2466-92905 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.12.2012 21:32 Eljas Pölhö  
  Kellotettujen havaintojen mukaan näillä main 60-luvulla 1020-1021 laskettelivat alamäkeä vapaalla noin 90-100km/h nopeudella kohti Mikkeliä, kun nopeus muutamaa kilometriä aiemmin oli tyypillisesti 100-130km/h. Vastakkaiseen suuntaan 60-70km/h taisi tässä kohtaa olla maksimi keveänkin junan kanssa, joskin äänimaailma oli mielenkiintoisempi. Hiirola-Palosuo-Mikkeli olisi hyvä paikka antaa höyryjen juosta alamäkeä ainakin kylkeen merkittyä nopeutta, mikäli kone on kunnossa.
kuva 01.12.2012 21:07 Eljas Pölhö  
  Olen vain kerran matkustanut junalla Kristiinankaupungin ja Perälän välin. Se tapahtui 9.5.1968 eli vähän ennen paikallisliikenteen lakkauttamista. Laitoin blogiini matkan havainnot Kaskisista ja Kristiinankaupungista. Sieltä voi myös kopsata pdf-muotoon tallennetut päiväkirjamerkintäni siltä päivältä (niissä myös Seinäjoen havainnot ml havaitut paikallisjunien vaunustot, kaikki käyttö- ja hylätyt veturit ym).

http://poelhoe.blogit.fi/ (oikeassa reunassa "Sivut" alla)
kuva 01.12.2012 18:36 Eljas Pölhö  
  Tällaiset ennen-nyt vertailut ovat aina erityisen mielenkiintoisia. Uusikaarlepyy on niitä harvoja rautatiepaikkoja, joissa en ole käynyt junalla ja kumipyörien kyydissä käydessäni olen kuvannut vain VR:n aseman. En edes uneksinut, että kapearaiteisen asema olisi ollut jäljellä siellä ensimmäisiä kertoja käydessäni. Onneksi Jarmo oli uteliaampi ja yritteliäämpi. Ja viitseliäämpi, kun jaksaa photoshopata kaksi kuvaa pariksi. Kiitoksia.
kuva 28.11.2012 13:46 Eljas Pölhö  
  Pohjoisten risteys näyttää muuttuneen melkoisesti siitä kun sen muistan vuosilta 1970-72, jolloin ajoin siitä säännöllisesti. Merkitsin karttaan vaunujen paikan niin hyvin kuin muistan. Vaunut olivat Hämeenlinnasta tullessa oikealla puolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Paulan+junavaunukahvio&srs=EPSG%3A3067&y=6776124&mode=orto&x=384251&lang=fi
kuva 27.11.2012 01:31 Eljas Pölhö  
  Tästä on ollut puhetta tänä syksynä jossain ketjussa. Paikka on n. 300m Pohjoisten risteyksestä (Lahti-Tampere-tie) Hämeenlinnan suuntaan. Tämä on siis (entisten?) Lammin ja Tuuloksen kuntien rajamailla. Tekisi mieli väittää, että kuva ei ole otettu 27.11.2012, mutta olkoon nyt sitten (ainakin vuosi on kyllä väärin yli kymmenen vuotta).

Edit. Nyt se vuosi olikin vain kysymysmerkkejä. Veikkaan aikakautta 1970-luvulta tai viimeistään 80-luvun alusta.
kuva 21.11.2012 12:24 Eljas Pölhö  
  31.5.1970 alkaneella aikataulukaudella 137 Helsingistä tai Pasilasta pohjoiseen lähteneet pitkämatkaiset tavarajunat olivat: (painot junan maksimipainoja)
T1001 Psl 0.05-Kv Puolakka 4.50 (Hr13, sn 75, 1300t) (Lh 2.51-3.30)
T1005 Psl 2.00-Kv Asl V 6.05 (Hr13, sn 75, 1300t)
T1041 Psl 22.25-Tpe Viinikka 3.06 (Tr1, sn 75, 1000t). Luulisin veturin olleen Sr12 tai Hr12.
T1043 Psl 9.35-Tpe Viinikka 14.06 (Tr1, sn 75, 1000t). Luulisin veturin olleen Sr12 tai Hr12.
TK1055 Hki 19.05-Tpe Viinikka 21.56-23.00 jatkoi Kokkolaan (Hr12, sn 85, 700t)
TK1057 Hki 20.40-Tpe 23.48-0.05 jatkoi Seinäjoelle (Sr12, sn 100, 545t, vain erikoisvaunuja)
T1061 Psl 23.20-Tpe Viinikka 3.24 (Hr12, sn 75, 1300t)
TK1065 Hki 18.55-Tpe 21.35-21.50 jatkoi Ouluun (Hr12, sn 100, 650t, vain erikoisvaunuja)
TK1075 Hki 19.00-Kv 21.54-22.33 jatkoi Iisalmelle (Hr13, sn 85, 800t)
TK1077 Hki 20.00-Kv 0.47-0.55-Kv Puolakka 1.00-3.15 jatkoi Imatralle (Hr13, sn 75, 800t/80 aks)

