Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.10.2020 17:18 | Jussi Tepponen | ||
| Raitalan Paavon (Minkiön entinen pysäkinhoitaja) haastatteluissa hän kuvailee vaunuja punaiseksi. Tämä lienee vaunujen väri pellitettyinä ennen vuosien 1921-22 remonttia, jolloin vaunut moderniositiin ja niihin asennettiin sähkövalot. Samassa haastattelussa hän nimittäin mainitsee mm taitettavat ruuhka-ajan istuimet, joita oli pellitetyissä vaunuissa. | ||||
|
08.10.2020 23:07 | Jussi Tepponen | ||
| Ilkka, Reinon lisäämä suurennus, jossa näkyy myös tuo veturin numerokyltti (2) löytyy kuvasta: https://vaunut.org/kuva/142643 |
||||
|
08.10.2020 23:06 | Jussi Tepponen | ||
| Kiitokset! Linkitän tämän tuohon veturikuvaan, jossa keskustelua on käyty: https://vaunut.org/kuva/142310 |
||||
|
|
08.10.2020 09:48 | Jussi Tepponen | ||
| Olisi hienoa, jos Timo voisi skannata tuon valmistajankyltin kuvasta paremmalla tarkkuudella. Kävin läpi kaikki MRY:n arkiston kuvat ja kaikissa alin rivi on epäselvä, eli valmistajannumero jää niissä arvoitukseksi... | ||||
|
08.10.2020 08:07 | Jussi Tepponen | ||
| Vielä semmoinen tieto Karille, että Schöma saapui Minkiölle kunnostuksen jälkeen talvisäilöstä Toijalasta 15.6.1986. Eli tuon täytyy olla myös kuvan ottamispäivä. Veturi vietiin ensin Vaasasta tuonne Toijalaan ja vasta alkukesästä Minkiölle. | ||||
|
30.09.2020 09:08 | Jussi Tepponen | ||
| Vai amerikkalaisittain balloon loopin. | ||||
|
|
24.09.2020 12:04 | Jussi Tepponen | ||
| Kiitokset tiedosta. Joku tuossa veturissa oli tuttua ja nyt kun katsoo Kausala-Leininselän kuvia, siellä se veturi on (O&K 10504/1923) ja sama pyöreä numerokyltti (2) veturin kyljessä. | ||||
|
|
21.09.2020 23:12 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo veturin numerokyltti poikkeaa tavallisesta. Yleensä numerot olivat joko irtonumeroina tai vain maalattu veturin kylkeen. Äkkiseltään muistan vain Loviisa-Vesijärven rautatien käyttäneen tuollaisia pyöreitä veturin numerokilpiä. | ||||
|
|
21.09.2020 15:58 | Jussi Tepponen | ||
| Kuvaa kun zoomailee tuo takaseinä näyttää olevan tehty ristiin naulatuista lankuista. Lienee varhainen versio myöhemmin kapearaidedieselvetureissa käytetyistä paksuista metallilevyistä, joilla estettiin veturin ohuet pellit helposti läpäisevän pitkän puutavaran iskeytyminen veturiin miehistöön. | ||||
|
08.09.2020 16:15 | Jussi Tepponen | ||
| Jos kuvaa suurentaa (esim selaimessa "Näytä kuva" ja sitten CTRL +, jolla kuvaa saa suurennettua), näkyy selvästi, että seinä on paljasta vaaleaa hirttä. Tuolloin kuva lienee otettu noin 1895-96, koska ulkoseiniä ei ole vielä laudoitettu, mutta ruho on jo kasvanut aseman ympärillä siten, ettei rakennustöistä näy enää mitään. Myös Jokioisten asemasta on olemassa kuva, jossa laajennusosan seinät ovat paljasta vaaleaa hirttä. |
||||
|
06.09.2020 11:01 | Jussi Tepponen | ||
| Onkohan tuosta julkisivun ikkunoiden yläpuolelta poistettu jotkut kyltit? Voisiko olla, että venäjän- ja ruotsinkieliset aseman nimikyltit olisi jostain syystä poistettu? | ||||
|
