Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02. 22:34 | Jukka Viitala | ||
| Rapakivessä on joskus isoja rapautumaonkaloita ja vaakarakoja. Vaalimaalla motarilinjalla meillä oli drone puunlatvoissa 100 m paukun takana kuvaamassa sitä, paukku meni suvereenisti, mutta sekunnin päästä melkein dronen alla ollut lammikko muuttui mutageysiriksi ja oli aivan hilkulla, ettei suihku osunut härveliin. Paine vaelsi vaakarakosia pitkin ja puhalsi ne puhtaaksi. Video oli paljon näyttävämpi kuin alunperin oli tarkoitus. Seismologit näkevät yli tonnin louhintapaukut, mutta ne piirtävät erilaista käppyrää kuin järistykset. Mulle soitti kerran seismologi siitä, että puuhamontustamme 100 m päässä oli näkynyt iso jysäys, mutta kartalla ei ollut siinä kohdassa mitään. Paikalle oli avattu uusi monttu ja naapurin panostaja oli saanut kuningasajatuksen posauttaa 30 tonnia kerralla, oli varmaan Etelä-Suomen isoin paukku. Tuli siitä vähän puheenaihetta muuallakin, mutta paikka oli sen verran korvessa, ettei vahinkoja tullut. Tuon kokoinen paukku palaa hidastuksista johtuen noin sekunnin, joten pärähdys on pitkä. 400 reikää ainakin ja keskimäärin muutama millisekunti väliä jokaisella. |
||||
|
16.02. 09:56 | Jukka Viitala | ||
| Tornio ja Oulu on kirjoitettu suomalaisittain, 10+ | ||||
|
|
14.02. 14:02 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa radan- ja tienoikaisuissa jätettiin yleensä vanhat penkat ja jopa sillat rauhaan, mutta joskus 1980-luvulla alkoi vimmattu ennallistamis- ja kierrätysvimma, penkoista revittiin kaikki kelvollinen ja joskus kelvotonkin uuteen rakenteeseen ja varsinkin pelloilla ei huomaa kuin ehkä kasvillisuuden väristä ilmakuvissa vanhojen penkkojen sijainnin. Hyvinä esimerkkeinä Halikon Tunnelimäen-Hajalan väli ja Haminan radan ja valtatien eritaso Inkeroisten itäpuolella. Alkuperäinen linjaus on sentään säilynyt tiepohjana. Joskus rakenteita täytetään, kuten Saimaan kanavan alkuperäinen linja Nuijamaan kirkonkylällä ja juuri ennen Saimaata. Vanhoja linnoitteita ja kaivoskuoppia on hävinnyt kaatopaikkoina tai nykyisen yliampuvan turvallisuusajattelun takia, Espoossa peitettiin vastikään muutama kaivos siitä syystä. | ||||
|
|
13.02. 21:21 | Jukka Viitala | ||
| Louhittiin Porvoossa Sköldvikin ratapihan lähistöllä teollista maisemaa rumentava hehtaarin kalliokumpare pois ja se oli monen sadan metrin säteellä ainoa nyppylä, mutta porareikiin tuli runsaasti vettä koko ajan n 6 m:n korkeudelle ympäröivästä maastosta, joten apulantakamat eivät tulleet kymysykseen. Dynyä ja Kemiittiä muutama tonni niin johan tokeni. Lohjan liepeillä oli kallio, jossa porarei'istä nousi 20-30 cm "tatti" vettä ja reikiin sai vain dynyä latauskepillä survomalla, tuli vähän kalliiksi. | ||||
|
|
13.02. 13:11 | Jukka Viitala | ||
| Lidar peittoaa Karttapaikan rinnevarjosteen 6-0 varsinkin mäkisessä maastossa ja pienemmätkin detaljit, kuten ensimmäisen kapinan taisteluhaudat, erottuvat selvemmin. Aineisto ei ole ihan yhtä kattavaa. Museoviraston serveri tuntuu vaan välillä pahuksen hitaalta, vaikkei dataa liiku suuria määriä, esim Rantaradan linjauksen seuraaminen vaatii taidepausseja tai karttapohjan vaihtoa maastokartan puolelle. | ||||
