Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.01.2016 17:11 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Ei-vaunut olisi alun perin numeroitu 28XX sarjaan. Olikohan se vuonna 1931, mun numeromuutos toteutettiin? | ||||
|
16.01.2016 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäinen Gbl 48001oli tumman vihreä, muut olivat ruskeita alumiinisin ovikehikoin. Koko Gbk ja Gbkk sarjat ovat valmistuneet tumman vihreinä | ||||
|
15.01.2016 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni JR:llä ei ole ollut muita vastaavia raiteita. Tuo Minkiöllä oleva pätkä on tehty joko vuoden 1986 syksyllä tai vuoden 1987 keväällä. | ||||
|
15.01.2016 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin on jäänyt mieleeni, että LWR:n K-sarjan vaunuihin (jollaisi tuossa kuvassa on) kuorma olisi ollut 20 tn. | ||||
|
15.01.2016 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös pääosin tuo 59xxx sarja ole tehty Puolassa. | ||||
|
15.01.2016 12:33 | Teppo Niemi | ||
| Todella hyvä määritelmä tuolle junalle. Se on tosiaankin kuin pienoisrautatien peruspakkauksen junan esikuva: puhdas ja lyhyt. | ||||
|
Kuvasarja: JR:n lavettivaunuja kuormausraiteilla Humppilassa |
15.01.2016 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Raideyhteydet Humppilan lavettien lastauspaikkaan katkesivat vuonna 1974 tapahtuneen Jokioisten rautatien lakkautuksen jälkeen tapahtuneessa rautatien purkamisen yhteydessä. Myöhemmin lavettivaunujen lastauspaikan alueelle rakennettiin pukkinosturi, jolloin viimeisetkin jäänteet paikasta katosivat. Nykyisin Humppilassa ei ole lavettivaunun lastausmahdollisuutta. Ja kun tuo Mas -vaunu tuli Jokioisten Museorautatielle, niin se tuli Humppilasta autokuljetuksena ja kuormattiin lavettivaunulle nosturilla. |
||||
|
15.01.2016 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko vieläkin uudempaa, eli 1980-luvulta? | ||||
|
12.01.2016 13:36 | Teppo Niemi | ||
| Jossakin Resiinalehdessä tuota lavettiliikennettä yleensäkin käsiteltiin. Muistaakseni yksi kaatuminen olisi tapahtunut. Muita kapearaideratoja, joilla on ollut käytössä lavettivaunuja, ovat Läskelän rautatie (avattu yleiselle liikenteelle) ja Töölön sokeritehtaan rata. |
||||
|
12.01.2016 12:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja vaunustahan on juttua myös keskustelussa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8974.0. Taloussanomat taas uutisoi nettisivuillaan vaunusta: http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2016/01/12/roberts-coffee-saapuu-vrn-juniin/2016353/12 |
||||
|
08.01.2016 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Toisaalta ilmastonmuutokseen liittyen on usein toistettu mantra, että sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Ja näihin ääri-ilmiöihin kuuluvat siis myös kovat pakkaset ja helteet, kuten voimakkaat tuuletkin. | ||||
|
08.01.2016 12:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siinä tarkoitetaan klo 17.30 ( selviää linkistä http://julia.dy.fi/timetables?s=52&d=7.1.2016 ja alkuperäisestä kuvatekstistä.) Ruotsinkielisessä tekstissä aika oli 17.30. Mitä tulee tuohon Jonnen kommettiin, niin tuo on totta. Ja jos mennään omiin havaintoihini Saksasta, niin siellä tuo 4 min kääntöaika olisi kyllä täysin realistinen. Mutta kun täällä on nuo kuuluisat erikoisolosuhteet, eilenkin tuo kääntö näytti vieneen 27 min! Ja se, että veturinvaihdostä kärsinyt IC 177 lähti tuon eteen, vaikka monella oli veikkaus, että S57 lähtisi ennen tuota IC:tä. |
