Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.08.2014 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sijainti oli joka tapauksessa luultavasti Tampereen kylmin. Tästä etelään katsottaessa maisema on täysin alavaa ilman mitään maastoesteitä ja tuuli osui varmasti mitä parhaiten juuri tähän. | ||||
|
14.08.2014 22:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuota, tuota. Venäläisen automaattikytkimen paineilmatoiminen irrottaja on kyllä esim. Sr2:ssa, mutta siinä ei ole tätä vaihtotyökytkimen paineilmaohjattua sankaa. Pitäisin varsin mahdollisena, että Vapiti on alun perin tarkoittanut juuri tätä sankaa, mutta en ole varma: sanottiinko esim. pienvetureissa käytettyä pelkkää sankaa ilman SA3-kytkintä milloinkaan Vapitiksi? | ||||
|
14.08.2014 15:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyseessä on, Toni, niin harvinainen malli, valmistettu 2 kpl, eikä kumpikaan ole eikä ole ollut VR:n omistuksessa, niin detaljeista on valunut huononlaisesti tietoa. | ||||
|
|
14.08.2014 12:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hieno ja tunnelmallinen kuva, joka toi ensimmäisenä mieleeni tuoksut, vaikken ole koskaan käynyt lähelläkään tuollaista paikkaa. Voin kuvitella, että rakenne tuoksuu tervalta ja lankkuihin valuneelta öljyltä, johon sekoittuu halkojen puuntuoksu ja höyryveturin tuoksujen sinfonia. | ||||
|
13.08.2014 16:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei voi sanoa, että "muuan xx:een". (Tilanne on nyt 1-1, paitsi että minä en tee kirjoitusvirheitä, vaan kirjoitan joskus vain väljempien sääntöjen mukaisesti). | ||||
|
13.08.2014 16:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tästä nähdään, että kalikka kalahti omaan nilkkaan. Tämä teksti on kirjoitettu kahdella kädellä, jolloin pilkkujakin on helpompi lisäillä sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan. edit: typå :o} |
||||
|
|
13.08.2014 15:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos vain sinulla on Reino tallessa niitä vyörytyslaitoksen ja ympäristön kuvia niin laita ihmeessä esille. Siinähän oli myös jonkinlainen kivikukon tapainen iso rakennelma, jota sanottiin pommisuojaksi. | ||||
|
|
13.08.2014 15:00 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuvaan on tullut myös hyvin näkyviin 60-70 -lukujen taitteen Shellin logo-, fontti- ja värimaisema. Sain joskus 1968 jouluna Legon "ison" Shell-huoltoaseman ja siinä oli juuri tuollainen värimaisema logoineen https://c2.staticflickr.com/8/7037/6908793765_d7d6023336_z.jpg. Tämän tyylin tavoittaminen on tärkeää tätä kuvaavan ajan pienoisrautatien rakentajallekin. Tyyli toistuu myös tässä sarjassa http://bricker.info/images/sets/648_brickset.jpg | ||||
|
12.08.2014 22:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eiköhän tuo 200 saavuta ja sitä ylläpidä. | ||||
|
|
12.08.2014 09:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samalla tavalla isossa 2501:ssa ei ole koskaan ollut harmaa-valko-puna -maalausta yhdessä 2500-sarjan alkuperäisen nokkakomeron kanssa. | ||||
|
|
11.08.2014 23:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En myöskään arvaa, mitä Mikko tarkoittaa, mutta veturihan on rakenteeltaan kutakuinkin alkuperäisasussaan mutta maalaus on tämän päivän maalaus; nykyään 2501:ssä on monia yksityiskohtia, missä se eroaa tästä mallista, paitsi maalaus. Mutta koska tämä on suurella todennäköisyydellä maa(ilma)n ainoa tämän mittakaavan Dv, niin älkäämme antako pikkuasioiden haitata menoa. Upea peli joka tapauksessa. Ja "tällä päivällä" tarkoitan siis veturin nykyasua, ennen kuin se viherretään. |
