Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.09. 11:49 Teppo Niemi  
  Tuohan selviää, kun katsoo kokardi väriä. Se kun kertoo osaston
- Punainen: Liikenneosasto (eli asema- ja junahenkilökunta)
- Sininen: Koneosasto (eli veturimiehet, tallimiehet)
- Vihreä: Rataosasto (esim. ratavartijat)
- harmaa: ( tuota en muista)
kuva 19.09. 21:41 Teppo Niemi  
  YTJ:n ( https://tietopalvelu.ytj.fi/yritys/2688313-9 ) mukaan postiosoite on Lohja.
kuva 19.09. 11:19 Teppo Niemi  
  Olen eri mieltä tuosta Esan antennilätän elikäs sakarimatin määränpäästä. Jos se olisi Kirkkonummi, niin junahan joutuisi Linnunlaulussa kulkemaan poikittain kaikkien pääradan raiteiden poikki. Lisäksi tuohon aikaan Kirkkonummen suunnan henkilöjunat käyttivät pääsääntöisesti raiteita 10 ja 11. Todennäköisesti 14.45 lähtevä Kirkkonummelle menevä juna koostuisi vain yhdestä Sm1 junayksiköstä, eikä siis näkyisi kuvassa.
Kun katsoo turistin taulua 10, niin raiteella 2 näyttäisi olevan Hiekkaharjuun klo 14.40 lähtevä juna, etenkin kun junan keulassa näyttäisi olevan P -tunnuskilpikin. Toinen mahdollisuus olisi sitten 15.15 lähtevä juna. Keravalle menevän junan lähtöaika taas olisi 14.50.

Ja Tapio Keräsen korjaama Sr12 veturia paikallisjuna Riihimäelle näyttäisi olevan oikein. Sen lähtöaika olisi 15.15, matka-ajan ollessa 14 min pidempi kuin Sm-junilla ajettavissa vuoroissa.
kuva 18.09. 20:23 Teppo Niemi  
  Kuten kuvatekstissä kerrotaan, niin AIV-Liuosta. AIV-liuosta käytettiin säilörehun säilöntäaineena.
kuva 16.09. 20:54 Teppo Niemi  
  Ainakin 1980-luvulla Dm8-9-huoĺossa määräaikaishuollot (V10/V15 ja V40/V45 -huollot) jouduttiin tehdyt huollot kuittaamaan.
kuva 16.09. 10:22 Teppo Niemi  
  Tästä Hr11 on keskustelun puolella useita ketjuja, joista esimerkit olen koonnut keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.msg133795#msg133795 .

Olen tosiaankin samaa mieltä Hr11 tilanteesta Hannu Peltolan ja Teuvo Piiraisen kanssa.

Käsittääkseni Rautatiemuseon säätiö joutuu maksamaan vuoraa myös Hyvinkään konepaja-alueella käyttämistään tiloista.
kuva 12.09. 21:31 Teppo Niemi  
  Olikos 1973 enää veturivetoisia paikallisjuna rantaradalla Kirkkonummelle, Kauklahteen tai Kauniaisiin? Itse kuljin noihin aikoihin paljon koulumatkoja rantaradalla junalla, enkä muista yhtään veturivetoista paikallisjunaa.
Kellohan on noin 14.40, jolloin tuohon junaan olisi pitänyt ehtiä kun koulu päättyi klo 15.
Olisin todellakin halunnut matkustaa puuvaunujunalla Sm-junien tilaan. Sen sijaan loma-aiiana oli.mahdollista torstain myöhäisiltaan matkustaa Dm7-junalla.
kuva 11.09. 18:04 Teppo Niemi  
  Tämä toimii suojauksen tekopaikkana.
kuva 08.09. 22:01 Teppo Niemi  
  Rainerin olisi syytä perehtyä Väyläviraston RATO 16-ohjeeseen ja sieltä erityisesti 6.2.3 MATKUSTAJALAITURIN PINTAMATERIAALIN VALINTA.
https://aineistot.vayla.fi/api/file/ava/Julkaisut/OL/rautatieohjeet.pdf
kuva 08.09. 18:01 Teppo Niemi  
  Ja Imatran alueella on tapahtunut runsaasti liikennepaikkojen nimimuutoksia. Alun alkaen Imatran asemaan on Imatrankoski.
kuva 04.09. 20:59 Teppo Niemi  
  Esan bommenttiin liittyen: Forssan veturitalllt purettiin vuoden.1982 syksyllä (lähde Resiina 1/1983
kuva 30.08. 21:55 Teppo Niemi  
  Onhan tästä asiasta ollut keskustelua aiemminkin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1410.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?board=7.0

