Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2024 07:05 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin itse kannatan Esan tulkintaa. | ||||
|
28.10.2024 06:24 | Teppo Niemi | ||
| Mahtaakoan nyt Jorman historian tiedoissa olla aukko. Veturihan lahjoitettiin alun perin Wanhat Waunut ry:lle yhdessä Silk vaunujen kanssa, ja joka siis siirsi veturin Haapamäelle. Museorautatieyhdistykselle veturi tuli vasta Wanhat Waunut ryn toiminnan lakatessa. Silk vaunut taas menivät Haapamäen museoveturiyhdistykselle, kuten useat muutkin kyseisen yhdistyksen omistamat vaunut. | ||||
|
23.10.2024 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Mutta sen sijaan asia mainitaan YLEn jutun https://yle.fi/a/74-20119373 viimeisessä kappaleessa. | ||||
|
21.10.2024 13:20 | Teppo Niemi | ||
| Muistin väärin tuon 1000 ja 1003 ajankohdat... | ||||
|
|
21.10.2024 06:22 | Teppo Niemi | ||
| Eikä myöskään 1003 ole neljäs ukko-pekka, vaikka numerosta voisi niin päärellä. Dieselveturienkin, etenkin niiden, joiden valmistajina on ollut saman aikaisesti kaksi eri tehdasta, ei numero kerro valmistunis- (VRlle luovutus- järjesrystä |
||||
|
|
20.10.2024 14:40 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 3005 ole viides. Venäinen protoveturi taas viimeisi. | ||||
|
17.10.2024 15:37 | Teppo Niemi | ||
| jep. lyöntihuti kännykällä bussissa kirjoitettaessa. | ||||
|
|
17.10.2024 06:11 | Teppo Niemi | ||
| Tuon tasoristeyksen puolipuomilaitos jatkaa elämäänsä Jolioisilla Kiipunten tasoristeyksessä. | ||||
|
16.10.2024 16:17 | Teppo Niemi | ||
| Rainerille vastaan, että aikaisemmin junan vaunustona oli kiitounarunko + 72 paikkainen Ei. Eihän siinäkään ollut kirjatun matkatavaran kuljetusmahdollisuutta. | ||||
|
|
16.10.2024 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan junan toinen vaunu Eik ja viimeinen CEi? Näin olin tunnistavanani. Silloin toinen teräsvaunuista olisi Eift. | ||||
|
16.10.2024 07:00 | Teppo Niemi | ||
| Ei, ne liittyivät sähköradan huolto- ja korjaustöihin, jolloin ajojohtimet olivat jännitteetömiä. Nyt vain ei taida olla käytettävissä enää sopivaa kalustoa (vaunuen lämmitys) ja tarvittaessa liikenne korvataan tällöin bussikuljetuksin. Matkustajien kannalta pakettikatkojunissa oli hyvä puoli: Matkan varrella ei tarvinnut vaihtaa junasta bussiin, vaan pääsi samalla junalla perille asti. Bussikorvauksien matka-ajat ovat usein huomattavasti pidempiä kuin junan ajoaika olisi ollut pakettikatkoyönä.l |
||||
|
09.10.2024 09:48 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/40498 perusteella Johnin tarkoittama opastin olisi D, ja se asetettiin Helsingin Asetinlaite I:stä. | ||||
|
04.10.2024 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Ei vaan niiden tyhjentämiseen Konela Oy:n (maahantuoja) varastoihin. | ||||
|
29.09.2024 20:14 | Teppo Niemi | ||
| Näyttää kovasti raiteensulilta, eli laitteelta joka turvaa kulkutietä suistamalla kaluston. | ||||
|
27.09.2024 20:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan toinen, kolmas ja neljäs vaunu ovat normaaliraiteisia tavaravaunuja, ja ovat todennäköisesti kuormattu rullapukeille. Junan ensimmäinen vaunu on sen sijaan 1000.mm raideleveyden välivaunu,.josta löytyvät kapearaiteisen kytkimien lisäksi myös normaaliraitesen kaluston kytkentää varten korotetussa sijainnissa olevat normaalit.puskin- ja vetolaitteet. | ||||
|
25.09.2024 19:43 | Teppo Niemi | ||
| Todellakin. Kun muistelee matkaa Hyvinkään Rautatiemuseopäiville niin Eipä siitä.Oulun aseman laiturinäytöissä näkynyt. Sen sijaan Ylivieskan näytöissa se oli, kuten siitä eteenpäin. | ||||