||||
|
11.08.2014 23:00 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nimen etymologiaa en nyt osaa sanoa, mutta syystä, joka ei juuri nyt tule mieleeni, sekä Ilmalaan että Tus oli nimenomaan saattoliikennettä eikä vaihtotyötä. Oliko syynä se, että kuljettiin aina "värien mukaan" vai mikä? Jormat? Nykyäänhän molemmat ovat vaihtotyötä eli Ilmalan saattoja ei ole jäljellä muuta kuin puhekielessä. |
||||
|
|
11.08.2014 16:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| ...joka näkynee kuvassa; sininen Kana, vai Ankkako se oli. | ||||
|
|
11.08.2014 16:09 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Asiantuntevalla harrastajasivustolla käytetään muutenkin usein tarkkaa alan termistöä ja ammattilaisslangiakin niin näin olkoon myös tässä: työntäminen on vaunujen työntämistä ja peräyttäminen on tietyssä, harvinaisessa tilanteessa koko junan liikuttamista takaisin tulosuuntaansa esim. vauhdin ottamista varten mäkeen jäännissä. | ||||
|
|
11.08.2014 12:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kenen rakentama tai omistama tuo Dv on? Varsin hyvän näköinen peli. | ||||
|
10.08.2014 17:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| M100-kaluston äänimaailma pistää hymyilyttämään. Tuskin olen missään kiskokalustossa kuullut taajuusmuuttajan vonkunaa, joka tässä Strömbergin 1. sukupolven vehkeessä on muutenkin varsin omaperäinen, niin voimakkaana sisällä istuen. M200-kalusto muuten kallistuu aina liikkeelle lähtiessään; olettehan huomanneet? |
||||
|
10.08.2014 12:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nätti pelihän tuo. Siinä ei enää näe sitä 80-luvun Giugiaron kädenjälkeä, niin tunnistaminen on vaikeampaa. PS. Se Volvo 262C oli yhtä karmean näköinen kuin mitä 780 on nätti :o} | ||||
|
10.08.2014 12:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En minäkään satavarma ole. On mahdollista, että taajuusmuuttajan GTO-tyristorit tai IGB-transistorit värisevät pätkiessään tätä varsin tuhtia sähköä tai että joku niiden välittömässä läheisyydessä oleva kotelon tms. osa resonoi. Tuo ajomoottoriselitys on vain ollut luultavaa ja helposti omaksuttavissa. | ||||
|
|
09.08.2014 23:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mikä pirssi se muuten oli, Topi? | ||||
|
|
09.08.2014 22:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eiköhän Topi ole oikeassa ja selvimmin ääni kuulu ajomoottoreiden rautasydämestä, joka resonoi taajuusmuuttajan syöttämän sähkön taajuuden mukana. | ||||
|
|
09.08.2014 22:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Battista Farina omaksui lempinimensä "Pinin" (=pikkuveli) osaksi nimeään ja kuoli vuonna 1966. Nimeään kantava suunnittelutoimisto toimii edelleen ja voi hyvin. | ||||
|
09.08.2014 12:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Haulla: Et 66 näet lisää kuvia, Toni. Ruuvikytkin on epäilemättä tehty helpottamaan Emman hinausta. | ||||
|
09.08.2014 12:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Harvinaista herkkua. | ||||
|
08.08.2014 23:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hunajata, hunajata! | ||||