||||
|
05.01.2016 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja näistä vaunuista on kirjoitettu useassa eri teoksessa. Ainakin yhdessä niistä on mainittu myös Suomen käynti ja sillä matkalla sattunut vaurio. Näistä Suomessa käyneistä vaunuista on yhdestä jopa sisäkuvakin: https://vaunut.org/kuva/62128?s=1 |
||||
|
31.12.2015 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin on mieleeni jäänyt, ettei tuo kuvatekstissä mainittu Tampereen raitiovaunujen raideleveys pidä paikkaansa. | ||||
|
31.12.2015 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja noista 'ylimääräisistä kiskoista' kiinnostuneille löytyy lisää tietoa Liikenneviraston Ratateknisten ohjeista RATO8 Rautatiesillat ja sieltä liitteestä 3 suojakiskojen mitoituksesta ja muuten kohdassa 8.3.4.4 Suistumisen estäminen ja suojakiskot. | ||||
|
28.12.2015 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Eli raiteiden 13/14 välisellä laiturilla. Ja tuolta oikealta reunalta pilkistä SZD:n matalaprofiilinen (siis Keski-Eurooppan liikenteeseen soveltuva) vaunu. | ||||
|
22.12.2015 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Näinhän minulle aikoinaan varikolla kerrottiin ihan samoin kuin Eaov on Ei aivan oikea vaunu. Tuossa kytkimessähän on myös Sa3 paineilmasylinterillä toteutettu irroitus, eikä siinä ole normaalia kytkimen kohdalla olevaa käsivipua, jollainen on venäläisessä kalustossa ja myös suomalaisessa SA3-kytkimellä varustetuissa vaunuissa. Samoin kuin taas nuo pelkät vaihtotyökytkimet olisivat Otso-vaihtotyökytkimiä, siitä huolimatta mihin kalustoon ne on asennettu. | ||||
|
21.12.2015 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Henkilökohtainen veikkaus: yksi ei ole, yksi hyvin epätodennäköinen, yksi mahdollisuuksien rajoissa, mutta epätodennäköinen. | ||||
|
|
21.12.2015 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan Habis1, Habis6 ja Laas1 vaunut. | ||||
|
21.12.2015 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan junan numero JK1776 Kauniainen - Pasila. vaiko peräti JK1772 Siuntio - Pasila? | ||||
|
21.12.2015 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Mikolla on ihan oikea havainto. Lähijuna sivuuttaa Helsinki - Turku Satama-pikajunan (Tuo pikajuna ei seisonut, liikkui vain reipasta kävelyvauhtia veturiviasta johtuen. Pikajunan veturi vaihdettiin sitten Kauniaisissa. | ||||
|
21.12.2015 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän noita sivupuskimellisia neuvostoliittolaisia vaunuja näki vielä 1980-luvulla kohtuullisen säännöllisesti. Käytännössä ne olivat säiliövaunuja. Ja hakasia ei näiden vaunujen kanssa aina käytetty. Mutta lieneekö syynä nyt hakasten käyttöön , että nuo puskimelliset vaunut ovat olleet aika harvinaisia, eikä järjestelymestarilla ole ennaakkoon ollut tietoa sivupuskimista? | ||||
|
18.12.2015 12:54 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo saapuvien junien näyttöä, niin tuohon lienee jopa vahva perustekin: 17.47 saapuu Raiteen 3 pohjoispäähän IC470 Porista ja klo 17.50 puolestaan eteläpäähän IC928 Oulusta (Kuopion kautta). Raiteella 3 on siis mitä todennäköisemmin kaksi matkustajajunaa. Tästä seuraakin pieni pohdinta: Jos raiteelta 3 lähtisi klo 7.05 junat Ouluun, toinen, Parkanon kautta ja toinen Kuopion kautta, niin miten tuo pitäisi tälläisella taululla esittää? |
||||
|
