Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.02.2013 01:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| APD 20 on korealaisen Daewoon tekele vuodelta 1995. Polleja pellin alla 298 ja sn 120. | ||||
|
21.02.2013 01:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturi on sarjansa viimeinen. General Electric toimitti 1966 viimeisen viidestäkymmenestä UM12C-veturista, jossa oli vaatimaton 2 x 660 hv koneisto. Huippunopeus on 90 km/h. Veturit pitäisi uudistaa aivan näinä aikoina. | ||||
|
21.02.2013 00:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samoin Raivola rösäpöksyjen saatavuus lienee parantunut noista ajoista. Niin, ja kiitos Petri tuosta jännitetiedosta, se selittää kuvaa. |
||||
|
21.02.2013 00:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Katsomme Hessun kanssa samalla silmällä tuota vaunua. Oleellisin ero Schlecht....Schichtin vaunuun on tuo pöntön kansi, joka tässä vaatisi ehkä pätkän muoviputkea (12 mm?) tuon avattavan kannen alle. Eli aluskehys vaalean harmaa (kuinka vaalea? samanvärinen kuin esim. pitkä Gks?), pytty hopeanvärinen ja siinä punainen Esson palkki. Olisivatkohan nuo portaat harmaat? Varmaankin. Esson merkki löytyy aina ja "tulenarkaa" -teksti saattaisi löytyä vanhoista, kauan sitten tuotetuista dekaleista tai sitten kumpikin tulostetaan itse. Hmmm. |
||||
|
20.02.2013 22:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oma näkemykseni on, että rahallinen tuki itse kunnostushankkeelle on hiukka jopa toissijainen. Taivasalla mädäntyvä museaalinen kalusto tarvitsee 1) tilaa 2) tilaa ja 3) tilaa. Sitten kun kalusto olisi saatu katon alle ja edes mitenkuten tasalämpöiseen tilaan ts. +0...25 C, voitaisiin alkaa katsella hiekkapuhalluslaitteita lainaksi ja maalia hankintaan sekä alkaa kasata talkooporukkaa ja kysellä omasta porukasta hitsareita ja VR-Museo-MRY-(jätän SRHS:n tarkoituksella pois syistä, joita voin eritellä myöhemmin)-Opetusministeriö -linjalta pyrkiä ehkä keräämään jonkinlainen sponsorointijärjestelmä ja siihen yhdyshenkilö, että jotkut isommat hommat voitaisiin ehkä teettää työllisyystuen tms. turvin ja avulla. Käytännön puolesta taas Juhani ja muut tietävät oleellisesti enemmän. Näin saataisiin pahin katastrofi ainakin pysäytettyä ja sivutuotteena syntyisi ehkä hinauskuntoista, nätissä maalissa olevaa museaalista kalustoa ikään kuin käyntikortiksi, että "tällaista me teemme ja tekisimme lisääkin jos saisimme hieman resursseja". Juuri Hr11 olisi "pienellä paikkauksella" (juu, vitsi, vitsi) ja ylimaalauksella saatavissa tällaiseksi kaluksi. Lähivuosina on saatava talteen myös Sm1-2, Dv12 ja Sr1 ihan vain muutamia mainitakseni. Mutta niin kauan kun ei ole tilaa, tulevat nämä kalut mätänemään. |
||||
|
20.02.2013 10:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Modulaarisuus liittynee myös huoltoon: osat on koottu helposti ja nopeasti vaihdettaviksi moduleiksi, ja kun keskusdiagnostiikka ilmoittaa, että moduli x on viallinen, vaihdetaan varikolla moduli x ehjään, ja veturi jatkaa tuottavaa työtää sillä välin, kun asiantuntijat perehtyvät irrotetun modulin sielunelämään varikon työpöydällä. | ||||
|
18.02.2013 23:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joo, siellä on hirveästi perattavaa kohdissa "juna", "moottorijuna", "moottorivaunu" ja niin edelleen. Jo tuo junan määritelmä on puutteellinen. Juna lienee sukua sanalle jono, ja samoja latuja kulkenevat nuo muidenkin kielten vastaavat sanat. |
