Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2013 23:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hehheh, Juhani :o} Siksipä juuri aloitinkin että "päivitettäessä vaunuja...". Ellei niitä päivitetä, niin ne ovat vanhanaikaisia. Ja jos vanhanaikainen kelpaa johonkin, kuten nuo tällä hetkellä VR:lle, niin sitten se kelpaa. Olen tuosta lumikuormasta kyllä hiukka eri mieltä. Käsittääkseni sinisissä vaunuissa on paljon lumi- ja jäätymisongelmia ja siksi matalat IC-vaunut rakennettiin umpipohjaisiksi ja laitteet saatiin talvelta piiloon. Umpikotimainen oivallus oli käyttää näin tehtyä laatikkoa osana vaunun kantavaa rakennetta, mutta se ei oikeastaan kuulu tähän. Myönnän, etten ole lämmitysjärjestelmien asiantuntija, mutta veikkaan, että laitteet alkavat olla aika lailla lopussa. Jos veikkaukseni on väärä, niin onhan siinä yksi järjestelmä vähemmän rempattavaksi. | ||||
|
|
27.02.2013 19:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Päivitettäessä vaunuja 2010-luvulle on hankittava alipainevessat, jäähdytysilmastointi sekä keskitetysti suljettavat ja lukittavat ovet. Telit on ilmeisesti syytä vaihtaa paremmin kulkeviin ja vaunua peruskorjatessa on lisättävä äänieristysmateriaaleja sekä mietittävä mm. eteisistä kantautuvan melun vaimentamista tuplaeteisillä (tätä olisi voinut hieman miettiä kaksikerrosvaunuissakin). Alusta pitäisi peittää jonkinlaisella "lumipanssarilla", jossa on riittävästi luukkuja vaihto- ja huoltotoimia varten. Samassa yhteydessä voisi kriittisimmät komponentit koteloida lämmitettyihin laatikoihin. Lisäksi tulee normaali sähkö- ja lämmityslaitteiden uusinta rapistumista vastaan. Todennäköisesti kustannusten kannalta järkevää on siirtyä suoraan sähkölämmitykseen käyttämällä sähköliikkeen hyllystä ostettavia lämmityspattereita, jotka sovitetaan vaunuun rakennettaviin koteloihin sen sijaan, että aletaan rempata öljypoltinjärjestelmää vesikiertoineen. Lämmitystehon tarve on 10-20 kW per vaunu. Ilmanvaihtoratkaisuihin löytynee moderneja laitteistoja lämmön talteenotolla tai peräti ilmalämpöpumpulla, jolla ratkeaisi myös jäähdytysilmastointi. Sisustan voisi remontoida tyylillä ja hyvällä maulla Suomen parhaat vaununpenkit säilyttäen. Jollain kohtaa putkatanee esiin vielä vaunun rakentaminen painetiiviiksi tunneleiden paineiskuja vastaan, mutta Suomessa on niin vähän tunneleita, että tämä on hoidettavissa JKV-laitteiston PT-koodauksella, jolloin tunneliin ajettaessa sn on enintään 140. Ei modernin tekniikan teko vaununkorirunkoon vm. 1960 ole mitenkään mahdotonta, mutta haasteellista se on ja ennen kaikkea kallista. |
||||
|
27.02.2013 11:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nämä ovat aikoinaan olleet liki vuosikymmeniä edellä aikaansa niin tekniikan kuin käytettävyydenkin suhteen. Mutta mistä hyvänsä teknisestä vimpaimesta aika yksinkertaisesti ajaa ohi teknisen kehityksen muodossa, kun suunnitteluajasta alkaa kohta olla 50 vuotta täynnä. | ||||
|
