Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.02.2013 17:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ai niin, se Nelkku. Suomisen Tapanin Fintoys http://www.fintoys.com/ kertoo, että se oli Plastexin suomalaista valmistetta. Kuva löytyy tuolta sivustolta kohdasta muovilelut ja se Dm4:n kohdalla oleva linkki vie hienoon vanhaan joulumainokseen. | ||||
|
|
25.02.2013 17:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Loistavia ideoita Eljakselta! Aika paljon rautatiekaluston pienoismalleja valmistetaan mittakaavassa 1:87 eli H0, Martin. Autokalustosta suurin osa lienee suunnattu brittimarkkinoille, koska mittakaavat ovat siellä suositummat 1:72 ja 1:76. Ajatus Hr11:sta kirjahyllymallina on mitä suositeltavin; teettihän Postikin, vai mikä Itella se on, paitsi postilinja-autosta, myös postivaunusta kirjahyllymallin, ja epäilemättä juuri Kiinassa. Pullahuruja numeroitu 5000 kpl:een erä, myyntihinnassa (esim. 30 e) kymppi ekstraa ja jokaisessa virallinen lahjoituskirja siitä, että on mallin ostamalla lahjoittanut kympin maailman ainoan Pullahurun kunnostukseen. |
||||
|
24.02.2013 18:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitän. | ||||
|
24.02.2013 14:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuitenkin sveitsiläiset ovat varmaan merkittävien käkikellojen valmistaja ja viejämaa. (Niin teenkin :o} ). |
||||
|
|
24.02.2013 11:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Rekkajunissa on tosiaan Käkikelloja, ne aikoinaan korvasivat niissä käytetyt Sr1-parit joten siinä on veturi paikallaan. Jämsän-Rauman akselilla kulkee pieni määrä Sr2:ia rahdeissa, samoin ajoittain on ollut Tpe-Ri tavarajunissa. | ||||
|
|
24.02.2013 10:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En varmaan osannut etsiä mutta laita linkki vaikka englanninkieliseen, kiitos. | ||||
|
|
23.02.2013 22:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei toki, Kari. Niitä käytetään mielellään rahtien vetämiseen. | ||||
|
23.02.2013 20:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oho! Tuo on aika tuore juttu. Kiitos Mikko. | ||||
|
|
23.02.2013 17:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En tiedä olisiko se kehitystä nykyiseen jos pitäisi kauppaan saakka lähteä. Shapewaysilta voi tilata esineen netissä, maksaa sen netissä ja UPS tuo sen kotiovelle. | ||||
|
23.02.2013 16:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuten tuossa Viron raideleveyttä koskevassa kohdassa mainitsin, niin siellä on edelleen kaventamatta joitakin rataosia eli kavennus Neuvostoliitossa kesti 1950-luvun alusta valtion loppuun saakka. Mutta siis virolaiset jatkavat kaventamista tavoitteena kauttaaltaan 1520 mm:n rataverkko. | ||||
|
23.02.2013 16:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eka Magnusson on vakinimi mm. Joppe Karhusen kirjoittamassa sotakirjallisuudessa. Kuuden pudotuksen lentäjä-ässä, jonka laivue on saavuttanut maailmanennätyksen pudotussuhteessa: 850 pudotettua viholliskonetta 32 oman lentäjän hinnalla. | ||||
|
23.02.2013 15:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itse asiassa ainakin yhdessä vaunussa on ollut sauna. Palasin joskus 1983 tai jotain Helsingistä PRK:n kerhoillasta ja junassa oli EFit, jonka matkatavaratilaan oli rakennettu puinen tai peräti hirsinen sauna, muistaakseni jotain teekkaritempauksena. Sauna oli niin leveä, että sen ohi oli vaikea kulkea (jo parikymmentä kiloa sitten) ja muistaakseni toiselta puolelta se oli oviaukossa kiinni. Harmi, jos tästä ei ole jäänyt dokumentaatiota. | ||||
