Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03.2016 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Mutta entistäkin mielenkiintoisemmaksi tämä muuttuu. Vaunu on selvästikin sotasaalisvaunusta (4 aks katettu tavaravaunu) tehty, jotenka olisi oletettavaa, että tuo vaunu löytyisi listoilta. | ||||
|
23.03.2016 09:09 | Teppo Niemi | ||
| Puupylvääistä ja niiden sidonnasta päätellen vaunussa on Neuvostoliittoon menevää tavaraa. Vaunun sarjatunnus ei ole Hdk, vaan Hv. Hv-vaunuja ovat numerosarjan 90002 ... 96133. Näiden vaunujen pituus puskimineen on 8,80 m ja akseliväli 4.12 m kuormausalan pituus 7,55 m (lukuun ottamatta vaunua 96300, jossa ne ovat 8,40 m, 3,8 ja 7,15). vaunujen kuorma on 16,5 tn. Nämä vaunut ovat siis rakennettu H- vaunujen vanhoille kehyksille, joka näkyy mm kuvan vaunussa laakeripesän kuviorautaohjaimena. Hdk vaunujen numerosarja alkaa numerosta 96301. Hdk vaunujen pituus puskimineen on 9,18 m, akseliväli 4,5 m ja kuormausalan pituus 7,55 m sekä kuorma 17,0 tn. Ennen vuotta 1943 molemmat vaunut kuuluivat sarjaan Hdk. |
||||
|
|
23.03.2016 08:52 | Teppo Niemi | ||
| Johan löytyi mielenkiintoinen vaunu! Yritin hakea Montoselta saadulta sotasaalisvaunujen luettelosta päivää, jolloin tämä vaunu olisi tullut liikenteeseen. Mutta enpä löytänyt edes sarjaa jaati yhtään 1800 - 1899 numerosarjaan kirjattua vaunua. Oppia ikä kaikki! | ||||
|
17.03.2016 09:01 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni tuo vaunu ei ole Hdk (ollut ennen vuotta 1942), vaan Hv. Hv vaunuiksi muutettiin H vaunuista uudelleenrakennetut Hdk vaunut. Muutoksen ajankohtaan liittyy Hdk-vaunujen kuorman nosto 15 tn -> 17 tn. Hv vaunujen kuorman jäädessä 15 tn. | ||||
|
16.03.2016 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Johan on aarteita... | ||||
|
16.03.2016 08:48 | Teppo Niemi | ||
| Eipä kyse ole sotakorvausjunasta vaan Vainikkala raja - Kauklahti - Vuokra-alueen raja välillä kulkeneesta kauttakulkujunasta Veturi kuuluu johonkin S-sarjan alasarjaan ja numero on 11-30. Tätä samaa veturisarjaa käytettin myös Vuokra-alueen kautta kulkeneiden suomalaisten matkustajajunien veturina Kauklahden ja Tähtelän välillä. Toinen kuva näistä kauttakulkujunista löytyy: https://vaunut.org/kuva/34359 Todella kuvaharvinaisuus. Kiitoksia |
||||
|
15.03.2016 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Itse en voi yhtyä Teemun kommenttiin. Mielestäni Saksan rautateillä hallitaan asiakaslähtöinen toimintamalli. Siitä olen päässyt nauttimaan mm asemien lipputoimistoissa samoin kuin jaettavien junien (eli juna jaetaan väliasemilla eri määränpäihin meneviin osiin) laituriopasteissa, junien kilvityksessä ja jopa junien tarjoiluhenkilökunnan palveluissa. Siellä tuntuu että asiakasta halutaan palvella, toisin kuin Suomessa, joissa matkustajista halutaan eroon. | ||||
|
14.03.2016 12:45 | Teppo Niemi | ||
| Levyopastimeltahan tuo näyttää | ||||
|
14.03.2016 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Junan ensimmäimen vaunu näyttäisi olevan CEhit ja ne ovat valmistuneet Valtionrautateiden Pasilan konepajalta vuonna 1977. Eli ilmeisestikin ovat tulleet liikenteeseen toukokuussa 1977. | ||||
|
09.03.2016 15:02 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuuluikohan tämä AS20 kalustoon. Lisätietoja löytyy mm http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-15_20m_apusilta_web.pdf | ||||
|
03.03.2016 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nämä ovat olleet 'vakiovieraita' Münchenin päärautatieasemalla usean vuoden ajan. Die Länderbahn operoi nimellä Alex Münchenistä Hoffin, Prahaan, Lindauhun ja Obersdorffiin. Viime tammikuussa matkustin Alex-junalla Regensburgista Müncheniiin entisessä DR / DB AG:n modernisoidussa vaunussa. | ||||
|
