Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.08. 11:51 | Jouni Halinen | ||
| Sitten on olemassa vielä mallipuusepän (myös malliveistäjästä puhutaan) mauseri, se on tuplasti isompi kuin normi mauseri, siinä ei ole syvyysmittaa (tönäri osio) ollenkaan ja siinä on 1:1 mitta asteikon lisäksi +1%:tin, +2%.tin ja +3%:tin mitta-asteikot. Eli mallipuuseppä arvioi käsivaralla? työnalle ottamansa puutavaran kosteusprosentin ja ottaa sitten (tarvittaessa) käyttöön jonkin edellä olevista %:ti mitta-asteikoista. Tällä pyritään siihen, että kun puutavara on saavuttanut työn edetessä lopullisen kuivuusasteen (supistunut) niin se on silloin työpiirrustuksen mukaisissa mitoissa. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että 200 mm paksu puuklossi supistuu kuivuessaan 3 %:tin mukaan 6 milliä. Eri piiruntarkasta työstä on kysymys. Faijavainaa oli Rompalla mallipuuseppänä (1947-1983), mulla on jossain kuva faijan tekemästä joko Sm1/2 tai metrojunan moottorin valumallista, laitan sen tänne kun sen löydän. Valumallien teko loppui Rompalla vuonna 1983 kuin seinään, yhtenä syynä oli varmaan se että työn määrä verstaalla vaihteli suuresti, ensimmäiseksi tehtiin täytetyönä johtajille kirjahyllyjä ym. muita kalusteita ja jos niitäkään töitä ei ollut, niin työnjohtaja sanoi faijalle kerran, että "kun Härry sulla on sielä kotitalossasi se verstas, niin tee sinne itsellesi höyläpenkki". Valumalleja alkoi tekemään sitten joku alihankkija, liekö niitä tehty enää sen jälkeen puusta? vai joku automaattikone ne jyrsi jostain isommasta "massakappeleesta"? Vaikka faija teki leipätyössään "millintarkkaa" työtä, niin normi timpurihommista hänellä ei meinannut tulla oikein yhtään mitään. |
||||
|
31.07. 22:34 | Jouni Halinen | ||
| Olen pähkäillyt useasti sitä, että mikä lie ollut isoisäni Frans Oskarin virkanimike loppupeleissä, äitini puhui vaihdemiehestä mutta joskus myös asemamiehestä, miten virkanimikkeet/työtehtävät menivät 20-50 luvuilla tämän kokoisella R-asemalla?. Ainakin minusta näyttää hitusen siltä, että kuvassa vasemmalla/etualalla seisoisi Rautatievirkamies, sillä arviolla että henkilöllä on virkalakki päässä, miten muut asian näkevät.? | ||||
|
31.07. 22:08 | Jouni Halinen | ||
| Symbioosi https://fi.wikipedia.org/wiki/Symbioosi olisi voinut toimia seuraavasti. Työväki oli töissä syksystä kevääseen sahalla. Siellä sahattiin/höylättiin sitten tukkeja määrämittaan koko talvikausi. Puutavara laitettiin sen jälkeen taapeleihin kuivumaan. http://vaunut.org/kuva/78058?t=taapeli Kevään tullen työväki siirtyi töihin tiilitehtaalle ja sahalle tuli kesätöihin nuoria ihmisiä (mm. mutsivainaa näin toimi) lajittelemaan sahatavaraa eri laatuluokkiin ja myyntieriin. Saha sijaitsi aivan asemaa vastapäätä (Tassari) joten lastaus junanvaunuun kävi sutjakkaasti. Savennosto-ja tiilitehdasalue sijaitsivat joen (Kauvatsanjoki) länsipuolella, Kiskot sinne kulkivat niin, että juna tuli Tampereen suunnasta ylitti sillan ja peruutti sitten tehdasalueelle joen länsipuolelle. Tiilitehtaan laitteet/työkoneet olivat vielä 60-luvulla ruostumassa joen partaalla. Jostain toisesta kuvasta luin, että henkilöliikenne olisi loppunut Kauvatsalla vasta 80-luvun alkupuolella, onko näin? Kartalla http://bot.fi/3xx9 näkyy entisen ratapihan alue valkoisella, sen pituus oli noin reilut kilometri, asemarakennus on pampulan kohdalla. Kiskopareja oli muistaakseni 5+ kappaletta, kuvassa http://vaunut.org/kuva/169672 niistä näkyy 3. Ratapiha-alue (Tampereen pää) päättyy juuri siihen kohtaan mihin Isoisäni asemamies?/vaihdemies? Frans Oskari Sinisalo ”täsmärakensi” oman kotitalonsa, eli hän taitti työmatkat ”työsuhde resiinalla” suoraan kotiovelta. Rata näkyy pottumaan takana, Tampere on vasemmalla, Pori oikealla ja 17 tai 20 ”metriä” etualalla. http://vaunut.org/kuva/77899?s=1 Selvitystä aseman seudulle 40/50/60 luvulla, niin kuin minä sen muistan, mutta myös osin mutsin kertomana: Palveluntarjonta Asemakylällä oli enimmillään seuraava: Elokuvateatteri, SOK-kauppa, OTK-kauppa, K-kauppa, Yksityinen kauppa, Baari, Kioski, Kemikalio/Lelu/Kirjakauppa, Sekatavarakauppa, Kodinkonekauppa, Pankki ja Posti, kaikki max. kilometrin päässä asemalta, aikamoinen setti palveluja oli kyseessä. Lähialueella (asemakylä) asui vajaa 400 ihmistä. Koko kunnan alueella (mm. Kirkonkylällä) ja naapuri kunnissa sitten paljon enemmän, säteilihän paikkakunnalle tullut rautatieasema erinäistä positiivista ”pöhinää” hyvinkin laajalle alueelle. Esim. elokuvateatteriin tultiin katsomaan ”Loukku Ikosen ja T Brännäs:sin” kiihkeitä (ja kiihkeitä?!) lemmenleikkejä suviyössä pidemmänkin matkan päästä junalla tai polkupyörällä. Ohi aiheen: Ei ole tänä päivänä kovin mukavaa asua venäjällä, jos kuitenkin haluat siellä asua, niin se käy nyt tosi helposti, et tarvitse edes passia ja tai viisumia. Perille pääset muutamassa tunnissa bussilla tai omalla autolla. Kielikään ei tuota ongelmia, myös Viipuri löytyy lähistöltä ja Suomikaan ei ole kovin kaukana. Ei ole kuitenkaan kovin mukavaa kertoa ihmisille, että asut venäjällä ja jos haluat tämän takia muuttaa sieltä pois, niin sekin onnistuu helposti. http://bot.fi/3xxa Myös muutto Venetsiaan sujuu sutjakkaasti http://bot.fi/3xxb |
||||
|
31.07. 21:51 | Jouni Halinen | ||
| Siirsin keskustelun mm. symbioosin osalta kuvaan http://vaunut.org/kuva/49817?paik=Kauvatsa koska kommenttini koskee enemmälti elämää Kauvatsan asemakylällä wanhaan aikaan. | ||||
|
31.07. 16:08 | Jouni Halinen | ||
| Gulf, kuin myös Kauvatsalla https://www.sydansatakunta.fi/elamanmeno/art-2000006895746.html Itselleni tulee muistoja mieleen (70-luvulta) myös Yrjönkadun ja Isoroban kulmatalon seinässä olleesta isokokoisesta Gulf valomainoksesta, taisi olla firman pääkonttori silloin ko. talossa. | ||||
|
|
31.07. 15:59 | Jouni Halinen | ||
| Voisiko tässä olla kyseessä samanlainen (tiilitehdas ja huonekalutehdas) järjestely? kuin oli käytössä Kauvatsalla vielä ainakin 40/50-luvun taitteessa, siellä tiilitehdas ja saha toimivat symbioosissa (kummatkin hyotyivät toisistansa), eli sama henkilökunta työskenteli kesällä enemmän tiilitehtaalla ja talvella sahalla. Asiasta raportoi minulle mutsivainaa, oli itsekkin pikkulikkana sahalla töissä. Mitä netistä tutkin, niin ko. järjestelyitä olisi ollut myös mahdollisesti muillakin tiilitehtailla käytössä. Kirjoitin asiasta kuvassa http://vaunut.org/kuva/49817?paik=Kauvatsa | ||||
|
30.07. 21:15 | Jouni Halinen | ||