Minulla ei ole enää tallella aikataulukauden vakinaisten junien luetteloja tai tavarajunien kokoonpano-ohjeita, joten kulkupäivistä ja vaunuryhmistä ei ole tietoja.
kuva 17.11.2012 23:51 Eljas Pölhö  
  Hr12+Vv15 parivedot olivat 10.2.65 (2207+1988) ja 11.2.65 (2238+1984). Samalla voin korjata näpyttelyvirheen, Hv1 pitäisi tietysti olla Hv2 (579 kummallakin kertaa). Kyseessä oli LP28:n veturin palauttaminen Karjaalle. LP28-T1031 (veturina) 27.12.1964 ja 19.4.1965.
kuva 17.11.2012 17:39 Eljas Pölhö  
  Merkitsin karttaan sorakuopan paikan. Se oli vielä 60-luvulla aivan selvästi erottuva. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=sorakuoppa&srs=EPSG%3A3067&y=6760022&x=303471&lang=fi

Sorakuopalta rata suuntasi kaakkoon ja karttalinkin kartassa punainen tie, joka muuttuu mustaksi kärrytieksi on entistä ratapohjaa. Erkanemisvaihde oli hivenen oikealle kohdasta, jossa tien 2814 nelosen kohdalta menevä pitkä oja kohtaa rautatien.
kuva 17.11.2012 17:03 Eljas Pölhö  
  Kuluksen sijainnille oli ainakin kaksi hyvää perustetta.

Ensinnäkin sillä lyhennettiin ja tasattiin junakohtauspaikkojen välejä. Etäisyys Nivavaaraan oli 15,620km ja Vikaan 15,530km. Kuluksesta sai myös hyvää vettä ja se oli vedenantopaikka. Etäisyys Rovaniemelle oli 22,386km ja Misiin 26,307km.

Toisekseen Kuluksesta erkani aikoinaan tärkeä satamaraide Kuluksen satamaan Olkkajärven rantaan (satamaraide oli 1,841km ja sen päässä oli 369m:n pituinen sivuraide). Satamassa juniin nostettiin sinne uitettua puutavaraa.

Kuluksen alkuperäiser VR:n rakennukset olivat: Pysäkkirakennus (10,0x19,3m), 3 perheen asuinrakennus (9,2x18,4m), pysäkin ulkohuonerakennus (3,5x9,2m), navettarakennus (5,3x9,25m), halkovaja (4,0x9,0m), sauna (3,0x4,4m), yleinen käymälä (2,4x3,7m), palokalustovaja (2,7x3,8m), pumppuhuone (4,3x5,3m), vesitorni (4,0x4,0m, tiili+puu), kellari 3 perheelle (3,9x5,6m, tiili) ja pysäkkihuoneen kellari (2,3x3,9m, tiili).
kuva 16.11.2012 23:48 Eljas Pölhö  
  Kun katselen havaintoja talvelta 1964/65, niin veikkaisin nopean kiitotavaran olleen silloin kuitenkin junan TK1065. Se lähti Helsingistä 18:50. Sen perään lähti TK 1055 Kokkolaan klo 18:55. Näiden perään lähti P63 klo 19:30, mutta se ei koskaan saanut kiitotavarajunia kiinni. TK1075 Kuopioon lähti klo 19:00 ja TK1077 Imatralle lähti 21:00. Nopeat (tai suorat) pitkänmatkan tavarajunat lähtivät Pasilasta. T1031 Turkuun klo 22:25, T1061 Rovaniemelle klo 22:25 (sama aika!) ja T1071 (Kuopion kautta Ouluun) klo 23:10.

Vetureina edellisissä oli (sarjan jälkeen havaintojen määrä) ajalla 31.5.64-29.5.65:
TK1055 Hr12 (40), Vv15x2 (1), Tr1 (2)
TK1065 Hr12 (42), Hr1 (8), Tr1 (1)
TK1075 Hr12 (1), Hr13 (44), Vv15x2 (1)
TK1077 Hr13 (29), Hr1 (5), Tr1 (4)
T1031 Hr12 (232), Hr12+Vv15 (2), Hr1 (1), Hv1 (2, veturina)
T1061 Hr12 (2)
T1071 Hr13 (1), Tr1 (17)
Havaintokirjaa piti Tapani Kilpinen ja havainnot koskevat lähtöä Helsingistä tai Pasilasta. T1031 havaintojen suuri määrä selittyy sillä, että TK asui Turun radan varrella.
kuva 16.11.2012 21:01 Eljas Pölhö  
  Petrin kysymykseen vastaus yöltä 24/25.4.1968:

Hki-Kv: Hr12 2207+3 Em+2 Cm+1 Fo+1 CEi+1 Eik+2 Eit+1 Po.

Kv-Pm: Hr13 2331+ samat vaunut

Pm-Kuo: Hr13 2331+ samat vaunut+1 Ggv

Kuo-Ilm, Ilm-Kaj ja Kaj-Kon on jo edellä. Junassa kulki siis Ggv -vaunu välin Pieksämäeltä Kuopioon ja Ggi-vaunu välin Iisalmelta Kajaaniin. Hr13 2331 veti junaa Kouvolasta Iisalmelle. Po-vaunu matkasi Helsingistä Kuopioon (oletan, että oli sama vaunu; nyt en enää muista itse matkaa, tiedän vain sen mitä muistikirjassa lukee). Elettiin aikaa, jolloin juniin lisättiin tai niistä vähennettiin vaunuja matkan varrella tarpeen mukaan. Silloin sai olla tarkkana vaunustojen ja vetureiden matkaosuuksien suhteen.