04.09.2020 21:19 | Jussi Tepponen | ||
| Helsinki via Parkano makuuvaunu via Turku satama! | ||||
|
04.09.2020 21:17 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo laiturin vieressä oleva on se isompi ja ensimmäinen matkustajavaunu. Tuossa tavaravaunuletkassa lienee yksi umpivaunuista (toisesta tehtiin se museorautatiellä oleva matkiustajavaunu). | ||||
|
31.08.2020 10:00 | Jussi Tepponen | ||
| Lyhin yleisöaikataulun mukainen kesä ja pisimmät junat. Kuvaa hyvin tätä aikaa turvaväleineen ja jälleen kiristyvine rajoituksineen. | ||||
|
20.08.2020 22:47 | Jussi Tepponen | ||
| Lieneekö sukua tälle pikkuiselle: https://www.vaunut.org/kuva/59272 | ||||
|
17.06.2020 11:48 | Jussi Tepponen | ||
| Tuosta vasemmalla olevasta Ferrarian ja sahan suuntaan alas menevästä raiteesta oikealle kääntyvä raide meni junan takana piilossa olevien varastorakennusten väliin (viljavarasto, mylly ja väkirehuvarasto). Varastorakennukset ja myllyrakennus ovat vielä jäljellä. Joissain vanhoissa ilmakuvissa tuo raide on näkyvissä. Pääratalinja kiersi rakennukset pohjoispuolelta (oikealla olevan puhelintolpan vasemmalta puolelta) matkalla Loimijoen ylittävälle sillalle. | ||||
|
17.06.2020 11:40 | Jussi Tepponen | ||
| Tarkennuksena tuohon ensimmäiseen kommenttiini, että kiviholvi korvattiin tuolla palkkisillalla vuonna 1940. Vuoden 1936 Karhumäen ilmakuvassa kiviholvi näkyy vielä paikallaan. | ||||
|
11.06.2020 12:58 | Jussi Tepponen | ||
| Resiinasta 2/1981 löytyi tarkka päivämäärä kuvalle, eli kuva on otettu 24.4.1981, jolloin HKR5 tuotiin kuorma-autolla Jokioisille. Raiteen päähän oli kaivettu kuoppa, johon auto peruutettiin ja veturi työnnettiin kiskoille. | ||||
|
20.05.2020 19:07 | Jussi Tepponen | ||
| Puukaasutin (eli häkäpönttö) tuo on. Move 2 sotakorvausvetureita toimitettiin Neuvostoliittoon puukaasuttimella varustettuina, kun taas Suomeen jääneet yksilöt muutettiin dieseleiksi, jolloin malliksi tuli Move 21. Kuva lienee otettu noin vuonna 1946. | ||||
|
20.04.2020 19:52 | Jussi Tepponen | ||
| Tarkemmassa kuvassa valmistajanlaatassa näkyy juuri tuo numero 288/1917, Eli veturi on alunperin Aktiebolaget Pankakoski -nimisen yhtiön veturi n:o 4, joka on valmistunut 16.7.1917. Veturi on sarjaa M III ja raideleveys 600 mm (tiedot Tampellan papereista). Vaikuttaa myös, että kuvausta varten veturin katsojaan päin oleva kylki olisi maalattu mattamaalilla, mutta takaseinä olisi jätetty kiiltäväksi. Eli ilmeisesti kuva on joku virallinen kalustokuva. |
||||
|
20.04.2020 14:13 | Jussi Tepponen | ||
| Kirjassa "Alaska Bombay ja Billy Boy Jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla", sivulla 41, mainitaan "Kantakaupungin muita hienostoravintoloita olivat Palladium (vuoteen 1922 Gradin) Bulevardinkatu 2:ssa…". Helsingin Sanomat 13.10.1922 no 277 etusivulla on mainos, jossa lukee: "Kahvila-Ravintola PALLADIUM ent. GRADIN avataan lauantaina lokakuun 14 p:nä klo 2 päivällä Kahvikonsertilla. Soittoa klo 2-4 ja 8-12. Eli kuva täytyy olla otettu kesällä 1923 tai sen jälkeen, koska ravintolan nimenä on jo Palladium. Sivuhuomiona voi mainita sen, että ko ravintolassa tarjottiin useimmin teetä (kovaa), kuin kahvia. Muitakin paheita siellä kertoman mukaan harrastettiin... |