01.03.2016 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Ei mitenkään mahdotonta, että esiopastimen valaistus hoituu varastoidulla aurinkosähköllä. | ||||
|
26.02.2016 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan Malmi? | ||||
|
15.02.2016 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Mutta täysin totta Matkahuolto Oy:n lipuissa, eivätkä ne ole sidottu mihinkään tiettyyn vuoroon (osassa kylläkin liikennöitsijärajoituksia johtuen liikennöitsijöiden hinnoittelusta) | ||||
|
08.02.2016 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Ja näitä merkkejä tuli käytettyä joulukorteissa vielä siten, että vein ne postivaunuun. Siihen aikaan lähetysten jättäminen suoraan postivaunuun onnistui, muttei enää paria vuotta myöhemmin. Ja kohta koko postivaunuliikenne päätyi historiaan. | ||||
|
08.02.2016 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Olikos tuo pieni puron ylittävä silta rajasilta vuosina 1944 - 1956? Eli Porkkalan laivastotukikohdan rajastahan on kyse. Ja ylikulkusillan kohdalla sijaitsi Tyriksen seisake, johon saakka suomalaiset paikallisjunat tulivat Karjaan suunnasta. | ||||
|
05.02.2016 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Itse veikkaan jälkimmäistä. Junahan jakaauntuu Sunnuntaista perjantaihin Kouvolassa siten, että etuosa jatkaa Joensuuhun ja takaosa taas Kajaaniin. Tällöin takaosan lähtiessä Kajaaniin saadaan tähän osaan uusi veturi nopeammin, kun se tulee Edoon kiinni, eikä tarvitse odottaa Joensuun osan lähtöä pois tieltä. | ||||
|
04.02.2016 17:35 | Teppo Niemi | ||
| Ja linkki yhteen Stutgardin suistumisonnettomuuteen: http://www.eisenbahn-unfalluntersuchung.de/SharedDocs/Publikationen/EUB/DE/Untersuchungsberichte/2012/053_Stuttgart%20Hbf.pdf?__blob=publicationFile&v=5 | ||||
|
04.02.2016 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä veturi on myös viimeinen DB:n 103 sarjan luokkakorjauksessa käynyt veturi. Seuraava luokassa käynyt veturi onkin Rail Adventuren 103. | ||||
|
|
03.02.2016 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Kimmolle kiitos vaunun alkuperäisestä sarjasta. Pääsee tutkimaan, mitä minulla olevasta vaunuja käsittelevistä kirjoista löytyy: Sarjamerkki on vaunussa BR, onkohan vielä tehty jotain, miksi saanut uuden sarjatunnuksen. Sen sijaan pituustieto on oikea. DB AG:llä ilmeni jokunen vuosi sitten Stuttgart HBF:llä suistumisa silloin kun juna kulki vaihdekujassa veturin työntämän. Onnettomuuksien yhdeksi syyksi tutkijat saivat juuri vaunun pituuden. | ||||
|
02.02.2016 09:07 | Teppo Niemi | ||
| Ilkka lienee lähimpänä oikeaa tietoa. Enpä huomannut itse kirjata veturin tietoja ylös. Mutta huomattavasti isommasta veturista kuin T9.3 on kyse. | ||||
|
|
01.02.2016 16:20 | Teppo Niemi | ||
| Luistijhan siitä puuttuu. Eli harvoinpa on tilaisuus nähdä luistin solia. | ||||
|
|
01.02.2016 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Sekin kyllä puuttuu, muttei ylimmästä pyöreäsrä aukosta. | ||||
|
01.02.2016 09:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun luki BOB (joka liikennöi Meridian nimellä München - Saltzburg reitillä, niin ei voi kuin ihmetellä, miten operaattorilla on varaa paljon EU:n minimiehtoja parempiin korvauksiin junien myöhästymistapauksissa. Jo 15 mi oikeuttaa korvauksiin.... Lisätty linkki esitteeseen: http://www.der-meridian.de/uploads/meridian/documents/98/alles-was-recht-ist.pdf |
||||
|
01.02.2016 08:27 | Teppo Niemi | ||
| Rantaratahan valmistui Pasilan ja Karjaan välille vasta 1903 ja Karjaan ja Turun välille parisen vuotta aijemmin. Liekö tuo vuosi 1895 rakennustöiden aloitusvuosi vaiko VR-huijausta? | ||||
|
22.01.2016 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Eli vaunu on vuodelta 1912 ja uudelta numeroltaan 22030, ja on hylätty vuonna 1956. | ||||
|