27.02.2013 11:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ziggy: useimmista ehkä, mutta päinvastaisiakin on: oma sällini oli pari-kolme vuotta kun Hesan reissulla pysähdyttiin asemalaiturilla katselemaan junia ja isi kun kertoi liikkuvista junista niin riitti isovanhemmillekin selittämistä, poika selitti sormi pystyssä että "toinen, una, lähti Eppooseen, ja, toinen, una, Vantaankokkelle". Ja junalehdet luettiin tarkkaan sylissä istuen kun niitä postiluukkuun pätkähteli, joka kuva tutkittiin huolella. Ja voi melkeinpä sanoa, että kouluiästä asti eivät junat ole enää pätkääkään kiinnostaneet vaan muut asiat veivät mielenkiinnon. Mutta hatunnoston arvoinen suoritus, Jouni. Rekvisiittaa pitää olla tuollaisella reissulla paljon mukana ja lapsilla kärsivällisyyttä ja aikuisilla kymmenkertaisesti. Aikoinaan tuli tehtyä kahteen henkeen paljonkin junamatkoja eikä kyllä olisi lasten kanssa suoraan sanoen tullut mieleenkään. Mutta joskus vuokrasimme asuntoautoa harrastajaporukalla junabongausmatkoja varten ja silloin jo tuumasin, että tämä olisi kova juttu lasten kanssa matkaillessa kun ikään kuin koko mökki kaikkine varusteineen kulkee koko ajan mukana. Ja sillä tiellä ollaan; kesällä lähdetään yhdeksättä, ja varmaan tällä kokoonpanolla viimeistä, kesää taas Eurooppaa asuntoautolla eli ns. Kotilolla, kiertämään. |
||||
|
|
27.02.2013 11:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vaasan rata onkin hyvä esimerkki, siinä missä Savonlinna-Pieksämäki. Oletetaanpa, että Vaasan radan kilpailutettaisiin muu kuin kaukoliikenne, niin mahtaisiko olla tungosta operaattoriksi, vaikka saisi näitä vaununromuja vuokrallekin? Sama koskee Savonlinna-Pieksämäki -rataa: näiden vaunujen se kaikkein oleellisin puute vuokrakäytössä on, että nämä eivät ole moottorijunia. Vaikka näitä vaunuja vuokrattaisiinkin mainituille radoille yksityisen operaattorin käyttöön, tiedossa on veturin hankinta ja se jatkuva välin katkominen, ympäri kiertäminen, kytkeminen, jarrujen tarkastus ja taas menoksi -touhu, ja yöksi rungolle täytyy löytyä seisontaraide, jossa on sähköliitäntä, ja jonne runko täytyy vaihtotyönä siirtää. Kevyt moottorijunaratkaisu tyyppiä Desiro on se, millä lyhyen matkan konsepti saataisiin ehkä toimimaan ja vieläpä kannattavastikin, mutta vanhojen vaununromujen kanssa pelaaminen yksinkertaisesti vie niin paljon aikaa ja henkilöresursseja että en kyllä henk koht usko koko juttuun. |
||||
|
27.02.2013 01:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vaunu on yksi ainutkertaisesta viiden vaunun sarjasta. Vuonna 1962 Saksan Liittorautatiet rakennutti kolme näköalavaunua TEE-kiitojuna Rheingoldiin (Reininkulta) http://www.steamy.de/fabriken/wegmann/Rheingold02.jpg . Vuotta myöhemmin rakennettiin kaksi vaunua lisää TEE Rheinpfeilia (Reininnuoli) varten. Vaunut maalattiin myöhemmin viininpuna-kerma TEE-väritykseen http://bahnfotokiste.startbilder.de/1024/aussichtswagen-tee-rheingold-am-15august-2009-94986.jpg . DB:n luopuessa vaunuista ne päätyivät parin välikäden jälkeen 1990-luvulla Ruotsiin http://www.tugboatlars.se/TKAB203.jpg ja niistä kolme on jälleen palannut Saksaan ja siellä kunnostuksen jälkeen liikenteeseen. | ||||
|
27.02.2013 01:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nämä näyttäisivät olevan ruotsalaisvaunuja. | ||||
|