Näissä keskusteluissa ilmenneihin asioihin on ainakin omistajan suhteen tapahtunut muutoksia, sillä käsittääkseni omistus on siirtynyt Rautatie museon säätiölle.

Useilla kuvausmatkoilla on viime vuosina usein keskusteltu tämän veturin tulevaisuudesta. Niissä on tullut ilmi, että jotain asialle pitäisi tehdä, mutta muiden pitäisi tehdä se. Olisiko John se, joka aloittaisi keskustelut säätiön johdon kanssa tuon uroteon toteuttamismshdollisuuksista.

Onhan yksityishenkilö hankkinut Jokioisten Rautatien 5 Briteistä takaisin Suomeen
kuva 30.08. 15:34 Teppo Niemi  
  Pommi kai on tullut ratamoottorien läpilyöntipaukuista.... Ne kun ovat olleet kunnon pysähdyksiä.
kuva 30.08. 15:31 Teppo Niemi  
  Ensiksi tulee mieleen Ruotsi ja siellä Landeryd - Torup sekä Inlandsbanan ainakin Moskosel - Arvidsjaur - Sorsele osuudella.
kuva 24.08. 12:26 Teppo Niemi  
  Nuo kohonneet naulat indikoivat ratapölkkyjen vaihtotarvetta. Enkä näe, että lahopölkkyja olisi mitenkään huolestuttavia määriä. Hajapölkynvaihto on taas.käytännössä osa vuosittaista kunnossapitoa.
kuva 24.08. 11:47 Teppo Niemi  
  Tuohon Elmon kysymykseen löytyy vastaus Junaturvalnisuussäänöistä: Vuoden 1951 JT tuntee tuon Lko 5y:nä eli"Yksinään kulkevan matkaveturin takapään opaste".
Jos oikein muistan, niin veturin viimeinen.ajo VRllä oli Valkeakoski - Toijala, eikä veturia koskaan paketoitu eikä tuon.ajon jälkeen siirretty pois Toijalasta. Olisivatko peräti jääneet tuosta ajosta?
kuva 24.08. 11:39 Teppo Niemi  
  Ainakin kaikkien hallussani olevien Aikataulukirjan A-osien ja JTTn mukaan tuo suurin sallittu nopeus on ollut Vr2 sarjalla 50 km/h molempiin suuntiin. Sen sijaa Vr1 sarjan osalta on suurin sallittu nopeus noussut 25 km/h:ta 40 km/h sarjan poistuttua käytöstä ja siirryttyä museoliikenteeseen.

Tankkiveturien osalta en löytänyt rajoituksia taaksepäin kulun osalta. Sen sijaan tenderivetureilla se on ollut enintään.50 km/h. Mutta tuohonkin on tullut.museoliikenteen.aikana muutoksia, sillä.ainakin Hr1 1009 osalta se on nostettu 65 km/h.
kuva 18.08. 19:14 Teppo Niemi  
  Nykyisin tuo Erkin mainitsema leipomo tunnetaan nimellä Antin konditoria https://www.antinkonditoria.fi/
Yrityksen y-tunnus on 1709753-1 ja sen virallinen nimi on 5.7.2001 alkaen Antin Konditoria Pekko Koivisto Oy

Käsittääkseni tuo leipomo on tunnettu Antin Konditoria ja jo 1970-luvulla. Tätä tietoa tukee myös yrityksen sivuilta löytyvä kuva.
kuva 14.08. 09:34 Teppo Niemi  
  Heitetäänpä esiin tulleiden vinkkien perusteella Orimattila. LWRn aikainen Orimattilahan muistaabseni sijaitsi eri paikassa johön VR sen perusti.
kuva 12.08. 20:20 Teppo Niemi  
  Kysymys höyryveturitietäjille Rauhalan kommentin perusteella: Mutta milloinkas on edenlisen kerran Suomessa ollut kaksi 750 mm höyryveturia yhtä aikaa lämpimänä kahdella eri radalla. Ja mitkä nuo radat ovat olleet. Entä.ajossa tallialueen ulkopuolella?