|
|
23.02.2013 15:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ilkka tuossa konkretisoi aika tarkkaan tuon oman ideointini. Mutta, maalaamatta mitenkään pirua seinille, kaikki alkaa ja loppuu tilasta, joka on niukkuushyödyke pahimmasta päästä, vielä huomioiden nämä lähimmän kymmenen vuoden tarpeet. Mutta josko siihen löytyisi ratkaisu kun sopiva porukka pääsee asiaa selvittelemään. Tosiaankin hinauskunto: on täysin eri planeetalta alkaa kunnostaa Hr11:aa hinauskuntoiseksi näyttelyesineeksi kuin Porkkanaa ajokuntoiseksi; siinä on purettava, kunnostettava ja osittain rakennettava uudelleen sisäpuoli, ulkopuoli ja koneisto 79 metrin matkalta junaa, ja olemassaolevasta hankkeesta siis Juhanille&Co hatunnostoni korkealle. Mutta hinauskunto ei vaadi koneistolle muuta kuin mahdollisten suuntalaatikoiden (pysyvä) keskittäminen ja akselilaakereiden tarkastus. Jos veturia halutaan hinata edes joskus junan viimeisenä, on siinä oltava toimivat jarrut, joka vaatii näin vanhassa kalussa jonkun verran vääntämistä, jonka jälkeen jarrut toimivat kuin vaunussa, ilman veturin irrotuspoljin- ja kuljettajaventtiilitoimintoja. Ja ulkomuoto: perusteellinen puhdistus ja todennäköisesti vaatii hiukan tai pahimmassa tapauksessa hiukan enemmän levyä eri puolille veturia; sitten keskikarkeat pohjatyöt (keskikarkeat siksi, että tässä ei tehdä flakemaalattua kapinetta jenkkiautonäyttelyyn, ja toisaalta, eivät nämä konepajan jäljiltäkään aina olisi mainittuun paikkaan kelvanneet, ainakaan palkintosijoille) ja sitten maalaus. Jälkimmäinen on tehty 1960-70 -luvuilla Miranolilla ja levitykseen on käytetty jopa vain telaa ja sivellintä. |
||||
|
23.02.2013 15:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyberias on sellainen verbaalinen ilotulitus, joka pitäisi määrätä pakolliseksi lukemistoksi kouluihin. Olen kyllä tavannut tosikon, jonka mielestä "höh, ei tuollaisia voi olla", viitaten ko. opuksen lukemattomiin kapineisiin ja olentoihin :oD | ||||
|
|
23.02.2013 15:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joskus vähän hidasta tää hankkeiden toteuttaminen itse kullakin, Hessu. Mulla on edelleen kokoamatta ne Liedes-Dv:t jostain vuodelta 1988, tosin listan kärkipäässä ovat...Dv:n kopanhan voinee hankkia nyt sieltä Specsav...Shapewaysilta. Rakentaisin kans mielelläni Seepran kun Shapewaysiin joku tekisi mallin valmiiksi. Dr16:n telit tuli juuri hankittua. | ||||
|
|
22.02.2013 15:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo youtubepätkä on erittäin kiintoisa, samoin kuin koko tämä juttu ja koko lähihistoria :o} | ||||
|
22.02.2013 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen joskus kuullut keskihauskan (ehkä nykyään pitäisi sanoa jo semihauskan??) nimityksen "konepajakuiskaaja" näille pitkän linjan ammattilaisille, he kun käyttivät omaa ääntään aika lailla kuullakseen itse, mitä sanovat. Mutta onneksi myös suojavälineet ovat kehittyneet. Eiköhän tuollainen meteli saataisiin nykykapineilla pidettyä korvan ulkopuolella. |
||||
|
22.02.2013 01:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Poro-haukkumasana suomalaisista on kyllä Viron lahja maailman huumorille. Tyhmiä laumassa liikkuvia olentoja, jotka asuvat pohjoisessa, ja jotka ovat ainakin ajoittain nelijalkaisia. Aivan loistava juttu! | ||||
|