27.02.2013 01:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hectorrailin 141 -sarja on kolmen veturin sarja, joka rakennettiin Itävallan rautateille ÖBB:lle. Veturi on vahva (6,4 MW), nopea (230 km/h) ja uskomattoman kallis (noin 6,4 Me kappaleelta). Hintasyistä ÖBB valitsi 1016 "Tauruksen" (suunnilleen samat suoritusarvot ja erään lähteen mukaan jopa alle 3 Me kappalehinta) ja 1012 myytiin sittemmin Hectorrailille. Veturin kori muistuttaa jonkun verrankin Sr2:aa, mutta veturi on SGP:n rakentama ja siinä on sekä ABB:n että Siemensin tekniikkaa. | ||||
|
|
26.02.2013 21:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tosiaan, unohdin jäähdytysilmastoinnin. Lisätään listaan. | ||||
|
|
26.02.2013 18:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En puolustele romuttamista millään tavalla, mutta uskon, että veeärrällä on syynsä romuttaa nämä, ja ne syyt tulevat lähimmän 20 vuoden käyttökustannuksista. Vaunut ovat yksinkertaisesti vanhentuneita; niihin pitäisi aluksi uusia ovimekanismi (hankala homma, ei mahdu runkoon), LVIS-järjestelmät: vessat alipaineisiksi, lämmitys ja tuuletus vanhanaikaiset ja loppuun kuluneet, sähköissä varmaan sama juttu. Telit ja jarrut ovat vanhentuneet, tämän päivän vaatimus on sn 160 ja MD-telit ovat huonokulkuiset jo 140:ssä. Äänieristys on huono; verratkaapa vain niin matalaan kuin korkeaankin IC-vaunuun niin meteliä kyllä riittää kun sataaneljääkymppiä mennään. Vaunun alle sijoitetut laitteistot jäätyvät Suomen talvessa niin, että näitä varten on rakennettu jo sulatushallikin Ilmalaan. Eli korirunko ehkä voitaisiin kierrättää jos oviongelma saataisiin ratkaistuksi. Kaikki muu on ensin purettava nätisti pois (onko asbestia???) ja sitten rakennettava kokonaan uudelleen uusilla laitteistoilla, apulaitteilla ja johdotuksilla ja putkituksilla. Vähän sama kuin että teettää viiden tonnin autoon kahden tonnin remontit ja toivoa, että se menisi vielä kolmisen vuotta. Siinä alkaa miettiä, että jos hankkisi kymppitonnin auton, niin sillä pärjäisi 6-8 vuotta. Tämä näin niin kuin tietämättä VR:n käyttämistä perusteista mitään. Mahdollisena tosikilpailijana, joka tähtää vähintään kymmenen vuoden käyttöikään, en kyllä harkitsisi näitten vaunujen hankintaa ja kunnostamista. Kauhea työ ja rahanreikä, jonka tuloksena on vanha, hyväkuntoinen vaunu. |
||||
|
25.02.2013 21:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä on tietoa myös radan kunnossapidon piirissä työskenteleville, joilla on aikaa ja mahdollisuus vaikkapa kävellä tuohon tolpan juureen pällistelemään, että miten tätä tietoa sovelletaan tähän meidän työmaahamme. | ||||
|
25.02.2013 17:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ai niin, se Nelkku. Suomisen Tapanin Fintoys http://www.fintoys.com/ kertoo, että se oli Plastexin suomalaista valmistetta. Kuva löytyy tuolta sivustolta kohdasta muovilelut ja se Dm4:n kohdalla oleva linkki vie hienoon vanhaan joulumainokseen. | ||||
|
|
25.02.2013 17:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Loistavia ideoita Eljakselta! Aika paljon rautatiekaluston pienoismalleja valmistetaan mittakaavassa 1:87 eli H0, Martin. Autokalustosta suurin osa lienee suunnattu brittimarkkinoille, koska mittakaavat ovat siellä suositummat 1:72 ja 1:76. Ajatus Hr11:sta kirjahyllymallina on mitä suositeltavin; teettihän Postikin, vai mikä Itella se on, paitsi postilinja-autosta, myös postivaunusta kirjahyllymallin, ja epäilemättä juuri Kiinassa. Pullahuruja numeroitu 5000 kpl:een erä, myyntihinnassa (esim. 30 e) kymppi ekstraa ja jokaisessa virallinen lahjoituskirja siitä, että on mallin ostamalla lahjoittanut kympin maailman ainoan Pullahurun kunnostukseen. |