| No nyt ainakin tuo Länsirata hölmöily on tulossa tiensä päähän, vaikka Turusta kotoisin oleva PM Orpo sitä vielä ei voi itsellensä myöntää. Jostain kumman syystä on perustettu jo 3 vuotta sitten osakeyhtiö projektia hoitamaan se työllistää nyt 4 ihmistä. https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010597247.html | ||||
|
30.07. 17:42 | Jouni Halinen | ||
| Toisaalla täällä on käyty keskustelua sotilasjunien kuvaamisen ja niiden julkaisemisen funktiosta näillä sivuilla. Yksi harrastaja toverimme on ottanut nyttemmin elämäntehtäväkseen jankuttaa tästä asiasta. Kyllähän on aivan selvää, että jos tulee tarvetta liikuttaa esim. tela-alustaista panssarikalustoa pidempiä matkoja, niin se hoidetaan siviilistä pako-otetuilla lavetti-autoilla (armeijan omat eivät riitä). Eli ei laiteta ”kaikkia munia samaan koriin”. Kalusto saadaan näin toimien siirrettyä hyvinkin nopeasti, turvallisesti ja täsmällisesti suojaverkon alla haluttuun paikkaan. Mun entisellä luokkakaverilla Ekillä (Mäntylä Oy) on niitä jo plakkarissa muutamia kymmeniä kappaleita, joten 300 +/- jotain kappaletta lavettiyhdistelmiä on saatavissa käyttöön hyvinkin nopeasti. Suomessa on alkanut nyt tapahtua kummia asioita, on katkottu merikaapeleita, kaasuputkia, vesilaitosten ympärillä on tavattu epätavallista liikettä ja viimeisimpänä on käyty kaatamassa tukiasemamasto ja lisää vastaavaa on taatusti tulossa. Eli suurin ongelma täällä julkaisuista kuvista on taatusti (tässä ja nyt) yllä olevan kaltaiset kuvat, joita putinin uinuva sabotööri(t) voi kotisohvalla kaikessa rauhassa tarkastella ja valita kohteekseen sopivan esim. yllä olevan, ja jos kuvassa on vielä ilmoitettu kuvan sijainti koordinaatit, niin aina vaan parempi. Sabotöörille myönnetystä ”määrärahasta” voi helposti lohkaista 500 euroa hyvälaatuiseen akkukäyttöiseen 230 mm rälläkkään kahdella akulla. Ja eikun yön koittaessa kaatohommiin, riittää että poistaa 10 pylväästä 20 sentin pätkän, siihen ei kovin montaa hetkeä mene ja tulee taatusti ainakin päivien liikennekatko. Eli yksinkertaistettuna yllä olevaa kuvaa voi käyttää hyväksi jo vaikka ensi yönä, siihen ei tarvita mitään sen kummempia erikoisoperaatioita. |
||||
|
30.07. 01:15 | Jouni Halinen | ||
| Mikä ihme on tuo "betonipalikka" viritys? ja muutenkin kuvassa on ihmeellisiä yksityiskohtia? | ||||
|
29.07. 23:39 | Jouni Halinen | ||
| Miten on kulkeeko autoliikenne kanssa?, eikö näin ollut kuitenkin tarkoitus? | ||||
|
|
29.07. 23:33 | Jouni Halinen | ||
| Sattumakuva: Röökiaskin hinta vuonna 1974 oli siis tuo 2.05 markkaa. Se on rahanarvon muutos huomioiden vuonna 2024 noin 2,40 euroa. Röökiaski maksaa tänä päivänä kuitenkin noin neljä kertaa enemmän eli noin 10 euroa, on siinä (jo) ”raippaveroa” kerrakseen. Medioissa on kerrottu, että nyt on suunnittelussa veronkorotusten sarja, joka tulee nostamaan röökiaskin hinnan 15+++ euroon tämän vuosikymmenen aikana. Se hiukan hämää, että aina puhutaan vain siitä, että paljonko röökin ja viinan kuluttajat aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle. Mutta onhan se ilmiselvä tosiasia, että he maksavat em. nautintoaineiden käytön aikana suuret verot yhteiskunnalle. Yhteiskunnan kannalta optimitapaus on se että henkilö aloittaa em. nautinto aineiden käytön (veron maksun) 20 vuotiaana, ja niiden kulutus äityy vuosien mittaan suureksi (suuret verot). Hän käy kuitenkin koko ajan töissä ja maksaa säädetyt verot. Sitten tapahtuu niin, että tämä henkilö kuolee ”kuusvitosena” suorilta jaloilta (maksakirroosiin tai keuhkosyöpään) ilman että sairaus hänen osaltaan aiheuttaa mitään kustannuksia yhteiskunnalle. Tämähän on yhteiskunnalle jättipotti eli kaikki em. verot hänen osaltaan jäävät yhteiskunnan ”plakkariin” (käytettäväksi kaikkeen hölmöön mm. Länsirataan). Lisäksi henkilöä varten eläkeyhtiöön (eläke olisi juuri alkanut) ”jemmatut” eläkerahatkin jäävät käyttämättä. Edellä mainittu on kuitenkin osin kyseenalaistettu, riippuu vähän siitä keltä sitä kysyy ja laskutapojakin on monenlaisia. Mun faijakin sai keuhkosyövän, toinen keuhko sitten poistettiin ja se osaltaan vaikutti hänen kuolemaansa. Hän ei edes polttanut koskaan eikä viinakaan maistunut. Itsekkään en ole polttanut koskaan ja viinaa juon mitä juon, vähän tyyliin ”viideltä saunaan ja kuudel…..” |
||||
|
29.07. 17:18 | Jouni Halinen | ||
| Intterreilaus oli suosionsa huipulla, taitaa tässäkin olla heitä 4 kappaletta (rinkka selässä). | ||||
|
|
29.07. 16:09 | Jouni Halinen | ||
| No nyt on liikenne alkanut lupauksen mukaan niin ylempänä kuin myös alempana, onko näin? Vorkin "Kauniaisten kirjeenvaihtaja" voisi käydä kuvaamassa tilanteen, ja raportoida asiasta sitten tänne. | ||||
|
29.07. 14:09 | Jouni Halinen | ||
| Näissä artikkeleissa on kaikki oleellinen MIR sukellusaluksista ja niihin liityvistä muista tapahtumista. Aikaisemmin kirjoitin, että USA pelkäsi eniten, että aluksia käytetään merikaapeleiden katkomiseen. Mutta suurempi pelko oli, että niitä käytetään niissä liikkuvan datan kaappaamiseen. Kaikkein oleellisin asia oli se, että miten aluksen pallomainen painekammio kestää kuudes kilometrin syvyydessä (alla on selvitys siitä) vallitsevan paineen, joka oli tilaajan vaatimus (Neuvostoliiton tiedeakatemia). Näyttää siltä että asiasta kerrotaan vähän eri tavoin eri medioissa? ”Teräksestä ja sen lujuudesta Lokomolla tiedettiin kaikki mahdollinen. Siihen saakka sukelluskokeita oli maailmalla tehty titaanialuksilla ja huonolla menestyksellä. Lokomolla oli kuitenkin tietoa ja kokemusta erikoiskestävästä maraging-teräksestä ja lisäksi tehtaalla oli VODC-niminen tyhjiökonvertterilaite, jolla teräksen tiheyttä kyettiin vielä entisestään tiivistämään”. ”Tärkein keksintö oli kuitenkin teräskappaleiden kovertaminen. Sukelluspallojen puolikkaat valettiin kokonaisina erikoisvahvasta maraging-teräksestä niin, että kaikkein vahvin osuus teräksestä osui ulkoreunalle. Sen jälkeen pallot koverrettiin sisältä ontoiksi. Tämä ei ollut juolahtanut maailman titaaninikkareille mieleen”. Esa osaa kertoa varmaan tarkemmin maraging-teräksestä. Siitä löytyy myös tietoa Ovakon sivuilta "Maraging-teräkset ovat perinteisesti hiilivapaita rauta-nikkeliseoksia, joissa lisäksi on kobolttia, molybdeenia, titaania ja alumiinia". Aikamoinen sekoitus on kyseessä. https://www.ovako.com/fi/terasvalikoima/teraslajit/maraging-teras/ Tuo VODC-tyhjiö konvertterilaite näyttää toimivan seuraavalla periaatteella. Painekammio tyyppiseen säiliöön laitetaan sulaa terästä ja sen jälkeen siihen imetään tyhjiöpupulla alipaine ja säilöön johdetaan ylhäältä happea ja alhaalta Argonia. jossa prosessissa hiili poistuu seoksesta. Olenko oikeilla jäljillä Esa? https://www.tevo.fi/fi/valimot/vaculok https://yle.fi/a/3-11025008 . https://yle.fi/a/3-7543337 MIR Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Mir_(sukellusalus) Artikkeli Kalevassa Tauno Matomäen kertomana, https://www.kaleva.fi/matomaki-cia-kaatoi-rauma-repolan-sukellusbisnekse/1892534 |