||||
|
18.02.2013 23:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samaa muistelen lukeneeni, Jouni. Eli se muutostyö olisi jostain vuoden 1949-50 korvilta. Ja tosiaan tämännäköinen, mutta ruskea vaunu seisoskeli pitkin 1980-lukua ja varmaan vielä 1991:kin Seinäjoella. Miten on Tapsa, oliko kiitojunakoevaunuja useampia? | ||||
|
18.02.2013 11:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tolpassa kieltämättä näyttäisi olevan jonkinlainen opastinlyhty, mutta kovin kaukana itse radasta tuo tolppa on. Ja senaikaisilla lyhdyillä on saattanut olla vaikea saada väriä näkymään ja siksi siipiopastimen siipi on ollut selkeämpi ratkaisu. | ||||
|
17.02.2013 23:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Viron virallinen raideleveys on (Wikipedian mukaan) 1520 mm, kuitenkin niin, että jotkut rataosuudet ovat vielä muuttamatta alkuperäisestä 1524 mm:stä 1520:een, mutta tullaan muuttamaan perusparannustöiden yhteydessä. Tosi on, että SI-järjestelmän tiellä on isoja kiviä ainakin niin kauan kuin Yhdysvallat pitäytyy virallisestikin tuumamitoissa. |
||||
|
|
17.02.2013 16:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Guten Tag, Martin :o}, tuolla on perustietoa raideleveyksistä ja niiden eroista http://en.wikipedia.org/wiki/Track_gauge Muistaakseni 1520 mn syntyi nimenomaan siksi, että neuvostoliittolaiset halusivat pesäeroa imperialistisena koettuun tuumapohjaiseen järjestelmään. |
||||
|
17.02.2013 12:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo kaksisävyinen puu on hieno tapa tehdä puupenkkejä. | ||||
|
|
17.02.2013 12:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Raideleveys on itävaltaunkarilainen 760 mm (10 mm ero, etteivät ilkeät saksalaiset olisivat päässeet ajelemaan omilla kamoillaan kriisitilanteissa). Entinen dieseltyyppi tuhoutui, tai ainakin kärsi pahasti tallin tulipalossa (en nyt löydä sitä tarinaa, mutta muistaakseni kerrottiin jonkun "mielenvikaisen" sytyttäneen palon) ja tilalle hankittiin romanialaisvalmisteinen, vakiomallinen diesel, joita on nyttemmin varikolla peräti kuusi konetta. | ||||
|
16.02.2013 17:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendolino on hankittu keskipitkien matkojen nopeaan liikenteeseen, eikä pitkille yhteysväleille, johon se runnottiin väkisin, niin, että esim. Hki-Pri ja Tku-Jy -pendot jäivät näkemättä. Huomattakoon tekstissä myös luvattu ajoaika 1h12min Hki-Tpe. Ja on kiintoisaa lukea, että KOEV oli talvitesteissä jo ennen Pendon sarjavalmistusta. Nyttemminhän on 18:lla Pendorungolla tehty talvitestejä 15 vuoden ajan, ja tultu siihen tulokseen, että se ei toimi. |
||||
|
16.02.2013 17:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dv12:n sallittu huippunopeus on myös sen tekninen huippunopeus; ylitettäessä 125 km/h nopeus ylitetään päämoottorin suurimman tehon kierrosnopeus ja moottorin ruiskutussäädin alkaa pienentää ruiskutusta ja sitä kautta myös tehoa. Kolmiasentoista aluevaihdetta tuskin on rakennettukaan, mutta kokonaisvälitys voitaisiin nostaa esim. 160 km/h tasolle. Mutta Dv on varsin heikko vetäjä jo 120 km/h nopeudessa, ja epäilen, että se tuskin koskaan edes saavuttaisi tuota 160 km/h nopeutta, saati sitten jaksaisi sitä junan kanssa ylläpitää. Siihen tarvittaisiin 3000-4000 hv dieselkoneisto eikä pikku-MGO. Referenssinä katso esim. Talgo-junan dieselvetäjät sn 160-180 juniin http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_353 ja http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_354 . |