|
|
13.02. 09:20 | Jukka Viitala | ||
| Lidar-kuvassa näkyy maavalli, jolla on ohjattu pintavesiä keräyskaivoon. Lähteitä tuolla kalliolla ei varmaan ole ollut. Korkeuskäyriä tulkitsemalla korkeusero vallin ja radan välillä on vain 10 m luokkaa, virtaus on varmaan ollut tuskaisen hidasta. https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLevel=12&coord=305440.8033132838_6755458.01629542&mapLayers=235+100+default-style-Lidar&uuid=d7fdb4e4-0015-4a60-9b88-cb64b8cd2bf2&noSavedState=true&showIntro=false | ||||
|
16.01. 09:45 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana tuosta kapineesta jäi eniten mieleen pistävä käry pakkassäillä, Kotkan junan haistoi jo asematunnelin puolivälissä. Matkustamo oli talvisin yleensä kuuma kuin sauna ja ikkunat hiessä, jos porukkaa oli vähänkin enemmän. Kotkan junissa oli aivan oma tunnelmansa ja on varmaan vieläkin. | ||||
|
04.01. 11:39 | Jukka Viitala | ||
| Busseissa muutettiin tietysti ovien paikat Helsingissä, mutta vaihdettiinko kuljettajan puolta? Milloin Ruotsissa muuttui kuljettajan puoli vasemmalle? Ainakin näkemissäni Amazoneissa on ollut kaikissa ratti vasemmalla. | ||||
|
20.12.2024 15:05 | Jukka Viitala | ||
| Olikos tämä niitä vaunuja, joihin laitettiin sinkkiämpäri manuluukusta roikkumaan? | ||||
|
02.12.2024 11:04 | Jukka Viitala | ||
| Pilk. Nus. Junan kulkusuunta on tehtaiden tuotteista riippumatta kuitenkin Turku, ellei roikkaa painettu tsadiin? | ||||
|
|
02.12.2024 09:58 | Jukka Viitala | ||
| 1943 kartan mukaan tehtaat ja sivuraiteet ovat radan eteläpuolella, joten juna on lähdössä Turkuun. Kartan mukaan lasitehdas on aivan radassa kiinni ja ennen sitä kauempana on tiilitehdas https://vanhatkartat.fi/#14/60.18738/24.5986 | ||||
|
Kuvasarja: Tytyrin kalkkikaivos |
02.11.2024 11:50 | Jukka Viitala | ||
| Förbyn kaivoksessa oli myös vinokuiluhissi, jota käytettiin myös aktiivisesti kiven nostoon, eli nostokippa kulki miehistövaunun perässä. Vaunun asettuminen paikalleen kesti tovin sen pomppiessa 500 m pitkän vaijerin jatkona ala-asemalla, heikkopäisimpiä hirvitti, että tuonko kyytiin? Kaivoshissejä ajettiin henkilökuljetuksessa yleensä puolinopeudella, nopeimmissa G-voimat olisivat olleet ihmisille liikaa. | ||||
|
24.10.2024 11:05 | Jukka Viitala | ||
| Ennen wanhaan ratapihoilla oli tunnelmaa pakkaspäivinä | ||||
|
20.10.2024 19:33 | Jukka Viitala | ||
| Tuossa kuvanottopaikalla on 2 vanhaa ratalinjaa ristikkäin, vasemmalla tuontiautojen kentän paikalla oli neukkujen 180 mm rautatietykkien tuliasemat. Toisen pään linjavaihde oli motocrossradan kohdalla. Penkat näkyvät rinnevarjosteessa. | ||||
|
15.10.2024 10:26 | Jukka Viitala | ||
| Soraraiteen paikka ei oikein natsaa 1941 ilmakuvan kanssa, siinä se alkaisi pohjoisempana, länsipuolen talorivin 3. pohjoisimman talon tasalta ja näyttää kuin ylikäytävältä erkanisi toinen, loivasti kaartuva raiteenpohja montulle, joka on juurikin samoilla kohdin 1875 kartassa. | ||||
|
