemmän perinteistä mallia olevia).
kuva 11.05.2012 17:08 Eljas Pölhö  
  Kumpikohan lienee Suomessa tunnetumpi, ruhtinas Potjomkin vai ruhtinas Potemkin (josta on tuoreehko kirjakin http://wsoy.fi/yk/products/show/27661 )? Jälkimmäisen kulissit ja nimeä kantanut taistelulaiva ovat saaneet säilyttää perinteisen suomalaisen kirjoitusasunsa (poikkeavan sovinnaisasun), mutta gubbe itse on ilmeisesti nuorten mielessä menettänyt merkittävyyden historian hahmona.
kuva 11.05.2012 14:57 Eljas Pölhö  
  Kolme, tässä 4145 liukuovipäästä kuvattuna. https://vaunut.org/kuva/52178
kuva 04.05.2012 22:22 Eljas Pölhö  
  Minun mielestäni ei vaadi vastapainoa, mutta riippuu jossain määrin kuinka vanhoista perinteistä pidetään kiinni. Linkin takana vastaus yleisinpiin kysymyksiin ja kuvitetut vaihtoehdot. http://www.funimag.com/Funimag-PermanentSections.htm
kuva 02.05.2012 13:22 Eljas Pölhö  
  Venäläisistä panssarijunista on ainakin kaksi englanninkielistä kirjaa: 1) Armored Trains of the Soviet Union 1917-1945 (kirj. Wilfred Kopenhagen), painettu 1996, A4, 48s+kannet. Paljon kuvia ja mittapiirroksia, jonkin verran tekstiä. ISBN 0887409172 (maksoi Stenvallilla SEK 144 eli n. 15€) ja 2) Armored Units of the Russian Civil War. Red Army. (kirj. David Bullock +kuvitus Andrei Aksenov & Peter Sarson). Osprey-kustantamon New Vanguard sarjassa n:o 95, painettu 2006, 18x24cm, 48s+kannet, paljon tekstiä, vähemmän kuvia kuin edellisessä, mutta sisältää hienoja värillisiä piirroskuvia. Mukana muutama sivu panssarivaunuista ja -autoista. ISBN 1841765457 (maksoi Stenvallilla SEK 150 eli reilut 15€, mutta tätä sarjaa luulisi löytyvän myös Suomesta).
kuva 02.05.2012 13:05 Eljas Pölhö  
  Näyttölippu eli 7 kuukautta voimassa ollut koululais(kuukausi)lippu. Rajaton määrä matkoja Helsingin ja Kauniaisten välillä voimassaoloaikanaan. Tässä ei näy hintaa, mutta jossain vaiheessa menneisyydessä niistä veloitettiin puolet vastaavasta kuukausilipusta. Lippu on ollut henkilökohtainen ja siksi kuva ja leimoja. Ostettaessa piti vielä olla todistus koulusta. Niin se oli vielä 50-60-luvuillakin ja ehkä myöhemminkin.
kuva 29.04.2012 14:12 Eljas Pölhö  
  Kyseessä on Lentzin venttiilit (Lentz poppet valves tai Lentz-Ventilsteuerung tai Lentz Steuerung) ja asia paljastuu sylinterin ohitusputken yläpuolella olevasta tangosta. Äkkiseltään en löytänyt netistä hyvää rakenne- tai toimintaselostusta. Keksijä oli Hugo Lenz (huomaa kirjoitusasu, Lentz on anglikanisoitu muoto (sama syy kuin Alsthom - Alstom). Hän syntyi Etelä-Afrikassa 1859 ja kuoli 1944. Yleisimmin hänet mainitaan itävaltalaiseksi, joskus saksalaiseksi, aikuisiän asuinpaikkojensa mukaan. Lenzin venttiilien ensiesiintyminen oli Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Tässä on yksi hyvä alkusivu (ja animaatioita) venttiilikoneistojen toiminnasta, Lentzin mallia tosin vain kirjaimin. Lisää voi yrittää löytää googlailemalla. http://de.wikipedia.org/wiki/Steuerung_(Dampfmaschine)
kuva 28.04.2012 05:41 Eljas Pölhö  
  Suomalaisten [äänestäjien] lukumäärä on niin vähäinen koko Eurooppaa ajatellen, ettei tukia voi kuvitella saavansa ilman taloudellista kiristystä Ruotsin malliin (meillä on on rahaa, mitenkäs saataisiin teille...). Turha uumoilla muuusta kuin armopaloista, vaikka suomalaiset museorautatiet eivät taida edes olla kovassa kurssissa armopalojen suhteen.