Rauhalan alkuperäiseen kysymykseen liityen tuo kaksi 750 mm raideleveyden höyryveturia eri paikkakunnilla on tapahtunut silloin, kun Jokioisten Museorautatiellä on ollut kaksi höyryveturia ajossa ja toinen on ollut Jokioisten kunnan ja toinen Humppilan kunnan alueella. Ja tuo on tapahtunut niin maalaistorissa kun syysajossa 2020-luvuilla useina vuosina, käsittääkseni viimeksi vuonna 2025.
kuva 08.08. 21:14 Teppo Niemi  
  Olisikohan syynä se että raide 608 ei ole laituriraide?
kuva 30.07. 02:17 Teppo Niemi  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuva/182009 kerrotaan Inkoon päivystäjän numeroiksi PV 1749.
kuva 29.07. 22:03 Teppo Niemi  
  Rantaradallahan rautatien puhelinlinja sijaitsee katsottuna kilometrien kasvu suuntaan radan oikealla puolella (lukuunottamatta eräitä oikaisu kohtia, kuten yleensäkin rataverkolla. Eli tätä vasten tarkasteltuna junan kulku suunta olisi Helsingin suuntaan.

Kun katsoo radan kiskotusta, niin se näyttää olevan naulakiinitteistä K43 kiskoa. Jatkoksia tarkastellessa ne näyttäisivät olevan 'eri pari jatkoksia', eli katkokset eivät olisi kohdallaan. Tämä oli hyvin tyypillistä Porkkalan vuokra-alueen K43 kiskotukselle kaarteissa.

Edellä olevan perusteella, sekä J. Kurvisen kommentin perusteella lähtisin hakemaan kuvauspaikka Kelan ja Vuohimäen liikenne paikkojen väliltä. Tällöin Juhana olisi JK 1772 Kela - Pasila.
kuva 17.07. 20:22 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni merkki poistui käytöstä vasta 1970-luvun puolivälissä kun keltaiset punareunaiset risteysmerkit tulivat käyttöön. Samassa yhteydessä myös useamman raiteen risteysmerkit muoto vaihtui.
kuva 14.07. 19:30 Teppo Niemi  
  Tuo tieto, että olisi tehty MRYn tiloissa on tosiaan virheellinen, vaikka kunta onkin ihan oikein.
Korjauspaikka on Höyryvelho Osakeyhtiö Oy Jokioisilla (lähellä Kirkkotien seisaketta)
kuva 13.07. 18:50 Teppo Niemi  
  Yksi osatekijä savun näkymätyömyyteen on vanlitseva lämpötila. Tuossa savussahan on mukana myös sylinterin poistohöyry, joka viileämmässä tai kosteammassa säässä näkyisi vaaleana savuna, joka siis on käytännössä vesihöyryä.
Kivihiili palaa tulipesässä hyvin, jolloin erottuvaa savuakaan ei muodostu.

