3399-114654 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.10.2019 16:22 Juhana Nordlund  
  Oikein mukava kuva. Huomion arvoista on sekin, että kaikkien junien kulkusuunta on sama.
kuva 20.10.2019 15:25 Juhana Nordlund  
  Saattoivat päättyäkin, ainakin suurin osa.

Linjaraiteen (Kr - Pku) sn oli tuossa kaarteessa kovin alhainen, muistikuvani mukaan 55 km/h. Kaarre oli kovin pienisäteinen, kuten kuvastakin näkyy.
kuva 08.10.2019 06:28 Juhana Nordlund  
  Sama juna vuonna 1971: https://vaunut.org/kuva/60868
kuva 06.10.2019 16:31 Juhana Nordlund  
  Totta, Nuori seikkailija todellakin ajoittaa kuvan kesään 1951.
kuva 06.10.2019 12:58 Juhana Nordlund  
  Kiitos Jyrkille rekisteritunnusten tarkentamisesta. Kilvet uusittiin kaikkiin autoihin 1949 - 53. Yksikirjaimiset kilvet korvattiin kaksikirjaimisilla.

Moni yksityiskohta antaa viitettä, että kuva edustaisi todellakin hyvin varhaista 1950-lukua.
kuva 06.10.2019 11:17 Juhana Nordlund  
  Saako lähimpänä näkyvien autojen rekisteritunnuksista mitään selvää? Kirjaimia on ilmeisesti kaksi. Ja jos jossain autossa sattuisi ensimmäisenä kirjaimena näkyvän B:n, niin 1950-luvun aivan ensimmäiset vuodet sulkeutuisivat pois.

Mutta ainakin se on varmaa, että raitiovaunuista keskimmäisen moottorivaunu on Karia / Strömberg sarjasta HKL 203 - 218, joka toimitettiin 1950 - 51.
kuva 05.10.2019 20:27 Juhana Nordlund  
  Yksi kuvan raitiotiemoottorivaunuista on 1950-luvun alusta, mikä rajaa 1950-lukua edeltävät vuodet ja vuosikymmenet pois.
kuva 05.10.2019 20:23 Juhana Nordlund  
  Suomen Autoteollisuuden (SAT) valmistama moottorivaunu lähimpänä, sen takana nähtävästi ASEAn valmistama perävaunu. Kaukana oikealla näkyy Ratti-Karian peräosaa.
kuva 05.10.2019 20:21 Juhana Nordlund  
  Kuvaushetkellä luultavasti Sr12, mikäli kuvausvuosi on 1974.
kuva 05.10.2019 20:19 Juhana Nordlund  
  Pula-ajan Karia vetää LHW:n valmistamaa perävaunua.
kuva 22.09.2019 16:48 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyy tuplaniveltrollikkakin, kilpensä perusteella linjalla 2.

Joitakin vuosia sitten Luzernissa joidenkin linjojen johdinautot vetivät perävaunua mukanaan. Matkustajapaikkoja oli sekä vetäjässä että vedettävässä.
kuva 18.09.2019 07:33 Juhana Nordlund  
  Näyttää kovasti Kristinebergin asemalta. Jos tämä se on, niin nimen voisi laittaa kuvan tietoihin.
kuva 12.09.2019 18:19 Juhana Nordlund  
  Plootujen väreistä on ollut juttua myös kuvan https://vaunut.org/kuva/80384 kommenteissa. Itse en muuta osaa sanoa kuin että Esslingenin toimittamat vaunut olivat alunperin sillä hopeansävyisellä yläosalla ja koristeraidalla.
kuva 10.09.2019 09:50 Juhana Nordlund  
  Kuva lienee vuodelta 1963 taaempana näkyvän työmaan perusteella. Lisäksi kuvassa näkyvä TKL 24 on poistettu liikenteestä vuonna 1967, joten nyt näkyvä kuvausvuosi 1970 on liian "uusi" (toki se esiintyy noin-vuotena).

Vaunun 24 kori on toiminut useana kesänä jäätelökioskina tälläkin vuosituhannella, minkä olen tainnut kertoa aiemmin tämän gallerian kommenttiosastolla jonkin 24:sen kuvan yhteydessä.
kuva 10.09.2019 09:43 Juhana Nordlund  
  Kuvasta erottuu hyvin järjestysnumero 368. Vaunu on siis sarjaa HKL 331 - 375. Niitä on liikkunut omalla kaudellaan jotakuinkin kaikkialla, missä sinä aikakautena raitioliikennettä on ollut.