|
08.08.2014 23:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vähäiset tietoni ja lukuisat käsitykseni kertovat, että kun moottorien rungoissa alkoi esiintyä halkeamia, B-porras lukittiin ja veturia saattoi siis "käskeä" korkeintaan 15-portaalla. Moottoreihin valettiin sitten Suomessa (no, olivat ne alkuperäisetkin Tampellan valamia mutta kuitenkin) uudet, vahvistetut rungot ja B-porraskin vapautettiin. Mitä tehoihin tulee, niin kuten Jormakin muistelee, niin portaat olivat "lahoja" ja harva moottori kiersi nimellisen 1500 r/min ja vaihteistoon siirtyvä teho oli nimellistä alhaisempi. Jo 1300 r/min maksimikierroksina vaihteistoon menevä teho rajoittuu noin-arvoon 850 hv, normaalin 1300 hv sijaan; ei ihme, että deeveet tuntuivat joskus laiskoilta jopa pareissa. Joskus 1980-luvun lopulla alettiin ilmiöön kiinnittämään kunnossapidossa huomiota, epäilemättä joidenkin junapainojen nousun yhteydessä, ja yhä useammat koneet kiersivät kiltisti täydet kierrokset tai ainakin lähelle. Jos ollaan, Mikko, ihan tarkkoja, niin eiköhän poraaminen pikemminkin kasvata iskutilavuutta ja jos ahtimissa riittää puhtia ja ruiskutus säädetään sopivaksi, niin moottoristahan pitäisi lähteä enemmän tehoa kuin alun perin. Toki tämä etu saavutettaisiin Dv:ssä vasta kolmosvaihteella. Juhanin kertoma tieto on kiintoisa; tuotekehittely se vain jatkuu 1950-luvun päämoottorin parissa. Tämä vahvistaa joskus esittelytekstiin kirjoittamaani, joka meni suunnilleen näin: "Nämä eivät ole mitään perämoottoreita eivätkä ruohonleikkureita, vaan korkeasti ahdettuja turbodieselmoottoreita, jotka työskentelevät lähellä lämpöteknistä ylärajaansa". |
||||
|
|
08.08.2014 12:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä kun puhutaan "vanhasta" käynnistysäänestä, niin ei puhuta vielä "tosi wanhasta". Nimittäin alun perin Düsterloheissa ei ollut äänenvaimenninta, vaan Dv:n, silloisen Sv:n tai Sr:n käynnistysääni oli korvia vihlova vihellys, esim. Tampereen asemalla laiturilla oli turha yrittää puhua käynnistyksen vaatimana aikana, jos jollain raiteella Sv:tä käynnistettiin. Äänenvaimentimet tulivat joskus 1975-80 nurkissa, ja tuloksena on tämä "vanha" vaan ei "tosi wanha" käynnistysääni. Dr15:n korkeapainekäynnistyksen paineissa puhuttiin muistaakseni kolminumeroisesta luvusta, mutta oliko se 130 bar vai 200 bar, niin puuttuu selvä muistikuva. |
||||
|
08.08.2014 12:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aivan hiivatillisia vehkeitä, kuten vorgissa sanottaisiin :o} | ||||
|
|
07.08.2014 16:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veikkaukseni on, että samaan aikaan, kun Düsterloh:eista alkavat varaosat loppua, niin paineilmastarttien valmistajat ovat tuoneet entistä modernimpia startteja markkinoille ja päätös vaihtaa on ehkä helppokin. | ||||
|
06.08.2014 18:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oikealta vasemmalle on umpivaunu ja sitten aukivaunu :) Mutta kertokaapa tietävämmät tuosta Bg:n (entisen Gb:n) jalkajarrusta; oliko se tarkoitettu heittoihin tms., niin, että junamies seisoi tuolla neliskanttisella jalansijalla ja painoi toisella jalalla jarrua ja sai näin hiljennettyä heitetyn tai laskumäestä lasketun vaunun nopeutta? Vai miten? |
||||
|
04.08.2014 16:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos on 78 kuutiota tavaraa, joka painaa 450 kg per kuutio, niin tavara painaa 35100 kg. | ||||