||||
|
|
26.07. 10:40 | Jouni Halinen | ||
| Korjaussarjaa pitkään kirjoitukseeni. Heput ”Volgan lautturit” kuvassa ovat Ison-Britannian pääministeri Harold Macmillan ja Yhdysvaltojen presidentti Dwight D Eisenhower. Linkin takana on laaja ja ansiokas artikkeli aiheesta, aikamoinen soppa asiasta syntyi. https://www.ts.fi/puheenvuorot/1073926465 (ei maksumuuria). CD kilpi kirjoitusta korjaan sen verran, että C-kilvillä ajelevat omalla autolla liikkuvat henkilöt joilla ei ole edes välttämättä Diplomaattistatusta kilvet ovat mallia C-12 ja kolme numeroa perään. Johtavat konsulivirkailijat liikkuvat CD autoilla. Tuli mieleen, että 4-tahti autoja valmistettiin myös ainakin Puolassa (Polski Fiat) ja Tšekkoslovakiassa (Skoda). Puolassa enkä sen takia, että hekin varmaan ostivat neukkien tapaan Fiatilta koko ”helahoidon” ja mukana tuli sitten 4-tahtimoottori, ja neukit sitten katsoivat asiaa ”läpi sormien”. Tšekkoslovakiassa taisi käydä niin, että heillä oli valmiina suunnittelupöydällä sotaa edeltäviä Skoda malleja (4-tahtisia), ja niitä sitten ensialkuun pikaisesti päivitettiin syystä että saadaan tuotanto nopeasti käyntiin ja neukit tämänkin sallivat. Onko jollakin asiasta parempaa tietoa? No niinhän se meni kuin pähkäilin: ”Sodan jälkeiset mallit 1101/1102 (1946), 1200 (1952), 440 (1955) ja Octavia (1959) pohjautuivat teknisesti sotaa edeltäneeseen Popular-malliin” (Wikibedia). |
||||
|
|
26.07. 05:46 | Jouni Halinen | ||
| Kyseessä oli Boeing B-29 Superfortress pommikone. ”Neuvostoliitto kehitti kolmesta haltuunsa joutuneesta B-29:stä itselleen vuoteen 1947 mennessä Tupolev Tu-4:n strategiseksi pommikoneekseen”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_B-29_Superfortress Tässä artikkelissa on enemmän tietoa siitä, että miten ko. koneet joutuivat neuvostoliittoon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-4 |
||||
|
|
26.07. 01:45 | Jouni Halinen | ||
| ”Kun neukkumasinat Stadin valtas – Neuvostoliiton teollisuusnäyttely keväällä 1948” Mielenkiintoinen artikkeli jossa on kuva mm. neukkipillarista. ”SKHTZ-NATI oli Neuvostoliiton ensimmäinen "katepillari" telaketjutraktori. Laitteen seuraavaa sukupolvea edustavia KD-35 ja DT-54 traktoreita valmistettiin eri malleina yli miljoona kappaletta aina vuoteen 1979 saakka. Traktori on edelleen työkäytössä Siperian laajoilla mustan mullan pelloilla”. https://www.wheels.fi/kun-neukkumasinat-stadin-valtas-neuvostoliiton-teollisuusnayttely-kevaalla-1948/ SKHTZ-NATI https://www.youtube.com/watch?v=fK7PFCXD30M KD-35 https://fi.wikipedia.org/wiki/KD-35 ja https://www.youtube.com/watch?v=Hd2RxB22DvI DT-54 https://www.koneviesti.fi/weteraani/a97e6d31-73b7-5e24-8639-26b3b13aa883 DT-54 https://www.youtube.com/watch?v=h_gDAzMcutM |
||||
|
|
25.07. 22:36 | Jouni Halinen | ||
| Homma oli usein selkeää teollisuusvakoilua. NL hankki kylmän sodan aikana eri tavoin ja monesti bulvaaneja käyttäen länsimaisia tuotteita/teknologiaa (mallikappaleita) joita sitten tarkasti tutkittiin ja ei aikaakaan kuin ko. kopiotuotetta esiteltiin jonkin alistetun sosialistimaan ( http://bot.fi/3xvz ) teollisuusnäyttelyssä neukkien itsensä keksimänä/valmistamana. Sosialistisella porukalla oli ihan oma organisaatio näiden asioiden hoitamiseen eli SEV https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskin%C3%A4isen_taloudellisen_avun_neuvosto Asialle (pl. CoCom sektorin alaiset tuotteet esim. pistorasiat eivät kuuluneet niihin) ei ollut kuitenkaan oikein tehtävissä mitään, mutta ei sillä ollut kuitenkaan suurta merkitystä, sillä eihän kukaan lännessä ostanut ko. tuotteita, eivät edes Suomalaiset, koska sehän olisi vaikuttanut tietenkin kielteisesti Suomen länsisuhteisiin (kopio pilaa alkuperäisversion mainetta) ja laatukin oli mitä oli. Puheet olivat kuitenkin hyvinkin lennokkaita ja mahtipontisia, painotettiin aina sitä että tämäkin loistava keksintö/tuote on oiva esimerkki sosialistisen järjestelmän ylivertaisuudesta kapitalistiseen järjestelmään verrattuna ja katala länsi on jo tämänkin kopioinut. Kuuluisa ilmakuva on se missä ”7” leikkuupuimuria kulkee hiukan limittäin toisiinsa nähden laajalla viljapellolla, puimurien värikin oli kopsattu länsimaisesta vastineestaan. Kuvaan törmäsi useassa eri paikassa. Mm. Maailma ja me (MM) lehdessä joka oli itämainen versio Valituista paloista aina paperilaatua ja kokoa myöten. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailma_ja_me Eilenhän lehdissä oli juttua, että venäjä on hankkinut miljardeilla euroilla länsimaisia mikrosiruja ym. muita komponentteja bulvaanien avulla (6000 eri firmaa) ja mm. ohjustuotanto jatkuu niiden avulla niin kuin ennenkin https://www.hs.fi/maailma/art-2000010586116.html (ei maksumuuria) Homma toimi ihan kaikilla tasoilla, tässä esimerkki, että miten se toimi sähkötarvikkeiden kohdalla. Olin töissä Yleissähkö Oy:sä (Tj Sixten Nyman eli Sicu) vuosina 1975-1978. firma sijaitsi Tehtaankadulla kukon askeleen päässä neukkien kaupallisesta edustajistosta. Firmaan pelmahti aina syksyisin perjantaina työpäivän jälkeen hyvää Suomea puhuva herrasmies. Matkassa hänellä oli iso limppu, puukko, muutama aski mahorkkaa ja pari pulloa vodkaa. Poskipusujen (kaveri oli vuosia sama) ja alkulämmittelyn jälkeen alettiin tutkimaan erinäisiä sähkötarvikkeita niin kuin myös ns. mustasta kirjasta (sähköalan hintakartelli, kiellettiin 90-luvulla) niitä katsottiin. Kaverilla oli hyvä tietämys sähkötarvikkeista. Sicu sitten kirjasi, että kuinka paljon mitäkin tuotetta laitetaan tulemaan, se oli yleensä muutamia tukkupakkauksia. Homma jatkui usein seuraavan vuorokauden puolelle ja sen päätteeksi oltiin usein aika kännissä. Sicu sitten keräsi tilauksen valmiiksi ja sen kävi sitten hakemassa CD autolla ajava henkilö joka pysäköi autonsa tietenkin ratikkakiskoille. Seuraava on pelkkä skenaario, eli ei tositarina: ”Suomalaisen sähkötarviketehtaan kaupparatsu napsautti valot päälle huoneessaan Hotelli Moskovassa ja totesi kaverilleen” ”miten tämä on mahdollista, eihän me olla edes myyty näitä tänne” No niitä ei olisi sitten ollut mitään mahdollisuutta/tarvetta myydä heille, ja tuskin edes muuallekaan itä-blokkiin. Sicu heitti meille jossain vaiheessa vitsinä, että mitä tästäkin hänelle seuraa?, onko SuPon kaverit jo hänen peräsään?. Jos joku ei tiedä miten CD autojen rekisterikilpiasiat menevät, niin tässä on vähän selvitystä: Kaksi ensimmäistä numeroa kertoo ao. maan maakoodin ja kaksi seuraavaa numeroa henkilön ”nokkimisjärjestyksen” ao. suurlähetystössä. Eli CD-1201 auton takapenkillä istuu Jenkkien suurlähettiläs ja vastaavasti CD-4701 kyydissä hänen venäläinen vastineensa. 