||||
|
16.02.2013 17:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo tsekkiveturin kohtalo on hiukka yllättävä. Siinähän on se alkuperäinen 185-sarjan (numero=sylinterin halkaisija millimetreissä) V12, jota on ollut varmaan Ranskassakin (tarkistukset myöhemmin, jos on aihetta), Unkarin M43:ssa ja ties missä, liekö saksalais-218:ssa (tarkistukset sitku...). Joka tapauksessa käsittääkseni se oli luotettava ja käyttökelpoinen moottori ainakin levinneisyydestään (enkä tarkoita nyt sitä, miten useasti ko. kone "levisi") päätellen. Dr 16:een olisi ehkä voitu ajatella 185-sarjan V 16:aa, mutta valittiin uuden ja ihmeellisen 200-sarjan V12, ja niistähän on paukahtanut juuri sellaisia osia, mitä veturimoottorista ei IKINÄ saa paukahtaa, kuten männäntappeja ja kiertokankia ts. niiden hajoaminen osoittaa erittäin vakavaa suunnitteluongelmaa moottorissa, jonka on kestettävä tunnista toiseen huudattamista täydellä teholla. Mutta olisiko Wärtsilällä tehopainosuhteeltaan sopivaa moottoria edes olemassa? Tuskin. Olen sanonut ennenkin, että veturimoottoreiden vaatimukset eivät ole mitään ruohonleikkureita tai perämoottoreita, vaan koneet ovat korkeasti turboahdettuja, kevyitä ja erittäin tehokkaita moottoreita, joiden on nyttemmin oltava vieläpä taloudellisia ja vähäpäästöisiäkin. Vain muutama valmistaja maailmassa on tässä lajissa hyvä ja moottoria valittaessa ei varmaan kannattaisi lähteä MTU:ta, tai ainakaan CAT:ia kauemmas. |
||||
|
14.02.2013 12:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Edelleen varmaan raitti saattaisi olla sukua reitille, joka myös merkitsee väylää tai johonkin käytettyä polkua eli kulkutietä. Saksankielen die Spur on myös jälki (die Betriebsspuren=käytön jälkiä). Anglosaksissa kielissä reittiä vastannee route ja sekin kuulostaa raitilta, raitiolta tai raiteelta. | ||||
|
14.02.2013 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No jaa, Topi, vähän riippuu, ketä tarkoitetaan. Kiitojuna 7 "Paasikivi" Imatralle tai Kiitojuna 53 "Kyösti Kallio" Rovaniemelle kuulostaisi mielestäni ihan kelvolliselta. | ||||
|
14.02.2013 12:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Juuri näin, samoin kermanväristä haalistuu keltaiset ainekset hiljalleen pois. | ||||
|
|
14.02.2013 12:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Escheden turmajuna oli nimeltään Wilhelm Conrad Röntgen, ja nimi liittyy ainakin niin, että röntgensäteillä voidaan tehdä ainetta rikkomatonta tarkastusta tai kuvausta, ja Escheden onnettomuus johtui siitä, että ICE-junien pyörien ultraäänitarkastukset oli lopetettu aiemmin, ja ultraäänelläkin tehdään juuri ainetta rikkomatonta sisäistä tarkastusta tai kuvausta. | ||||
|
13.02.2013 18:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendolinossa kulkee mukana aina kytkinadapteri tai adapterikytkin, miten päin vain. Se kiinnittyy pendon omaan kytkimeen ja tämä yhdistelmä on sitten helpohko kytkeä SA3:een. Muussakin Sm-kalustossa on samantapainen ratkaisu ja jopa museolätissä lienee vastaava kapine. | ||||
|
13.02.2013 15:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin muistelen kerrotun, että kuljettaja oli oikaissut jalkansa suoraksi, ja kun veti polvia taas koukkuun, oli kengästä jäänyt pohja sinne keittolevyyn. | ||||
|
13.02.2013 15:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni Pikolla on tästä H0-malli. | ||||
|
|