||||
|
24.02.2013 18:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitän. | ||||
|
24.02.2013 14:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuitenkin sveitsiläiset ovat varmaan merkittävien käkikellojen valmistaja ja viejämaa. (Niin teenkin :o} ). |
||||
|
|
24.02.2013 11:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Rekkajunissa on tosiaan Käkikelloja, ne aikoinaan korvasivat niissä käytetyt Sr1-parit joten siinä on veturi paikallaan. Jämsän-Rauman akselilla kulkee pieni määrä Sr2:ia rahdeissa, samoin ajoittain on ollut Tpe-Ri tavarajunissa. | ||||
|
|
24.02.2013 10:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En varmaan osannut etsiä mutta laita linkki vaikka englanninkieliseen, kiitos. | ||||
|
|
23.02.2013 22:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei toki, Kari. Niitä käytetään mielellään rahtien vetämiseen. | ||||
|
23.02.2013 20:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oho! Tuo on aika tuore juttu. Kiitos Mikko. | ||||
|
|
23.02.2013 17:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En tiedä olisiko se kehitystä nykyiseen jos pitäisi kauppaan saakka lähteä. Shapewaysilta voi tilata esineen netissä, maksaa sen netissä ja UPS tuo sen kotiovelle. | ||||
|
23.02.2013 16:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuten tuossa Viron raideleveyttä koskevassa kohdassa mainitsin, niin siellä on edelleen kaventamatta joitakin rataosia eli kavennus Neuvostoliitossa kesti 1950-luvun alusta valtion loppuun saakka. Mutta siis virolaiset jatkavat kaventamista tavoitteena kauttaaltaan 1520 mm:n rataverkko. | ||||
|
23.02.2013 16:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eka Magnusson on vakinimi mm. Joppe Karhusen kirjoittamassa sotakirjallisuudessa. Kuuden pudotuksen lentäjä-ässä, jonka laivue on saavuttanut maailmanennätyksen pudotussuhteessa: 850 pudotettua viholliskonetta 32 oman lentäjän hinnalla. | ||||
|
23.02.2013 15:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itse asiassa ainakin yhdessä vaunussa on ollut sauna. Palasin joskus 1983 tai jotain Helsingistä PRK:n kerhoillasta ja junassa oli EFit, jonka matkatavaratilaan oli rakennettu puinen tai peräti hirsinen sauna, muistaakseni jotain teekkaritempauksena. Sauna oli niin leveä, että sen ohi oli vaikea kulkea (jo parikymmentä kiloa sitten) ja muistaakseni toiselta puolelta se oli oviaukossa kiinni. Harmi, jos tästä ei ole jäänyt dokumentaatiota. | ||||
|
|
23.02.2013 15:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ilkka tuossa konkretisoi aika tarkkaan tuon oman ideointini. Mutta, maalaamatta mitenkään pirua seinille, kaikki alkaa ja loppuu tilasta, joka on niukkuushyödyke pahimmasta päästä, vielä huomioiden nämä lähimmän kymmenen vuoden tarpeet. Mutta josko siihen löytyisi ratkaisu kun sopiva porukka pääsee asiaa selvittelemään. Tosiaankin hinauskunto: on täysin eri planeetalta alkaa kunnostaa Hr11:aa hinauskuntoiseksi näyttelyesineeksi kuin Porkkanaa ajokuntoiseksi; siinä on purettava, kunnostettava ja osittain rakennettava uudelleen sisäpuoli, ulkopuoli ja koneisto 79 metrin matkalta junaa, ja olemassaolevasta