17.12.2015 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Liikenneviraston julkaisussa Rataverkon kuvaus 1.7.2014 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2014-02_rataverkon_kuvaus_web.pdf ) luetellaan Liikenneviraston rataverkolla olevat kääntölavat:' Haapamäki 22 m, Hyvinkää 20 m, Joensuu 20 m, Jämsänkoski 20 m, Karjaa 20 m Kerava 20m Lahti 20m Lappeenranta 22 m, Lieksa 20 m, Nurmes 18 m, Orivesi 13,7, Pasila 22 m, Rovaniemi 20 m, Seinäjoki 22 m Suonenjoki 20 m, Tampere 20 m, Ylivieska 20 m. Lisäksi yksityisraiteilla ja vastaavilla on kääntölavoja edellisessä kommentissa mainittujen lavojen lisäksi. esim Kokkola (20 m), Kontiomäki (20 m) |
||||
|
17.12.2015 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan vielä tarknmin Salminen (JR) - Minkiö, noin ratakm 9 paikkeilta? | ||||
|
17.12.2015 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Puukoristen vaunujen käyttö loppui käytännössä 1989. Viimeisiä kaukojunia, joissa oli puukorisia vaunuja lisävaunuina oli P41 / P42. Tämän liikenteen päätyttyä puukorisia vaunuja olen havainnut vielä muutaman kerran Hanko - Helsinki sunnuntai-iltana kulkeneessa henkilöjunassa. Kuvan Ei vaunu oli siirtynyt tällöin jo Haapamäen höyryveturipuiston käyttöön (hallintaan), ja oli Haapamäen asemapäälikkö Mirka Salmijärven ansiokkaan toiminnan vuoksi saatu juhannusliikenteen lisävaunuksi Jyväskylä - Seinäjoki ja Jyväskylä - Haapamäki - Tampere henkilöjuniin. Yksi näistä lisävaunuista oli 22333, mutta mikä oli kolmas (siis myös 72 paikkainen Ei) vaunu? Tämän jälkeen lisävaunuksi pääsivät myös museovaunuiksi siirtyneet 2652 ja 23002. | ||||
|
|
16.12.2015 16:38 | Teppo Niemi | ||
| Haapamäellä on (viimeisen minulla olevan tiedon mukaan) Liikenneviraston ylläpidossa oleva 22,0 m kääntölava. Sillä onnistuu lähes kaikkien teräskoristen vaunujen (pituus puskimineen myös 26,4 m) kääntö. Ainoa tiedossani oleva poikkeus on SIG-teleillä varustetut Rt-vaunut. Turun toisesta kääntölavasta löytyy kuvaa mm: https://vaunut.org/kuva/48033 , joskin lava ei näy kokonaisena. Lavan pituus näyttäisi olevan 13,7 m lava, jollainen on ollut Turussa vuoden 1965 aikataulukirjan A-osan mukaan. Turun satamassakin on ollut kääntölava: https://kuvat.vaunut.org/thumb/47685d0a030c390af492d53b230c5482.jpg |
||||
|
14.12.2015 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Karin kommenttiin liittyen: Ja jos aikataulukauden 2015-2016 Kusrsbuchiin on uskomista, niin DB AG:n taajamajuna RE (eli Regionalexpress) ajetaan höyryvedolla: http://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn/570_5_Taeglich_nur_23012016_07022016_G01122015.pdf?filename=570_5_Taeglich_nur_23012016_07022016_G01122015.pdf&orig=sT Mutta jos aikaisempien vuosien tilanne toistuu, niin junan vetopalvelun tarjoaa IGE "Werrabahn Eisenach" e.V Ja reitillä Eisenach- Wernshausen - Schmalkalden - Zella-Mehlis tuo juna näyttää olevan ainoa DB AG:n operoima matkustajajuna tulevana talvikautena. Muuten matkustajajunatarjonnasta vasta Süd·Thüringen·Bahn GmbH. |
||||
|
14.12.2015 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan RailAdventuren 103 päässyt kuvaan? Liekö merkkinä Sr3 liikkeistä? | ||||
|
14.12.2015 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Toinen vaihtoehto tuolle Dm-junalle voisi olla P122. Sekin tuli Helsinkiin siinä 10 aikoihin. | ||||
|
14.12.2015 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Tai myös postia, jota kuljetettiin jonkin verran myös katetuissa tavaravaunuissa. | ||||
|