18.09.2024 17:08 | Jukka Viitala | ||
| Töissä tuli aikoinaan vastaan kauhapyörähärveli, jonka raideleveys tai raideväli whatever oli n. 50 m ja laipat huusivat hoosiannaa kuumina päivinä tai siirryttäessä varjosta aurinkoon, toisessa päässä oli kyllä kallistuva teli, mutta sen liikevara oli vähän alakanttiin. Pyörissä oli laipat molemmin puolin. Laite oli kai tarkoitettu hitaaseen lämmönvaihteluun suljetussa hallissa, mutta uudessa kodissaan hallin pääty oli avoin ja etelään. Siitäpä kysymys... | ||||
|
|
17.09.2024 16:19 | Jukka Viitala | ||
| Kuivanmaan lossi. Mitenhän tuossa on ratkaistu lämpölaajenemisen vaikutus raideväliin? | ||||
|
14.09.2024 19:30 | Jukka Viitala | ||
| Kivipaja oli radan loppupäässä Kauppiaankadun ja nykyisen Reutsinkadun puolivälissä. Savilahden pohjukassa oli niin tiuha koivikko, että ratakiskojen ruoste oli muuttunut sysimustaksi varmaan mahlan tai kirvojen takia, oli pikkuisen aavemainen näky pikkupoikana. Saviniemen historiassa väitetään estekivijunia kuormatun raiteella, eihän Haminan puolella lahtea ollut edes kiviesteitä... kuormauspaikkana oli Tikkamäki. Kivipaja siirtyi varmaan 70-luvun alussa Tervasaaren raiteen viereen nykyisen Tervasaarenkadun kiertoliittymän kohdalle. Saviniemen historia väittää radan johtaneen telakalle... sotakorvausten aikaiselle. Sen paikalla oli tsaarin aikaan Standard Oilin öljyvarasto, jonka tarpeisiin rata on tehty. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 18:51 | Jukka Viitala | ||
| Eikö mistään lakkautetulta pätkältä löydy pelkkiä siltajänteitä, jos kerran vika on vain niissä? Plootusiltoja on ennenkin kuskailtu ristiin rastiin vai onko insinööritaidot päässeet unohtumaan? Ruostevaurioihin vetoaminen viittaa jälkimmäiseen... | ||||
|
04.09.2024 21:10 | Jukka Viitala | ||
| Asjallinen liikennemerkki. | ||||
|
31.08.2024 15:58 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan kiskot maalattu, kun väri poikkeaa taka-alan ruosteenruskeasta? | ||||
|
20.08.2024 20:51 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana sukulaisreissuilla Kaipiaisissa ja Rautjärvellä ( järvi pohjoispuolella) tuo vaja oli vakio pyhiinvaelluspaikka, kalusto oli jotenkin autenttisempaa kuin puleerattuna museossa ja olihan ne huikean suuria maasta katsottuna, kun nenänpää ylsi tuskin vantringin tasolle. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:34 | Jukka Viitala | ||
| Tässä vielä koko pyörän irrotus paineöljyn avulla: https://www.youtube.com/watch?v=HW4aqQCNoBU&list=PLlGv7XCToNqWHZxxYyV_keIRbnq-fRCgM&index=1 Yritimme samaa ison Symons- murskaimen levykytkimen irrotuksessa 90-luvun alussa, mutta vehkeistä loppui puhku jo 300 bar nurkilla, videolla on 10-kertainen paine, joten pillit käteen ja rauta paloi lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan, akseli oli pari kertaa järeämpi kuin junanvaunussa ja levykytkimen napa oli muuripadan kokoinen mötti ja hajosi jo 60 vuoden käytön jälkeen, murskain oli vuodelta 1927. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:20 | Jukka Viitala | ||