|
04.08.2014 01:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Makuuvaunu on hyvä arvaus, vaikken olekaan ihan noin harvalla ikkunajaolla niitä ennen nähnyt. | ||||
|
03.08.2014 19:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Reilut parikymmentä vuotta myöhemmin otettu kuva samoilta tienoilta https://vaunut.org/kuva/54174 | ||||
|
02.08.2014 11:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| "Pakko" mainita tässä yhteydessä, että kun tehdään "oikein hienoa" pienoisrautatietä, niin kaarteisiin voidaan tehdä siirtymäkaaret ja tietenkin kallistus. Näihin on kehitetty yksinkertaisia työmenetelmiä ja kaavoja niin, että lopputulos on uskottavan näköinen :o} | ||||
|
01.08.2014 19:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä oli mahdollista, että vaihteen mitoitus ei ollut riittävä sn 120:een. Kaarresäde ehkä riitti, mutta kun vaihteesta puuttuu siirtymäkaari, josta aiheesta juuri toisen kuvan yhteydessä puhuttiin, niin kaarre tuntuu paljon rajummalta. Näin muistaakseni MN:kin asiasta mainitsi; aika loogista näin jälkikäteen ajatellen. | ||||
|
01.08.2014 19:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni oli vaihdepiiri nimeltään Kivääri. | ||||
|
|
01.08.2014 17:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vaihteiden kunto oli ehkä virallinen selitys, mutta kerran MN tuli veturilipulla paikun päällä Hki-Ri ja hämmästyi sitä, miten paljon pitkä vaihde aiheuttaa sivuttaisheittoa 120 km/h nopeudessa. Vakikäyttäjät olivat tietysti siihen tottuneet, mutta tämä ajo aiheutti sen, että hän sanoi alkavansa selvitellä asiaa ja ennen pitkää näihin vaihteisiin tuli 110 km/ rajoitus. | ||||
|
31.07.2014 15:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No kiitos, Jorma. Diesel- ja sähkövetureiden tekninen historia on aihe, joka itseäni jaksaa kiinnostaa, ja josta oppii vähän väliä jotain uutta. Mm. vaunut, rautatiemaantieto ja höyryveturit jäävät vähemmälle, mutta onneksi te asiantuntijat osaatte ja jaksatte vastailla kysymyksiin näistäkin aiheista :o} | ||||
|
|
30.07.2014 20:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen itse miettinyt asiaa paljon, eikä tuo aiemmin kirjoittamani jenkkiläisen veturivalinnan perusteista ole suinkaan muut seikat poissulkeva. Esimerkkejä riittää paljon ja asia on niinkin syvällä, että yhteen aikaan EMD tarjosi samaa veturia sekä turbolla että ilman, koska oli rautatieyhtiöitä, jotka eivät halunneet maksaa ahtimen lisähintaa. Hollantilais-sveitsiläiset RAm-TEE -junayksiköt myytiin Ontario Northlandille Kanadaan (no, saman koulun käyneitä insseja kuitenkin), ja niiden vetovaunut, joissa oli kaksi Werkspoorin 1000 hv:n dieseliä ja mm. joustava ajomoottorikäyttölaite, hylättiin melko pian, koska niiden huoltokulut olivat paljon korkeammat kuin firman F7:jen. Luulisi F7:n päämoottorinkin syövän naftaa hullun lailla, mutta näköjään eroa syntyy; jenkkien patavanhoillinen suunnittelufilosofia on saanut aikaan ainakin sen, että veturit ovat kestäviä ja käyvät vain hyvin harvoin huoltohallissa tai korjaamolla. Niinikään Krauss-Maffein hydraulisella voimansiirrolla toteutetut muskeliveturit romutettiin ennen aikojaan niin, että ainakin yhtenä syynä oli, että ne poikkesivat totutuista jenkkiläisistä käytännöistä liiaksi. EMD:n päämoottori perustuu, jollei