09.12.2015 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Viittaa siihen, että ei tapahdu mitään. ja tämän sanon omasta kokemujksesta, kun ilmoittaja ei ole VR-Track Oy:n tai VR-yhtymä Oyn palveluksessa oleva ilmiö. Päti ainakin sähkörata-asioihin muutama vuosi sitten. Asiat piti hoitaa Tukesin kautta. Eli valvontaviranomaisen. | ||||
|
08.12.2015 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Minkiölle saapuneen junan A94 kokoonpano oli JR11 + LWR160 + KVR15 + KVR14 + LWR52 + HKR4 + JR3 + 'Marski' + LWR51. Neljästä ensiksi mainitusta vaunusta muodostettiin juna Y85, muiden jatkaessa matkaansa Humppilaan. | ||||
|
08.12.2015 13:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja tässä kuvan tilanteessa valmistaudutaan siirtämään vaunuja junasta A94 (Jokioinen - Humppila) dieselvetoiseen Minkiö - Jokioinen junaan Y85. Tuo Minkiölle saapunut junan A94 kokoonpano oli JR11 + LWR160 + KVR15 + KVR14 + LWR52 + HKR4 + JR3 + 'Marski' + LWR51. Neljästä ensiksi mainitusta vaunusta muodostettiin juna Y85. |
||||
|
26.11.2015 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Olikos tähän aikaan voimassa 10 % menopaluu-alennus? (Tuo alennushan on olemassa edelleenkin esim. Mtkahuolto OY:n myymissä normaalihintaisissa linja-autolipuissa.) Eikös tähän aikaan ollut myös meno- ja menopaluulipuilla poikkeamisoikeus? Eli matkan sai keskeyttää kerran meno- ja kerran paluumatkalla. Keskeytysmerkinnän teki lipuntarkastaja (konduktööri tai rahastaja) jos poikkeamispaikalla ei ollut lipunmyyntiä. Muussa tapauksessa lippu piti leimauttaa asemalla, jolloin aseman leima tuli takapuolelle. Kun katsoo leimoja, niin meno on aloitettu Helsingistä 10.10 - 10.19 välisenä aikana lähteneellä R-junalla ja matkaa on jatkettu Helsingistä 15.10 - 15.19 lähteneellä R-junalla. Paluumatkan leimat näyttäisivät olevan P014X ja se viittaisi kovastikin pikajunaan P14X( tuo X merkitsee jotain numeroa 0 ... 9) Eli ainakin paluumatkalla lippua ei ole leimattu Hikiä - Riihimäki välillä ja menomatkan osalta on kolme vaihtoehtoa: Tuo jälkimmäinen R-juna on jatkanut edelleen samalla junahenkilökunnalla Lahteen tai lippua ei tarkastetu Riihimäen ja Hikiän välillä. Kolmas vaihtoehtohan on, ettei lippua ole käytetty Riihimäen ja Hikiän väliseen matkaan. |
||||
|
24.11.2015 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Mikon kommenttiin vastauksena sanoisin, että kyseessä näyttää olevan aivan normaali erotuskenttä rakenne. | ||||
|
21.11.2015 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Ei se riitä, että se siirretään Haapamäelle. Siitä viirrosta voi seurata myös suurempi uhka veturin säilymiselle, etenkin jos "kunnostusprojekti" annetaan asiaan perehtyvättömien ja hetken innostuksen vallassa oleville henkilöille. Tälläisista projekteista on esimerkkejä monissa paikoissa, myös Haapamäellä. Mutta tuon veturin kunnostus vaatii todellisia resursseja, eli ammattitaitoisia tekijöitä, kyvykkään vetäjän ja ennen kaikkea rahaa. Materiaaleja tuskin on saatavissa ilmaiseksi. Lisäksi tulee varautua myös siihen, että projektin vetäjän mahdollisuuksiin prjojektin edistämiseen tulee muutoksia. |
||||
|
20.11.2015 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Rautateiden verkkoselostuksen 2016 http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23984/lv_2014-03_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf/42b81e86-3c59-4074-a8d6-81a8346cb845 (joka siis kuvaa tilannetta aikataulukaudella 2016 alkaen 13.12.2015) mukaan Keuruun liikennepaikalla ei ole rinnakkaisnimeä (eli virallisesti toista nimeä). | ||||
|