21.01.2016 17:11 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Ei-vaunut olisi alun perin numeroitu 28XX sarjaan. Olikohan se vuonna 1931, mun numeromuutos toteutettiin? | ||||
|
16.01.2016 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäinen Gbl 48001oli tumman vihreä, muut olivat ruskeita alumiinisin ovikehikoin. Koko Gbk ja Gbkk sarjat ovat valmistuneet tumman vihreinä | ||||
|
15.01.2016 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni JR:llä ei ole ollut muita vastaavia raiteita. Tuo Minkiöllä oleva pätkä on tehty joko vuoden 1986 syksyllä tai vuoden 1987 keväällä. | ||||
|
15.01.2016 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin on jäänyt mieleeni, että LWR:n K-sarjan vaunuihin (jollaisi tuossa kuvassa on) kuorma olisi ollut 20 tn. | ||||
|
15.01.2016 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös pääosin tuo 59xxx sarja ole tehty Puolassa. | ||||
|
15.01.2016 12:33 | Teppo Niemi | ||
| Todella hyvä määritelmä tuolle junalle. Se on tosiaankin kuin pienoisrautatien peruspakkauksen junan esikuva: puhdas ja lyhyt. | ||||
|
Kuvasarja: JR:n lavettivaunuja kuormausraiteilla Humppilassa |
15.01.2016 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Raideyhteydet Humppilan lavettien lastauspaikkaan katkesivat vuonna 1974 tapahtuneen Jokioisten rautatien lakkautuksen jälkeen tapahtuneessa rautatien purkamisen yhteydessä. Myöhemmin lavettivaunujen lastauspaikan alueelle rakennettiin pukkinosturi, jolloin viimeisetkin jäänteet paikasta katosivat. Nykyisin Humppilassa ei ole lavettivaunun lastausmahdollisuutta. Ja kun tuo Mas -vaunu tuli Jokioisten Museorautatielle, niin se tuli Humppilasta autokuljetuksena ja kuormattiin lavettivaunulle nosturilla. |
||||
|
15.01.2016 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko vieläkin uudempaa, eli 1980-luvulta? | ||||
|
12.01.2016 13:36 | Teppo Niemi | ||
| Jossakin Resiinalehdessä tuota lavettiliikennettä yleensäkin käsiteltiin. Muistaakseni yksi kaatuminen olisi tapahtunut. Muita kapearaideratoja, joilla on ollut käytössä lavettivaunuja, ovat Läskelän rautatie (avattu yleiselle liikenteelle) ja Töölön sokeritehtaan rata. |
||||
|
12.01.2016 12:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja vaunustahan on juttua myös keskustelussa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8974.0. Taloussanomat taas uutisoi nettisivuillaan vaunusta: http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2016/01/12/roberts-coffee-saapuu-vrn-juniin/2016353/12 |
||||
|
08.01.2016 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Toisaalta ilmastonmuutokseen liittyen on usein toistettu mantra, että sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Ja näihin ääri-ilmiöihin kuuluvat siis myös kovat pakkaset ja helteet, kuten voimakkaat tuuletkin. | ||||
|
08.01.2016 12:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siinä tarkoitetaan klo 17.30 ( selviää linkistä http://julia.dy.fi/timetables?s=52&d=7.1.2016 ja alkuperäisestä kuvatekstistä.) Ruotsinkielisessä tekstissä aika oli 17.30. Mitä tulee tuohon Jonnen kommettiin, niin tuo on totta. Ja jos mennään omiin havaintoihini Saksasta, niin siellä tuo 4 min kääntöaika olisi kyllä täysin realistinen. Mutta kun täällä on nuo kuuluisat erikoisolosuhteet, eilenkin tuo kääntö näytti vieneen 27 min! Ja se, että veturinvaihdostä kärsinyt IC 177 lähti tuon eteen, vaikka monella oli veikkaus, että S57 lähtisi ennen tuota IC:tä. |
||||
|
05.01.2016 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja näistä vaunuista on kirjoitettu useassa eri teoksessa. Ainakin yhdessä niistä on mainittu myös Suomen käynti ja sillä matkalla sattunut vaurio. Näistä Suomessa käyneistä vaunuista on yhdestä jopa sisäkuvakin: https://vaunut.org/kuva/62128?s=1 |
||||
|