Matkan aikaan elettiin pääradan kunnostuksen "kultaista aikaa" ja Iisalmen-Kajaanin välin perusparannusaikaa. Junan kulkuajat olivat (aikataulu/todellinen):
Hki-Ke 30/45:45 (ratatyöt 900m 15km/h, vh 35km/h, 2600m 50km/h, vh 35km/h, 2000m 50km/h; pysähdykset 215s km 21+950 ja 362s Korsossa), Ke-Hy 27/22:50, Hy-Ri 13/10:27, Ri-Lh 45/40:23, Lh-Kv 45/43:56, Kv-Mi 134/133:07 (pysähdykset 325s Km 248+200 ja 217s Otavassa), Mi-Pm 76/55:03 (Lähtö Kv oli 17min myöhässä, Mi seisottiin 3min yliaikaa, mutta Pm tulo ajallaan), Pm-Snj 33/33:47, Snj-Kuo 44/46:50 (Snj-Salminen välillä 3 ratatyötä ja rajoitukset 100m 30km/h, 500m 30km/h ja 2000m 50km/h), Kuo-Sij 22/19:57, Sij-Lapinlahti 29/26:32, Lapinlahti-Ilm 22/17:06, Ilm-Skv 43/45:38 (ratatyöt 6000m 30km/h, 500m 15km/h, 200m 15km/h, 900m 15km/h ja 500m 15km/h), Skv-Kaj 51/40:33, Kaj-Kuluntalahti 13/9:27, Kuluntalahti-Jormua 10/7:00, Jormua-Kon 12/11:45.
kuva 16.11.2012 14:38 Eljas Pölhö  
  Petrin korjaus oli tietysti aivan oikein. 1960-luvun alkupuolella TK1075 oli kiitotavarajuna Hki-Kuopio ja T1071 oli tavarajuna Pasila-Kontiomäki. Vuonna 1968 TK1075 kulki Helsinki-Iisalmi ja T1071 Pasila-Kuopio-Oulu.
kuva 16.11.2012 01:15 Eljas Pölhö  
  Antti ei tuossa yllä kerro mitä aikakautta hän lähinnä ajattelee. Esimerkiksi 25.4.1968 junan P71 vaunusto Kuo-Ilm oli Hr13 (2331)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em+Em. Ilm-Kaj se oli Sv12 (2562)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em+Ggi ja Kaj-Kon Sv12 (2562)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em. Eli Kajaaniin todella meni kiitotavaravaunu junassa P71. Noin kauan sitten Kontiomäelle menneen, mutta myös Iisalmelle vaunuja jättäneen, kiitotavaran numero taisi olla TK1071.
kuva 15.11.2012 11:25 Eljas Pölhö  
  Vanha asema 1973 (purettu n. 1986-87) näkyy linkissä http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/hus/stations.htm

Huomaa myös hieno BMC/Austin/Morris kuorma-auto.
kuva 15.11.2012 10:20 Eljas Pölhö  
  Tämä kartta kuvaa rautatien osalta tilannetta ennen Suomen itsenäisyyttä. Kuvan ratalinja on purettu 600 mm raideleveyksinen rata. Leveäraiteinen rata suunnattiin kaupunkiin saavuttaessa pohjoiseen ja asema sijaitsi kaupungin itälaidalla.
kuva 12.11.2012 18:18 Eljas Pölhö  
  Dr15 moottori on (tai ainakin oli muutama vuosi sitten) toinen M/s Kristina Reginan pääkoneista.
kuva 12.11.2012 00:36 Eljas Pölhö  
  Olisikohan näitä ollut 9, 7kpl Sisu JA-8SD ja kaksi Sisu JAB-8SD. Kuvan rata-auto taitaa olla sarjansa viimeisin (Sisu 13675/1962, onkohan valmistelaatta tallella tsekkausta varten). Tämän mallisilla rata-autoilla on ollut vähintään kaksi eri tunnusta VR:llä ja enintään viisi (useimmilla neljä), joten virhearvio on aina mahdollinen.
kuva 09.11.2012 01:29 Eljas Pölhö  
  Pitäisi linkata sarjaan RSD-1, jos mielii Venäjälle http://en.wikipedia.org/wiki/ALCO_RSD-1

TEM1 käytti paljon yhteisiä osia sarjan TE3 kanssa, esimerkiksi telit, ratamoottorit, polttoainetankki ja jäähdytysjärjestelmä (mutta moottori oli pienempi ja kori rumempi). TE1 oli venä'läinen versio Da:sta (eli alkolaisittain RSD-1:stä). TEM1 tehtävä oli nopeasti lakkauttaa höyryvetureiden tarve vaihtotöissä ja siksi niitä valmistettiin 1925 kpl putkeen (1958-1968).
kuva 09.11.2012 01:12 Eljas Pölhö  
  Jos paikkakunnan nimeksi muuttaa Rättvik, niin etsintä saattaa helpottua. Norjalaisia vaunujahan nämä ovat, kuten Hannu ne tunnisti.