12/47-”99” autoilla ajavat ovat sitten ao. suurlähetystöjen diplomaattista rupusakkia. Sitten on vielä C sarjan kilpiä, niillä ajavat konsuliosaston virkailijat. Israelin maakoodia vaihdetaan sattuneista syistä määräajoin. Tässä jutussa on asiasta enemmän. Israelin maakoodia siinä ei mainita ollenkaan. https://www.is.fi/autot/art-2000009740041.html Varsinkin ase ja korkean teknologian tuotteiden valumista Itä-plokkiin pyrittiin suitsimaan ns. CoCom järjestelyn avulla. Se oli länsiliittouman maailmansodan jälkeen perustama tuonti- ja vientialan järjestö jossa USA vei ja muut vikisivät. Kuka tahansa sen määräyksiä rikkoikin niin sai tuta sen nahoissaan. Suomeakin (Rauma-Repolaa) uhattiin kovilla sanktioilla jos se vie enemmän kuin 2 syvänveden (niihin saatiin CoComin lupa) sukellusalusta (MIR) neuvostoliittoon. Toimitusjohtaja Matomäen huoneeseen lampsi tuimailmeinen kaveri joka oli jonkun tiedon mukaan CIA miehiä. Hän puhui lyhyesti, ”että jos alusten vienti ei lopu niin Rauma-Repola tulee menemään lähitulevaisuudessa takuuvarmasti konkurssiin ja voin tarvittaessa luetella firmat joille on jo näin käynyt”. Muuta asiaa hänellä ei ollut. Repola oli kuitenkin kysynyt etukäteen CoComilta että onko heillä mitään vastaan jos NL:toon ko. s-veneitä toimitetaan, vastaus oli että antaa mennä vaan, heillä ei ollut mitään tietoa siinä vaiheessa aluksen ainutlaatuisista ominaisuuksista. Kun ne sitten selvisivät niin Jenkit pelkäsivät että aluksilla käydään katkomassa tietoliikennekaapeleita niissä syvyyksissä joihin heillä ei minkäänlaista kalustoa/mahdollisuutta mennä. No siihen loppui Repolan koko sukellusvene busines, kehitettyä huipputekniikkaa olisi mennyt kaupaksi ympäri maailmaa. Järjestö lopetettiin vuonna 1994 ja ja se korvattiin Wassenaarin sopimuksella. https://fi.wikipedia.org/wiki/CoCom Jos joku ei tiedä tuon linkin takana ( http://bot.fi/3xvz Volgan lautturit) olevan Kari Suomalaisen piirtämän pilapiirroksen historiaa niin se on seuraava: Kari julkaisi suomettumista kritisoivan piirroksen vuonna 1958 Lontoossa poliittisten piirrosten näyttelyssä. --Välihuomautus: olen kopsannut edellisen osin netistä ja minusta kuvassa ei ole mitään mikä viittaa ”suomettumiseen”? sitä vastoin sitä harrastavat oikealla olevat länsimaiset miekkoset-- Piirros mukaili Ilja Repinin samannimistä maalausta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Volgan_lautturit_(maalaus) Kuvassa Itä-Euroopan satelliittivaltiot vetävät lotjaa, jonka kyydissä on Nikita Hrushtshev. Pilakuvassa oli arka aihe, Neuvostoliiton kova kommunistinen pakotuspolitiikka itäblokin maissa. Kylmän sodan aikana USA ja Neuvostoliitto kävivät "varjojen taistelua" pienten valtioiden välityksellä. Suomessa kuvaa ei julkaistu kuin vasta NL:ton kaatumisen jälkeen tai hiukan sitä ennen? (en löytänyt lähdettä tälle). Kuvan oikeassa reunassa seisoo 2 länsimaista heppua jotka katsovat touhua ”läpi somien” mutta kuka hoksaa nimet heille?, toinen voisi olla Britti? Harold Macmillan? Kun Urho Kekkonen pyysi (Karia nimeltä mainitsematta) Neuvostoliitolta anteeksi häpeämätöntä Volgan lautturit -pilakuvaa, kysyi pieni mustahattuinen mies - Karin omakuva - seuraavan aamun lehdessä viattoman näköisenä: "Ketähän kumman pilapiirtäjää presidentti puheessaan mahtoi tarkoittaa?". Pilakuvasta nousi kansainvälinen sensaatio. Muutamat ulkomaiset järjestöt pyysivät Karilta lupaa asettaa kuva suurennettuna YK:n päämajaa vastapäätä sijainneen rakennuksen seinään! Kari ei kuitenkaan suostunut tähän huomattuaan "sopan kiehuneen yli". Lopulta Time-lehti teki Karin sensaatiomaisesta pilakuvasta jutun, jossa koko tapausta ja sen vaikutuksia vielä hieman höystettiin tunnelman nostamiseksi. Vähän tehtävän jaosta SEV maissa: Toissa päivänä telkkarista tuli ohjelma jossa kerrottiin, että sirppisaksa olisi halunnut asentaa Warreen nelitahtimoottorin, mutta kysyttäessä asiasta neukeilta niin heiltä tuli tiukka vastaus, ”ettekö te sa******nan paukapäät nyt ymmärrä, että nelitahtimoottorit ovat tarkoitettu vain ja ainoastaan neuvostoautoihin” (mm. Lada, Volga ja Mosse) ja piste. Eli sippisaksassa tehtiin (saatiin tehdä) vain 2 tahtiautoja. No Warreen laitettiin nelitahtimoottori heti sen jälkeen kuin muuri kaatui, se taisi olla Volkkarin peruja. Warren valmistus loppui kuitenkin aika pian tämän jälkeen. Warreja seisoi tämän jälkeen Haka-auton varastokentällä (Kaivokselassa/Tampereen motarin varrella) suuria määriä, taisi mennä muutamia vuosia ennen kuin ne (2/4 tahtia?) oli myyty. Warreissa oli se ”hauska” ominaisuus, että kun seisoit liikennevaloissa ja äkkiä lämmityslaite puhalsi auton sisätiloihin todella inhottavan hajun, niin silloin oli aivan selvää että nyt on Warre lähistöllä ja kun avasit hiukan ikkunaa, niin jo kuuluikin ”iloisesti” että ”rin-tin-tin---rin-tin-tin---rin-tin-tin”. Auton tyhjäkäynti ei pysynyt tasaisena vaan se vaihteli kokoajan. Lämmityslaite piti sammuttaa välittömästi ja nenä sulkea sormilla. Sitten piti katsoa, että et ole seuraavissa liikennevaloissa samassa tilanteessa. Toinen esimerkki on se että elintarvikkeiden tuotanto SEV:sä oli tiukasti rajattu eri maiden kesken. Esim. Kuubassa saatiin tuottaa pääsääntöisesti vain sokeriruokoa koko poppoon tarpeisiin, ei paljoa muuta. Bulgariassa taas viljeltiin lähinnä perunaa. Niitä roudattin sitten peltipurkkeihin pakattuna valtameren yli Kuubaan suuria määriä. No olihan tässä se pointti että homma hoitui näppärästi MEPA kuljetuksina. Legendahan on myös se että rautalankaa, sinkkiämpäreitä ja jerrykannuja valmistettiin vain neukkilassa. Posliinisia sulakkeen kansia ja 4.5 voltin peltifikkareita taas tehtiin vain sirppisaksassa. No meni taas vähän ohi aiheen ja tarina venyi vähän pitkäksi, mutta olkoon kaikki tyyni. Tiedoksi: Tätä ei ole kuitenkaan pakko lukea, jos aiheet eivät kiinnosta. Mikä tieto ei ole itsellä ”pääkopassa” niin sen hankin netistä tai pirauttamalla kaverille, eihän tämä nyt ihan Wikin tasoa ole, mutta parhaani kuitenkin yritän. |
||||
|
|
24.07. 20:29 | Jouni Halinen | ||
| Ainoa vaihtoehto aikataulullisesti tässä on se, että kun monttu on kaivettu oikeaan korkoon, niin paikalle rakennetaan suojarakennelma jonka suojissa radan alitus sitten suoritetaan ja silta rakennetaan sitten suojan ulkopuolella valmiiksi. Voipi olla, että nuo teräsputket ovat osa ko. rakennelmaa? Onhan vastaavia rekennelmia ollut kautta maailman sivu, viimeisenä pyöräbaanan alitus Steissillä. Mutta tämäkin menee kyllä elokuun puolelle. Koska tässä oli tarkoitus aloittaa jälleen rautatieliikenne?. | ||||