hankkeesta siis Juhanille&Co hatunnostoni korkealle. Mutta hinauskunto ei vaadi koneistolle muuta kuin mahdollisten suuntalaatikoiden (pysyvä) keskittäminen ja akselilaakereiden tarkastus. Jos veturia halutaan hinata edes joskus junan viimeisenä, on siinä oltava toimivat jarrut, joka vaatii näin vanhassa kalussa jonkun verran vääntämistä, jonka jälkeen jarrut toimivat kuin vaunussa, ilman veturin irrotuspoljin- ja kuljettajaventtiilitoimintoja. Ja ulkomuoto: perusteellinen puhdistus ja todennäköisesti vaatii hiukan tai pahimmassa tapauksessa hiukan enemmän levyä eri puolille veturia; sitten keskikarkeat pohjatyöt (keskikarkeat siksi, että tässä ei tehdä flakemaalattua kapinetta jenkkiautonäyttelyyn, ja toisaalta, eivät nämä konepajan jäljiltäkään aina olisi mainittuun paikkaan kelvanneet, ainakaan palkintosijoille) ja sitten maalaus. Jälkimmäinen on tehty 1960-70 -luvuilla Miranolilla ja levitykseen on käytetty jopa vain telaa ja sivellintä. |
||||
|
23.02.2013 15:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyberias on sellainen verbaalinen ilotulitus, joka pitäisi määrätä pakolliseksi lukemistoksi kouluihin. Olen kyllä tavannut tosikon, jonka mielestä "höh, ei tuollaisia voi olla", viitaten ko. opuksen lukemattomiin kapineisiin ja olentoihin :oD | ||||
|
|
23.02.2013 15:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joskus vähän hidasta tää hankkeiden toteuttaminen itse kullakin, Hessu. Mulla on edelleen kokoamatta ne Liedes-Dv:t jostain vuodelta 1988, tosin listan kärkipäässä ovat...Dv:n kopanhan voinee hankkia nyt sieltä Specsav...Shapewaysilta. Rakentaisin kans mielelläni Seepran kun Shapewaysiin joku tekisi mallin valmiiksi. Dr16:n telit tuli juuri hankittua. | ||||
|
|
22.02.2013 15:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo youtubepätkä on erittäin kiintoisa, samoin kuin koko tämä juttu ja koko lähihistoria :o} | ||||
|
22.02.2013 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen joskus kuullut keskihauskan (ehkä nykyään pitäisi sanoa jo semihauskan??) nimityksen "konepajakuiskaaja" näille pitkän linjan ammattilaisille, he kun käyttivät omaa ääntään aika lailla kuullakseen itse, mitä sanovat. Mutta onneksi myös suojavälineet ovat kehittyneet. Eiköhän tuollainen meteli saataisiin nykykapineilla pidettyä korvan ulkopuolella. |
||||
|
22.02.2013 01:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Poro-haukkumasana suomalaisista on kyllä Viron lahja maailman huumorille. Tyhmiä laumassa liikkuvia olentoja, jotka asuvat pohjoisessa, ja jotka ovat ainakin ajoittain nelijalkaisia. Aivan loistava juttu! | ||||
|
22.02.2013 01:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dv15 ei ole miltään osin T2(1):n, MaK 800 D:n tai V 65:n jälkeläinen, aivan kuten Dv12:n ulkonäkö ei ole kopio V 100:sta. Jälkimmäisistä tyypeistä (keskenään likimain sama tyyppi) oli ensimmäiset yksilöt samoihin aikoihin valmiina, kun Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu alkoi kaavailla keskinopeata vaihto/yleisveturia, ja MaK:n veturi on todennäköisesti vaikuttanut Dv15:n, tai siis oikeastaan Vr11:n suunnittelijoihin veturin samantapaisessa kokonaisilmeessä, mutta ei juuri muussa. Yhteistä on jäykkä runko ja neljä vetoakselia, joiden sivuliikettä tasaamassa on Beugniot-vivut. Sen sijaan mitoitus, muotoilu, moottori kaikkine apulaitteineen, vaihteisto, paineilmanvalmistuslaitteet, lämmityslaitteet sekä todennäköisesti ohjauslaitteisto ovat täysin erilaiset. |