Siis: NSB:n sarja WLB type 4, alkujaan sarja WLBo1d type 2. Valmistaja Skabo, joko 1956 tai 1957.
kuva 09.11.2012 00:35 Eljas Pölhö  
  Hyvä linkattu kuva, jonka olin missannut. Eipä 1969 enää ollut noin isoa 600mm ratapihaa tien länsipuolella. Rata jatkui kyllä sahalle, missä olisi kuulemma ollut toinen moottoriveturi. Aika vaan ei piisannut ja seuraavan kerran Juankoskella käydessäni "aika" oli jo ajanut ohi ja oikein mitään ei enää ollut.
kuva 07.11.2012 18:33 Eljas Pölhö  
  Veturitallin (luulisin) paikka merkitty ja siitä etelään on kolmiraiteinen halli.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=veturitalli&srs=EPSG%3A3067&y=6993910&mode=orto&x=567481&lang=fi
kuva 07.11.2012 13:52 Eljas Pölhö  
  Minun mielestäni I1-veturin vetämä juna on matkalla alamäkeä kohti Helsinkiä. Veturi ei näytä puuskuttavan ylämäkeen. Kuvaaja on seissyt suunnilleen kuvitellun Ensimmäisen linjan jatkeen kohdalla. Vasemmalla on Töölönlahden pohjoispuolen matala alue ja sen takana Eläintarhan mäki. Etualalla vasemmalla alkaa maasto nousta kohti Linnunlaulua kuvaajan selän taakse (edessäpäin ei näy kanjonia) ja oikealla on linjoille ja Kallioon nousevaa rinnettä. Kilometritolppa 1 on Kaisaniemessä Töölönlahden väylän eteläpuolella. Kilometritolppa 2 on muistaakseni vähän Helsinginkadun pohjoispuolella. (Vieläkö se on siellä, Topi?). Muistirievun mukaan kilometriluku 1+865 ei kovin paljoa poikkea Helsinginkadun sillasta. Joku ohiajava voisi verrata tolpan 2 paikkaa (jos se on tallella) ja siltaa ja määritellä missä se seisakkeen kilometriluku on.
kuva 01.11.2012 23:43 Eljas Pölhö  
  Minullakin oli pieni epäonnistunut osa koskien tilausta suomalainen vai venäläinen. Kun ensimmäisiä kertoja puhuttiin, että pitäisi tilata Neukuista, niin kirjoitin johonkin lehteen (Hesariin?) happaman kommentin. Sen jälkeen Strömberg lainasi minulta kaikki kirjat mitä minulla oli venäläisistä sähkövetureista. Silloin se ei ollut paljoa, kaksi tai kolme. Nyt olisi vähän kattavampi tarjonta, mutta ei kai sillä ollut väliä, koska päätös oli poliittinen, eikä tekniseen osaamiseen perustuva. Tapaus kuitenkin osoittaa kuinka tuntemattomalle alueelle rynnättiin, kun edes Strömbergillä ei ollut kunnollista lähdeaineistoa "kilpailijoista".
kuva 01.11.2012 23:32 Eljas Pölhö  
  Kumman naapurin? Voisiko olla molempien? Ruotsissa tehty Neukuille 20-luvulla. Suomessa tämä sarja kantoi sarjatunnusta A1 (toinen) ja Tr2 (ensimmäinen).
kuva 31.10.2012 22:52 Eljas Pölhö  
  VR:n kirjoilla olleista höyryvetureista löytyy A1/Tr2 2000 ja B4 3000.
kuva 31.10.2012 10:46 Eljas Pölhö  
  California Zephyrin 28min mainosfilmi "Vista Dome Adventure" vuodelta 1950. Vista Domet tulevat mukaan noin kolmen minuutin kaupunkiesittelyjen jälkeen. Reilun 7 minuutin jäkeen juna ajaa liikkeellä ollen pesulaitteen läpi ja sitä on filmattu ulkoa ja Vista Domesta käsin. Sen jälkeen matka jatkuu vuoristossa.

http://www.youtube.com/watch?v=7PuhIjJIyjI&feature=g-vrec
kuva 29.10.2012 19:15 Eljas Pölhö  
  Kaipa Karkkilan kaupungilla on ollut mittausosasto tai asemakaavaosasto, joiden arkistosta löytyy tarpeeksi yksityiskohtaisia karttoja. Neuvoa voi kysyä vaikka kaupungin tiedotussihteereiltä palvelupiste@karkkila.fi

Jos taas harrastajan muistikirjaansa raapustama raiteistokaavio tuntuisi riittävältä, niin kyllä minä sellaisen tein kaikista Karkkilanradan liikennepaikoista kesällä 1967. Eri asia sitten, mistä minä noin vanhan muistikirjan kaivaisin esiin. Yritän ensi viikonloppuna, jollei joku muu julkaise omaansa sitä ennen.
kuva 29.10.2012 18:53 Eljas Pölhö  
  Moskalevin ja kumppaneiden Venäjän kapearaiteisten höyryvetureiden uusintapainos on tullut Ruotsiin asti. Samalla huomaan, että 416-sivuinen A4-kokoisen kirja (teksti venäjäksi ja englanniksi) käsittää vain vanhan Venäjän aikaiset veturimallit vuoteen 1926 saakka. Uudemmat veturit (PT-4 ym) tulevat kakkososassa, jolle ei vielä annettu ilmestymisaikaa. Tässäkin on kyllä vähäsen myös Suomalaisia eli Venäjälle sota-aikana lähetettyjä kapearaidevetureita ja Tampellan teollisuuslaitoksille uusina toimittamia.
kuva 28.10.2012 14:05 Eljas Pölhö  
  Valitettavasti minulla ei ole mitään veturikm tai junakm tietoja Venäjältä. Nurmisen Jukka keräsi valtavan määrän venäläistä tilastomateriaalia, joten hänen arkistostaan saattaa vielä löytyä jotain. Yksi mahdollisuus olisi käydä Tilastokeskuksen kirjastossa katsomassa venäläisiä tilastoja, mutta niistä irtoava junakilometritieto olisi todennäköisesti liian ylimalkaista kunnollisten johtopäätösten tekoon.

