Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2024 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Niin, ei se muuta tilannetta miksikään.... | ||||
|
|
19.11.2024 06:21 | Teppo Niemi | ||
| Montakohan kahvikannua onkaan kaatunut ruotsalaisten X2000 junien ohjausvaunuissa 1990-luvulla(? | ||||
|
|
18.11.2024 19:14 | Teppo Niemi | ||
| Ei ravintolavaunun kahvikannut kallistu.sen. enempää, kuin niitä raiteen kallistus on. Sen sijaan ne kyllä.liukuvat helposti pöydän pinnalla poispäin kaarteen keskipisteestä. Ihan vastaavasti kuin myös.perinteisellä.kalustolla ajettaessa kaarteeseen huomattavasti alle mitoitusnopeuden tai.junan seistessä. Olen itse nähnyt moisen ilmiön.Frankenfald-Bahnilla, kun kallistus ei reagoinut tarpeeksi nopeasti S-kaarteessa. Meinasi mennä.Appelsorlet lattialle. |
||||
|
17.11.2024 21:03 | Teppo Niemi | ||
| Puskimista.veturia nostettiin aina.kun 1980-luvulla osallistuin kesäapulaisena raivaustoimintaan. Valmistelut alkoivat aina puskimien kiinnitysruuvien kireys. | ||||
|
17.11.2024 19:48 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo vaunun kytkintä, niin kytkin näyttää Hyvinkään Karkkilan rautatiellä käytössä olleelta kytkimestä. Vaunusta tulee kuitenkin mieleen Loviisan rautateiden K -sarjan vaunu. Ja niitä käsittääkseni hankittiin niin Hyvinkään Karkkilan rautatielle kuin Jokioisten rautatiellekin. | ||||
|
16.11.2024 18:57 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan päivystysveturin perässä olevat kaksi ensimmäistä vaunua Museorautatieyhdistyksen tilausjjunan vaunut, jotka liitettiin junaan Vainikkalassa. | ||||
|
15.11.2024 18:59 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko entisen Helsingin konepajan rakennuksia? | ||||
|
14.11.2024 05:12 | Teppo Niemi | ||
| Helsingin konepajan rakennuksia puretaan | ||||
|
14.11.2024 05:11 | Teppo Niemi | ||
| Käytännössä purkutyöt koskevat Helsingin lakkautetun (Hyvinkäälle siirtyneen) konepajan rakennuksia. Myöhemmin näille paikoille rakennetut raiteet palvelivat henkilövaunujen huoltoa ja pikaunarunkojen.asettelua. | ||||
|
14.11.2024 05:08 | Teppo Niemi | ||
| Eljas kertoo kuvan https://vaunut.org/kuva/41102 yhteydessä, että kuvassa on Valtionrautateiden 100-vuotisjuhlan näyttelyjunan vaunujan | ||||
|
13.11.2024 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja viime kädessä Finlandia-talossa järjestetty ETYK-kokouksen tarpeet (taurvallisuiuden vaatimat alueet) pakottivat matkustajavaunuhuollon siirtymään Ilmalaan. | ||||
|
11.11.2024 11:20 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoista kalustoa.... Raiteen 14 päässä taitaapi seisoa Geoab. Ja vetovoimapuolelta löytyy Sr12 ja Vv15. Onkohan Hr12 ja Sr12 sarjojen veturien tuomat junat EP-junia? Vaunustopuolelta löytyy vielä A30, A1 ja A2 peräkkäin. |
||||
|
10.11.2024 15:46 | Teppo Niemi | ||
| Puukorisen makuuvaunun seinässä näkyy luokkamerkintäna 1. Eli kyseeseen tulee siis joko Cm tai CEm sarjan makuuvaunu. | ||||
|
|
10.11.2024 14:17 | Teppo Niemi | ||
| En näe tässä kuvassa Fo -sarjan vaunua, vaikka P71 käytettiin kyllä Fo vaunua makuuvaunujen ja päivävaunujen välissä. https://vaunut.org/kuva/48897 | ||||
|
|
10.11.2024 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko kyseessä P 72 / 71 junarunko? Siinä muistaakseni kulki Leningradin makuuvaunut Kouvolan ja Helsingin välillä vielä vuonna.1973. Myöhemmin ne siirtyvät kulkemaan Joensuun yöjunassa, kunnes Leningradiin alkoi päiväpikajuna kulkea. Kuvassa näkyvä laituri on raiteiden 13 ja 14 välinen laituri. Laituri oli vielä puukakantinen Martinlaakson radan liikenteen alkaessa. | ||||
|
10.11.2024 09:42 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko kyseinen kaavio Pieksämäen.ratapihan liikenöimissäännön liite? Sitä ei välttämättä ole piirretty uudelleen, jos raiteistossa ei ole tapahtunut muutoksia,,.vaan.se.on voinut olla piirretty ennen 1.12.1969, jolloin kolmisiipiset ja.myös.kolmella.vihreällä valolla varustetut pääopastimet poistuivat junaturvallisuussäännöstä. | ||||
|
08.11.2024 19:42 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kukaan kiinnittänyt huomiota kuvan oikeassa laidassa olevaan Po -sarjan postivaunuun? | ||||
|
08.11.2024 06:58 | Teppo Niemi | ||