||||
|
17.03.2020 10:38 | Jussi Tepponen | ||
| MRY:n kuva-arkistossa oheinen kuva on kommentoitu näin: Forssan sahan raiteita etualalla. Taustalla Forssan kirkko ja Linikkalan koulu. Etualalla näkyy puisia rakennustelineitä, joten kuva lienee otettu voimalaitoksen tai sen savupiipun rakennustyömaan telineiltä käsin. Verta kuvaan 2094. Ajankohta: kesä 1923 |
||||
|
16.03.2020 16:18 | Jussi Tepponen | ||
| Todennäköisesti kuva on syksyltä / syyskesältä 1911, jolloin rata rakennuksineen valmistui. Tosin kiskotus Jamaliin ja sen sivuraiteille oli valmistunut jo syksyllä 1910. Lisätietoa löytyy mm. tästä artikkelista: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/892600?term=Jamalin&page=7 Vasemman puoleisesta ikkunasta näkyy vielä sisällä oleva rakennustöissä käytetty teline / pukki ja pääsy kuistilta kummankin puolen ulko-oville ja seinälle on estetty halkojen päälle asetetulla riu'ulla. Onkohan seinät tai ovet juuri maalattu? |
||||
|
13.03.2020 22:25 | Jussi Tepponen | ||
| Taitaa noita muitakin hänen kuviaan löytyä MRY:n arkistosta, pitää yrittää kaivaa niitä esiin. Toinen paljon Suomessa kuvannut britti oli Malcolm Knight, joka liikkui täällä vajaa 10 vuotta D. Trevor Rowea myöhemmin. Olen skannaillut ja kirjaillut hänen kuviaan ylös MRY:n kuvatietokantaan talven aikana. Kokoelmasta löytyy kapearaiteisten kuvien lisäksi kuvia leveältä puolelta. | ||||
|
|
13.03.2020 00:45 | Jussi Tepponen | ||
| MRY:n valokuva-arkistosta löytyi toinen D. Trevor Rowen ottama kuva Lokomosta suoraan sivulta. Ko kuvassa oli päiväys 16.5.1960 ja tämä kuva lienee otettu samana päivänä, koska veturi on samassa paikassa ja keli on samanlainen, sekä kankikoneiston asento on täsmälleen sama! | ||||
|
12.03.2020 00:10 | Jussi Tepponen | ||
| Ei:n peräpään varjoista voisi luulla sen olevan junan viimeisen vaunun. Aurinko paistaa vaunun alle siten, että näyttäisi, ettei sen takana ole enää vaunuja. | ||||
|
27.02.2020 09:01 | Jussi Tepponen | ||
| Pystyisikö alkuperäistä skannattua tiedostoa zoomaaman niin paljon, että moottorin tyyppikilpeä näkisi enemmän. Se vosi paljastaa ajankohdasta jotain? Lasinegatiivit kun ovat usein tosi tarkkoja. | ||||
|
16.12.2019 16:03 | Jussi Tepponen | ||
| "Radalla kulku sakon uhalla kielletty"? | ||||
|
16.12.2019 16:00 | Jussi Tepponen | ||
| Kuin ilmetty Jokioinen (JMR)! | ||||
|
29.11.2019 23:20 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno ajankuva ajalta, jolloin talvet oli vielä talvia. Hauska myös huomata, että samankaltaisen junan ajaminen vain pari sataa metriä tästä Forssan suuntaan olisi mahdollista myös tulevana talvena! Kuvan saapashousu mies vaikuttaa kovasti junailija Sulo Tuloselta. | ||||
|
22.11.2019 06:25 | Jussi Tepponen | ||
| Ei oikein täsmää rakenteet Akavataloon. Jotenkin näyttäisi, että etualalla on hiekkapengertä. Voisiko kuva ollakin Turusta, kun ratikkakiskot ovat jääneet noin vähälle käytölle? | ||||