22.02.2013 01:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dv15 ei ole miltään osin T2(1):n, MaK 800 D:n tai V 65:n jälkeläinen, aivan kuten Dv12:n ulkonäkö ei ole kopio V 100:sta. Jälkimmäisistä tyypeistä (keskenään likimain sama tyyppi) oli ensimmäiset yksilöt samoihin aikoihin valmiina, kun Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu alkoi kaavailla keskinopeata vaihto/yleisveturia, ja MaK:n veturi on todennäköisesti vaikuttanut Dv15:n, tai siis oikeastaan Vr11:n suunnittelijoihin veturin samantapaisessa kokonaisilmeessä, mutta ei juuri muussa. Yhteistä on jäykkä runko ja neljä vetoakselia, joiden sivuliikettä tasaamassa on Beugniot-vivut. Sen sijaan mitoitus, muotoilu, moottori kaikkine apulaitteineen, vaihteisto, paineilmanvalmistuslaitteet, lämmityslaitteet sekä todennäköisesti ohjauslaitteisto ovat täysin erilaiset. |
||||
|
22.02.2013 00:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Käsittääkseni nämä(kin) perustuvat jenkkimoottoreihin; Jenkeissä ainakin Fairbanks-Morse käytti vastamäntämoottoreita mm. Trainmaster-vetureissaan, joten eiköhän konstruktio ole sieltä. Miten vastamäntämoottorissa voisi olla vain yksi kampiakseli, Lasse? |
||||
|
21.02.2013 12:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Varmaan kaikissa painetuissa lähteissä sn on kuitenkin 200, koeyksilöillä 250. Mistä lie tuo 191 tullutkaan. | ||||
|
21.02.2013 01:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tasan metri. | ||||
|
21.02.2013 01:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| APD 20 on korealaisen Daewoon tekele vuodelta 1995. Polleja pellin alla 298 ja sn 120. | ||||
|
21.02.2013 01:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturi on sarjansa viimeinen. General Electric toimitti 1966 viimeisen viidestäkymmenestä UM12C-veturista, jossa oli vaatimaton 2 x 660 hv koneisto. Huippunopeus on 90 km/h. Veturit pitäisi uudistaa aivan näinä aikoina. | ||||
|
|
21.02.2013 00:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samoin Raivola rösäpöksyjen saatavuus lienee parantunut noista ajoista. Niin, ja kiitos Petri tuosta jännitetiedosta, se selittää kuvaa. |
||||
|
21.02.2013 00:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Katsomme Hessun kanssa samalla silmällä tuota vaunua. Oleellisin ero Schlecht....Schichtin vaunuun on tuo pöntön kansi, joka tässä vaatisi ehkä pätkän muoviputkea (12 mm?) tuon avattavan kannen alle. Eli aluskehys vaalean harmaa (kuinka vaalea? samanvärinen kuin esim. pitkä Gks?), pytty hopeanvärinen ja siinä punainen Esson palkki. Olisivatkohan nuo portaat harmaat? Varmaankin. Esson merkki löytyy aina ja "tulenarkaa" -teksti saattaisi löytyä vanhoista, kauan sitten tuotetuista dekaleista tai sitten kumpikin tulostetaan itse. Hmmm. |
||||
|
|
20.02.2013 22:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oma näkemykseni on, että rahallinen tuki itse kunnostushankkeelle on hiukka jopa toissijainen. Taivasalla mädäntyvä museaalinen kalusto tarvitsee 1) tilaa 2) tilaa ja 3) tilaa. Sitten kun kalusto olisi saatu katon alle ja edes mitenkuten tasalämpöiseen tilaan ts. +0...25 C, voitaisiin alkaa katsella hiekkapuhalluslaitteita lainaksi ja maalia hankintaan sekä alkaa kasata talkooporukkaa ja kysellä omasta porukasta hitsareita ja VR-Museo-MRY-(jätän SRHS:n tarkoituksella pois syistä, joita voin eritellä myöhemmin)-Opetusministeriö -linjalta pyrkiä ehkä keräämään jonkinlainen sponsorointijärjestelmä ja siihen yhdyshenkilö, että jotkut isommat hommat voitaisiin ehkä teettää työllisyystuen tms. turvin ja avulla. Käytännön puolesta taas Juhani ja muut tietävät oleellisesti enemmän. Näin saataisiin pahin katastrofi ainakin pysäytettyä ja sivutuotteena syntyisi ehkä hinauskuntoista, nätissä maalissa olevaa museaalista kalustoa ikään kuin käyntikortiksi, että "tällaista me teemme ja tekisimme lisääkin jos saisimme hieman resursseja". Juuri Hr11 olisi "pienellä paikkauksella" (juu, vitsi, vitsi) ja ylimaalauksella saatavissa tällaiseksi kaluksi. Lähivuosina on saatava talteen myös Sm1-2, Dv12 ja Sr1 ihan vain muutamia mainitakseni. Mutta niin kauan kun ei ole tilaa, tulevat nämä kalut mätänemään. |