Vastaava havainto on itselläni viime.syksyn Märlin-Tagen ajoilta Geislingen (Steige) - Amstetten (Württ) väliä olevassa nousussa 01-sarjan veturien parivedosta: Savua tuli vain hetkelllsesti, kun lämmittäjä oli heittänyt lapiolla hiiltä tulipesään. Muuten näkyi vain lämpöväreilyä.
kuva 13.07. 15:10 Teppo Niemi  
  Näyttäisi myös.North Railin junat Hangonaareen peruttuina.aina 11.8.26 saakka.
kuva 11.07. 20:42 Teppo Niemi  
  "Vanhaa' Keraa" ajalta kun kaupunkiradasta ei ollut tietoakaan. https://vaunut.org/kuva/5565 Helsingin suunnan laituri on kaksiraiteisen radan toisessa paikassa.
kuva 08.07. 22:30 Teppo Niemi  
  Samaa mieltä Petrin kanssa lopun puukoristen vaunujen lukumäärästä. Viimeinen vaunu on vaihteen poikkeavalla raiteella.
kuva 07.07. 21:17 Teppo Niemi  
  Eikös yksi suomalainen sananlasku totea että paha kello kuuluu kauas, hyvä.ei juuri nimeksikään.
Ja toinen toteaa tyhjien tynnyrien kolisevan eniten.
kuva 05.07. 21:29 Teppo Niemi  
  Onhan Heinolassa käynyt 120 tn painava Dr12.veturikin https://vaunut.org/kuva/17063
kuva 05.07. 06:52 Teppo Niemi  
  Mikäs tuolla taustalla pilkottaa? Taitaapi olla DDR:n ylpeys, elikäs VT18 diesel-moottorijuna.

Vastaavan junan on Halberstadissa toimiva VIS GMBH kunnostanut hiljan https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14233.0
kuva 04.07. 10:36 Teppo Niemi  
  Deutsche Bahn syntyi 1994 Deutsche Bundesbahnin ja Deutsche Reischbahnin yhdistyttyä Saksan yhdistymisen jälkeen.
kuva 04.07. 10:08 Teppo Niemi  
  Kuvauspaikka on tosiaankin Naantali, jotenka liikennepaikaksi voisi valita Naantalin.
Veturin valmistaja Valmet Oy käytti veturista tyyppimerkintänä Move51, jolla sitä markkinoitiin teollisuuslaitoksille.
VR:llä tuo veturityyppi sai sarjatunnukseksi Vv13 (hydraullinen voimansiirto) tai Vv14 (mekaaninen voimansiirto). Myöhemmin molempien veturien sarjatunnukseksi muutettiin Tve3.


Muistaakseni Vv14 veturit olivat sijoitettuna Kymenlaakson alueelle, muuttaisin sarjatunnuksen Vv13 / Tve3.
kuva 01.07. 13:21 Teppo Niemi  
  Mutta nyt taitaa myös poikkeuslupien tarvekin päättynyt rahti kustannusten nousuun: https://yle.fi/a/74-20234322
kuva 30.06. 22:00 Teppo Niemi  
  Taitaa liikkumistarve vähetä oleellisesti, nyt kun Venäjäksi sulkee raja-asemansa: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012112533.html
kuva 24.06. 20:22 Teppo Niemi  
  Kyllä. Museoveturiseura ry:n aktiivisten talkoolaisten ansiosta.
Siitä on 52 vuotta kun veturi on viimeksi ollut liikenteessä ja silloinkin juuri Valkeakosken ja Toijalan välillä.
kuva 24.06. 17:59 Teppo Niemi  
  Ainakin viime vuonna Turku - Karjaa IC-junien vaunusto tuli Tampere - Turbu välin junista. Koska veturi oli takapäässä Tampereen ja Turun välillä, niin veturi on silloin Turun ja Karjaan välillä junarungon itäpäässä, kuten tilanne on tässä kuvassa.
kuva 24.06. 06:27 Teppo Niemi  
  Jorma Rauhalan kommenttiin liittyen:
Tuota junaahan mainosti pitkään sivuillaan Reissujuna, joka siis on Suomen Elämysjunat Oyn aputoiminimi. Kapasiteetti oli myönnetty Höyryraide Oy:lle, ( https://juliadata.fi/train?s=1933&d=22.6.2026 ) jonka turvallisuuslupa oli Traficom peruuttanut huhtikuun puolivälissä, mutta tuo Höyryraide Oy:n kapasiteetti peruttiin vasta 11.5.2026 12:24.
kuva 23.06. 19:32 Teppo Niemi  
  Usein rautatieharrastajilla on kiire seuraavaan kuvauspaikkaan. Höyryjunan jahtaaminen kun ei vapauta nopeusrajoitusten noudattamisesta.
kuva 23.06. 12:46 Teppo Niemi  
  Antero Alkuhan oöi Hr1 1009 kunnostuksen yhteydessä englantilaisen porukan yhteyshenkinönä Suomessa. Hämelä vol onla muistissa jonkunlainen mielikuva silloin Pieksämäellä tarvituista työtunneista. Kyseinen henkilö on myös mainittu.Suomen.Enämysjunien yhteistyökumppanina ja toinii myös Höyryraide Oy:n toimitusjohtajana, eli kyllä nuo tiedot pitäisi olla saatavilla jollain tarkkuudella.
kuva 23.06. 00:06 Teppo Niemi  
  Veturin edellisestä.Valkeakosken käynnistä on ehtinyt kulumaan 52 vuotta.
kuva 22.06. 04:39 Teppo Niemi  
  Eikös Kotalastakin löydy yksi vaunu.... Olikos tuo Kotalan vaunu pelastettu aikoinaan Haapamäen Höyryveturipuistoon haminalaiselta romuliikkeestä,
kuva 14.06. 18:29 Teppo Niemi  
  Ja tuo Lappeenranta on kirjoitettuna vain paluusuuntaan.
Olisihan tuo lippu menomatkalle voitu vielä kirjoittaa Kiteen jälkeen vielä Savonlinnan (Sl) ja Mikkelin kautta ja paluumatka taas Simolan kautta.
kuva 14.06. 17:30 Teppo Niemi  
  Eikä pelkästään Itä-Suomea, vaan laajaati koko rataverkkoa:
Reitti kun on ollut Helsinki - Kauklahti - Aura - Vammala - Parkano - Lapua - Muhos - Nurmes - Kitee - Kotka.