| Lämpöä ja hienosäätölekaa irrotukseen, pyörän kehä näyttäis olevan täynnä lovia, ovatko juuri irroitusta varten rajoittamassa lämmön johtumista pyörään? https://www.youtube.com/watch?v=I1EpBFebrfo |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:10 | Jukka Viitala | ||
| Modernimmilla vehkeillä: https://www.youtube.com/watch?v=1Z4G7BMUCm8 |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:06 | Jukka Viitala | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=Qp-gIj_VIq4 | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
17.08.2024 07:22 | Jukka Viitala | ||
| Unohtui edeltä kehän raaka katkaisu, jos se on kerran romua. Mekaanisesti "rälläkällä" tai polttamalla ainevahvuutta ohueksi ja hyvällä tuurilla katkeaa jo silloin, tai lämpöä kehiin ja pistejäähdytys ohennettuun kohtaan tai talttaus. Tuttua puuhaa wanhojen autojen takapyörän laakerin irrottaneille vähän isommassa mittakaavassa, uuden krymppirenkaan asennus vaatikin sitten vakaata kättä piitkän vetoakselin yli liu'utellessa, pienikin hipaisu jäähdytti rengasta eikä se enää mennyt perille. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 20:21 | Jukka Viitala | ||
| Irrotusta varten on ainakin vaunuissa ura pyöränkehällä ja sinne johdetaan hydraulipaine, joka venyttää rengasta. Lämmittäminen ei oikein toimi kun lämpö johtuu koko pyörään, joka myös laajenee. Asennuksessa voidaan käyttää apuna myös nestetyppeä, joka kutistaa osia. Öljynpainetta ja typpeä käytetään myös isojen murskaimien osien purkuun ja kokoamiseen. | ||||
|
28.07.2024 14:32 | Jukka Viitala | ||
| Vastarannalla on varmaan vieläkin 50:n Mercuryn vaihteisto, kun eräs pioneeri sai jonkun sätkyn ja peruutti syöksyveneellä täysillä kivikolle, moottori katkes. Sillan holvi kaikuu muuten upeasti kun rääkäsee syösyveneellä täysillä alta... | ||||
|
27.07.2024 22:38 | Jukka Viitala | ||
| Mitähän tuon pikkuisen kattoerkkerin takana on? | ||||
|
24.07.2024 09:42 | Jukka Viitala | ||
| Velipoika näyttää pesunkestävältä neukkuvaunulta. | ||||
|
14.07.2024 17:17 | Jukka Viitala | ||
| Scanian ohjaamo ei ole ihan vakiokamaa, yleensä se ei ollut paljon konekoppaa leveämpi ja 1-osaisella tuulilasilla. | ||||
|
06.05.2024 18:07 | Jukka Viitala | ||
| Kalavasosin eteläpuolella on/oli? sillalla veturi ja 5 kaivosvaunua, muistona kaivosradasta. Ilmeisesti maan viimeinen toiminnassa ollut rautatie. Malmi kuljetettiin Vassilikon satamaan, pohjoisin pää oli jossain Kalavasosin tekoaltaan vaiheilla, etäisyys linnuntietä n. 11 km satamasta. Kuparimalmia. Ilmeisesti myös läheiseltä kalkkilouhokselta on ollut yhteys sataman sementtitehtaalle. | ||||
|
18.04.2024 21:56 | Jukka Viitala | ||
| Olisiko laitimmainen ikkuna ollut jo niin viistossa kulkusuuntaan nähden, ettei rikkoutumisvaara ollut niin suuri? Olikohan ruuduissa kerroslasit vai hetisamea Sekurit? Kalterien asennuksen suurin syy oli kaiketi Turun radan tunnelit, joissa oli paljon vesivuotoja, jotka muuttuivat jääpuikoiksi talvisin. Ørsta lining oli vielä keksimättä. |
||||
|
03.04.2024 21:38 | Jukka Viitala | ||