Venäläisissä veturisarjakirjoissa/vihkosissa on kyllä vaikka mitä teknisiä ja sijoittelutietoja, mutta ajokilometritiedot loistavat poissaolollaan. Ainoat tämänsuuntaiset tiedonrippeet, joita eteeni on tullut, koskevat yksittäisiä koevetureita. Kilometritietojen etsintä jatkuu...
kuva 28.10.2012 03:01 Eljas Pölhö  
  Heh. Jarmon juttujen lukeminen kyllä aina piristää tällaista vanhaa muinaismuistoa. Kaikkein eniten naurattaa rivien välistä lukeminen. Jorman jutut sinkkiämpärilaitureista menevät varmaan alle viisikymppisille jo ihan kauhukertomuksista. Me ollaan varmaan ihan eri maailmasta kuin valaistuja ja korotettuja pitkiä laitureita vaativat uus-avuttomat sukupolvet. Onhan se ollut mielenkiintoista elää näitä muutosten vuosikymmeniä, vaikka joskus ihmetyttääkin mihin omavastuu on hukkunut.

Heikin Cola-juoma taisi aiheuttaa sen maantieteellisen unohduksen, että Imatran henkilöliikenneasemalle ei pääse kuin muuttamalla suuntaa. Oliko se nyt niin, ettei junaa saanut peruuttaa asemien väliä, jos matkustajia oli kyydissä. Voisi sattua onnettomuus (liikaa painoa vaunuissa tms.). Veturin irroittaminen junasta ja kytkeminen junaan (esim toiseen päähän) ei sekään taida enää nykyään olla helppo rutiinitoimenpide. Ainakin Vaasan radan kohdalla se on ollut ihan mahdoton operaatio Vorgin jutuissa, mutta ehkä imatralaiset voisivat käydä Kouvolassa katsomassa miten se tapahtuu.
kuva 28.10.2012 02:23 Eljas Pölhö  
  Tapion muisteluihin voisi lisätä, että kun kolke päättyi Cm/CEm/Em vaunuissa, niin oli aika hetkeksi terästäytyä ja kirjata ylös mitä ikkunasta näkyi. Kolkkeen jatkuessa saattoi sitten taas nukkua seuraavaan taukopaikkaan asti. Joskus vuosia sitten totesin, että halvimman yösijan sai hyppäämällä esim. Oulussa junaan, pyytämällä makuupaikan ja herätyksen Pieksämäellä. Siellä junan vaihto ja sama toive Kajaanin suhteen. Sittenhän kaikilta itäsuomalaisilta kiellettiin makuuvaununautinto, kun ne lakkautettiin Savon radalta (hampaaton Liikenneministeriö ei vaatinut käyttäjien lukumääriä VR:ltä).
Kuvasarja:
”Savonia” oli pikajuna-aatelia 1970-luvun loppupuolella
 
 28.10.2012 00:40 Eljas Pölhö  
  Heikkiä astettetta vanhempana sanoisin, että KCik+KEis+KEi keinuva kyyti se vasta oli jotain. Ainoa sen voittanut oli H771:n (postijuna) CEi-vaunun eteisessä seisominen Kouvolasta Haukivuorelle (60-luvulla). Aina kannatti säästää viikkorahoista ja filmirullaostoksista sen verran, että sai seisoa siinä C-puolella tenderin perässä sekunttikello kädessä ja toivoa uutta ennätystä pysäkkien välillä. Nykyiset junamatkat tuntuvat aika puisevilta sen Hr1:n ja löysälle kytketyn vaunun nytkyttävän käynnin jälkeen. Mutta uusissa junissa on helpompi nukahtaa, vaikka kiskot eivät enää kolkkaa :)

Äkkipikaa en minäkään löytänyt kuin Sr12 (2700-sarjan Dv12) havaintoja Savoniasta Kouvolan pohjoispuolelta. Tuskin oli Hr/Dr13-vetoisena ainakaan säännöllisesti. EP 84:stä minulla on ainakin yksi yksi nopeustaulukko Lh-Hki veturina 2512 (!) ja lastina 20 aks. Lh-Hki pysähtymättä 87min 46s (14.6.73). Lh-Ri oli aika hidas, 42min 15s (34-36min oli "hyvää" vauhtia silloin).

"Lentävä kalakukko" on outo nimi minulle, jos ei ajatella elokuvaa. "Kalakukko" sen sijaan oli tuttu ja yleisesti käytetty nimi ainakin vielä 60-luvulla. Etelään (Helsinkiin) ja pohjoiseen (Kuopioon) menevillä Kalakukoilla oli kohtaus Pieksämäellä ja työkseen reissannut Kaj Berggren aina väitti, että ne olivat siellä ajallaan. Siihen en usko, mutta siellä olisi ollut harvinainen tilaisuus kuvata Hr1 1020 ja 1021 samalla kertaa. Nurmisen Jukan kellottamissa junissa hänen nopeimmat Hr1-ajonsa olivat (ulkomuistista) junassa P76 Pieksämäen ja Haukivuoren sekä Haukivuoren ja Mikkelin välillä, sn kummassakin n. 125km/h.
kuva 27.10.2012 23:33 Eljas Pölhö  
  Varsin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos siitä. Tästä kuvasta ei kuitenkaan käy ilmi täyttääkö Imatrankosken matkustajalaituri kaikki turvallisuusmääräykset pituuden, paksuuden, korkeuden, liukkaudeneston, pintamateriaalin, valoisuuden ja ennenkaikkea helsinkikeskeisyyden osalta. Toivottavasti näin on ja kansainväliset junamatkat saavat jatkoa.
kuva 27.10.2012 21:43 Eljas Pölhö  
  Muistiriepu taisi tällä kertaa olla oikeassa. Netistä löytyi vahvistusta. Tässä lisää tietoa: http://trainoftheweek.blogspot.se/2010/07/via-rail-canada-renaissance-cars.html
kuva 27.10.2012 21:38 Eljas Pölhö  
  Tämähän oli mielenkiintoinen kuva. Ei nuo Talgon vaunuja ole. Mutta ne voisivat olla Kanaalitunnelin yöjunaan "Nightstar" suunniteltuja vaunuja. Siinä tapauksessa Alstom valmisti ne joskus 1990-luvulla ja ne myytiin Kanadaan suunnilleen 2000 paikkeilla. Pitääpä oikein alkaa selvittämämään asiaa, koska vaunut näyttävät niin englantilaisilta.
kuva 27.10.2012 18:28 Eljas Pölhö  
  Useiden viestiketjujen kommenteissa on todettu, etteivät neukkujen veturit olleet huippuhyviä, vaan ehkä pikemmin sieltä toisesta päästä. Vilkaisin hieman tilastoja, joilla voidaan osoittaa mitä vain. Tarkoitukseni ei ole kehua neukkujen vetureita, vaan puhtaasti ihmetellä tilastoista ehkä syntyvää toisenlaista tulosta ja mistä se voi johtua.