|
02.11.2019 20:12 | Jussi Tepponen | ||
| Olen aikaisemmin pohtinut voisiko kuva olla jatkosodan ajalta, jolloin pääesikunnan eloukuvaosasto toimi Forssasassa? Tuo m/36 asepuku oli kuitenkin käytössä sodan aikana. Tällöin ajankohta olisi 1941-44 välillä. | ||||
|
27.10.2019 19:06 | Jussi Tepponen | ||
| Aivan kuvan oikeassa reunassa pilkahtaa kulma korkeammasta saaresta nimeltään Södra Blekholm, Klippan tai Luoto. Helsinkikuvan alkuperäisessä kuvassa saaren päällä näkyy 1897 suljetun telakan aikainen rakennus, mutta ei 7.8.1899 avattua ravintola Klippanin rakennusta. https://www.sailsandsea.fi/helsingin-veneveistamoita-ja-tel/blekholmens-batvarf-ym/ https://www.ravintolasaaristo.fi/120-vuotisjuhla.html Aftonposten 19.03.1897 kirjoittaa, että veneveistämön vuokrasopimus saarella päättyy 1.12.1897. Nya Pressen 16.05.1898 kirjoittaa, että vuokraoikeudet saareen huutokaupataan eniten tarjoavalla 26.5.1898. Eli myöhäisin kuvanottoaika on kesä 1898 (eli kuva ei voi olla vuodelta 1899). |
||||
|
|
24.10.2019 23:14 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä se seuraava satama on Reposaari (Räfsö), koska sinne on kestänyt kuitenkin jonkun aikaa matkata ja sieltä on saanut lastia paluumatkalle. Laivasta löytyi mielenkiintoista tietoa. Sen tarina päättyi vakuutuspetokseen, jossa se upotettiin: https://vidamaritima.com/2010/01/la-extraordinaria-vida-de-emilio-gomez-diaz-y-el-naufragio-del-vapor-baracaldo/ |
||||
|
|
24.10.2019 21:45 | Jussi Tepponen | ||
| Jos kaivelee sanomalehdistä vanhoja laivojen kulkulistoja löytyy S/S Baracaldo:st seuraavaa ajankohtaan sopivaa: Nya Pressen 24.07.1898 no 197: "Helsingfors. Inklarerade fartyg. 22 juli. spanska ängf. Baracaldo, G. San Vicente, fr. Blyth, stenkol;" Nya Pressen 29.07.1898 no 202: "Utklarerade fartyg. 27 juli: spanska ängf. Baracaldo, G. San Vicente, t. Räfsö, barlast;" Nya Pressen 17.08.1898 no 33: "Angf. Baracaldo fr. Blyth, L. Krogius & C.o 1,394 tons stenkol." Eli alus on ollut pe 22.7.1898 - ke 27.7.1898 Helsingissä purkamassa 1394 tonnin kivihiililastia Blyth:istä ja jatkanut sen jälkeen painolastissa Porkkalan Räfsö:hön. Siellä on ilmeisesti lastattu jotain, sillä sieltä on lähdetty eteenpäin 5.8. Vuodelta 1899 tai 1901 ei löydy Helsingissä käyntejä. Hiililastista on myös purettu aika iso osa proomuihin laivan vieressä, joten jos kuvassa on kyse tuosta käynnistä ollaan varmaan tiistaissa tai keskiviikossa. Tuota puoltaa noiden päivien säätilakin, joka sopii kuvaan. |
||||
|
24.10.2019 21:02 | Jussi Tepponen | ||
| Nuo lavettivaunun (truck-vaunun) piirustukset löytyvät Teknikern-lehden helmikuun 1902 numerosta 267 sivulta 7: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122441?page=7 Saman lehden sivulta 9 alkaa mielenkiintoinen artikkeli "Transportörer för befordrande af normalspåriga järnvägsvagnar längs en smalspårig järnväg.", joka selittelee piirrustuksia. |
||||
|
16.10.2019 13:55 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno yksityiskohta ovat nuo lyhyen laiturin "pidentäjät", eli junaan nousemista helpottavat porrasjakkarat. Lähin niistä on tasoristeyksen tällä puolella ja kaksi muuta veturin vieressä. | ||||