13.02.2013 13:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mielellään ei kovin huonossa kelissä kuitenkaan. Kun katselee tosi vanhojen vetureiden kuvia, on vaikea käsittää, etteikö insinöörien mieleen juolahtanut, että veturilla ajetaan myös esim. sateessa, saati sitten muuten huonommassa kelissä. Vitsi brittiläisestä säästä: -"Onko täällä aina tällainen sumu?" -"Eihän toki. Vain silloin, kun ei sada." |
||||
|
13.02.2013 13:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näyttäisi, että saksan kielessä laituri jaetaan sektoreihin. Englanniksi tehty haku antoi tulokseksi vain VR:n infosivut :o} | ||||
|
12.02.2013 14:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vierailimme 1987 Neuvosto-Virossa, Tallinnassa ja siellä tapasimme ammattiyhdistyksen edustajan, joka oli 100% miehisen ammatin edustajana nainen. Neuvostoliitossa oli kommunistipuolueen perustamat ja hallinnoimat ammattiyhdistykset eri aloille, muutenhan sellainen olisi saattanut syntyä omia aikojaan. Samalla reissulla työtoverini vieraili taidemuseossa ja kertoi, että tyhjän taidemuseon aulassa istui kolme mummoa, joista ensimmäinen myi hänelle lipun, joka hänen piti ojentaa toiselle, joka repi sen. Kolmas laittoi nauhurista soimaan taustamusiikkia, kun kerran museossa oli kävijä. | ||||
|
12.02.2013 01:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Netistä ei pikaselauksella paljoa löytynyt, Martin, mutta jotain: http://www.tehnikamaailm.ee/est/tm/2009/11/?headerID=1723 . Kirjassa "Sada aastat Eesti raudteet" eli Viron rautateiden satavuotisjuhlakirja, on muistaakseni muutamia kuvia sotia ja miehitystä edeltävän ajan vetokalustosta. Hyvä kysymys on, että mitä niille tapahtui vuoden 1940 jälkeen? | ||||
|
|
12.02.2013 01:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kunnon lämmitys tässä venäläissohl...siis Sr1:ssä on puhallinlämmitys, ja se vain ohjataan tuulilasille. Erillistä tuulilasin lämmitystä ei ole. (No ei tietenkään, kun alun perin Sr1:ssä ei ollut sähköpattereitakaan, ilmeisesti syystä, että niitä ei Neuvostoliitossa valmistettu. Lämmittimen virkaa ajoivat kaksi jalkatilan lattiaan kiinni pultattua keittolevyä (!!!) ). | ||||
|
11.02.2013 13:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Miten ollakaan, minulle kävi, tuossa, noin 45 vuotta sitten, ihan samanlainen moka, Kari. Timon hauska muistelo on jälleen yksi hyvä osoitus siitä, että joukkoliikenneharrastajan osa ei ole aina niin kovin ruusuinen. Mutta kova olit kävelemään. Itse ajelin (uudella hienolla Tunturi-retkipyörällä) Tampereen varmaankin kaikki kaupunginosat läpi muutamaan kertaan 11-13 -vuotiaana tuollaisilla 40-60 km päivälenkeillä. |
||||
|
10.02.2013 11:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Heh, kiinnitin huomiota samaan sanamuotoon. Kyseessä oleva "tyttönen" lienee kolmekymppinen. Kysyin kerran Tpe naiskuljettajalta (yhdeltä heistä kolmesta) että "saako sua tytötellä" ja perustelin sitä sillä, että kyllähän me miehetkin pojittelemme toisiamme tyyliin "naapurin joukkueessa on kyllä kovia poikia" tai "Hesan poikien pitäisi tulla pian". Vastaus oli toki myönteinen :o} | ||||
|
10.02.2013 11:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin on. Alppilanpuisto oikealla ja Nordenskiöldinkadun alikulku edessä. | ||||
|
|
10.02.2013 10:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Noin 25-30, kun kuljettajien kokonaismäärä on jossain 1500:n nurkissa. Ensimmäinen naispuolinen kuljettaja tuli koulutukseen 2001. | ||||