Eivätkö sitten kaikki raitiovaunut liiku kaikilla linjoilla? VTS-vaunujen ensimmäisen noin 20 vuoden aikana vaunuilla oli lähtökohtaisesti nimikkolinjat ja eräänä aikana jopa nimikkovuorot. Oman lapsuuteni aikana VTS:t olivat vakioita linjoilla 1, 5 ja 7. Lisäksi sarjan vaunuja oli aika lailla varavaunuina, jotka tietenkin liikkuivat kaikenlaisilla linjoilla. Epätyypillisimpiä tämän sarjan vaunut ennen nivelien tuloa olivat linjoilla 3B, 3T ja 8, koska viimeksi mainituilla vedettiin ruuhka-aikana kaksiakselisia perävaunuja, mihin VTS-vaunut eivät soveltuneet. Jos VTS oli sijoitettava joillekin noista linjoista, se ajoi sitten ilman perävaunua ruuhkassakin. Aivan uusina tämän sarjan vaunuilla toki ajettiin multippeliajoa joillakin linjoilla, kuten kolmosilla ja nelosella - ehkä kympilläkin runkolinjan aikaan. Teliperävaunujen tultua käyttöön multippelikäytännöstä luovuttiin.

Nivelvaunujen käyttöönoton jälkeen etenkin 1980-luvulla VTS-vaunuja alkoi näkyä laajasti muuallakin kuin 1:llä, 5:llä ja 7:llä. Lisäksi kuljettajarahastuksen leviäminen muuallekin kuin nivellinjoille vaikutti kalustosijoituksiin: VTS:iähän ei muutettu kuljettajarahastukseen. VTS oli arkipäiväinen näky 2 / 2A:lla jo 1970-luvun puolella (liittymättä kulj.rahastukseen), ja VTS:t tulivat kutoselle peruskalustoksi siinä vaiheessa, kun vaunut 16 - 30 siirtyivät kuljettajarahastuslinjoille. 1980-luvun puolessa välissä VTS:n saattoi nähdä jopa linjalla 8 sellaisessa ruuhkavuorossa, jossa oli kuitenkin vielä rahastaja (kasi siirtyi kulj.rahastukseen sinänsä jo ensimmäisten joukossa).
kuva 07.09.2019 16:43 Juhana Nordlund  
  Jos tuossa todellakin tehdään jokin hiilikoe junaa hyödyntämällä, niin sittenhän kysymyksessä on yksiselitteisesti hiilikoejuna.
kuva 03.09.2019 06:30 Juhana Nordlund  
  Joillakin raitioteillä on myös hallireittien käyttämien ratojen varsilla (paikoissa missä ei varsinaista linjaliikennettä kulje) pysäkkejä. Kustaa Vaasan tien varrella Helsingissä on (ollut) pitkät perinteet tällaisesta. Jopa reittiopas antaa kulkuyhteyksiä esimerkiksi Sumatrantien pysäkiltä eri suuntiin hyödyntäen hallireittien raitiovaunuja. Itse kokeilin tätä kommenttia varten kyselyä Sumatrantie - Roineentie, ja hakutuloksiin tuli mm. raitiolinja 4 tälle välille. Kyse on nelosen Koskelan hallista ulosajavasta vuorosta.
kuva 02.09.2019 18:04 Juhana Nordlund  
  Eivätkö kaikki varsinaisen linjaliikenteen vaunut aja Hervantajärvelle (Makkarajärvenkatu) asti? Hermiankadulle kyllä on merkitty pysäkkivaraus, mutta ei kai sen ole ainakaan ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus palvella mitään laajempaa liikennettä?
kuva 11.08.2019 10:37 Juhana Nordlund  
  Julius, kuva on Tampereen Hervannasta. Varikolta tulevat vaunut noudattavat tämän opastimen opasteita.