kuva 28.04.2012 05:28 Eljas Pölhö  
  Tuleekohan kommentti oikeaan kuvaan (eli näkyykö sama kuva kuin muille), kun minusta näin kaukaa katsottuna kuvassa on B-sarjan veturi (ei B1), jonka piipusta tulee lähinnä höyryä (ei savua). :)
kuva 26.04.2012 14:14 Eljas Pölhö  
  A.B.L. tulee sanoista Antonio Badoni Lecco (eli veturin valmistaja). Badonin kiskoliikennetuotantohaara valmisti pääasiassa pieniä vaihtovetureita, joista osa Breuerin myöntämällä lisenssillä ja osa oli omia malleja. Vientiin päätyi pienehkö määrä vetureita, kaukaisimmat muistaakseni Pakistaniin. Vetureiden valmistus loppui vuonna 1993.
kuva 25.04.2012 13:12 Eljas Pölhö  
  TOIVE: Seuraava Vorgin lukija, joka näkee veturin 2760 sopivassa paikassa pysähtyneenä, voisi katsoa valmistuslaatat MOLEMMILTA puolilta, niin saataisiin yksi ihmettelynaihe selvitettyä. Oletettavasti meistaajalla on ollut väärä meisti, mutta kuka sen tietää ennenkuin kumpikin puoli on tarkastettu samalla kertaa. VINKKI: Suomen Rautatiemuseo voisi esittää pyynnön saada nämä valmistelaatat, niin silloin tulevatkin sukupolvet saisivat jatkaa asian ihmettelyä ja kehittää teorioita laattojen syntyhistoriasta.
kuva 25.04.2012 02:23 Eljas Pölhö  
  Kuvan peruusteella leveyskerroin kapsu x 1,52 on aika lähellä. Kantsii varmaan kiinnittää huomio niihin mahdollisuuksiin, mitä kuvan pohjoisin (vesemmanpuoleisin) raide tarjoaa. Onhan se raiteiden linjaus tietysti muutenkin toisenlainen kuin nykyään. Tästä kuvasta näkyy myös loistavasti Katajanokan "sydämeen" johtaneet raiteet. Nämä ovat kyllä kivoja kuvia, ainakin tällaisen nostalgiaikäisen mielestä.
kuva 24.04.2012 20:04 Eljas Pölhö  
  Ainakin toisessa valmistelaatassa (siinä mikä näkyy kuvassa) veturin numero on merkitty väärin 2769:ksi.
kuva 17.04.2012 19:15 Eljas Pölhö  
  Toive: "...sen voisi varmaan skannata nettiin niin, että värisävyt toistuisivat oikein." ei ole kovin helposti toteutettavissa. Minun kuvankäsittelykoneeni on ikkunattomassa tilassa ja sillä pystyn jotenkuten näkemään "todelliset" painotuotteessa toistuvat värit. Sama ei onnistu millään muulla tietsikallani ainakaan jatkuvasti valaistusolosuhteiden muuttuessa. Eikä etenkään, jos vaihdan koneeseen kytkettyä kuvaruutua. Vielä vähemmän pomon kuvaruudulla, hän kun käyttää erimerkkistä tietsikkaa. Lisäksi useimmat (kaikki?) katsovat nettiä niin, että kuvaruudun valolähde on kuvan takana, kun taas painokuvassa valolähde on muualla kuin värikuvan takapuolella.