|
09.02.2013 23:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Satulatankkipa hyvinkin mutta erikoista on, kun veturissa on sekä tenderi että satulatankki. Eikä tuo nyt niin ruosteessa ole, mobilisti sanoisi että "lievä projekti". Käytettyjen autojen kauppias saattaisi ehkä sivulauseessa mainita että "pientä laittoa". |
||||
|
|
09.02.2013 23:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Laittaisin ko. kapineen ekstrakevyiden paikallisjunien kiertoon sivuradoille. EDIT: Jaha, tuossa Eljaksen skannauksessahan se sanotaan ihan selvällä latvialla että vieglien pasazieru vilcieniem ja että näissä tehtävissä voi vilcienu maksimalais svars olla 150 t ja lokomotives maksimalais atrums olla 75 km/h. Olen lukenut tosi lyhyen latvian mutta matkustajajunaveturihan se taitaa olla ja puhe on junapainosta ja nopeudesta. Luulisin. Kai. https://www.vaunut.org/kuva/80681 |
||||
|
|
09.02.2013 23:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja käsittääkseni nainen ratissa :o} Juna ei jättänyt vaunuja Hämeenlinnaan. | ||||
|
09.02.2013 13:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Löytyisikö tuosta SRM-asiasta lisätietoa? Anyone? Mitä autokaluston ikään tulee, niin muistan jostain 1970-luvun alkupuolelta Volvon mainoksen, jonka mukaan autokaluston keski-ikä (hm, olisiko ollut keskimääräinen romutusikä?) Suomessa oli reilu 17 vuotta ja Volvoilla reilu 20 vuotta, ja tällä todisteltiin ruotsalaismerkin kestävyyttä. Mutta tuo kello ei ensinnäkään ole Valmetin kello, joka on muotoilultaan "hoikempi" kuin tampellalainen, ja mekanismikin on oudon näköinen. Olisiko kotoisin jostain höyryveturista? Puheenvuoro täältä studiosta höyryveturiasiantuntijoille, Ilkka, Eljas ja muut, olkaa hyvä! |
||||
|
08.02.2013 18:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Venäjällähän on päiväloisteväriläiskä kaluston nokassa pakollinen ks. Alljiegro. Ehkä meillä ei voi vaatia sellaista? | ||||
|
|
06.02.2013 17:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Erilaisia vilkkuvalojahan on teollisuusvetureissa käytetty kauan ja Jenkkilässä vilkkuvat veturin puskinlyhdyt "ditch lights" vuorotellen, juuri huomion herättämiseksi. Samaa asiaa ajoi sikäläisissä valonheittimissä käytetty kiertovalo "mars light". Epäilemättä esim. sinipunainen stobovalo mallia hälytysajoneuvo olisi tehokas, vaikkapa on-off -kytkimellä ajopöydästä. Mutta valkovihreä väritys on viranomaisen hyväksymä, mutta viranomainen totesi havaittavuuden heikentyneen. Siispä viranomainen määräsi pidettäväksi täysiä valoja. Jokainen voi ihan itse miettiä, paljonko tasoristeysturvallisuus oikeasti kiinnostaa ja kuinka suuri merkitys arvioidulla imagolla on. Onko siis kaluston värityksellä luotava imago tärkeämpää kuin tasoristeyskuolemien vähentäminen? Päätelkää itse. |
||||
|
06.02.2013 17:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kehittelin joskus vuonna 1985, silloisten TV-mainosten inspiroimana murjaisun, jota Piraken piirissä sittemmin hoettiin: "Nyt otetaan junasta mittaa. Köf ykkönen. Mieto veturi. " | ||||
|
06.02.2013 17:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Upea suomalaisen rautatieromantiikan peruskuva. Sopii otsikko- tai kansikuvaksi mihin hyvänsä aiheen julkaisuun. | ||||
|
06.02.2013 17:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämä on kerta kaikkiaan hieno maalaus! Oletko jo hankkinut mallin, Teppo? :o} | ||||
|