Tuo ylin lyhty on vähän arvoituksellinen, mutta ehkäpä ennen pitkää selviää mikä se on, ja miksi se on juuri tässä paikassa.
kuva 09.08.2019 14:17 Juhana Nordlund  
  Se mitä tuon lasikuvun takaa häämöttää, sopisi kyllä sellaiselle kuviolle, jossa ilmaistaan vaihteen asento. Tuosta kohdasta Insinöörinkadun risteykseen ei ole todellakaan välitöntä näköyhteyttä. Alunperin ajattelin, että vaihteen opastin olisi lähempänä itse vaihdetta. Ehkäpä etuisuusopastimet ovat samanlaisia verrattuna bussien vastaaviin.
kuva 09.08.2019 06:29 Juhana Nordlund  
  Teemun teoria on hyvä, mutta kuvan paikassa ei ole vaihdetta. Kuvahan on Hermiankadun ja Hervannan valtaväylän risteyksestä. Mikan näkemys lienee lähempänä totuutta, arvelisin. Tampereen raitiotien suunnitteluperusteisiin on kirjattu mm. "Liikennevalojen yhteyteen tulee etuisuusopastin, joka osoittaa kuljettajalle, että etuisuuden asettamien on käynnistynyt". Tuo voi kyllä olla sellainen etuisuusopastin. Useilla paikkakunnilla etuisuusvalo on kyllä huomattavasti eri näköinen tuohon verrattuna. Kuljettaja voi etuisuusvalon avulla päätellä, milloin ajon salliva opaste on tulossa.
Kuvasarja:
Upea kesäpäivä Hämeenlinnassa
 
 24.07.2019 07:49 Juhana Nordlund  
  Huomattavan asiallinen kuvasarja Hannulta, kiitos siitä! Hämeenlinna on minullekin tuttu paikka, olin Hannun ja hänen harrastajakolleegan retken aikana itsekin Hämeenlinnassa (toki eri paikassa siellä), ja paljon muulloinkin (sattuneesta syystä).

Linnanpuiston paikkeilta on erittäin mukavaa ottaa kuvia teemana "Juna suomalaisessa vesistömaisemassa". Tuloksena saadaan mahtavia rautatieaiheisia kuvia.

Arvostan sitä, että otetaan ja julkaistaan kuvia kotimaisista junista. Ulkomaiset kohteet ovat ilman muuta mukava lisä tähän kaikkeen, mutta Suomi-kuvat ovat aina Suomi-kuvia. Ja nämäkin kuvat jäävät aikanaan todisteiksi siitä, millaisia junia on eri aikoina missäkin liikkunut. 10 vuotta sitten samalla paikalla kulki selvästi eri värisiä IC- ja paikallisjunia nykyiseen verrattuna, vaikka itse kalusto oli muuten koko lailla saman henkistä kuin nykyinenkin. Sr3:sia ei silloin vielä ollut. Mitä mahdammekaan nähdä vuonna 2029? Sm7-junia tässä nähtyjen lisäksi?
kuva 23.07.2019 08:01 Juhana Nordlund  
  Se joka tämän nielee oikeana kuvana, saattaa niellä monta muutakin asiaa vastaavalla tavoin. Minun mielestäni esimerkiksi kuva https://vaunut.org/kuva/23526 on paljon aidomman oloinen manipulaatio.
kuva 22.07.2019 18:09 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä kerrotaan asiallisesti, että kyseessä on epätodellinen tilanne. En minä sitä kovin suurena syntinä pidä, jos yhden kerran tällaisen julkaisee.