||||
|
20.02.2013 10:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Modulaarisuus liittynee myös huoltoon: osat on koottu helposti ja nopeasti vaihdettaviksi moduleiksi, ja kun keskusdiagnostiikka ilmoittaa, että moduli x on viallinen, vaihdetaan varikolla moduli x ehjään, ja veturi jatkaa tuottavaa työtää sillä välin, kun asiantuntijat perehtyvät irrotetun modulin sielunelämään varikon työpöydällä. | ||||
|
18.02.2013 23:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joo, siellä on hirveästi perattavaa kohdissa "juna", "moottorijuna", "moottorivaunu" ja niin edelleen. Jo tuo junan määritelmä on puutteellinen. Juna lienee sukua sanalle jono, ja samoja latuja kulkenevat nuo muidenkin kielten vastaavat sanat. |
||||
|
18.02.2013 23:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samaa muistelen lukeneeni, Jouni. Eli se muutostyö olisi jostain vuoden 1949-50 korvilta. Ja tosiaan tämännäköinen, mutta ruskea vaunu seisoskeli pitkin 1980-lukua ja varmaan vielä 1991:kin Seinäjoella. Miten on Tapsa, oliko kiitojunakoevaunuja useampia? | ||||
|
18.02.2013 11:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tolpassa kieltämättä näyttäisi olevan jonkinlainen opastinlyhty, mutta kovin kaukana itse radasta tuo tolppa on. Ja senaikaisilla lyhdyillä on saattanut olla vaikea saada väriä näkymään ja siksi siipiopastimen siipi on ollut selkeämpi ratkaisu. | ||||
|
|
17.02.2013 23:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Viron virallinen raideleveys on (Wikipedian mukaan) 1520 mm, kuitenkin niin, että jotkut rataosuudet ovat vielä muuttamatta alkuperäisestä 1524 mm:stä 1520:een, mutta tullaan muuttamaan perusparannustöiden yhteydessä. Tosi on, että SI-järjestelmän tiellä on isoja kiviä ainakin niin kauan kuin Yhdysvallat pitäytyy virallisestikin tuumamitoissa. |
||||
|
|
17.02.2013 16:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Guten Tag, Martin :o}, tuolla on perustietoa raideleveyksistä ja niiden eroista http://en.wikipedia.org/wiki/Track_gauge Muistaakseni 1520 mn syntyi nimenomaan siksi, että neuvostoliittolaiset halusivat pesäeroa imperialistisena koettuun tuumapohjaiseen järjestelmään. |
||||
|
17.02.2013 12:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo kaksisävyinen puu on hieno tapa tehdä puupenkkejä. | ||||
|
|
17.02.2013 12:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Raideleveys on itävaltaunkarilainen 760 mm (10 mm ero, etteivät ilkeät saksalaiset olisivat päässeet ajelemaan omilla kamoillaan kriisitilanteissa). Entinen dieseltyyppi tuhoutui, tai ainakin kärsi pahasti tallin tulipalossa (en nyt löydä sitä tarinaa, mutta muistaakseni kerrottiin jonkun "mielenvikaisen" sytyttäneen palon) ja tilalle hankittiin romanialaisvalmisteinen, vakiomallinen diesel, joita on nyttemmin varikolla peräti kuusi konetta. | ||||
|
16.02.2013 17:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendolino on hankittu keskipitkien matkojen nopeaan liikenteeseen, eikä pitkille yhteysväleille, johon se runnottiin väkisin, niin, että esim. Hki-Pri ja Tku-Jy -pendot jäivät näkemättä. Huomattakoon tekstissä myös luvattu ajoaika 1h12min Hki-Tpe. Ja on kiintoisaa lukea, että KOEV oli talvitesteissä jo ennen Pendon sarjavalmistusta. Nyttemminhän on 18:lla Pendorungolla tehty talvitestejä 15 vuoden ajan, ja tultu siihen tulokseen, että se ei toimi. |