Mutta Kiteeltä.siis lyhintä tietä Kotkaan.
kuva 09.06. 20:36 Teppo Niemi  
  Kuuluu käaittäkseni Suomen Elämysjunat Oy:n neljän veturin kobonaismäärään, joka ilmoitettiin suuren operaattorikaupan uutisoinnissa. https://www.reissujuna.fi/historiallinen-operaattorikauppa/
Veturin aikaisempi omistaja on ollut Höyryveturimatkat 1009 Oy ja veturi on siiŕetty Kouvolasata 6.12.2025.
kuva 08.06. 17:35 Teppo Niemi  
  Kuvassa näkyy sevästi yksi Höyryveturimatkat Oy:n luvan peruuttamiseen päätöksesssä TRAFICOM/275858/05.02.09.00/2025 kirjattu peruste.
kuva 06.06. 11:14 Teppo Niemi  
  Eipä tuossa näy punaista aaltoviivaa lipun keskellä. Eli matkustettaessa pikajunassa edellytettiin pikajunan lisämaksun maksamista.
Vuonna 1975 pikajunassa kelpaavan kuukausilippu olisi maksanut 10 mk enemmän kuin normaali kuukausilippu. Tuota lisämaksua ei kuitenkaan kannettu kaikilla radoilla kelpaavasta kuukausilipusta.

Ja yksittäisille matkoille olisi voinut maksaa pikajunan llsämaksun. Vuonna 1975 sen suuruus oli 1,00 mk.
kuva 20.05. 13:09 Teppo Niemi  
  Ja tabaisin museolle https://juliadata.fi/train?s=12981&d=20.5.2026 lähtö tyhjävaunujunana klo 14.44.
kuva 20.05. 09:23 Teppo Niemi  
  Varjoista päätellen kuva on otettu aamulla. Olisikohan kyseessä siis P 72 Kontiomäeltä ja siihen Kouvolassa liitetetyt Leningradin makuuvaunut?
Mielenkiintoinen kokoonpano myös pienoisrautateitä ajatellen.
(Lyöntihuti korjattu)
kuva 14.05. 19:46 Teppo Niemi  
  Kyllä.tuo on 2-akselinen. Tuosta tyypistähän Mestarimallit on tehnyt H0-rakennussarjan. Esittelytekstissä https://mestarimallit.com/move-35-teollisuusveturi/ kerrotaan vetureita tehdyn 3 kpl.