Ehkä suhtaudun Jyrkin kuvamanipulaatioon myönteisesti senkin takia, että minäkin olisi suonut tämän radan säästyvän. Ja laajentuvan kohti Forssaa... Ei säästynyt eikä laajentunut. Eikä Forssassakaan ole enää kapearaiderataa eikä rautatietä muutoinkaan. Jokioisilta Humppilaan päin on, kiitos aktiivisten harrastajien, joiden joukkoon Jyrkikin lukeutuu.
kuva 13.07.2019 13:12 Juhana Nordlund  
  Kotimäenkatu 11.7.2019: http://dy.fi/iag
kuva 04.07.2019 09:23 Juhana Nordlund  
  Onkohan tämä joku luonnosvaiheen piirros? Verratkaapa kuvan KDik:n päätypaikkoja kuvan https://vaunut.org/kuva/11415 tilanteeseen. Pikkupoikana pyöriskelin KEi-vaunun vastaavassa kohdassa, eikä se noin 50 vuotta vanhojen muistikuvien mukaan vastaa täysin piirroksen tilannetta. Tosin tässä ajassa on voinut jotkut asiat unohtua. Vai onko sisustusta muutettu jossain vaiheessa?
kuva 03.07.2019 09:49 Juhana Nordlund  
  Jos nämä alunperinkin väliaikaisiksi tarkoitetut asemat (kuten Tepon esille ottaman linkin parakki) lasketaan mukaan, sitten kai pitää ottaa huomioon tälläkin hetkellä (3.7.2019) käytössä oleva väliaikainen asema, joka näkyy myös tässä kuvassa. Se meinaa jäädä huomaamatta taustalla näkyvän massiivisen rakennuskompleksin (joka ei suinkaan sattumalta näy tässä kuvassa) takia. Kompleksin asemalle kai sitten kuuluu järjestysnumero viisi, kun kerran väliaikaisetkin asemat otetaan laskuissa huomioon.
kuva 02.07.2019 08:40 Juhana Nordlund  
  Tässä kommenttipalstalla onkin runsaasti erittäin arvokasta tietoa. Sen soisi jossain vaiheessa siirrettävän Resiina-keskustelun puolelle, jotta aineiston löytyminen olisi varmempaa siinä vaiheessa, kun keskustelu jossain vaiheessa taukoaa.
kuva 30.06.2019 16:18 Juhana Nordlund  
  Kyllä vain. Inkoo ja Raasepori ovat kumpikin enemmistöltään ruotsinkielisiä, mistä syystä Inkoon ja Karjaan asemien nimien olisi asiallista näkyä englanninkielisessä tiedotteessa ruotsinkielisinä. Suositus on tietenkin vain suositus eikä sinällään velvoittava.
kuva 28.06.2019 16:17 Juhana Nordlund  
  Litteraa on kysytty Kielitohtoriltakin. Suora lainaus palvelun (www.kielitohtori.fi) sivulta: "Sanalla on kaksi merkitystä. Se tarkoittaa yhtäältä todistusta tai lippua, jota käytetään puolustusvoimien henkilö- ja tavarankuljetuksessa, ja toisaalta myös kirjainta, varsinkin tunnus- tai järjestyskirjainta. Se tulee latinan sanasta littera/litera." Täydennän vielä, että käytännössä tunnus- tai järjestyskirjaimen yhteydessä on usein myös numero tai numeroita.
kuva 28.06.2019 06:31 Juhana Nordlund  
  Jimin kysymys on mielestäni aiheellinen. Kuvan tilanteessahan vaunun ulkoasussa on kaiken kaikkiaan paljon ei-alkuperäistä. Esimerkiksi ajovalolyhdyt eivät vastaa alkuperäistä NrI-vaunua. En muista, ehdittiinkö vaunuun 39 vaihtaa kakkossarjalaista vastaavia lyhtyjä (samoja kuin kuvassa näkyy) jo ennen vihreäksi maalaamista. Joihinkin yksilöihin vaihdettiin. Toisaalta huomattavan usea ykkössarjalainen jatkoi taas vanhoilla lyhdyillä, vaikka vaunu oli jo vihertynyt.

Kaikissa vaunuissa 31 - 70 oli kuitenkin alkuun kultanumerot, monissa vihertymiseen asti. Mutta joistakin yksiöistä kultanumerot väistyivät valkoisten tieltä vaunujen ollessa kuvan vaunun värisiä.

Kolmas näkökohta oli avattavat ikkunat, niiden määrä. Ovien puolelta avattavat ikkunat poistettiin viimeistään 2000-luvun alussa. Ovettomalla puolella avattavien ikkunoiden määrä putosi täyskorjausten yhteydessä. Kaikissa Valmet-nivelvaunuissa oli siis alkujaan yhteensä neljä avattavaa ikkunaa ovien puolella, kuvan vaunussahan ei enää ole yhtään. Vaunu 39 onnistui säilyttämään avattavat ikkunat ovien puolella yllättävänkin pitkään, seuraavan linkin kuva on otettu 5.7.2001: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/1996-2003/031-070/039_1.jpg Itse asiassa vaunussa oli tuolloin vielä alkuperäistä vastaavat linjakilvetkin!
kuva 27.06.2019 07:44 Juhana Nordlund  
  27.6. klo 0.07 tälle palstalle heitetty tieto "Autoilu tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 10% ja tästä noin puolet on yksityisautojen päästöjä" on mielenkiintoinen ja toivoisin jotain lähdeviitettä sille. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan asia ei ole aivan tuolla tavoin. Itse asiassa www.aut.fi kertoo, että kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 noin 11,5 milj. hiilidioksiditonniekvivalenttia. Liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Liikenteen osuus päästökaupan ulkopuolelle jäävän taakanjakosektorin päästöistä on noin 40 prosenttia.