Vuonna 1988 Neuvostoliiton rautatiet kuljettivat* yli puolet maailman rautatietavarakuljetuksista (*3925 bilj. tonnikilometriä). Jos ajatellaan tonnikilometrejä/ratalinjakilometri, niin neukkujen ylivoima vain kasvaa. Mutta se oli yleistä liikennepolitiikkaa. Jos ajatellaan tavaraliikenteen tonnikilometrejä/veturi, niin silti neukut* pärjäsivät hyvin (*41000 veturia). Verrattuna USA:n Class I ratoihin neukkujen veturikohtainen tulos vaihteli 0,75-1,25 kertaa jenkkiratojen veturisuorite. Oikeastaan neukkujen veturisuorite tavaratonnikilometreissä mitaten olisi jonkun verran parempi kuin laskemani, sillä laskin kaikki veturit tavaraliikenteeseen, vaikkei niin ole. Jenkeissä oli, koska Amtrak ja muut henkilöliikenneyhtiöt huolehtivat matkustajien kuljetuksesta. Vaihtoveturit ovat mukana kummassakin tapauksessa, koska niiden osuutta tavaraliikenteeseen en pystynyt erottamaan.

Nyt sitten se kysymys, että mikä saa neukkuveturit tilastojen valossa näin hyviksi.
a) Johtuneeko se pitkistä kuljetusmatkoista, jolloin tonnikm kaunisti tuloksia Neuvostoliitossa (Yhdysvalloissakin mantereen poikki ajaneiden yhtiöiden tonnikilometrit/veturi olivat suurimmat).
b) Ajettiinkohan Neuvostoliitossa tehokkaammin (useammin lähellä vetureiden maksimisuoritusarvoja), jolloin sekin parantaa tulosta tonnikm/veturi. Tavarajunien keskikoko oli 3000t (pääradoilla yli 5000t) ja keskinopeus 34km/h. Vai oliko jenkeissä 1988 vielä monta pienitehoista veturia/juna ja se hämärtää tulosta.
c) Teinkö pilkkuvirheen jossakin sekä 1988 että kontrollilaskelmassa 1962. - muistin kyllä muuttaa tonnimailit tonnikilometreiksi :) .

Onko mielipiteitä tai jopa valmiita laskelmia? Kuvittelin saavani toisenlaisen tuloksen, joten pitänee jatkaa laskelmien tekoa heti kun taas ehdin.
kuva 27.10.2012 03:53 Eljas Pölhö  
  Kerrotaan, että kun GM:n virkailija C.R. Osborn matkusti dieselveturissa Kalliovuorten yli vuonna 1943, niin hän totesi, että matkustajat varmasti maksaisivat 500 dollaria saadakseen nähdä mitä veturinkuljettaja näkee. Hän piirsi ideansa paperille ja esitteli sen Burligtonin presidentille Ralph Budd'ille. Kaksi vuotta myöhemmin Burlington rakensi ensimmäisen näköalavaunun Auroran konepajallaan ja GM/EMD + Pullman-vaunutehdas laajensivat ideaa "Train of Tomorrow" junassaan 1947 (vaunuja kutsuttiin nimellä "Astra Dome"). Ralph Budd tilasi sukulaisensa firmalta (Budd-vaunutehdas) mm. kuvan näköalavaunuja ja valmistaja Budd alkoi kutsua niitä nimellä "Vista-Dome". Myöhemmin rakennettuja kokovaunun mittaisia näköalaosastollisia vaunuja kutsuttiin nimellä "Super Dome". Siellä missä kuormanulottuma ei sallinut korotuksia, tuli käyttöön lasikattoisia "Sky Top" näköalavaunuja. Pauli jo kertookin tärkeimmän kiinnostavan tekniikasta. Mainos- ja markkinointipuolesta voisi lisätä, että vaunuissa oli "Zephyrette" vaunuemäntä ja mainokset muistivat aina mainita kyseessä olevan "Amerikan puhutuin juna".

Linja-autopuolella Greyhound-yhtiö kopioi "Dome-vaunujen" idean ja rakennutti 1954-56 kahden proton jälkeen 1000 kolmiakselista "Scenicruiser"-bussia (GM PD4501), jossa takaosa oli korotettu (lienee yksi maailman tunnetuimmista bussimalleista, vaikka siitä on myöhemmin tehty nykyaikaisempia versioita). Sinänsä bussipuolella tällaisia linja-autoja oli jo Euroopassa (mm Büssing ja Foden) ja ennenkaikkea Espanjassa, jossa 2-akselinen Pegaso Z-403 tuli tuotantoon jo 1951.