|
08.10.2019 08:29 | Jussi Tepponen | ||
| No hieman pilke silmäkulmassahan tässä on oltu, mutta ihmisten pukeutumisen perusteella näytöskauden alkuun jää nuo päivämäärät, jolloin lämpötila on ollut sopivin noin kesäiseen pukeutumiseen. Joku pilvistä enemmän tietävä voisi vielä sanoa onko taustalla muodostumassa lämpimän sään jälkeen ukkoskuuroja, jolloin säätilastojen avulla aikaikkunaa saattaisi pystyä vielä hiukan kaventamaan ;-) | ||||
|
|
07.10.2019 14:10 | Jussi Tepponen | ||
| Tämä lähde mainitsee elokuvan "Nuori Seikkailija" ensi-illaksi 27.7.1951 ja elokuvateatteriksi juuri Tuulensuun: https://elonet.fi/fi/elokuva/188132 Kuvassa toriväki näkyy olevan kesämekoissa ja hihat ylös käärittyinä. Ilmatieteenlaitoksen säätilastojen mukaan heinä- elokuussa 1951 on lämpötila ollut yli 24 astetta 26.7., 28.7., 3.8.-5.8. ja 8.8.-9.8. Etualan toripöydällä on myös myynnissä uusia perunoita, joten tuo heinäkuun loppu (26.-28.7.) 1951 voisi olla aika lähellä oikeata ajoitusta. |
||||
|
12.09.2019 09:42 | Jussi Tepponen | ||
| Kuva voisi leikkauksen kasvuston perusteella olla 1950-luvulta, jos kaksoisraide on otettu käyttöön 1942. 1950-luvulla rakennettiin myös kovasti uusia sähkölinjoja ja kuvan vasemmassa laidassa taitaa näkyä pylväiden perusteella uudehko sähkölinja. Oikeanpuoleiselle raiteelle on myös pölkynvaihto meneillään. Mikä tuo vasemman puoleisen raiteen vieressä oleva pömpeli on? Siinä on pari vinotukea raiteen suuntaan. |
||||
|
11.09.2019 15:51 | Jussi Tepponen | ||
| Kun vertaa uudempiin kuviin nuo kallionpiirteet ovat lähellä Pönttövuoren vanhan tunnelin pään kallionpiirteitä: https://vaunut.org/kuva/2582 Tuossa tuo tunnelin päällä oleva poikittaissuuntainen murros, sekä oikealla puolella tunnelin päällä alhaalta ylöspäin nouseva halkeama (tai poran jälki), joka päättyy kolmiomaiseen lippaan (uudemmassa kuvassa tuo jälki on lähes pienen koivun takana) ovat samanlaisia kuin Pönttövuoren tunnelissa. |
||||
|
|
10.09.2019 14:53 | Jussi Tepponen | ||
| Vaikuttaa rautatietunnelin työmaalta. Kaivostunneleissa (esim Paraisten Kalkki) oli paljon enemmän kiveä suuaukon päällä. Hauska yksityiskohta tuo tunnelin kattotasolla oleva kottikärrymies, joka kurkistelee suuaukosta ulos. | ||||
|
10.09.2019 14:34 | Jussi Tepponen | ||
| Jos kylkimainokset ovat vaihtuneet vuosittain on 1974 oikea vuosi, sillä tässä on sama Fujicolorin kylkimainos (6.5.1974): https://vaunut.org/kuvasivu/18520 |
||||
|
07.04.2019 20:29 | Jussi Tepponen | ||
| Tuon valmistajan numero on 10267, eli tilaaja on Riihimäen - Lopen rautatie. Vuonna 1936 tuo veturi myytiin Nokia Oy:lle, jonka radalla se oli loppuun saakka. | ||||
|
07.04.2019 19:48 | Jussi Tepponen | ||