suoraan Wintoniin, niin ainakin Wintonin 1930-luvun alun 201-moottorista saatuihin kokemuksiin, ja ne olivat alkuun niin ongelmallisia (EMD:t, eivät Wintonit), että eräänkin moottorin kehittäjän sanotaan vastanneet kysymykseen, että "miten moottorit kestivät alkuvaiheessa", että "no, öljytikkujen kanssa meillä ei juurikaan ollut ongelmia"... Ja siis ensimmäinen EMD:n oma moottori oli 567-sarja vuodelta 1938; 1960-luvun puolivälissä sylinteri porattiin isommaksi ja saatiin 645-sarja ja vielä myöhemmin iskunpituutta lisättiin niin, että saatiin 710-sarja; eli EMD ei ole kehittänyt lainkaan kokonaan uutta veturimoottoria vuoden 1938 jälkeen, poisluettuna epäonninen nelitahtinen H-moottori noin vuodelta 2000. Niinikään EMD:n vetureissa on ollut Blombergin telit kaiketi ainakin 70 vuotta. Ilmeisesti ei kannata kehittää mitään uutta, kun vanha ja kestäväksi havaittu, kelpaa. Vain jotkut suhteellisen yksinkertaiset periaatemuutokset ovat "lyöneet läpi", päägeneraattorin malli vaihdettiin 1960-luvulla kolmivaihegenuksi, koska se lienee kevyempi eikä vaadi juurikaan huoltoa; päätös oli varmaan helppo. Samoin modulirakenteisuuteen siirtyminen GE:n vanavedessä helpotti huoltoja ja kehityksen vaatima lisäkustannus oli helppo myydä asiakkaalle. Vaihtoehtoja varmasti oli, mutta patavanhoillisuus myi: EMD:n markkinaosuus oli vuosikymmenet 70% luokkaa. Mutta on kyllä erikoista, että likimain uusissakin jenkkidieseleissä osa tekniikasta perustuu 1930-luvun ratkaisuihin. Ei vain kannata kehittää uudempaa. |
||||
|
28.07.2014 23:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni 20 asteessa käynnistetään ja 50 asteessa saa ottaa kierroksia. | ||||
|
|
28.07.2014 22:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Latauksessa. | ||||
|
28.07.2014 22:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Juuri tätä korostetaan linkkaamassani esityksessä; hybridiveturin päästöt ovat pienet (no, hei, oikeasti, minkä hyvänsä veturin päästöt ovat pienet verrattuna T43:n alkuperäisiin päästöihin. Mutta nyt takaisin studioon: ), kun se käy tyhjäkäyntiä vähän ja tehoja ottaessaan päämoottori käy sen ihanteellisella toiminta-alueella. Hybridiveturin ongelmana on vielä se, että rakenne on protoluonteestaan johtuen mutkikas ja kallis ja myös epäluotettava. Toisaalta, jos ajatellaan, että hybridiveturi saattaa olla oikeastaan vain taajuusmuuttajaveturi, jonka välipiiri muodostetaankin akuista eikä kondensaattoreista; se ei ole sen mutkikkaampi kuin muutkaan. Mutta toistaiseksi protoluonteisuus pitää sen harvinaisena jopa hypetetystä käyttöalueestaan Yhdysvalloissa. |
||||
|
|
28.07.2014 10:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ekassa linkissä mainitaan tehoksi 280 hv. Alkuperäisen T43:n EMD 567-koneen teho on 1445 hv, joka on saatettu toisessa linkissä pyöristää 1500 hv:ksi; sinänsä väärin, koska alkuperäiskonetta ei enää tässä genset-versiossa ole. Tuossa on varsin kiintoisaa lisätietoa veturista. Eli tuon Cumminsin koneen teho on siis 280 hv, mutta veturina laitteiston kokonaisteho on 1200 hv http://tinyurl.com/nj9vh34 |
||||
|
27.07.2014 23:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mitkä upeat värit! | ||||
|
27.07.2014 23:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nyt tuli kyllä minulle uutta tietoa. Mikä opastin tulo-opastin sitten oli, ellei se ollut pääopastin? Piti sen varmaan jossain kategoriassa olla? | ||||