|
24.07. 14:14 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehdas perustettiin jo 1700 luvun puolella, ja se sijaitsi silloin Senaatintorin laitamilla, jossain vaiheessa katsottiin, että tulipalon vaara on suuri, ja näin olen alettiin katsomaan tehtaalle uutta paikkaa. Toinen syy muutolle oli se että sokerin silloisessa valmistusprosessissa käytettiin lehmän verta??, sitä ei ollut tarpeeksi lähialueilta saatavilla, joten sitä tuotiin Pietarin seudulta suurempia eriä joita sitten varastointiin kesäkuumalla(kin) tehtaan tontilla?? ja hajumaailma oli sen mukainen. Paikka valikoitui sitten seuraavien seikkojen perusteella. Paikka sijaitsi kaukana asutusta kaupungista, se sijaitsi Turkuun johtavan tien varressa, tontti oli rakennuskelpoinen (ei kalliota, mitä oli vallitseva asiantila muualla Töölössä) ja vettä (silloin puhdasta) oli saatavissa viereisestä Töölönlahdesta. Ja jotta Töölönlahden vesi saadaan takuuvarmasti pilattua, niin joskus 1800/1900 luvun taitteessa perustettiin vielä 100 metriä lahden pohjukasta ns. "vedenpuhdistamo" jossa hyvinkin ylimakaisesti "puhdistettiin" ns. harmaita vesiä (se sisältää kumpaakin sorttia sitä itteensä) ja näin syntynyt "puhdas vesi" sitten laskettiin Töölönlahteen. Veden likaaminen oli alkanut kuitenkin jo aiemmin kun Töölönlahden eteläpäässä olevaan Kluuvinlahteen alettiin dumpata 1800 luvun alkupuolella kaikkea mahdollista jätettä mm. sitä itteensä suoraan ulkohuusien takaluukuista. Lahti ulottui suurimmillaan noin ravintola Kappelin kohdalle ja sitä sitten pikkuhiljaa täytettiin niin, että mm. rautatieasema on rakennettu lähes kokonaan ”veden päälle”, pohjoispäässä asemaa oli hiukan kiinteätä maata ja siellä kaupugin isommat herrat kävivät sorsajahdissa. Toinen vähän samoilla perusteilla valittu paikka on vanhankirkon puisto (ns. Ruttopuisto), niin kuin nimikin kertoo, niin paikalle haudattiin (1710>) ruttoon kuolleita ihmisiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuren_Pohjan_sodan_aikainen_rutto Jos ruttotilannetta tarkastelee isossa kuvassa (Eurooppa tasolla), niin ruttoon kuoli 1/3 –3/4 silloisista asujaimistoista, eli kato oli kova voidaan siis sanoa että siinä ”viikatemies” painoi täysiä työpäiviä. Helsingin 1552 asukkaasta kuoli 1185 henkilöä joten hengissä selvisi vain 387asukasta. Samaan aikaan myös monet muut taudit raivosivat (mm. malaria), joten joskus oli vaikeaa selvittää henkilön oikeaa kuolinsyytä. Kaupungin silloinen hautausmaa sijaitsi Senaatintorin kohdalla (toria ei vielä silloin ollut) noin nykyisen yliopiston portaiden edustalla), jolla paikalla sijaitsi myös Ulrika Eleonoran kirkko (hän oli silloinen Ruotsin kuningatar). Kirkkon paikka on merkitty torin pintaan keltaisin ääriviivoin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulrika_Eleonoran_kirkko_(Helsinki) Kun ihmisiä alkoi sitten kuolla ruttoon, niin katsottiin että heitä ei voi haudata ”keskelle kaupunkia” vaan paikaksi valikoitui ”ruttopuisto”. Perusteet olivat seuraavat, paikka sijaitsee kaukana kaupungista, Turkuun johtavasta maantiestä (noin parisataa metriä?) ja paikalla oli pintamaata jotta hautoja sai kaivettua. Kiitti Joonas, että jaksat lukea mun "jorinoita".Intomielisimpiä harrastajia ne eivät varmaan suuremmin kiinnosta. Lisäksi sivuja lukee suuri määrä ihmisiä joilla ei ole tunnuksia ja he eivät ole varsinaisia R-harrastajia, enemmän ehkä kiinnostaa valokuvat ym. R-aiheen ulkopuoleiset asiat (ei litterat/lättärit ja se että onko G-vaunussa laudoitus pysty vai vaakasuunnassa), heitäkin ajattelen. Joskus yöllä sivustolla olevien ihmisten määrä saattaa olla 1 harrastaja (minä) ja 45 "vierasta", heitä saattaa siis hyvinkin kiinnostaa erinäiset historialliset tarinat. Mutta noudatan tässä ylläpidon ohjeistusta "kuvien alla voi ja saa käydä keskustelua hyvinkin laajalla skaalalla", tietenkin niin että kielenkäyttö sopii myös 10 vuotiaille ihmislapsille, tekstissä ei loukata ketään, eikä harjoiteta saivartelua, pilkun nu****taa, kielipoliisitoimintaa ja pysytään apsoluuttisessa totuudessa. Näissä kaikissa on menty viimeaikoina kuitenkin kovasti eteenpäin, kiitos siitä kaikille. |
||||
|
|
24.07. 01:12 | Jouni Halinen | ||
| Nyt näyttää siltä että tontti oli jonkun muun omistuksessa vuoteen 1962 jolloin kaupunki osti sen ja sai "kaupan päälle" ko. vuokrasopimuksen. Siinä sitten neuvoteltiin yllä olevan mukaisesti, niin että sokeri muutti vuonna 1965 pois ja kaupunki purki hetimain rakennukset (pl. sokerin entinen pääkonttori). Sitten koitti hiljaiselon vuosikymmenet, tontti oli aika törkyinen näinä vuosina tiilenpätkijä oli sielä sun täällä ja rikkakasvit rehottivat valtoimenaan. Joskus 80-luvulla valtio osti tontin ja Oopperatalo valmistui sille vuonna 1993. | ||||
|
24.07. 00:52 | Jouni Halinen | ||
| Ihan tuolta murha.info sivuilta kopsasin. Minkälaiset "pääsyvaatimukset" on että pääsee (pääsi?) PPK kirjaan?, tarviiko olla aivan nuhteeton elämä takanapäin? :) :) | ||||
|
|
23.07. 23:43 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehdas sijaitsi Töölössä vuosina 1922-1965. Silloin 1800 luvun alkuvuosikymmeninä erilaisia veroja, vuokrasopimuksia ym. jotain muutakin sovittiin monesti maksettavaksi viljasäkkeinä (kenellä sellaisia oli), Joita myyjä sitten käytti maksuvälineenä itsekin, esim. lapsenpäästäjälle (kätilö) kunta maksoi x määrän säkkejä vuosittain. Se ei usein riittänyt kuitenkaan ao. henkilölle hengen pitimiksi, joten piti tehdä lisäksi irtokeikkaa jotta koko pesue tuli ruokituksi. Joskus kävi niin, että kätilö oli lapsenpäästössä lähistön herraskartanossa ja omalla toimialueellakin olisi ollut hänelle tarvetta, sanomistahan siitä tuli. Töölön sokeritehtaan kanssa kävi samoin. Vuokra ei ollut suuren suuri alkujaankaan viljasäkkeinä ja vuokra oli lisäksi kiinteä (maailman tappiin asti?). Jossain vaiheessa vuokra sovittiin kuitenkin maksettavaksi ihan rahalla, mutta tultaessa 50-luvulle vuokran määrä oli edelleen naurettavan mitätön. Asiasta neuvoteltiin pitkään ja hartaasti Sokeritehtaan asema oli tässä vahva, lopuksi saatiin sopu aikaan, sillä ehdoin että tehtaan omistukseen jäi pääkonttorirakennus (on vieläkin olemassa) ja lisäksi pieni tontti ja sille rakennusoikeutta. Tontilla on nykyjään toimistorakennus. Toinen syy sopimuksesta luopumiseen oli tietenkin myös se että itse tehdas oli ylittänyt jo aikapäiviä sitten viimeisen käyttöpäivänsä, joten muutto muualle (Porkkalaan) oli muutenkin edessä. Tehdasalueella oli 160 asuntoa? ja niisä asui yli 600 ihmistä. Netissä on laadukas artikkeli sokeritehtaasta https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/kaupunki-on-kauppapaikka/toolon-sokeritehdas |