| Ihmeen vähän tuollainen toppari jarruttelee hiekassa, painettiin kerran täysi sepeliroikka kävelyvauhtia tuommoisesta läpi eikä tekarissa tuntunut yhtikäs mitään, kolmantena ollut korkea Mas kun alkoi keikkua, niin jarrut kiinni ja toteamaan tilanne. Sammakot alle ja takaisin, vähän vetoa ja oikomista, uudet pultit jatkoksiin ja taas kelpasi. | ||||
|
22.03.2024 05:38 | Jukka Viitala | ||
| Faijan työpöytä oli uuden aseman valmistumiseen saakka keskimmäisten ikkunoiden takana telexin rätinän ja tupakansavun seassa. Aseman muutettua rakennus oli JuHan toimistona ja tulihan tuolla kellarissa vaihdettua vaatteita muutamaan kertaan 1983-84. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6712165.572707526&e=509170.11160658865&title=Hillon%20asema&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
15.03.2024 14:47 | Jukka Viitala | ||
| Nykypäivän työturvallisuuspell... korjaan insinööri saisi mukavia tykytyksiä ohjaamon portaista ja vaatisi varmaan tilalle hissin. | ||||
|
06.03.2024 16:24 | Jukka Viitala | ||
| Tutustuin poljinkäyttöiseen hydrostaattiseen menoon Toro 100-kaivoskuormaajassa, jossa istuttiin poikittain ja vasemman jalan polkimella mentiin eteen- oikealla taaksepäin. Hankalaa oli, kauhaa täyttäessä nuppi sanoi, että poljin lattiaan ja Deutz kyykähti siihen. Tuommoiseen kun tottui, niin kotiin lähtiessä autolla ajo oli vähintään yhtä hilpeää. | ||||
|
|
06.03.2024 05:46 | Jukka Viitala | ||
| Millaista tekniikkaa laiturijunan "veturi" piti sisällään? Muistaakseni käyttövoimana oli ainakin moottorikaasu. | ||||
|
20.01.2024 09:17 | Jukka Viitala | ||
| Tässä tarinoita kaksinajosta myös eriparisilla Dv15/16: https://vaunut.org/sarja/3858 | ||||
|
27.09.2023 12:28 | Jukka Viitala | ||
| Vasemmalla keskellä peltoa Röjsjön turveradan penkka. | ||||
|
16.06.2023 23:06 | Jukka Viitala | ||
| Polrkkanan hurina jäi tärykalvoille... Kupla 1967 oli meillä mikroautona, siitä pystyi kääntämään vanteet. Sama jako oli Mossessa ja tottakai Opelissa, joku 30-luvun nassesaksan vakio. Ai niin DKW ym muut sama kaikissa. Kupla viuhahti käyntiin 12 V akulla eikä starttikaan veetuillut, mutta latureita ei löytynyt. No, asiakas sai valita automerkkinsä. Skodan ongelmana oli nurinkurinen mylly. Valurautakansi alulohkossa. Käyttökelvoton länsiapu. |
||||
|
11.06.2023 05:22 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana tultiin Vuokatista Joensuuhun ihan tavislätällä, joku vesiletku poksahti matkalla ja syyläriin kipattiin pyhä Pasilan vesi ynnä konnarin lakilla yms kannettu ojavesi. Loppumatka ajettiin ovet auki täyskaasulla matkustamon lämmöt täysillä (keskikesällä) ja muistaakseni nopeusmittari 3-numeroisella asteikolla, ehdittiin Joensuun pikajunaan. Matkalla poimittiin jopa setämies seisakkeelta, äijän viikset väpätti kun lättä meni ohi satoja metrejä, pakilla seisakkeelle ja matka jatkui. Rata oli siinä kunnossa, että lättä pomppi normivauhdissakin, loppumatkasta se liiti jatkosten yli ja meteli oli huikea konekoppa ja väliovet auki. Nykykuskit olisivat varmaan odotelleet hinausapua. | ||||
|
|
11.06.2023 05:00 | Jukka Viitala | ||