||||
|
16.02.2013 17:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dv12:n sallittu huippunopeus on myös sen tekninen huippunopeus; ylitettäessä 125 km/h nopeus ylitetään päämoottorin suurimman tehon kierrosnopeus ja moottorin ruiskutussäädin alkaa pienentää ruiskutusta ja sitä kautta myös tehoa. Kolmiasentoista aluevaihdetta tuskin on rakennettukaan, mutta kokonaisvälitys voitaisiin nostaa esim. 160 km/h tasolle. Mutta Dv on varsin heikko vetäjä jo 120 km/h nopeudessa, ja epäilen, että se tuskin koskaan edes saavuttaisi tuota 160 km/h nopeutta, saati sitten jaksaisi sitä junan kanssa ylläpitää. Siihen tarvittaisiin 3000-4000 hv dieselkoneisto eikä pikku-MGO. Referenssinä katso esim. Talgo-junan dieselvetäjät sn 160-180 juniin http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_353 ja http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_354 . |
||||
|
16.02.2013 17:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo tsekkiveturin kohtalo on hiukka yllättävä. Siinähän on se alkuperäinen 185-sarjan (numero=sylinterin halkaisija millimetreissä) V12, jota on ollut varmaan Ranskassakin (tarkistukset myöhemmin, jos on aihetta), Unkarin M43:ssa ja ties missä, liekö saksalais-218:ssa (tarkistukset sitku...). Joka tapauksessa käsittääkseni se oli luotettava ja käyttökelpoinen moottori ainakin levinneisyydestään (enkä tarkoita nyt sitä, miten useasti ko. kone "levisi") päätellen. Dr 16:een olisi ehkä voitu ajatella 185-sarjan V 16:aa, mutta valittiin uuden ja ihmeellisen 200-sarjan V12, ja niistähän on paukahtanut juuri sellaisia osia, mitä veturimoottorista ei IKINÄ saa paukahtaa, kuten männäntappeja ja kiertokankia ts. niiden hajoaminen osoittaa erittäin vakavaa suunnitteluongelmaa moottorissa, jonka on kestettävä tunnista toiseen huudattamista täydellä teholla. Mutta olisiko Wärtsilällä tehopainosuhteeltaan sopivaa moottoria edes olemassa? Tuskin. Olen sanonut ennenkin, että veturimoottoreiden vaatimukset eivät ole mitään ruohonleikkureita tai perämoottoreita, vaan koneet ovat korkeasti turboahdettuja, kevyitä ja erittäin tehokkaita moottoreita, joiden on nyttemmin oltava vieläpä taloudellisia ja vähäpäästöisiäkin. Vain muutama valmistaja maailmassa on tässä lajissa hyvä ja moottoria valittaessa ei varmaan kannattaisi lähteä MTU:ta, tai ainakaan CAT:ia kauemmas. |
||||
|
14.02.2013 12:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Edelleen varmaan raitti saattaisi olla sukua reitille, joka myös merkitsee väylää tai johonkin käytettyä polkua eli kulkutietä. Saksankielen die Spur on myös jälki (die Betriebsspuren=käytön jälkiä). Anglosaksissa kielissä reittiä vastannee route ja sekin kuulostaa raitilta, raitiolta tai raiteelta. | ||||
|
14.02.2013 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No jaa, Topi, vähän riippuu, ketä tarkoitetaan. Kiitojuna 7 "Paasikivi" Imatralle tai Kiitojuna 53 "Kyösti Kallio" Rovaniemelle kuulostaisi mielestäni ihan kelvolliselta. | ||||
|
14.02.2013 12:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Juuri näin, samoin kermanväristä haalistuu keltaiset ainekset hiljalleen pois. | ||||
|
|
14.02.2013 12:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Escheden turmajuna oli nimeltään Wilhelm Conrad Röntgen, ja nimi liittyy ainakin niin, että röntgensäteillä voidaan tehdä ainetta rikkomatonta tarkastusta tai kuvausta, ja Escheden onnettomuus johtui siitä, että ICE-junien pyörien ultraäänitarkastukset oli lopetettu aiemmin, ja ultraäänelläkin tehdään juuri ainetta rikkomatonta sisäistä tarkastusta tai kuvausta. | ||||