||||
|
23.07. 20:54 | Jouni Halinen | ||
| Tuossa vallan mainiossa Raitio lehden artikkelissa puhutaan (sivu 21) myös Tilkan sähköasemasta, se rakennettiin Munkkiniemen ja Haagan raitioteiden tarpeisiin ja se valmistui 1914 loppuvuodesta jonka jälkeen raitioliikenne voitiin aloittaa M- ja H-linjoilla. Paikka sähköasemalle on valittu niin, että se sijaitsee aika tarkkaan (200 metriä kumpaankin suuntaan) Mannerheimintien ja Paciuksenkadun puolivälissä. Asuin 80-luvulla Kuusitiellä ja ko. rakennus sijaitsi aivan lähellä jyrkän rinteen alapuolella. Pyöräilin usein rakennuksen ohi ja ihmettelin suuresti rakennuksen funktiota, eli todella nätti rakennus seisoo (lähes) ”keskellä ei mitään”. Syy siihen on se että rakennuksen suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen ja rakennus on edelleenkin olemassa asuintaloksi muutettuna. Rakennus näyttää kuvassa aika pieneltä, mutta siinä on kuitenkin noin 120 neliötä alhaalla ja yläkerrassa saattaa olla lisää, ainakin ikkunoita siellä on. Nythän koko vesijättöinen lahdenpohjukka on rakennettu aivan täyteen ja köyhäin Stokka ja Härski-Hartikaisen autokorjaamo ovat saaneet kyytiä jo aikapäiviä sitten. Kuukkelin katunäkymä rakennuksesta. https://maps.app.goo.gl/BN6RFu4zmUjcFLgBA Näkyy Raitio lehden toimituskunnassa olevan tuttuja tekijöitä (Mm. Jorma Rauhala, Juhana.Nordlund ja Tapio Keränen) ja laatu on sen mukaista. |
||||
|
|
23.07. 18:54 | Jouni Halinen | ||
| Rantaviiva on tässä siirtynyt vuosien mittaan noin 250 metriä merelle päin. Suuri osa täytöstä on Arabian tehtaan (toiminnassa 1873-2016) hylkyposliinia ja fajanssia. Tuttu neiti kävi 70/80 luvun taitteessa useampana vuotena säännöllisesti ”kuokkimassa” alueella. Sieltä löytyi aina käyttökelpoista (osin myyntikelpoistakin) ehjää posliinitavaraa (tyypillisesti 50 prosenttia kaoliinia, 25 prosenttia kalimaasälpää ja 25 prosenttia kvartsia), joissa saattoi olla vain hyvin pieni virhe Esim. poltossa tullut tai koristelu vaiheessa kuvioon tullut virhe. Tätä tavaraa löytyi välillä paljonkin (tuntui usein että koko polttoerä oli hylkyä) piti vain käydä usein paikalla, että pääsi aina ”tuoretta” täyttöä tutkimaan. Mikolle: Rantaviivan ”historiaa” voi tutkia tarkemmin Helsingin karttapalvelusta. Linkistä aukeava ortokuva on vuodelta 1932 https://kartta.hel.fi/link/e3YGtb Säkkimurhat on mennyt multa kokonaan ohi. "Ryyppyporukan jäsenet Kari Kulo, Carita Hantula ja Raimo Aho (kaksi ensinmainittua kaksossisaruksia) surmasivat ryyppykaverinsa Tuula Lindforsin sekä asuntoon ryöstettäväksi huijatun Aarne Nymanin Helsingin Toukolassa elokuussa 1972". Eli kyseessä oli ihan perinteinen ryyppyporukka henkirikos, se ei ole ilmeisesti ollut sen takia enemmälti julkisuudessa. https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=763 |
||||
|
|
22.07. 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Ja tosiaan olen poiminut edellä lisäämäni kuvat Pörssitieto.fi sivuilta. Ne käsittelevät pörssistä poistuneita yhtiöitä. https://www.porssitieto.fi/lakanneet.html Artikkelit muodostavat mainioita historiikkeja ao. yrityksistä höystettynä vanhoilla valokuvilla. Esim HRO historiaa selvitetään tässä. https://www.porssitieto.fi/poistuneet/hro.shtml |
||||
|
09.07. 12:43 | Jouni Halinen | ||
| Viipuri on otettu takaisin isänmaan haltuun vajaata kuukautta aikaisemin https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_taistelu_(1941) venäläiset olivat paenneet ("housut kintuissa") sekasortoisesti vanhan rajan taakse jättäen kaiken kalustonsa jälkeen. Eli näillä nurkin alkoi ns. asemasota vaihe jota kestikin sitten kesään 1944 asti. Tässä voipi olla kysymys siitä, että poikia päästetään hallitusti kotilomille, Olihan heillä takana jo yli 3 kuukautta osin raskaitakin taisteluita, kun otettiin pala palalta isänmaata takaisin. Kaiken kaluston jättäminen vahvistaa sitä käsitystä, että kaikkein suurin "asetoimittaja" Suomelle sodan aikana oli neuvostoliitto. Kurantti panssarivaunu kalusto taisi tulla 100 %:ti siltä suunnalta, tästäkin valtauksesta 55 kpl. Tänä päivänä sanonta "ryssä on ryssä vaikka voissa paistais" pitää 100 %:ti kutinsa. Suomihan aika lailla "paistoi" venäläisiä sodan aikana (pisti kovasti hanttiin ja hoiti heitä pois päiviltä) ja nyt näyttää siltä, että heillä olisi taas haluja tulla tänne tapettavaksi. Sopii vaan yrittää. Video Viipurin valtauksen paraatista. https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_638074 |
||||
|
05.07. 22:02 | Jouni Halinen | ||
| Tässä filmin pätkässä Brežnev saapuu Suomeen, veturina on tässäkin Hr12 2219. Filkan lopussa selostaja sanoo että seuraavaksi lähdetään Turkuun. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_166512 | ||||
|
01.07. 18:04 | Jouni Halinen | ||
| Kaveri oli siellä töissä. Loppu oli nopea, taidettiiin vain pakata tavarat muualle vietäväksi. Myyntimies oli jo tehnyt bussikaupat Norjassa, häntä pyydettiin perumaan kaupat ja palaamaan Suomeen pikaisesti. Ostiko Kutterin joku Mustonen? | ||||
|
30.06. 21:44 | Jouni Halinen | ||
| Ja vähän ajolankoja? | ||||
|
16.06. 18:37 | Jouni Halinen | ||
| Tässä pätkässä näkyy kohdassa 19.05 lähdeveden jakeluyksikkö "RIIHIMÄEN LÄHDEVETTÄ TELEF. 1538" Ylin pätkä oikealla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/11/katso-taa-on-helsinki-sun-ikioma-stadisi |
||||
|
03.06. 13:21 | Jouni Halinen | ||
| Tämä kuva on jo täällä, joten ylläpito voisi poistaa tämän jos parhaaksi katsoo. | ||||
|
|
03.06. 00:04 | Jouni Halinen | ||
| Kuin myös veturia ei ole vielä tunnistettu. | ||||
|
18.05. 11:37 | Jouni Halinen | ||
| Asia on näin ollen loppuun käsitelty. | ||||
|
|
17.05. 13:09 | Jouni Halinen | ||
| No nyt huomasin, että ko. kuvasarjassa on myös Jorma Rauhalan kuvia, mutta eihän sen pitäisi olla mahdollista jos hakuehdoksi asettaa "kuvaaja Tapio Keränen"?. Loppu tulemana ei taida kovin usein käydä, niin että Tapsan -60 -70 luvun kuville löytyy samana päivänä muiden ottamia kuvia, jotka jostain syystä lipsahtavat Kurtin sanoin ”moiseen kuvasarjaan”. Mutta odotetaan vielä Tapsan mielipidettä ja toimitaan sen mukaan. Mutta ei mitään laitoinkin tämän asian yleiseen pohdintaan, keskustelu jatkukoon. | ||||
|
|
17.05. 11:33 | Jouni Halinen | ||