kuva 17.04.2012 18:37 Eljas Pölhö  
  Kimmo antaa mielestäni liiankin "lakastuneen ruusuisen" kuvan MGO-moottoreista. Olivathan ne kuitenkin ihan hyviä, kunhan Tampella vähän taisi fixata niitä. Myös Ranskassa ne taitavat olla suurin yli 1000kW:n dieselveturien moottorisarja koskaan (sarjassa BB 66000, joissa useimmissa oli MGO V16 BSHR, valmistettu 1959-1971). Vaikka CC 65000 ei ollutkaan mikään supermenestys, niin käyttövuosinaan 1957-1988 niillä ajettiin kuitenkin vähintään 3 421 914km (CC 65016) ja enintään 4 110 248km (CC 65001) (aiemmin hylätyn CC 65010 kilometrejä minulla ei ole), mitkä vastaavat tyypillisen Hv1-veturin pidemmän eliniän kilometrejä.
kuva 17.04.2012 17:36 Eljas Pölhö  
  Linkki yllä ei toimi, mutta tästä voi jatkaa http://www.train-franco-ethiopien.com/
kuva 17.04.2012 17:19 Eljas Pölhö  
  Ei Hr13/Dr13 ollut aivan ainutkertainen ainakaan koriltaan https://vaunut.org/kuva/41718
kuva 11.04.2012 00:58 Eljas Pölhö  
  TEP70 (+TEP75)-sarjasta on hyvä kirjanen vuodelta 2010 (venäjäksi, lyhyt yhteenveto+kuvatekstit englanniksi): Diesel-Electric Locomotives of TEP70 and TEP75 Classes (ISBN 9785989070053). Siinä esiintyy koko joukko erilaisia värivaihtoehtoja. Kuvan veturi on kirjasen mukaan toimitettu 1.11.1989. Sarjan viimeinen veturi valmistui 2006 (TEP70BS ja TEP70U jatkuu). Kirjasen mukaan TEP70 käytön on suunniteltu jatkuvan 2040-luvulle, joten vielä ei ole kauhia kiire niitä kuvaamaan.
kuva 10.04.2012 23:07 Eljas Pölhö  
  Ei vanhoja tietoja/kokemuksia kannata pahoitella. Sehän on vielä parempi, jos saadaan tietoa asioista ja niiden muutoksista eri aikakausilta. Pelkkä nykyinen olotila antaisi väärän kuvan esim. alkuperäisestä tilanteesta.
kuva 10.04.2012 22:51 Eljas Pölhö  
  Tarkoitatko Wikimedian kuvaa vai minun kuvaani? Kaikki minun ottamani kuvat ovat myös täysin vapaasti käytettävissä pyytämättä lupaa, kuten käyttäjäprofiilissani sanotaan. https://vaunut.org/kayttaja/1654
kuva 10.04.2012 20:20 Eljas Pölhö  
  Pikkupellit (mallia Witte, kuvan isot ovat mallia Wagner)) sai ensimmäisenä Hr1 1014 jälkiasennuksena varmaan jo valmistumisvuotenaan ja uudesta lähtien ne olivat vetureissa Hr1 1020 ja 1021 sekä Tr1 1093-1096. Hr1 1014 saapuu Helsinkiin pienin pellein varustettuna esim. elokuvassa "Syntipukki" (vuodelta 1957 http://www.elonet.fi/title/ek2ihx/ ). Halkopiippuisen Tr1 1041:n suora sivukuva on ainakin minulle tullut Arne Boströmin kokoelmista kopioituna, kuva luultavasti VR:n ottama ja nykyisin varmaan Suomen Rautatiemuseolla. Muistaakseni Resiinassa (4-96?) on esiintynyt Hr1 1001 halkopiippuisena (olisikohan ollut Matti Malmisalon ottama kuva?). Mutta jos löytyy joku muu niin se olisi jotain se.