| Mua kiinnostaa 815D -moottorin historia, sehän oli alkujaan Scania ja varmaan ainoa Linnavuoren motti, jossa oli isompi pytty kuin 108 mm. Scanian D10 kutvonen oli tuon pikkuveli, 2 pyttyä saman kannen alla. Muistaakseni joku Ttv sai D11 päivityksen, mutta miksei Dm7 koskaan saanut luotettavampaa ja tehokkaampaa moottoria? Ruotsilättiin on muistaakseni vaihdettu jopa DS11 turbokoneita. Mua ihmetytti Deutz- aikoina VR/Saalasti moottoripolitiikka, jossain Veto-Jussissa käytettiin 160 hepan esikammiodeutzia, josta sain 6000 tuntia sisäänajetun V8:n Wagner ST 5A -kuormaajaan, 6000 oli siis hylkyraja. Sama pata suorasuihkuturbona pukkasi 340 heppaa ja noita saasteettomia kammiokoneita myytiin yleensä vain maan alle. Ahtamaton suorasuihkukin olisi sopinut veturiin paremmin. Jokatap 19 litran V8 pelkillä pakosarjoilla tarjosi unohtumattoman möykän maan alla, parin metrin tulet putkissa täyskaasulla, eipä haissut dieseliltä. Wagnerissa istutaan poikittain ja ohjaamon etuseinänä on lähes sata-asteinen Allisonin puoliautomaatti, piti olla luja usko laatikon valmistajaan. Ei ilmastointia ja jenkeissä muutama Allison oli haljennut rasvakeittäen kuskin. Whee... |
||||
|
|
11.06.2023 04:21 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaikissa 42xx lätissä 5v laatikko ja huikea 115 Sn? | ||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 06:46 | Jukka Viitala | ||
| Esa, naulaaja oli wanhaa VR-sukua, joka vakaumuksensa vuoksi kävi intin vankilassa ja juniori oli juurikin tullut Rixun sisäoppilaitoksesta. Faija oli VEK ja paikkana Hamina. Jostain kumman syystä siellä oli ainakin kolmen suvun edustajia samasta ryhtiliikkeestä, mun faija oli järjestelymestari ja joissakin vuoroissa ratapiharadiossa oli aika tiukan asjallista liikennettä... Itte sekoitin VR:n liikenteen kun kastelimme JuHan sepelikuormia ja samalla kanavalla oli joku tarkkuusnosto, puhuivat senteistä... hihkaisin väliin että "vaununmitta" ja jostain satamasta kuului kauhea kolina. Simpeleen sepelissä oli niin paljon hienoa, että se piti uittaa Mas-vaunuissa ennen käyttöä, meillä oli aika hilpeät pumput ja vesitykillä osui ykkösraiteen Dv15 ohjaamoon 8-raiteelta siis hups kun lipes... Noilta vuosilta parhaat muistot on Dr13 lähdöistä, ei jumankauta jos 32 pyttyä huutaa hoosiannaa niin sitä näkyä ja ääntä ei voi kuvailla. En ikuna osta hypriti saati sähkövatkainta vaan ajan tuplaturbodieselillä maailman tappiin. Toimii myös tyynellä säällä. Vroum. |
||||
|
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023 |
04.03.2023 06:10 | Jukka Viitala | ||
| Mulle entiset itämaat, etenkin Budapest, ovat toimineet joukkoliikenteen mittarina. Helsinki on kaukana siitä. Yksi toimiva esimerkki on 2-suuntaiset ratikat. Pikku vinkkinä paria puuttuvaa istumapaikkaa voi kompensoida riittävillä vuoroväleillä. Oli aika hassua matkustaa kaupungin läpi odottamatta missään, suurin ongelma oli 4:n euron päivälippu, jota ei leimata ja jotkut uniformuiset lipuntarkkaajat ei tajunneet sitä. Budapestissä kului kivasti koko päivä ajellessa ratikkalinjoja. Trollikoille saa varata viikon ja busseille 2. |
||||
|
04.03.2023 05:27 | Jukka Viitala | ||