| Jos Tapsalle ja ylläpidolle sopii, niin tätä käytäntöä voisi vielä jatkojalostaa, Tapsahan on lisännyt tänne paljon kuvia jo ”vanhan Vorgin” aikana jolloin kuvasarjojen teko ei ollut edes mahdollista. Tapsan kuvia on täällä kuitenkin aivan tolkuton määrä (xxxx tuhansia?), joten perinteisten kuvasarjojen teko vaatisi äärimmäisen suuren työpanoksen Tapsalta. Asianhan voisi hoitaa helposti yllä olevalla tavalla, eli kuka tahansa voisi luoda kuvasarjoja Tapsan kuvista, ja lisätä ne keskustelun kääntöpöydälle ”Tapio Keräsen kuvasarjoja” keskusteluun. Yllä olevaan kuvasarjaan voisi laittaa saatetekstiksi ”Ruotsalaisten rautatieharrastajien Suomen vierailu 17.5.1969” Tämän kuvasarjan kuvat ovat myös samalta päivältä (15.5.1976) ja muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden paikkojen x ja y välillä eli saateteksti voisi olla vaikka ”kuvasarja x ja y välillä 15.5.1976” http://vaunut.org/kuvat/?kd=15.5.1976 Eli aina kun törmäät Tapsan kuvaan niin haet hänen kuviaan samalta päivältä ja katsot voiko niistä muodostaa säällisen kuvasarjan. Eli mitä mieltä asiasta ollaan, sopiiko tämä kaikille? |
||||
|
|
17.05. 09:27 | Jouni Halinen | ||
| Testailen tällaista ”kuvasarjaa”, jossa haen Tapsan kaikki samana päivänä (17.5.1969) otetut valokuvat, ja kas kas lopputulemana on 11 kuvan kuvasarja Svedujen vierailusta Forssa/Humppilassa. http://vaunut.org/kuvat/?kd=17.5.1969 | ||||
|
06.05. 23:45 | Jouni Halinen | ||
| 12.5.2024 kuvan lisäyksen 20 vuotisuus. Eli onnea 20:le ja 9.8.2024 kuva ottamisen 30 vuotisuus, eli etukäteiset onnittelut 30:le | ||||
|
05.05. 13:22 | Jouni Halinen | ||
| Olen myös siinä käsityksessä, että sotatilanteessa ei enää käytetä kuorma-autoissakaan penkkejä. Eihän niitä nyt sellaia määriä varastoissa ole, että niitä kaikkiin autoihin (siviilistä otettuihin) riittäisi. | ||||
|
|
05.05. 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Suoritin itse kansalaisvelvollisuuteni Riksun Viestirykmentissä 1977- 1978. Ei mennyt kuin rapiat 2 vuotta (kevät 1980) kun kertaus jo kutsui. Riksuun mentiin taas, ensin oli perinteiset ammunnat ja sen jälkeen mentiin traktori marssilla Vihtiin. Lava oli täynnä ukkoja ja päälle rynkyt ja reput. Lava (jousittamaton?) pomppi aika hurjasti ja perillä jalat olivat aivan turtana, kävelykin oli aluksi aika vaikeaa. Letkassa mentiin (avomarssi), eli autoja oli koko ajan ohittamassa marssirivistöä. Yksi kaveri roikkui aivan lavan perässsä ja heilutteli kossupulloa hymyssä suin. Jos en ihan väärin muista niin traktorin malli oli Valmet 502?. Onko nykyjään niin että henkilökuljetuksia suoritetaan traktorilla vain silloin kun ollaan menossa isolla joukolla itärajaa kohti, eli kun menossa on täysi liikkeellekannallepano?. Sehän on nyt lähempänä kuin kertaakaan vuoden 1941 jälkeen. Edes YYA sopimuksen aikana tilanne ei mennyt kertaakaan näin pahaksi. | ||||
|
03.05. 19:57 | Jouni Halinen | ||
| Korjausta/jatkoa vielä edelliseen. Onhan konepajoilla tietenkin paljon senkin kaluston korjaus/huolto hommia joka ei ole vielä menossa hylkyyn. Eli niistä korjataan/huolletaan kaikki yksilöt joka tapauksessa. Tämä tapahtuu vielä ennen poistolistalle joutuneiden veturisarjojen korjaa/hylkää arvioinnin jatkumista/purkutyötä eli puhutaan näiltä osin ns. täytetyöstä. Mutta Dv12, Dr16, Dm12, Sr1, Sr2 sarjat muodostavat kuitenkin aika suuren osan tämän hetkisestä vetokalustosta ja varsinkin Dv12 ja Sr1 vetureiden suuri määrä sitä vielä korostaa. eli kun kaikki edellä mainitut ovat poistuneet keskuudestamme (pl. museo yksilöt) niin aika vähän on vanhaa kalustoa huollettavana. Sr3 ja Dr19 veturit kulkevat lähivuodet aika pienellä huolenpidolla. Onko tosiaan niin että Sr2 vetureihin on on suuria ongelmia hankkia uusia varaosia??, eikö näitä ole enään suuremmin käytössa muualla Euroopassa?. Dm12 kohdalla taitaa olla niin. että VR:lä on halvempaa kuljettaa matkustajia linja-autoilla alihankintana, korvaus valtiolta kun on aivan sama?. Mikko N tästä on ainakin jotain maininnut. Eli jätetään avaamatta moottoritilan luukkuja, kyllä siellä jossain vaiheessa syttyy moottoripalo ja päästään ko. yksilöstä sutjakkaasti eroon. Eikö suuressa osassa hylkäyksissä ole ollut syynä tulipalo moottoritilassa?. Eikö tällainen pelleily pitäisi lopettaa kiireesti ja tarkistaa sopimuksen ehtoja uudelleen ja siirtää liikenne vaikka kokonaan linja-autoilla hoidettavalsi ja maksaa sitten korvauksen suoraan bussifirmoille jos liikenne ei ole heille kannattavaa. Nythän Vr vetää härskisti ns. välistä. |
||||
|
|
03.05. 10:19 | Jouni Halinen | ||
| Eikös "romutusjärjestys" voi johtua myös siitä, että vanhempia sarjoja (25 ja 27) on peruskorjattu suurelta osin? aikojen saatossa mitä taas uusimmalle sarjalle (26) ei ole osin (vielä?) tarvinnut tehdä. Eli vanhempien sarjojen yksilöt ovat menneet "kuntoisuusluokassa" nuoremman sarjan yksilöiden ohitse. Mistä muuten johtuu tuo "marssijärjestys" 25>27>26?. Ja tietenkin jos esimerkiksi moottorin kiertokanki murtuu, niin tuskin kannattaa edes lähteä vaihtamaan moottoria vaikka sellaisia olisikin runsaasti saatavilla, kustannuksia aiheuttaa mm. vaihtomoottorin purku vaihdon aikana hajonneet osat (katkenneet pultit rispaantuneet johtosarjat ym.) ja osat jotka kannattaa vaihtaa tässä yhteydessä joka tapauksessa, eli lisää purkukustannuksia ei siis mitään järkeä. Pelkkä sylinterikansi vielä ehkä kannattaa vaihtaa varsinkin jos kyseessä on muuten "soiva peli" ja konepajan työtilannekkin sen sallii. Jonkun laakerivikaisen puhaltimen tai rikkinäisen mittarin nyt aika hätäisesti vaihtaa. Kun lisäksi uutta kalustoa virtaa maahan sovitun mukaisesti, niin tällä tavoin voidaan "säätää" koko ajan konepajojen työtilannetta (hylky vai korjaus) ottamalla henkilökunnasta reaaliajassa täysi työpanos irti, ei enempää eikä vähempää. Ja lisäksi työvoima vähenee konepajoilla mm. eläköitymisen takia. Tästäkin syntyy säästöjä (hylky vai korjaus). Aika vähissä ovat työt siellä muutenkin lähitulevaisuudessa ja varsinkin sen jälkeeen kun kaikki vanha kalusto on poistettu käytöstä. Eli kyseessä on ns. "kolmiotraama" eli uusi kalusto, konepajojen kapasiteetti ja sen kustannukset ja vanha kalusto, tätä "himmeliä" (hylky vai korjaus) sitten tarpeen mukaan säädetään. Myös käyttökustannusten ero uusi kalusto/vanha kalusto ja kaluston määrän tarve jollain aikajänteellä tietenkin asiaan vaikuttaa. Kuluja voi syntyä lisäksi siitä että vanheneva kalusto hajoaa jonnekkin korpeen. Tilanne venäjän kanssa ei kyllä muutu sinä aikana kun vanhaa kalustoa on vielä käytössä, sen varaan ei tarvitse siten varautua millään tavoin. Onko uudessa kiskokalustossa käytösssä miltään osin ns. elinkaarimallia (huoltosopimus)?, eli myyjä vastaa kaluston koko ylläpidosta omalla kustannuksellaan (pl. siivouksen kaltaiset toimenpiteet) sovitulla kiinteällä hinnalla x