| Se että olen nähnyt kuvan jossain jäi vaivaamaan ja selattuani läpi MRY:n valokuvatietokantaa löytyi kuva ja seuraava selitys, josta selviää ilmeisesti kuvan kuvaaja (Sulo Tulonen) ja muuta taustatietoa. Alkuperäinen kuva on rajattu suuremmaksi, joten esim. veturin numero "4" näkyy siinä. -mry02393 -Jokioisten rautatie -1940-luvun loppu -Forssa -Kokoelma Sulo Tulonen / Ilkka Hovi -Kuvassa juna Humppilasta on saapunut Forssan asemalle. Jokioisten rautatien uusi Tubize höyryveturi n:o 4 on kytketty junasta irti ja on vierimässä talleille samalla kun verkkaisimmat matkustajat vasta laskeutuvat junasta. Matkustajavaunut olivat todella tarpeeseen, sillä moottorivaunujahan ei enää ollut käytettävissä ja bussiliikenne ei ollut vielä tehnyt matkustajajunia tarpeettomiksi. Kuva julkaistu Resiinassa 2/1977. |
||||
|
19.12.2018 15:12 | Jussi Tepponen | ||
| 09.10.1897 Tampereen Uutiset nro. 155 sivu 2 —Jokioisten rautatiesilta Humppilan— Jokioisten— Forssan radalla, joka on ensimmäinen kapearatainen rautatie maassamme, vihittiin lokak. 4 päivänä tarkoitukseensa. Silta on rakennettu Jokioisten joen yli Jokioisten naulatehtaan läheisyyteen. Forssasta tuleva juna saapui paikalle klo 3 j. pp. kahden veturin vetämänä, kuljettaen mukanaan joukon matkustavaisia. Jokioisten kartanosta ja lähitienoilta oli myöskin saapunut paljon yleisöä. Suomen valtion edusmiehenä oli insinööri K. Lindberg ja Jokioisten yhtiön insinööri H. Norrmén, Sillan vihkiminen tapahtui siten, että veturit kiinnitettiin toisiinsa ja kutstut henkilöt nousivat vetureihin ja niin kuljettiin hiljaista vauhtia uutta siltaa pitkin. Päivän kunniaksi olivat tehtaan työntekijät ehtopäivällä vapaat. Jokioisten rautasilta on n. k. pendeli-silta, rakennettu 3:lle kaksoispilarille, ja solakkarakenteinen kuin se on näyttää se erittäin sirolta kauniissa ympäristössään komeitten koivujen reunustaman joen varrella. Rakennustöitä on johtanut insinööri E. Sonck ja ovat ne niin ripeästi edistyneet että rata liikennettä varten avataan jo maaliskuussa. |
||||
|
|
19.12.2018 09:59 | Jussi Tepponen | ||
| Taisi käydä niin, että kun lavettivaunut tulivat käyttöön 1930-luvulla piti holvikaari korvata tuolla palkilla, jotta lavetilla olevat VR:n vaunut mahtuivat sillan alta. Kuvien perusteella Ferrarialle vietiin ainakin VR:n säiliövaunuja lavettivaunujen päällä. | ||||
|
18.12.2018 22:39 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno kuva ja kuvakulma sillasta, joka oli Suomen oloissa hyvin ainutlaatuinen. Sillan korkeuden voi todella tuntea tästä kuvasta! | ||||
|
17.12.2018 17:21 | Jussi Tepponen | ||
| Vai olisiko Humppila Hbf... | ||||
|
|
13.12.2018 13:38 | Jussi Tepponen | ||
| Asemarakennuksien nimikyltit menevät aina aseman (liikenenpaikan) nimen mukaan, sillä muuten tulisi sekaannusta siitä, missä oikeasti ollaan. Asemarakennuksia on Suomessa vuosien varella siirretty hyvinkin paljon eri paikkojen välillä ja nimi on aina vaihtunut sijaintipaikan (liikennepaikan) mukaan. Aseman sisälle tehdään ensi kesäksi näyttely Riipan asemarakennuksesta, minkä yhtenä osana tuo nimikylttikin on. Etsimme parhaillaan mm. vanhoja valokuvia Riipan aseman historiasta tuota näyttelyä varten. |
||||
|
09.12.2018 20:11 | Jussi Tepponen | ||
| Lappeenranta tuo on. Tuo takana näkyvä rakennus on tämä: https://goo.gl/maps/zEw67yA5xpy |
||||