| Vaunut näyttävät kovin jarrukopillisilta Ga vaunuilta. | ||||
|
08.11.2024 06:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvassa vielä paikka, jossa leveäraiteiset vaunut lastataan ja puretaan lavattivaunuista. Vasemman puoleinen vaunu on leveäraiteisella raiteella. | ||||
|
06.11.2024 16:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun suunnittelee kuvausmatkoja johonkin tapahtumaan, niin reitti ja kohteet kannattaa pohtia myös poikkeuksellisten tapahtumien varalle. Itselleni tuli tästä hyvä muistutus syyskuun alussa Ruotsissa, jossa pahimmillaan höyryjunan kuvaus olisi jäänyt todella vähiin Torupissa sattuneen lätän suistumisen johdosta. | ||||
|
31.10.2024 07:17 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun käyttää nousun korkeuserona Jounin 5 m ja pituutena Juhan ilmoittamaa pituutta 270 m, niin laskelmasta saadaan 18,51 promillea. Ja mikäli korkeusero olisi 4,86 m, niin kaltevuus olisi tasan 18 promillea. Eli pienet lukuarvojen muutokset vaikuttavat paljon lopputulokseen. | ||||
|
30.10.2024 16:38 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuossa kaaviossa lue Autokorj. Ilmeisestikin siis kyseessä on autokorjaamo. Millä yrityksellä tai laitoksella oli Laukaassa merkittävän kokoinen autokorjaamo? | ||||
|
30.10.2024 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuo kaltevuus promilleissa lasketa nousun suoruus / nousun pituus * 1000? Elikäs siis 16 / 400 * 1000 = 40. Toki pienoinen poikkeama tulee riippuen siitä, lasketaanko nousun pituus tangentin vai kateetin suuntaan.... | ||||
|
29.10.2024 18:20 | Teppo Niemi | ||
| Etkä taida olla.ainoa.... | ||||
|
29.10.2024 16:34 | Teppo Niemi | ||
| Kelassa olisi pystynyt teoriassa järjestämää. kohtauksia aina Vuorimäki-Kela oikaisuun saakka. | ||||
|
29.10.2024 07:05 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin itse kannatan Esan tulkintaa. | ||||
|
28.10.2024 06:24 | Teppo Niemi | ||
| Mahtaakoan nyt Jorman historian tiedoissa olla aukko. Veturihan lahjoitettiin alun perin Wanhat Waunut ry:lle yhdessä Silk vaunujen kanssa, ja joka siis siirsi veturin Haapamäelle. Museorautatieyhdistykselle veturi tuli vasta Wanhat Waunut ryn toiminnan lakatessa. Silk vaunut taas menivät Haapamäen museoveturiyhdistykselle, kuten useat muutkin kyseisen yhdistyksen omistamat vaunut. | ||||
|
23.10.2024 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Mutta sen sijaan asia mainitaan YLEn jutun https://yle.fi/a/74-20119373 viimeisessä kappaleessa. | ||||
|
21.10.2024 13:20 | Teppo Niemi | ||
| Muistin väärin tuon 1000 ja 1003 ajankohdat... | ||||
|
|
21.10.2024 06:22 | Teppo Niemi | ||
| Eikä myöskään 1003 ole neljäs ukko-pekka, vaikka numerosta voisi niin päärellä. Dieselveturienkin, etenkin niiden, joiden valmistajina on ollut saman aikaisesti kaksi eri tehdasta, ei numero kerro valmistunis- (VRlle luovutus- järjesrystä |
||||
|
|
20.10.2024 14:40 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 3005 ole viides. Venäinen protoveturi taas viimeisi. | ||||
|
17.10.2024 15:37 | Teppo Niemi | ||
| jep. lyöntihuti kännykällä bussissa kirjoitettaessa. | ||||
|
|
17.10.2024 06:11 | Teppo Niemi | ||
| Tuon tasoristeyksen puolipuomilaitos jatkaa elämäänsä Jolioisilla Kiipunten tasoristeyksessä. | ||||
|
16.10.2024 16:17 | Teppo Niemi | ||
| Rainerille vastaan, että aikaisemmin junan vaunustona oli kiitounarunko + 72 paikkainen Ei. Eihän siinäkään ollut kirjatun matkatavaran kuljetusmahdollisuutta. | ||||
|
|
16.10.2024 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan junan toinen vaunu Eik ja viimeinen CEi? Näin olin tunnistavanani. Silloin toinen teräsvaunuista olisi Eift. | ||||
|
16.10.2024 07:00 | Teppo Niemi | ||
| Ei, ne liittyivät sähköradan huolto- ja korjaustöihin, jolloin ajojohtimet olivat jännitteetömiä. Nyt vain ei taida olla käytettävissä enää sopivaa kalustoa (vaunuen lämmitys) ja tarvittaessa liikenne korvataan tällöin bussikuljetuksin. Matkustajien kannalta pakettikatkojunissa oli hyvä puoli: Matkan varrella ei tarvinnut vaihtaa junasta bussiin, vaan pääsi samalla junalla perille asti. Bussikorvauksien matka-ajat ovat usein huomattavasti pidempiä kuin junan ajoaika olisi ollut pakettikatkoyönä.l |
||||
|