31.12.2015 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin on mieleeni jäänyt, ettei tuo kuvatekstissä mainittu Tampereen raitiovaunujen raideleveys pidä paikkaansa. | ||||
|
31.12.2015 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja noista 'ylimääräisistä kiskoista' kiinnostuneille löytyy lisää tietoa Liikenneviraston Ratateknisten ohjeista RATO8 Rautatiesillat ja sieltä liitteestä 3 suojakiskojen mitoituksesta ja muuten kohdassa 8.3.4.4 Suistumisen estäminen ja suojakiskot. | ||||
|
28.12.2015 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Eli raiteiden 13/14 välisellä laiturilla. Ja tuolta oikealta reunalta pilkistä SZD:n matalaprofiilinen (siis Keski-Eurooppan liikenteeseen soveltuva) vaunu. | ||||
|
22.12.2015 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Näinhän minulle aikoinaan varikolla kerrottiin ihan samoin kuin Eaov on Ei aivan oikea vaunu. Tuossa kytkimessähän on myös Sa3 paineilmasylinterillä toteutettu irroitus, eikä siinä ole normaalia kytkimen kohdalla olevaa käsivipua, jollainen on venäläisessä kalustossa ja myös suomalaisessa SA3-kytkimellä varustetuissa vaunuissa. Samoin kuin taas nuo pelkät vaihtotyökytkimet olisivat Otso-vaihtotyökytkimiä, siitä huolimatta mihin kalustoon ne on asennettu. | ||||
|
21.12.2015 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Henkilökohtainen veikkaus: yksi ei ole, yksi hyvin epätodennäköinen, yksi mahdollisuuksien rajoissa, mutta epätodennäköinen. | ||||
|
|
21.12.2015 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan Habis1, Habis6 ja Laas1 vaunut. | ||||
|
21.12.2015 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan junan numero JK1776 Kauniainen - Pasila. vaiko peräti JK1772 Siuntio - Pasila? | ||||
|
21.12.2015 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Mikolla on ihan oikea havainto. Lähijuna sivuuttaa Helsinki - Turku Satama-pikajunan (Tuo pikajuna ei seisonut, liikkui vain reipasta kävelyvauhtia veturiviasta johtuen. Pikajunan veturi vaihdettiin sitten Kauniaisissa. | ||||
|
21.12.2015 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän noita sivupuskimellisia neuvostoliittolaisia vaunuja näki vielä 1980-luvulla kohtuullisen säännöllisesti. Käytännössä ne olivat säiliövaunuja. Ja hakasia ei näiden vaunujen kanssa aina käytetty. Mutta lieneekö syynä nyt hakasten käyttöön , että nuo puskimelliset vaunut ovat olleet aika harvinaisia, eikä järjestelymestarilla ole ennaakkoon ollut tietoa sivupuskimista? | ||||
|
18.12.2015 12:54 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo saapuvien junien näyttöä, niin tuohon lienee jopa vahva perustekin: 17.47 saapuu Raiteen 3 pohjoispäähän IC470 Porista ja klo 17.50 puolestaan eteläpäähän IC928 Oulusta (Kuopion kautta). Raiteella 3 on siis mitä todennäköisemmin kaksi matkustajajunaa. Tästä seuraakin pieni pohdinta: Jos raiteelta 3 lähtisi klo 7.05 junat Ouluun, toinen, Parkanon kautta ja toinen Kuopion kautta, niin miten tuo pitäisi tälläisella taululla esittää? |
||||
|
17.12.2015 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Liikenneviraston julkaisussa Rataverkon kuvaus 1.7.2014 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2014-02_rataverkon_kuvaus_web.pdf ) luetellaan Liikenneviraston rataverkolla olevat kääntölavat:' Haapamäki 22 m, Hyvinkää 20 m, Joensuu 20 m, Jämsänkoski 20 m, Karjaa 20 m Kerava 20m Lahti 20m Lappeenranta 22 m, Lieksa 20 m, Nurmes 18 m, Orivesi 13,7, Pasila 22 m, Rovaniemi 20 m, Seinäjoki 22 m Suonenjoki 20 m, Tampere 20 m, Ylivieska 20 m. Lisäksi yksityisraiteilla ja vastaavilla on kääntölavoja edellisessä kommentissa mainittujen lavojen lisäksi. esim Kokkola (20 m), Kontiomäki (20 m) |
||||
|
17.12.2015 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan vielä tarknmin Salminen (JR) - Minkiö, noin ratakm 9 paikkeilta? | ||||