|
21.09.2024 22:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta kankiasetinlaitteesta löytyy kuvakin https://vaunut.org/kuva/167066 | ||||
|
21.09.2024 03:54 | Teppo Niemi | ||
| Kuten minun 22.7.2014 sekä Jorma Toivosen kommentissa 13.2.2020 paikaksi on todettu Sirkkulan linjavaihteesta km 139+483 erkautunut raiteisto. Sirkkulan linjavaidehan sijaitsi Tottolan tunnelin ja Tottolan sorakuopanl linjavaihteen välissä ja senraide oli ennen Tottolan tunnelin valmistumista käytössä olleella rantaradan linjauksella Antti osannee kertoa Salon liikennepaikan alueella sijainneella Romuliikkeen raiteella romutetut höyryveturit. |
||||
|
20.09.2024 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Ennen Kehärataa P-junat kulkevat Helsingin ja Hiekkaharjun välillä ja I-junat vastaavasti Helsingin ja Tikkurilan välillä. | ||||
|
19.09.2024 20:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta miksi veturi piti vaihtaa Kouvolassa, etenkin jos Riihimäki -Kouvola välin sähköistys valmistui vasta 1977, eli noin 9 kuukautta Kuvan oton jälkeen? | ||||
|
17.09.2024 16:59 | Teppo Niemi | ||
| Raidevälin??? Raidevälin määritelmä löytyy Ratateknisten ohjeiden RATO osasta 3 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/152934/lo_2018-13_rato3_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y | ||||
|
11.09.2024 20:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä huru on saanut uuden akuston viime kesänä. Mutta tästä taisi tulla viimeinen hurukuvani Suupohjan radalla johtuen Väylävitaston siltojen kunnon vuoksi tehdystä rataosan sulkupäätöksestä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15514.msg115564&topicseen= |
||||
|
11.09.2024 12:25 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Timo Salon toteamus pitää hyvin paikkaansa ainakin.Keran tilapäisen ylikulkusillan valaistuksen suhteen. Aina kun olen pimeänä aikaan kulkenut, niin sillan ledivalaistus on ollut pimeänä. Asiasta on kahdesti laitettu sähköpostia Väylävirastolle. | ||||
|
06.09.2024 21:36 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni siitä, että sellainen Eit, joka voidaan korvata 72 Ei vaunulla voidaan myydä vain 64 paikkaisena, jotta myös tupakoivien ja tupakoimattomien paikat menevät myynnissä oikein, eli tupakoimattoman paikan ostanut ei joudu tupakka-osastoon, eikä myöskään myynnissä ole liikaa paikkoja korvaustilanteessa. | ||||
|
|
06.09.2024 11:16 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kysymykseen vastattaessa täytyy lisäksi muistaa, että kaukojunien vaunujärestyksessä löytyi myös vaunuja joiden vaihto oli mahdollista. Esimerkiksi Eit vaunun korvausmahdollisuus 72 paikkaisella Ei vaunulla. Ne oli merkitty muistaakseni Eit 64. | ||||
|
|
05.09.2024 11:50 | Teppo Niemi | ||
| Eivät olleet uutena. Minulla on muistikuva, että ensimmäiset kaksi vaunua sai ne vasta koeasennuksena muutamaa kuukautta ennen kuin kotiasemamerkintä poistettiin. Varsinaiset asennukset alkoivat vasta 1960-luvun alkaessa. Tällöin niissä tuli mukana myös.Kuljetuskaluston tunteminen -koulutusnonisteessa kerrottu ylikulkusillan korkeuden säätö. |
||||
|
04.09.2024 17:19 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Fennirailin Dr18 sarja ole 6-akselinen ja yksiohjaamoinen? | ||||
|
04.09.2024 16:47 | Teppo Niemi | ||
| Eipä vaihdelydyssä ole myöskään öljylamppua öljysäiliöineen ja laseineen, eikä toisaalta lyhdyssä näy sähkövalaistukseen liittyviä varustimia. | ||||
|
|
04.09.2024 14:27 | Teppo Niemi | ||