09.10.2024 09:48 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/40498 perusteella Johnin tarkoittama opastin olisi D, ja se asetettiin Helsingin Asetinlaite I:stä. | ||||
|
04.10.2024 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Ei vaan niiden tyhjentämiseen Konela Oy:n (maahantuoja) varastoihin. | ||||
|
29.09.2024 20:14 | Teppo Niemi | ||
| Näyttää kovasti raiteensulilta, eli laitteelta joka turvaa kulkutietä suistamalla kaluston. | ||||
|
27.09.2024 20:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan toinen, kolmas ja neljäs vaunu ovat normaaliraiteisia tavaravaunuja, ja ovat todennäköisesti kuormattu rullapukeille. Junan ensimmäinen vaunu on sen sijaan 1000.mm raideleveyden välivaunu,.josta löytyvät kapearaiteisen kytkimien lisäksi myös normaaliraitesen kaluston kytkentää varten korotetussa sijainnissa olevat normaalit.puskin- ja vetolaitteet. | ||||
|
25.09.2024 19:43 | Teppo Niemi | ||
| Todellakin. Kun muistelee matkaa Hyvinkään Rautatiemuseopäiville niin Eipä siitä.Oulun aseman laiturinäytöissä näkynyt. Sen sijaan Ylivieskan näytöissa se oli, kuten siitä eteenpäin. | ||||
|
21.09.2024 22:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta kankiasetinlaitteesta löytyy kuvakin https://vaunut.org/kuva/167066 | ||||
|
21.09.2024 03:54 | Teppo Niemi | ||
| Kuten minun 22.7.2014 sekä Jorma Toivosen kommentissa 13.2.2020 paikaksi on todettu Sirkkulan linjavaihteesta km 139+483 erkautunut raiteisto. Sirkkulan linjavaidehan sijaitsi Tottolan tunnelin ja Tottolan sorakuopanl linjavaihteen välissä ja senraide oli ennen Tottolan tunnelin valmistumista käytössä olleella rantaradan linjauksella Antti osannee kertoa Salon liikennepaikan alueella sijainneella Romuliikkeen raiteella romutetut höyryveturit. |
||||
|
20.09.2024 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Ennen Kehärataa P-junat kulkevat Helsingin ja Hiekkaharjun välillä ja I-junat vastaavasti Helsingin ja Tikkurilan välillä. | ||||
|
19.09.2024 20:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta miksi veturi piti vaihtaa Kouvolassa, etenkin jos Riihimäki -Kouvola välin sähköistys valmistui vasta 1977, eli noin 9 kuukautta Kuvan oton jälkeen? | ||||
|
17.09.2024 16:59 | Teppo Niemi | ||
| Raidevälin??? Raidevälin määritelmä löytyy Ratateknisten ohjeiden RATO osasta 3 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/152934/lo_2018-13_rato3_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y | ||||
|
11.09.2024 20:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä huru on saanut uuden akuston viime kesänä. Mutta tästä taisi tulla viimeinen hurukuvani Suupohjan radalla johtuen Väylävitaston siltojen kunnon vuoksi tehdystä rataosan sulkupäätöksestä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15514.msg115564&topicseen= |
||||
|
11.09.2024 12:25 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Timo Salon toteamus pitää hyvin paikkaansa ainakin.Keran tilapäisen ylikulkusillan valaistuksen suhteen. Aina kun olen pimeänä aikaan kulkenut, niin sillan ledivalaistus on ollut pimeänä. Asiasta on kahdesti laitettu sähköpostia Väylävirastolle. | ||||
|
06.09.2024 21:36 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni siitä, että sellainen Eit, joka voidaan korvata 72 Ei vaunulla voidaan myydä vain 64 paikkaisena, jotta myös tupakoivien ja tupakoimattomien paikat menevät myynnissä oikein, eli tupakoimattoman paikan ostanut ei joudu tupakka-osastoon, eikä myöskään myynnissä ole liikaa paikkoja korvaustilanteessa. | ||||
|
|
06.09.2024 11:16 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kysymykseen vastattaessa täytyy lisäksi muistaa, että kaukojunien vaunujärestyksessä löytyi myös vaunuja joiden vaihto oli mahdollista. Esimerkiksi Eit vaunun korvausmahdollisuus 72 paikkaisella Ei vaunulla. Ne oli merkitty muistaakseni Eit 64. | ||||
|
|
05.09.2024 11:50 | Teppo Niemi | ||
| Eivät olleet uutena. Minulla on muistikuva, että ensimmäiset kaksi vaunua sai ne vasta koeasennuksena muutamaa kuukautta ennen kuin kotiasemamerkintä poistettiin. Varsinaiset asennukset alkoivat vasta 1960-luvun alkaessa. Tällöin niissä tuli mukana myös.Kuljetuskaluston tunteminen -koulutusnonisteessa kerrottu ylikulkusillan korkeuden säätö. |
||||