(Lähdekirjallisuutta mm. "The Art of the Steamliner", kirj. Bob Johnston & Joe Welsh; "De Hispano a Pegaso" kirj. César Ariño Planchería ja jenkkibusseista "Modern Intercity Coaches" kirj. Larry Plachno)
kuva 27.10.2012 02:31 Eljas Pölhö  
  Ihan uteliaisuuttani kysyn, että onko määrätty kuinka monta opastetta/liikennemerkkiä/lisäkilpeä saa laittaa samaan tolppaan?
kuva 27.10.2012 02:20 Eljas Pölhö  
  Kuvan perusteella näyttää, että samalle raiteelle on saatu ottaa kaksi junaa eli kahdella raiteella on kolme junaa. Vieläkö tämä on mahdollista nykypäivänä vai vaatiiko se jotain poikkeuslupia tällaisilla väliasemilla?
kuva 27.10.2012 02:12 Eljas Pölhö  
  Kun katsoo veturia, niin tuntuu oudolta, että tälläkin sarjalla on aikoinaan vedetty pikajunia Turun ja Tampereen välillä ja juhlapyhinä muuallakin. Rauma-Peipohja-välillä näillä vedettiin joskus lättähatun liitevaunua henkilöjunana Dm7:n simahdettua.
kuva 27.10.2012 02:01 Eljas Pölhö  
  Pitkät matalat rakennukset lienevät sitten tiilitehtaan kuivaamorakennuksia. Miedon tiilitehtaalla niihin liikennöitiin kapearaiteisilla sähköjunilla (sähkölavettivaunuilla), vaikkei ehkä vielä 1920-luvulla.
kuva 25.10.2012 10:25 Eljas Pölhö  
  Tällainen se radallakulkulupa oli https://vaunut.org/kuva/63589 1970-80-luvuilla aika moni harrastaja (ja osa työnsä puolesta) kulki rautatiealueella sellaisen kanssa.
kuva 22.10.2012 22:30 Eljas Pölhö  
  Vuokratuilla vetureilla voitiin vanhemmat SJ:ltä alunperin lähtöisin olleet vanhemmat ostosähköveturit siirtää eläkkeelle. Tässä lista omistusvetureista http://www.svenska-lok.se/pbane_main.php?s=430&g=m

Vanhojen Da-vetureiden ostajallakin on mielenkiintoinen tausta vanhan "valtion kaluston" (sittemmin laajentunut kansainväliseksi toiminnaksi) myyjänä ja välittäjänä ja vaunukaluston omistajana/vuokraajana.
http://www.svenska-lok.se/pbane_main.php?s=428&g=m
tai firman oma sivu http://www.netrail.se/
kuva 14.10.2012 22:52 Eljas Pölhö  
  Vuonna 1957 kaksi ja puoli kuukautta ajettiin hiilipolttoisilla Tv1-vetureilla Niiralasta Elisenvaaran kautta Tiviälle. Joensuuhun siirrettiin neljä hiilipolttoista veturia Tampereelta (1202, 1205, 1207 ja 1208), koska niiden ei tarvinnut ottaa polttoainetäydennystä vieraalla maalla (lisää esim. Juhani Katajisto: Höyryä suomalaisilla kiskoilla, s. 105-106).
kuva 13.10.2012 16:42 Eljas Pölhö  
  Sinulla on ilmeisesti lehtileikekokoelma tai kuvaleikekokoelma, jossa ei aina ole alkuperä tiedossa. Aloita sillä, Vanha lehtileike: .... Täällä saatta joku sitten tietää, missä kuva ainakin on julkaistu ja voit lisäillä tietoja, jos niitä tulee. Vanhaan aikaan samat kuvat, etenkin teollisuuslaitoksista otetut, pyörivät paljon eri julkaisuissa.

Monet näistä kuvista ovat varmaan tuoneet lukijoille uutta tietoa itse kuvan kohteesta ja enemmänkin (esim lautatapulin rakenne).

Mutta kannattaa muistaa, että vaikka kuvan tekijänoikeus olisi vanhentunut, niin sen saantiin voi liittyä sopimuksia. Esimerkiksi museot, kuvatoimistot yms voivat antaa tai myydä julkaisuoikeudet omissa kokoelmissaan olevista kuvista ja hinta saattaa vaihdella esim. julkaisutarkoituksen, julkaisukertojen, kuvan julkaisukoon tms seikan suhteen ja silloin tietenkin on kunnioitettava tehtyä sopimusta. Minunkin työpaikallani on törmätty vaikka kuinka moneen erilaiseen hinnoitteluperusteeseen, kun olemme haalineet kuvia maailman eri kolkista omiin kirjoihimme ja joskus joutuu miettimään tuoko kuvan julkaiseminen riittävän suuren lisäarvon siitä pyydettyyn hintaan nähden.
kuva 13.10.2012 01:05 Eljas Pölhö  
  Kun Kimmo otti esiin koko laajan veturiperheen, niin palataan hetkeksi sen alkuun: Sarja V160 - 216 Vorserie (216 001-009) olivat erinäköisiä, korimalli "Lollo" (filmitähti Gina Lollobrigida). Vorserie 216 010 oli ensimmäinen, jossa oli tässäkin kuvassa näkyvä korimalli.