||||
|
22.02.2013 00:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Käsittääkseni nämä(kin) perustuvat jenkkimoottoreihin; Jenkeissä ainakin Fairbanks-Morse käytti vastamäntämoottoreita mm. Trainmaster-vetureissaan, joten eiköhän konstruktio ole sieltä. Miten vastamäntämoottorissa voisi olla vain yksi kampiakseli, Lasse? |
||||
|
21.02.2013 12:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Varmaan kaikissa painetuissa lähteissä sn on kuitenkin 200, koeyksilöillä 250. Mistä lie tuo 191 tullutkaan. | ||||
|
21.02.2013 01:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tasan metri. | ||||
|
21.02.2013 01:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| APD 20 on korealaisen Daewoon tekele vuodelta 1995. Polleja pellin alla 298 ja sn 120. | ||||
|
21.02.2013 01:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturi on sarjansa viimeinen. General Electric toimitti 1966 viimeisen viidestäkymmenestä UM12C-veturista, jossa oli vaatimaton 2 x 660 hv koneisto. Huippunopeus on 90 km/h. Veturit pitäisi uudistaa aivan näinä aikoina. | ||||
|
|
21.02.2013 00:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samoin Raivola rösäpöksyjen saatavuus lienee parantunut noista ajoista. Niin, ja kiitos Petri tuosta jännitetiedosta, se selittää kuvaa. |
||||
|
21.02.2013 00:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Katsomme Hessun kanssa samalla silmällä tuota vaunua. Oleellisin ero Schlecht....Schichtin vaunuun on tuo pöntön kansi, joka tässä vaatisi ehkä pätkän muoviputkea (12 mm?) tuon avattavan kannen alle. Eli aluskehys vaalean harmaa (kuinka vaalea? samanvärinen kuin esim. pitkä Gks?), pytty hopeanvärinen ja siinä punainen Esson palkki. Olisivatkohan nuo portaat harmaat? Varmaankin. Esson merkki löytyy aina ja "tulenarkaa" -teksti saattaisi löytyä vanhoista, kauan sitten tuotetuista dekaleista tai sitten kumpikin tulostetaan itse. Hmmm. |
||||
|
|
20.02.2013 22:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oma näkemykseni on, että rahallinen tuki itse kunnostushankkeelle on hiukka jopa toissijainen. Taivasalla mädäntyvä museaalinen kalusto tarvitsee 1) tilaa 2) tilaa ja 3) tilaa. Sitten kun kalusto olisi saatu katon alle ja edes mitenkuten tasalämpöiseen tilaan ts. +0...25 C, voitaisiin alkaa katsella hiekkapuhalluslaitteita lainaksi ja maalia hankintaan sekä alkaa kasata talkooporukkaa ja kysellä omasta porukasta hitsareita ja VR-Museo-MRY-(jätän SRHS:n tarkoituksella pois syistä, joita voin eritellä myöhemmin)-Opetusministeriö -linjalta pyrkiä ehkä keräämään jonkinlainen sponsorointijärjestelmä ja siihen yhdyshenkilö, että jotkut isommat hommat voitaisiin ehkä teettää työllisyystuen tms. turvin ja avulla. Käytännön puolesta taas Juhani ja muut tietävät oleellisesti enemmän. Näin saataisiin pahin katastrofi ainakin pysäytettyä ja sivutuotteena syntyisi ehkä hinauskuntoista, nätissä maalissa olevaa museaalista kalustoa ikään kuin käyntikortiksi, että "tällaista me teemme ja tekisimme lisääkin jos saisimme hieman resursseja". Juuri Hr11 olisi "pienellä paikkauksella" (juu, vitsi, vitsi) ja ylimaalauksella saatavissa tällaiseksi kaluksi. Lähivuosina on saatava talteen myös Sm1-2, Dv12 ja Sr1 ihan vain muutamia mainitakseni. Mutta niin kauan kun ei ole tilaa, tulevat nämä kalut mätänemään. |