| Kummallista tämä ei-VR -operaattoreihin kohdistuva v**tuilu. Dr13 hopean tai hornan värinen peltikatto oli puolen veturin matkalta musta 100 km ajon jälkeen eikä sen puolikas Dv12 ole sen puhtaampi. Miksi kilpailijoiden pitäisi käyttää Tier 4sta jos pääoperaattorilla on 1947 savugeneraattori? Miksi Dv12 päivitystä esim CAT C32 ei ole edes harkittu mutta itketään siitä, että kilpailija ajaa modernilla (rys) dieselillä? Jenkeissä revittiin kuparit viimeisiltä sähköradolilta 2-kerroskonttien tieltä ja raideliikenne nostaa asemaansa. Meillä kitistään tunnin junista eikä tajuta, että nykykapasiteetillakin puolet rekoista voitais ajaa parkkiin jos raideoperaattori tuotais pois 60-luvulta |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 04:40 | Jukka Viitala | ||
| Kekkosen aikaan meillä ei huudeltu pahojen kaivosten perään, ne kuuluivat valtiolle. Kaivosten kiisumalmeilla ruokittiin sellutehtaita. Kaivoksille oli rautatie ja rikasteen kuljetus rannikon sulatoille sujui kiskoilla kuormittamatta valtion tieverkkoa. Talvilomilla sukset pakattiin suksipussiin ja matkustettiin junalla Lappiin, hiihtämään. Latu alkoi asemalta ja autiotuvilla sai keittää kahvit omista tarpeista. Hurjimmilla oli alumiinikanttiset Järviset, jotka kestivät mäenlaskut. Satamiin tuli laivoja, joihin pakattiin sellua, sanomalehtipaperia ja egyptin parruja. Mulle ei ole koskaan selvinnyt tuon vimpan käyttötarkoitus, mutta niitä meni ihan simonaan. Sorvattu parru jossa oli jotain vihreää kyllästettä. Niitä tuli ju nalasteittain jostain Mikkelin seuduilta, terkkuja vaan vihreille. VR luotti kreosoottiin. Tervatolpissa lennätin kantoi kauemmas ja ratapölkky kesti sata krhm 50 krhm 20 vuotta. Kiire meni laadun edelle ja pintamustia pölkkyjä ripoteltiin radoille. Olihan ne kevyitä kantaa. Oikeessa kreopöllissä ratanaula tarttee pari lyöntiä ja istuu kuin tauti, pintavärjätyissä puolen tusinaa ja irtoaa vetämällä, puun syyt katkeavat niissä. Meillä oli töissä kaveri, joka löi naulan kerrasta kiinni, valehtelematta leka suhisi ilmassa. Vähän nopee... |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 03:38 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että Sanna kertoo idänkaupan loppuneen... luulis että njet on NET mutta kun ei. Lannoitteita ei meiltä tartte välittää, 70-luvulla luodun Siilinjärvi-Uki -kummajaisen pitäis toimia kotimaisella kaivoshöystöllä hups nekin myytiin mutta siis Siilinjärven rikasteen pitäis riittää Euroopan tarpeisiin ai ei no joo. Soklia ei varmaan vieläkään avata koska se on kaivos ja pelkkä sana tekee pahan olon helsinkiläisille. Suomennettuna ME ei tarvita grammaakaan ulkoa. EU tarvii ja antaa norjalaisen Yaran tuoda. Soklista riittäisi koko Euroopalle, mutta ja muttamutta, joku myi oikeudet Yaralle. Hups. | ||||
|
04.03.2023 03:22 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että raiteet ovat sulia syäntalvella. Koeajot olisivat realistisia jos raiteilla olisi 30 cm lunta ja risteyksissä paakkuja. Hienoinen ku$etuksen maku tulee näistä nykyinssien touhuista... en sanonut triplasti kalasatamaa. | ||||