| Eikös vaihdelyhtyjen suorakaidekuvio ollut perinteisesti kirkasta lasia? Poikkeuksena kuitenkin sota-ajan valaistuksen sääntely. Vertaa esimerkiksi: https://vaunut.org/kuva/158698 , https://vaunut.org/kuva/157957 , https://vaunut.org/kuva/166549 , https://vaunut.org/kuva/142658 , https://vaunut.org/kuva/113355 , https://vaunut.org/kuva/58824 , https://vaunut.org/kuva/19315 .... |
||||
|
04.09.2024 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Ei sovi Keraan Kisklt ovat kadonneet ja lastauslaiturin alue on purettu parisen vuotta sitten. | ||||
|
03.09.2024 20:39 | Teppo Niemi | ||
| Hyvinkää - Karkkila -radan toiminnan aikana värifilmit olivat vielä kalliita, eikä digikuvista osattu edes haaveilla. | ||||
|
29.08.2024 21:39 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tässä kuvassa viimeinen Hr1 sarjan veturin vetämä juna pitkiin aikoihin? | ||||
|
27.08.2024 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä, ihan niinkuin Jarno kirjoitti. Keltapäinset ja siniset vetovaunut sijaitsevat kalustokierron määrittelemillä paikoilla. Ja vetovaunun paikan vaihtaminen tiesi asian huomiontia jo silloin, kun vetovaunu oli lähdössä tallilta. | ||||
|
22.08.2024 18:20 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Hr1 (P1) ja Tr1 (R1) kattilat ole keskenään vaihtokelpoisia? Onhan Hr1 ajettu Lappeenrannan.aseman.ja Voisalmen välissä olleessa.nousussakin https://vaunut.org/kuva/102284?paik=Lappeenranta+%28vanha%29&tag0=0%7CHr1%7C1009 . Lisäksi Tr1.1033 on käyty Salpausselällä. |
||||
|
22.08.2024 10:43 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein muistelen, kun kaivelin viikonloppuna tietoja Syrjän veden- ja polttoaineenantopaikkaan liittyen, nnin Niiralan kääntölavan pituus pisti silmään hervinaisena mittana. Muistaakseni se oli sama kuin Nurmeksessa, eli 18 m. Veikkaanpa, että sitä on käytetty höyryveturiaikaan myös veturien kääntämiseen, sillä eihän Niiralan ja Joensuun välillä ole ollut muita kääntömahdollisuuksia. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
21.08.2024 10:56 | Teppo Niemi | ||
| Sieltä tuli hyvin perusteellinen selvitys asiasta. Mikronihan on mikrometri eli 0,001 mm. Tämä tiedoksi niille, joille koneenrakennus on vierasta. |
||||
|
20.08.2024 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1903 signaaliohjesääntöhän oli voimassa ensimmäiseen junaturvallisuusääntöön 1938 saakka. Signaaliohjesäännöstä löytyy tiedot ylimääräisista junista kertovista levyistö ja lyhdyistä. Olisiko tuo tarkoitettu niihin? | ||||
|
|
20.08.2024 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös tuolla näy myös vaunukalustosta tutut loppuopastekoukutkin kiinnitettynä nokikaapista alas puskinpalkkiin tuleviin vinorautoihin? | ||||
|
19.08.2024 16:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja YLE kertoo uutisessaan https://yle.fi/a/74-20105809 . Juuri avattu junasilta joutuu korjaukseen Kuopiossa, koska siitä löytyi kymmeniä reikiä Väyläviraston mukaan kyseessä on tiettävästi Suomen painavin siirrettävä silta. Sillan alapinnasta on löytynyt korjausta edellyttäviä reikiä, joita voi jäädä isoon betonivalurakenteeseen. |
||||
|
19.08.2024 13:47 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin äänistä päätellen sylinterien täytös ja valtaventtiilin avaus kohdillaan. Hv3:ssa on todella hyvät äänet halkopolttoiseksi veturiksi. Oli tosiaankin ilo kuunnella. | ||||
|
18.08.2024 13:21 | Teppo Niemi | ||