06.02.2013 13:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja Wikipediasta vielä hauska havainto: puolalaiset kutsuivat näitä vetureita, miksipä muuksikaan kuin Trumaneiksi! | ||||
|
06.02.2013 13:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Valokuvataiteellisestikin hieno otos! | ||||
|
05.02.2013 20:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Gleisdreieckin ja Kemperplatzin välillä 1,6 km:n matkalla ensin viiden vuoden kokeiluna ja sitten vv. 1989-91 yleisen matkustajaliikenteen osana. Tuli matkustettua ja oikein videotakin löytyy (olisi varmaan syytä tallentaa ja julkaista nämä vanhat Hi8-videot, niin kauan kun niiltä saa vielä jotakin selvää). http://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn | ||||
|
05.02.2013 15:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä kai se mahdollista olisi, mutta savut leviäisivät pitkin kattilan sivua ja kuljettajan silmille. Niinpä piippu ohjaa savut ylöspäin pois tieltä. Ja ellei tämä riitä, käytetään savunohjauslevyjä eli tuulipeltejä, kuten sarjoissa Hr 1, Tr 1 ja Pr 2. Sitten toinen juttuhan on, että poistohöyryä käytetään vauhdittamaan palokaasujen liikettä kattilan tuliputkistossa siten, että veturin nokikaapissa on vetosuppilo, johon alhaalta puhalletaan poistohöyry ja se imee palokaasuja tavallaan mukaansa ja nämä yhdistyvät "savuksi" ja poistuvat piippuun. |
||||
|
|
05.02.2013 15:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tallinnan tapauksessa muistaakseni käytettiin aluksi S-bahnille sopivaa jännitettä, mutta kalusto yhtenäistettiin, kun ajojohtojännite muutettiin neuvostostandardin mukaiseen 3 kV:iin. Tällöin derkut saivat ostaa (!!!) omat (sotakorvauksena Neuvostoliittoon luovutetut) junansa takaisin. Mutta miten tässä Puolan tapauksessa, nämähän ovat tasavirtavehkeitä ja niiden muuttaminen toiselle jännitteelle on aikamoinen talkoo? Näin on ilmeisesti kuitenkin tehty, jos nämä kulkevat 3 kV:n langan alla. | ||||
|
04.02.2013 21:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mekaanisestihan nuo hajoavat, esim. osuttuaan ajojohtimessa johonkin, mitä siinä ei pitäisi olla. | ||||
|
04.02.2013 13:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tosiaan. Jos vaivautuu katsomaan oikein kuvaakin, niin näkee, että moottoripäähän se siinä on ajopäänä. | ||||
|
03.02.2013 15:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Voi olla, Jimi, että jos ajaa riittävän kovaa kaarteeseen :o} , mutta saa siinä vispata varmaan aika lailla. Toisaalta, silloinkin TosiMies(tm) taiteilee menemään kahdella pyörällä... | ||||
|
|
03.02.2013 15:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hessu on sinällään oikeassa, mutta: moottoripäästä ajamista suosittiin talvipakkasilla, koska se pysyi paremmin lämpimänä, kuin kuvaavan nimityksen saanut "kylmä pää". Toisaalta, ainakin alkuaikoina lätän kuljettajat eivät tykänneet ajaa kylmästä päästä "kun moottorin ääntä ei kuule ja vaihtaminen ei onnistu". No, kyllähän se vaihtaminen onnistui, kun vain halusi. Ja ainakin "valantehneet lättäkuskit" (ainakin HL muistanee termin), ja muut tottuneet kuljettajat osaavat vaihtaa "yläkautta", jolloin moottorin ääntä ei tarvitsekaan kuulla, vaan kierrosluku säädetään ajojohdon paineella vaihtohetkellä suunnilleen kohdalleen. |
||||
|
03.02.2013 15:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kouluttajamme muinaisessa Rautatieopistossa esitelmöi ohjausvaunujen litteroista ja selitti että Eiob tulee sanoista "Ei oo bas*ahuusia". | ||||