vuosien ajan?. Luulisi että tätä olisi edes jollain tasolla kokeilussa?, kyllähän valmistajalla on täysi tietämys veturin sielunelämästä ja tässä saranakohdassa ostajalla ei niinkään sitä ole. Monia vikatilanteita pystytään lisäksi jo etäkorjaamaan tehtaalta (+"etäkädet" verstaalla Suomessa), eli alotettaisiin ns. "Teams etäkorjaukset". Jos veturi esim. vikaantuu linjalle, niin tehtaalla/ Suomen korjauspisteellä tiedetäisiin reaali ajassa sen syy ja jos sen korjaus tapaa ei Suomessa tiedetä, niin tehtaalta tulee ohjeet saman tien. Johtoporrastakaan ei Suomessa enemmin tarvittaisi, aivan pieni määrä riittäisi, lähinnä henkilöstö osaston ihmisiä, palkanlasku ym. muut juoksevat asiat. Mutta esim. veturiasentajan lähin esimies istuisi tehtaan toimistosiivessä. Lisäksi pätevää henkilökuntaa on VR:tä saatavilla ja ei kun kuukauden huoltokurssi tehtaalla. Tämän luulisi sopivan myös mainiosti VR:kin?. Kummasta tämä on enemmän kiinni myyjästä vai ostajasta?. Lopuksi vielä. Laitetaanko uusiin vetureihin ihkauusia vai kierrätettyjä JKV laitteita, onko uusia edes saatavilla?. Eikö järjestelmä ole muutenkin vaihtumassa toiseen, koska? Jos vanhoja JKV laitteita on ollut vapaina, niin onko niitä asennettu museokalustoon kuinka paljon?, Ja onhan ne varmaan olleetkin joissain museokäyttöön siirtyneissä kalustoyksiköissä jo valmiina? Onko JKV laitteet edes mahdollista asentaa kaikkiin (museo) kalustoyksiköihin?. Onko siinä edes mitään järkeä jos järjestelmä jossain vaiheessa vaihtuu uuteen? vai ovatko vanhan ja uuden järjestelmän veturissa olevat osat yhteensopivia keskenään? |
||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
21.04. 02:53 | Jouni Halinen | ||
| Nyt löytyi mainio kartta vanhatkartat.fi sivuilta. Linkistä aukeaa 1885 kartta ja sitä voi liu’uttamalla säätää nykykartan kanssa. Mutta miksi 1885 kartassa näkyy rautatie, onko rautatielinjaus ollut jo tuolloin päätetty? vai onko se muuten vaan karttaan myöhemmin lisätty?. Kartasta myös näkee, että paikassa on ollut alkujansa suurempikin mutka. https://vanhatkartat.fi/#14.39/60.20593/24.68172 Mikko: jos kohtaat kuvausreissuilla alkuperäisiä kivirakenteita, niin ota niistä kuvia ja lisää ne tänne. Syy pyynnölleni on kerrottu ylempänä. |
||||
|
17.04. 10:38 | Jouni Halinen | ||
| Kyseesä on ns. "tähtiperä" eli Ford (Consul) Cortina https://www.iltalehti.fi/autoklassikot/a/2014052318335361 Näitä näkyy olevan Nettiautossa myynnissä 2000-7500 euron hintaan. Onko tämä yksilö ihan Karin "ikkari" ja mahdollisesti museorekisterissä?. Hienosti maali kiiltää ja se varustettu asian mukaisilla mustilla kilvillä. Se tuli mieleen museoautoista, että alkaako niillä kilpi aina M kirjaimella?. | ||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
30.03. 03:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässäkin sillassa voi näkyä Kallen kädenjälki http://vaunut.org/kuva/137398?t=rantarata Kun rantaradan työt oli tehty niin Kalle perheineen muutti Hankoon ja hän meni töihin Hangon graniittiin. Siellä hän oli tekemässä mm. Rautatieaseman ns. "kivimiehiä". Isoisäni Gunnar kertoi minulle 70-luvulla, että hän näki ne pikkupoikana Hangossa työnalla. Patsaat on suunnitellut Emil Wikström ja ohjasi paikan päällä kivimiehiä jotka tekivät varsinaisen veistostyön. Patsaat valmistuivat vuonna 1914. Kivimiehet 100 vuotishuollossa vuonna 2013 https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-helsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyhty/ Gunnaristakin tuli kivimies ja hän toimi vuodesta 1926 Eduskuntatalon työmaalla tittelillä viimeistely kivenhakkaaja. Hän sai samoihin aikoihin ajokortin ja auton käyttöönsä ja hänen tehtäviinsä kuului mm. käydä Kalvolan louhoksella valitsemassa se kivimateriaali joka toimitettiin Eduskuntatalon työmaalle. Kuulin 15 vuotta sitten nuoremman polven Kalvolalaiselta kivimieheltä, että vanhat kivimiehet ovat kertoneet hänelle Gunnarista, että siinä oli piiruntarkka mies, kaikki toimitettava kivimateriaali piti olla ensiluokkaista. On siinä lohkare poikineen valittu ja toimitettu Helsinkiin, varmaan tuhansia vaunukuormia. Onkohan kiviaihiot nostettu jonkinlaisella nosturilla satamaradan kuilussa olevasta vaunusta suoraan työmaalle työstettäväksi?. Olen siinä käsityksessä että työmaalla oli yli 200 kivimiestä töissä. |
||||
|
30.03. 02:37 | Jouni Halinen | ||
| Mikko Mäntymäen kuvasarjassa http://vaunut.org/sarja/5973 oli puhetta isoisäni isästä Kalle Halisesta joka oli kivirakentajana rantaradan työmaalla. Tässäkin sillassa voi näkyä hänen kädenjälkensä. Hienoa jälkeä on tehty vaikka lopputulos jää aikatavalla piiloon. | ||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
27.03. 19:47 | Jouni Halinen | ||
| No nythän on Mikko laittanut fiksun kuvasarjan alulle, koita keskittyä tulevaisuudessa tämänkaltaisiin projekteihin, äläkä heilu enää kännissä asemilla kaljatölkki kädessä, et joudu näin ollen ”Avarteiden” käsittelyyn. Oikorata on itsellekin lähellä sydäntä, koska isoisäni isä Kalle Halinen oli kivirakentajana ko. työmaalla. Aina kun näkyy jotain kivirakennetta radan valokuvissa, niin mieleen tulee onko kyseessä Kallen tekeleet. Olen kuvassa http://vaunut.org/kuva/165221 kertonut Kallesta enemmän. Vielä olemassa olevia alkuperäisiä kivirakenteita taitaa olla ainakin Bobäckinpuron ratasilta (rak. 1900), onkohan vielä jotain muutakin jällellä? kuva sillasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Bob%C3%A4ckinpuron_ratasilta |
||||
|
26.03. 05:33 | Jouni Halinen | ||
| Esa: onko sitten olemassa myös "rekkaroikka" eli vähän sama asia kuin aikoinaan kerrottiin poliisipartiosta, että toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Ymmärsin Robertin puheista että tämä kyllästämö on vielä toiminnassa, aika riskaapeli homma kun se näyttää olevan jossain hiekkakuopalla. Ja sehän monesti tarkoittaa että kyseessä on pohjavesialue. Roihupellon yritysalue on rakennettu myös entisen kyllästämön alueelle ja sielläkin on tehty vuosien mittaan suuria massan vaihtoja. Pari kuvaa alueesta kyllästämön ajoilta. http://vaunut.org/kuva/99633 http://vaunut.org/kuva/126371 |
||||
|
25.03. 16:47 | Jouni Halinen | ||
| Uuudempi "koulutaulu" Sanottiinko noita seipään nokassa olevia nippuja ruiskuhilaaksi?. http://vaunut.org/kuva/63110 | ||||
|
25.03. 16:44 | Jouni Halinen | ||
| Tämä näyttää pikkukuvassa ihan ns. koulutaululta, höyry ja silleen. http://vaunut.org/kuva/75506?t=koulutaulu | ||||
|
24.03. 11:45 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä kaksi pahasti "väärennettyä" filminpätkää. Kolmas ja neljäs ylhäältä. https://areena.yle.fi/1-3765595 | ||||