| Petri N. kommenttiin liittyen JTT vuodelta 1969 kertoo ensiksi kohdassa 5.61 Sv12 veturille A -rataluokan (eli kevytkiskoisilla) radoilla 50 km/h soraradalla ja 85 km/h sepeliradalla. Vv16 sarjalla vastaavat ovat 75 ja 85.km/h sekä Hv3 tukikerroksesta riippumatta 85 km/h. Lisäksi JTTn kohdassa 5.61 luetellaan sallitut rataosat, joihin ei kuulu Karjaa -Hanko eikä myöskään Kerava - Porvoo. Parikkala - Savonlinna välille, kuten lähes kailille muillekin sallituille rataosille annetaan suurimmaksi nopeudeksi 50 km/h ja alle 800 m säteisissä kaarteissa 40 km/h. (Vaala - Oulu välille 60 ja useille lyhyille haararadoille esim Murtomäki - Otanmäki 40) |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 09:05 | Teppo Niemi | ||
| Pitää myös muistaa vanhaa rengasta irrotettaessa, ettei pyörän runkoon tule vaurioita. Tuollaisesta vauriokohta taas on otollinen paikka väsymissäröjen aluksi. Ja haasteita lisää vielä uusien renkaiden osalta keskinäinen kovuusvaatimus. Muita renkaita pehmeämpi rengas kuluu muita nopeammin.... |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 04:47 | Teppo Niemi | ||
| Eikös myös 1020 käytön loppuminen Seinäjoen ja Vaasan välillä johtunut pyöränrenkaan irtoamisesta? Näin muistelen kuulleeni. Museohöyryvetureille on Saksassa tapahtunut pyöränrenkaan irtoamisen seurauksena isoja vaurioita, joten mistään pikkuasiasta ei liene kyse. |
||||
|
15.08.2024 15:42 | Teppo Niemi | ||
| Kiitos Verti. Nyt kun kirjoitit, olisihan tuo pitänyt muistaa. Tuoha veturihan on tosiiaan DR:n aikaisessa asussa, ennen kuin sarjatunnukset yhtenäistettiin ja 243 muuttui 143 sarjaksi. | ||||
|
|
15.08.2024 13:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja jopa operaattoritunusta ja myös numeron kolmea ensimmäistä numeroa myöden :). Nyt en vain muista operaattorin nimeä, va | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Eli tarkoitat kuvan https://vaunut.org/kuva/118199 vaunujonon ja pukkinosturin takana sijaitsevaa aluetta. Löytyisikö Hysynsalmen kunnalta tai museolta tietoja? |
||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Tarkoitatko peruskartoista löytyvää, ihan ylälaidasta löytyvää Tehdas Saha tekstin kohtaa (joka siis löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/79018 , vaiko HYRYNSALMI tekstin kohdalla varastoalueeksi merkityä aluetta? Tuo kuvassa https://vaunut.org/kuva/79018 oleva alue ei ole liikenteenohjauksen ulkopuolinen alue Berliini. |
||||
|
14.08.2024 07:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös jemmassa pitäsi olla rengassarja, joka aikanaan pelastettiin Haapamäen veturipuiston romutukselta. Kyseisessä romutuksessa pilkottiin mm. Wilskin varakattila. Mutta onkohan kuitenkin niin, että niiden asennuksessa pitäisi kääntyä saksalaisen DB-konsernin puoleen. Ja tuohon ei taida omistajalla olla kiinnostusta. |
||||
|
14.08.2024 07:03 | Teppo Niemi | ||
| Olikos Fo vaunuissa aikoinaan, kuten pitkissä F -sarjan vaunuissa myös höyrylämmityksen putki konduktööriosastossa huolehtimassa osaltaan lämmityksestä? Tuo nestekaasulämmityksen ajoitus sopii hyvin siihen, kun junanlämmityshöyryä ei juurikaan ollut enää saatavissa kuin muutamilla seisontaraiteilla. | ||||
|
13.08.2024 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Eli hyvä esimerkki tähän lienee Hennan nykytilanne. | ||||
|
13.08.2024 07:35 | Teppo Niemi | ||
| Ainoa, mikä kertoo, ettei kyse ole vanhemmasta kuvasta on se, että ratapenkereessä tukikerroksen osalla on ruohoa. Aikoinaan tuo hoidettiin myrkyillä. Ajoitusta vaikeuttaa se, että veturissa ei päiväsaikaan ole käytössä valoja. Tarkkaan katsoen erottaa, että junan ensimmäinen vaunu on teräskorinen vaunu. Eli todella ajaton, hieno kuva. Uskon, että se on myös monen vanhemman polven höyryveturiharrastajan mieleen. |
||||