Myös diesel+kaasuturbiinisarjalla 210 oli oma prototyyppinsä: V169 001 - 219 001. Sen ensiesittely oli IVA messuilla Münchenissä 1965. Veturin päämoottori oli Maybachin MD 16 V 538 TB (2150 hv @ 1500 kierr/min) ja kaasuturbiinilla oli GE:n tyyppimerkintä LM100 (900 hv @ 19500 kierr/min). Silläkin oli mielenkiintoinen historia: Vahvempien kaasuturbiiniveturien tultua käyttöön, tästä se poistettiin 1974. Saksassa veturi poistettiin käytöstä 1978, mutta ei romutettu. Pitkän seisonnan jälkeen se myytiin Italiaan 1985. Työuran päätyttyä siellä veturi palasi Saksaan 1998 ja veturin uusi omistaja Bahngesellschaft Waldhof (BGW) asennutti siihen 2800 hv:n Caterpillar-moottorin Gmeinderilla. Vuodesta 2001 lähtien (ainakin 2009 asti, netistä löytynee tuoreempaa tietoa) se kulki numerolla 420.01 Eisenbahn- und Verkehrsbetriebe Elbe-Weser lipun alla.
kuva 13.10.2012 00:27 Eljas Pölhö  
  Tämän minun lähteeni mukaan KHD/Pielstick-moottorit hankittiin siksi, että MTU:n TB 10 versiossa oli liikaa vikoja. Vaihtoehdon löytyminen pakotti MTU:n kehittämään parempi versio eli TB 11. Sittemmin pakokaasujen päästöjä haluttiin pienentää ja tuli versio TB 11 neu tai TB 11 abgasoptimiert. Pielstickiin ei vastaavaa pakettia saatu riitävän edullisesti tehtyä ja siksi ne korvattiin uusilla pienempipäästöisillä moottoreilla.

EDIT: pari typoa
kuva 12.10.2012 18:28 Eljas Pölhö  
  Jos nyt jotakuta kiinnostaisi, niin MTU MA 12 V 956 TB 10 oli alkuperäiseltä nimeltään MAN V 6 V 23/23 TL (ja asennettiin sillä nimellä ainakin 12 ensimmäiseen 218-sarjan veturiin (jossakin niistä oli väliaikaisesti MTU MC 12 V 956 TB).
Kuvasarja:
Rautatieläisten Riihimäki
 
 12.10.2012 18:15 Eljas Pölhö  
  Minä kyllä lisäisin kuvatekstiin alkuperäisen julkaisun nimen mikäli se on tiedossa. Jos esim. lehtikuvista on vain jotakin tiedossa, niin sitten sen tyyliin 30-luvun Suomen Kuvalehdestä, 60-luvun alun Viikkosanomista yms. Mielestäni se olisi kohteliasta ja kiitos alkuperäiselle julkaisijalle ja huomaavaista lukijoita kohtaan. Joku saattaa kerätä juuri kuvan esittelemää aihetta ja haluaisi ehkä tutustua alkuperäiseen julkaisuunkin lisätietojen toivossa. Esimerkiksi tähän tyyliin https://vaunut.org/kuva/75222
kuva 12.10.2012 17:56 Eljas Pölhö  
  KHD/Pielstick 16 PA 4 V 200 asennettiin uutena vetureihin 218 195-197, 323-339, 427-434, 456-462 ja 485-499. Muita alkuperäisiä moottoreita olivat MTU MA 12 V 956 TB 10 ja TB 11 (jälkimmäinen oli parannettu versio, koska edellinen osoittautui vika-alttiiksi). Jälkimmäistäkin muuteltiin ja vuosina 1997-1999 korvattiin lähinnä vanhoja TB 10 moottoreita MTU MA 12 V 956 TB 11 neu -tyypillä. Uudelleen moottorointia varten asennettiin veturiin 218 112 Caterpillarin 3516 B DI-TA (1940kW) moottori ja veturiin 218 485 MTU 16 V 4000 R 40 (2000kW). Veturit 218 329/330/339 saivat Caterpillar 3516 B HD (2060kW).

Koekauden jälkeen on jatkettu MTU 16 V 4000 R 40 asentamista ja helmikuussa 2009 sellainen oli 55 veturissa (218 307, 321, 322, 350, 390, 392, 393, 401, 403, 416, 419, 421, 423, 428, 431-440, 454, 457-463, 465-468, 475, 485, 487-493 ja 495.

Vuonna 2003 kuusi veturia 218 324, 333, 360, 439, 469 ja 471 saivat moottorin MTU 16 V 4000 R 41. (439 sai myöhemmin R 40) ja R 41 tuli kahteen muuhun lisää (218 456 ja 494).

Valitettavasti minulla ei ole helmikuun 2009 jälkeen tehtyjä muutoksia. On kyllä hyvin luultavaa ettei KHD/Pielstick -moottoreita enää olisi käytössä. Lähteenäni oli Eisenbahn Journal Sonder-Ausgabe 2/2009 "218 Technik, Einsatz, Aktuelles", kirj. Konrad Koschinski.

Kuvan veturin alkuperäismoottori oli MTU MA 12 V 956 TB 11.
kuva 12.10.2012 14:50 Eljas Pölhö  
  Oliko Paulan baari siinä Tuuloksen ja Lammin rajamailla, muutama sata metriä Pohjoisten risteyksestä Hämeenlinnan suuntaan? Siinä oli 70-luvun alussa kaksi matkustajavaunua, joista toinen avoverantainen.
<<   >>