Tapion kommenttiin sen verran lisää, että sylinterin ohitusputki oli Hr1-vetureista numeroissa 1000-1011. Muut Pekat saivat Müllerin paineentasausmäntäluistit jo uutena ja ohitusputki oli tarpeeton.
kuva 10.04.2012 00:02 Eljas Pölhö  
  San Franciscossa jyrkin mäki kaapeliraitiovaunuilla taitaa olla 21% (210‰). Kaapelin nopeus on 9,5mph eli noin 15,3 km/h, millä nopeudella vaunut liikkuvat mäkiä ylös ja alas.
kuva 09.04.2012 23:14 Eljas Pölhö  
  Veturi oli Sveitsissä aluksi oranssi (Wikimedian kuva näkyy olevan vuodelta 1983), vuodesta 1987 punainen, mutta en tiedä väristä 2000-luvulla. Maaliskuussa 1981 se sijoitettiin Basistunnel-työmaalle ja sittemmin sijoituspaikkana on ollut ainakin Oberwald.
kuva 09.04.2012 21:33 Eljas Pölhö  
  Jyrkkiä mäkiä raitiovaunuilla on ollut esim Ranskassa 9% (90‰), Itävallassa 9,6% (96‰) (Gmunden) ja 10,6% (106‰)(Pöstlingerbahn) sekä Portugalissa Lissabonissa 14,5% (145‰). Laitoin varmuudeksi sekä prosentteina että promilleina, kun en ole varma toistuuko jälkimmäiset oikein).
kuva 07.04.2012 21:26 Eljas Pölhö  
  Tr1 ja Hr1 nokittain löytyy https://vaunut.org/kuva/74634
kuva 05.04.2012 00:20 Eljas Pölhö  
  Silloin kun minä reissasin Hyvinkään (lue: Nopon tai Rajamäen) ja Hangon välillä (se oli 60-lukua), niin Hangon junat tulivat *aina* raiteelle 1. Mutta sitten muisti pettää: miten oli Hanko-Helsinki-junan kanssa sunnuntaisin? Ajoiko Turusta tullut juna "pitkäksi" ja vaunut (taisi olla 4 vaunua) tökättiin perään vai tukittiinko jalankulkijoiden tasoylikäytävä junan lähtöajaksi, vai miten se siellä oikein meni?
kuva 30.03.2012 10:37 Eljas Pölhö  
  Sanoisin ennemmin, että "halutaan jättää turhaksi" tms. Näin voi käydä, jos sähköistyksen ainoaksi hyödyksi jää Vaasan radan turvaaminen lakkautuksen uhalta. Sähköistyksen summa sinänsä ei ole kovin suuri, jos verrataan muihin asioihin, eli se on 75% Finnairin yksistään 2008 maksamista bonuksista (ed. vuodelta) tai suunnilleen sama kuin Fortumin 5 suurinta optiota yhteensä vuodelta 2006 (siis vain yhdeltä vuodelta). Tai vain 0,1-0,2 % siitä summien erosta, millä Suomi enemmän kuin Ruotsi tuki Kreikkaa rahoittaneita pankkeja yksistään viime vuonna. Suomen suurituloisinkin taitaa yksinään maksaa enemmän veroja kuin mitä sähköistyksen lasku oli (ainakin joinakin vuosina on maksanut). Eli aika vähäisestä summasta on kyse vaikka lopulta menisi yhtä kankkulan kaivoon kuin väärä lottorivi.
kuva 22.03.2012 21:26 Eljas Pölhö  
  Minusta molemmat kuorma-autot ovat Volvoja. Etummainen on mielestäni ihan kuin Volvo L420 Snabbe tai sen uudempi versio F82 tai sitten sen painavampi versio L430 Trygge tai F83. Taaempi saattaisi olla joku sarjoista F84-F87.
<<   >>