|
13.02.2013 18:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendolinossa kulkee mukana aina kytkinadapteri tai adapterikytkin, miten päin vain. Se kiinnittyy pendon omaan kytkimeen ja tämä yhdistelmä on sitten helpohko kytkeä SA3:een. Muussakin Sm-kalustossa on samantapainen ratkaisu ja jopa museolätissä lienee vastaava kapine. | ||||
|
13.02.2013 15:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin muistelen kerrotun, että kuljettaja oli oikaissut jalkansa suoraksi, ja kun veti polvia taas koukkuun, oli kengästä jäänyt pohja sinne keittolevyyn. | ||||
|
13.02.2013 15:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni Pikolla on tästä H0-malli. | ||||
|
|
13.02.2013 13:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mielellään ei kovin huonossa kelissä kuitenkaan. Kun katselee tosi vanhojen vetureiden kuvia, on vaikea käsittää, etteikö insinöörien mieleen juolahtanut, että veturilla ajetaan myös esim. sateessa, saati sitten muuten huonommassa kelissä. Vitsi brittiläisestä säästä: -"Onko täällä aina tällainen sumu?" -"Eihän toki. Vain silloin, kun ei sada." |
||||
|
13.02.2013 13:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näyttäisi, että saksan kielessä laituri jaetaan sektoreihin. Englanniksi tehty haku antoi tulokseksi vain VR:n infosivut :o} | ||||
|
12.02.2013 14:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vierailimme 1987 Neuvosto-Virossa, Tallinnassa ja siellä tapasimme ammattiyhdistyksen edustajan, joka oli 100% miehisen ammatin edustajana nainen. Neuvostoliitossa oli kommunistipuolueen perustamat ja hallinnoimat ammattiyhdistykset eri aloille, muutenhan sellainen olisi saattanut syntyä omia aikojaan. Samalla reissulla työtoverini vieraili taidemuseossa ja kertoi, että tyhjän taidemuseon aulassa istui kolme mummoa, joista ensimmäinen myi hänelle lipun, joka hänen piti ojentaa toiselle, joka repi sen. Kolmas laittoi nauhurista soimaan taustamusiikkia, kun kerran museossa oli kävijä. | ||||
|
12.02.2013 01:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Netistä ei pikaselauksella paljoa löytynyt, Martin, mutta jotain: http://www.tehnikamaailm.ee/est/tm/2009/11/?headerID=1723 . Kirjassa "Sada aastat Eesti raudteet" eli Viron rautateiden satavuotisjuhlakirja, on muistaakseni muutamia kuvia sotia ja miehitystä edeltävän ajan vetokalustosta. Hyvä kysymys on, että mitä niille tapahtui vuoden 1940 jälkeen? | ||||
|
|
12.02.2013 01:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kunnon lämmitys tässä venäläissohl...siis Sr1:ssä on puhallinlämmitys, ja se vain ohjataan tuulilasille. Erillistä tuulilasin lämmitystä ei ole. (No ei tietenkään, kun alun perin Sr1:ssä ei ollut sähköpattereitakaan, ilmeisesti syystä, että niitä ei Neuvostoliitossa valmistettu. Lämmittimen virkaa ajoivat kaksi jalkatilan lattiaan kiinni pultattua keittolevyä (!!!) ). | ||||
|
11.02.2013 13:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Miten ollakaan, minulle kävi, tuossa, noin 45 vuotta sitten, ihan samanlainen moka, Kari. Timon hauska muistelo on jälleen yksi hyvä osoitus siitä, että joukkoliikenneharrastajan osa ei ole aina niin kovin ruusuinen. Mutta kova olit kävelemään. Itse ajelin (uudella hienolla Tunturi-retkipyörällä) Tampereen varmaankin kaikki kaupunginosat läpi muutamaan kertaan 11-13 -vuotiaana tuollaisilla 40-60 km päivälenkeillä. |
||||