|
27.07.2014 11:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vastaavasti usein tuon näköisillä vilkkuvaloilla on hälytetty puhelimeen jalkautunutta henkilökuntaa. Arvaan niinikään mitään tietämättä, että vilkkuvaloilla voitaisiin hälyttää henkilökunta, kun paikallisluvat pitää palauttaa pikajunan jo seistessä t u l o t o l p a l l a . Tämä kaikki tietysti ennen henkilökohtaista mobiiliviestintälaitteistoa. | ||||
|
27.07.2014 11:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| ...tai aloittaneet sähköistyksen 15 vuotta aiemmin. | ||||
|
27.07.2014 11:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En tietysti hämmästy Pendojen kondalla enää mistään, mutta olen odottavalla kannalla tuon lähteen suhteen, lähinnä sen vaikutuksesta ulkomaisiin Pendoihin, joita on siis todella paljon. Jos sama syy aiheuttaisi esim. brittiläisten Pendojen paalauksen, tarkoittaisi se, että Virgin Raililta lähtisi koko nopea kalusto kerralla. Ja mitä tuohon Mikon kommentin jälkimmäiseen kappaleeseen tulee, Pendoihinhan parhaillaan tehdään ja on tehty jonkinlaista mid-life -muutostyötä, ja niillä pitäisi olla 20-30 vuotta käyttöikää jäljellä. Nyt ei ole oikea aika paalata vajaan puolen miljardin arvosta nopeata kalustoa. |
||||
|
27.07.2014 11:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Wow. Olen monet kerrat miettinyt, miltä SähköLätän hallintalaitteet näyttänevätkään. Kiitos kuvasta! | ||||
|
|
26.07.2014 20:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendojen paalamistarpeesta ei ole vielä mainintaa wikipediassa, muunkielisissäkään. Löytyykö tähän lähdettä? Kyseessä olisi melkoinen takaisku koko Euroopan vähemmän kehittyneiden maiden suurnopeusliikenteelle: pendoja on sekä Italiassa että Briteissä viitisenkymmentä kummassakin, ja kourallinen muutaman muun maan kalustossa. Jos Suomen Pendot paalataan, tarkoittanee sama näiden yli sadan junayksikön, ja liki poikkeuksetta ko. maan nopeimman junan, paalaustarvetta. |
||||
|
|
26.07.2014 18:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Myöskään menneiden aikojen säännöistä ei löytyne sanaa "tulotolppa". Tässä mielessä en näe eroa eri sääntöjen välillä, kyseessä on slangi-ilmaisu ja se on ollut sitä aina. Jyrki tosiaan mainitsi silmät; raideopastimen näyttämän opasteen slangi-ilmaisu on ollut "silmät" ehkä niin kauan, kun raideopastimia on ollut käytössä. Vanha "aja"; kaksi valoa päällekkäin, oli "silmät pystyssä", aja varovasti eli valot viistosti "silmät vinossa" ja seis-opaste eli valot vierekkäin oli "silmät poikittain". Lupia annettaessa lupa saatettiin antaa muodossa "raideopastimien opasteiden mukaan", mutta käytännössä sanottiin "silmien mukaan" tai "silmän mukaan" tai jopa "silmällä" tai "silmillä". Jos liikkuminen edellytti myös pääopastimien opasteiden noudattamista, lupa saattoi olla muodossa "Silmät ja värit" tai jopa "silmä-väri". Raideopastimia alettiin muuttaa valoiltaan punavalkoisiksi hieman ennen, kuin Sääntöön tuli määräys määrämuotoisista viesteistä ja tällöin nämä hyvinkin kirjavat lupakäytännöt yhtenäistettiin. |
||||
|
|
26.07.2014 16:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sana "tulotolppa" on tosiaan aktiivisessa käytössä edelleen ja sen "synonyymi" on liikennepaikkaa suojaava pääopastin. | ||||