||||
|
20.02.2013 10:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Modulaarisuus liittynee myös huoltoon: osat on koottu helposti ja nopeasti vaihdettaviksi moduleiksi, ja kun keskusdiagnostiikka ilmoittaa, että moduli x on viallinen, vaihdetaan varikolla moduli x ehjään, ja veturi jatkaa tuottavaa työtää sillä välin, kun asiantuntijat perehtyvät irrotetun modulin sielunelämään varikon työpöydällä. | ||||
|
18.02.2013 23:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joo, siellä on hirveästi perattavaa kohdissa "juna", "moottorijuna", "moottorivaunu" ja niin edelleen. Jo tuo junan määritelmä on puutteellinen. Juna lienee sukua sanalle jono, ja samoja latuja kulkenevat nuo muidenkin kielten vastaavat sanat. |
||||
|
18.02.2013 23:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samaa muistelen lukeneeni, Jouni. Eli se muutostyö olisi jostain vuoden 1949-50 korvilta. Ja tosiaan tämännäköinen, mutta ruskea vaunu seisoskeli pitkin 1980-lukua ja varmaan vielä 1991:kin Seinäjoella. Miten on Tapsa, oliko kiitojunakoevaunuja useampia? | ||||
|
18.02.2013 11:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tolpassa kieltämättä näyttäisi olevan jonkinlainen opastinlyhty, mutta kovin kaukana itse radasta tuo tolppa on. Ja senaikaisilla lyhdyillä on saattanut olla vaikea saada väriä näkymään ja siksi siipiopastimen siipi on ollut selkeämpi ratkaisu. | ||||
|
|
17.02.2013 23:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Viron virallinen raideleveys on (Wikipedian mukaan) 1520 mm, kuitenkin niin, että jotkut rataosuudet ovat vielä muuttamatta alkuperäisestä 1524 mm:stä 1520:een, mutta tullaan muuttamaan perusparannustöiden yhteydessä. Tosi on, että SI-järjestelmän tiellä on isoja kiviä ainakin niin kauan kuin Yhdysvallat pitäytyy virallisestikin tuumamitoissa. |
||||
|
|
17.02.2013 16:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Guten Tag, Martin :o}, tuolla on perustietoa raideleveyksistä ja niiden eroista http://en.wikipedia.org/wiki/Track_gauge Muistaakseni 1520 mn syntyi nimenomaan siksi, että neuvostoliittolaiset halusivat pesäeroa imperialistisena koettuun tuumapohjaiseen järjestelmään. |
||||
|
17.02.2013 12:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo kaksisävyinen puu on hieno tapa tehdä puupenkkejä. | ||||
|
|
17.02.2013 12:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Raideleveys on itävaltaunkarilainen 760 mm (10 mm ero, etteivät ilkeät saksalaiset olisivat päässeet ajelemaan omilla kamoillaan kriisitilanteissa). Entinen dieseltyyppi tuhoutui, tai ainakin kärsi pahasti tallin tulipalossa (en nyt löydä sitä tarinaa, mutta muistaakseni kerrottiin jonkun "mielenvikaisen" sytyttäneen palon) ja tilalle hankittiin romanialaisvalmisteinen, vakiomallinen diesel, joita on nyttemmin varikolla peräti kuusi konetta. | ||||
|