20.11.2015 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Imatra T, Harakka on minun arvaukseni | ||||
|
19.11.2015 11:37 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun verrataan näiden vaunujen ikää saksalaiseen käytössä olevaan kalustoon, niin ei voi kun ihmetellä suomalaisia erityisolosuhteita. Drehscheibe-lehden forumin mukaan vanhimmat käytössä olevat 'silverit' eli myös hopeakolikkoina tunnetut edelleenkin käytössä olevat lähiliikennevaunut ovat valmistettu 1962 -1965. http://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?31,7619463 |
||||
|
13.11.2015 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Helpottamaan matkustajien nousua vaunuihin? | ||||
|
12.11.2015 09:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja Timpan vuonna 2004 kommentin jälkeen hurujen tilanne on tällä hetkellä surkea. Kumpikaan säilyneistä vetureista ei ole ajokuntoinen. Mutta toisaalta pikkulinnut ovat visertäneet, että molempien vetureiden palauttamiseksi toimintakuntoiseksi on mahdollista lähitulevaisuudessa. | ||||
|
12.11.2015 07:49 | Teppo Niemi | ||
| Makuuvaunujen määräaikaishuollot tehtiin tuolloin kai Ilmalan varikolla paitsi Turusta lähtevien vuorojen osalta pienemmät päivittäishuollot myös Turussa. Konepajakorjaukset (eli väli- ja täyskorjaukset sekä vauriokorjaukset) suoritti Turun konepaja. | ||||
|
|
11.11.2015 16:32 | Teppo Niemi | ||
| Täh. Missäs se toinen pullahuru piileskelee? | ||||
|
10.11.2015 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Paikaksihan merkittiin km20. Espoon aseman nykinen sijaintihan on 20 + 600. Eli paikka sijainnee Espoon aseman itäpuolella. | ||||
|
09.11.2015 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 22348 ollut vielä silöloin diskovaunun tunnuksella Eikd. Eik:ksi vaunu palautui vasta Valtterin myötä. | ||||
|
07.11.2015 16:29 | Teppo Niemi | ||
| Kotipaikkamerkistä ei löydy mainintaa Suomen Valtionrautateiden Liikenneosaston Aakkosellisesta Kiertokirjekokoelmasta tammikuun 1. päivään 1909. Eli merkintä on käsittääkseni tullut tämän ajankohdan jälkeen. | ||||
|
05.11.2015 11:58 | Teppo Niemi | ||
| Kun tutkin pysäytyskuvaa, niin sekä Elonetin pätkän ulkokuvassa että Halisen Jounin linkaamassa kuvassa on juuri sama vaunu, eli 2053. Tuo Halisen Jounin linkissä oleva vaunu on listojeni mukaan vuodelta 1938 ja kuuluu sarjaan Rk. Käsittääkseni tuon vaunun aluskehys on vanhempi. Mutta tuo aluskehyksen ikä on vain MUTU-tietoa. | ||||
|
|
05.11.2015 09:15 | Teppo Niemi | ||
| Täytyypi muistaa katsoa kertooko 1960-luvun puolivälin kaukojunien vaunujärjestys jotain. Muuta muistini mukaan Eik-vaunuja ei oltu eritelty. Mutta Eljaksella on todennäköisesti paljon tarkempaa tietoa. Katsotaan samalla selviääkö paikkojen numerointia käsittelevistä julkaisuista jotain uutta. | ||||
|
|
05.11.2015 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Väitttäisin, että ei ole. Ainakin ulkokuvat kerovat, että kyseessä olisi Rk vaunut. Ja ymmärsin tuosta pätkästä, että kyseessä olisi ollut modesrnisointi, ei siis uudet vaunut. Eik vaunut ovat vanhempia ja taas Cik vaunut olisivat esittelyssä vasta parin vuoden kuluttua. Samalla voisi vastata myös Mäkisen Jussin melkein neljä vuotta vanhaan kysymykseen: Kuvan vaunuhan on ollut alun perin vuonna 1948 valmistunut 100 paikkainen Ei 22265, muutettu Eik-vaunuksi vuonna 1955. |
||||
|
03.11.2015 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Neuvostoliiton aikanahan puhuttiin itäisessä yhdysliikenteessä pehmeästä ja kovasta vaunusta. | ||||