16.02.2013 17:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendolino on hankittu keskipitkien matkojen nopeaan liikenteeseen, eikä pitkille yhteysväleille, johon se runnottiin väkisin, niin, että esim. Hki-Pri ja Tku-Jy -pendot jäivät näkemättä. Huomattakoon tekstissä myös luvattu ajoaika 1h12min Hki-Tpe. Ja on kiintoisaa lukea, että KOEV oli talvitesteissä jo ennen Pendon sarjavalmistusta. Nyttemminhän on 18:lla Pendorungolla tehty talvitestejä 15 vuoden ajan, ja tultu siihen tulokseen, että se ei toimi. |
||||
|
16.02.2013 17:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dv12:n sallittu huippunopeus on myös sen tekninen huippunopeus; ylitettäessä 125 km/h nopeus ylitetään päämoottorin suurimman tehon kierrosnopeus ja moottorin ruiskutussäädin alkaa pienentää ruiskutusta ja sitä kautta myös tehoa. Kolmiasentoista aluevaihdetta tuskin on rakennettukaan, mutta kokonaisvälitys voitaisiin nostaa esim. 160 km/h tasolle. Mutta Dv on varsin heikko vetäjä jo 120 km/h nopeudessa, ja epäilen, että se tuskin koskaan edes saavuttaisi tuota 160 km/h nopeutta, saati sitten jaksaisi sitä junan kanssa ylläpitää. Siihen tarvittaisiin 3000-4000 hv dieselkoneisto eikä pikku-MGO. Referenssinä katso esim. Talgo-junan dieselvetäjät sn 160-180 juniin http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_353 ja http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_354 . |
||||
|
16.02.2013 17:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo tsekkiveturin kohtalo on hiukka yllättävä. Siinähän on se alkuperäinen 185-sarjan (numero=sylinterin halkaisija millimetreissä) V12, jota on ollut varmaan Ranskassakin (tarkistukset myöhemmin, jos on aihetta), Unkarin M43:ssa ja ties missä, liekö saksalais-218:ssa (tarkistukset sitku...). Joka tapauksessa käsittääkseni se oli luotettava ja käyttökelpoinen moottori ainakin levinneisyydestään (enkä tarkoita nyt sitä, miten useasti ko. kone "levisi") päätellen. Dr 16:een olisi ehkä voitu ajatella 185-sarjan V 16:aa, mutta valittiin uuden ja ihmeellisen 200-sarjan V12, ja niistähän on paukahtanut juuri sellaisia osia, mitä veturimoottorista ei IKINÄ saa paukahtaa, kuten männäntappeja ja kiertokankia ts. niiden hajoaminen osoittaa erittäin vakavaa suunnitteluongelmaa moottorissa, jonka on kestettävä tunnista toiseen huudattamista täydellä teholla. Mutta olisiko Wärtsilällä tehopainosuhteeltaan sopivaa moottoria edes olemassa? Tuskin. Olen sanonut ennenkin, että veturimoottoreiden vaatimukset eivät ole mitään ruohonleikkureita tai perämoottoreita, vaan koneet ovat korkeasti turboahdettuja, kevyitä ja erittäin tehokkaita moottoreita, joiden on nyttemmin oltava vieläpä taloudellisia ja vähäpäästöisiäkin. Vain muutama valmistaja maailmassa on tässä lajissa hyvä ja moottoria valittaessa ei varmaan kannattaisi lähteä MTU:ta, tai ainakaan CAT:ia kauemmas. |
||||
|
14.02.2013 12:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Edelleen varmaan raitti saattaisi olla sukua reitille, joka myös merkitsee väylää tai johonkin käytettyä polkua eli kulkutietä. Saksankielen die Spur on myös jälki (die Betriebsspuren=käytön jälkiä). Anglosaksissa kielissä reittiä vastannee route ja sekin kuulostaa raitilta, raitiolta tai raiteelta. | ||||
|
14.02.2013 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No jaa, Topi, vähän riippuu, ketä tarkoitetaan. Kiitojuna 7 "Paasikivi" Imatralle tai Kiitojuna 53 "Kyösti Kallio" Rovaniemelle kuulostaisi mielestäni ihan kelvolliselta. | ||||