Saman lähteen mukaan henkilöautojen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on 9 %, tieliikenteen tavarakuljetusten osuus 7 % ja linja-autojen 1 %. Nämä yhdessä muodostavat siis 17 %, joka ylempänä ilmaistiin lukemana "noin viidennes". Viidennes (eli 20 %) sisältänee myös muut liikennemuodot kuin tieliikenteen.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä löytyy tietoa myös https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paastot_ja_energiankulutus

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voi ja tulee vähentää useilla eri keinoilla. Raideliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen on yksi (ja vain yksi) tapa hoitaa tätä asiaa. Jukka ja Petri edustavat sitä ajattelutapaa, että pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa ratainfraa ja sillä kulkevaa kalustoa nykyistä laajemmin (tai edes siinä laajudessa kuin miten toimittiin vielä jokin aika sitten). Ajatus on kannatettava, ja tästä asiasta huolehtiminen ei saisi jäädä vain yhden monopoliasemassa (tai määrävässä markkina-asemassa olevan) toimijan harteille.

EDIT: Kielioppivirhe korjattu
kuva 26.06.2019 06:49 Juhana Nordlund  
  Jimi näyttäisi olevan oikeassa. Reino on varmasti liikkunut Kyttälässäkin noina aikoina, mutta juuri tämä kuva ei sieltä näytä olevan.
kuva 23.06.2019 18:06 Juhana Nordlund  
  Express-junista on ollut pohdintaa mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/5287 yhteydessä.
kuva 23.06.2019 11:10 Juhana Nordlund  
  Meidän perhe matkusti tällaisilla junilla erityisesti 1968 - 71, ehkä jonkun kerran ihan vähän aikaisemminkin. Minä, joka tuossa vaiheessa olin aivan pikkupoika, mielsin tällaisen junan hyvinkin tavalliseksi "peruspikajunaksi". Käsitykseni oli toki kovasti erheellinen, toki Porin radalla tällainen kalusto oli varsin "perus".

Oliko muuten niin, että nämä kiitojunavaunustosta (tai pääosin niistä) muodostetut junat olivat joko MK- tai MP-junia siitä riippumatta, oliko vetäjänä Dm4, Hr11, Sr12, Hr12 tai ääritapauksissa jopa Hr1?

Omien muistikuvieni mukaan kärrymyyntiä oli "aina", kun tuollaisella mentiin.

Ja ennen kaikkea, mahtava tilannekuva Reinolta!
kuva 11.06.2019 19:14 Juhana Nordlund  
  Habis-Railship-vaunut todellakin määräävät sen, mitä vanhempi kuva ei voi olla. Mutta kuinka tuore kuva voi enimmillään olla? Seeproissa näkyi etupään merkkejä eli tikkareita vielä pitkään 1980-luvulla. Sen puolesta ainakaan ei ole helppoa päätellä tätä asiaa. Seeprat ovat kuvassa kohtalaisen siistin oloisia, joten ehkäpä kuva on 1970-luvun loppupuolelta, kuten Hannu heti alkuun arvioi. Silloin ristikkosiltojakin oli tuo määrä tuossa paikassa.
kuva 01.06.2019 11:13 Juhana Nordlund  
  Myös rollikka nro 2 ehti elämänsä loppuvaiheilla liikkua linjalla 25 - siis tunnelin läpi. M. Alameren toimittamassa kirjassa Suomen Rautatiet on julkaistu kirjoittajan itsensä 15.5.1973 ottama kuva, jossa TKL 2 ajaa linjalla 25.
kuva 31.05.2019 18:36 Juhana Nordlund  
  Tässä tuli erittäin arvokasta tietoa Erkiltä, isot kiitokset siitä.

Ilmeisesti kaluston sijoittelua muutti linjan 11 muuttaminen dieselille vuonna 1973. Siitä lähtien uudemmat Valmetit (JI eli TKL 23 - 27 sekä JL TKL 28 & 29) sijoitettiin jäljelle jääneille trolleylinjoille 1 ja 25 painottuen linjaan 1. Lähes kaikissa näkemissäni linjan 25 kuvissa esiintyy sarjojen JC tai JD rollikka (TKL 4 - 6 tai 7 - 20). Toisaalta hallussani on varikkokuva, jossa sekä 24 että 25 on kilvitetty linjalle 25. Myös SRS:n kotisivuilla on kuvia, joissa JI-sarjan rollikoita on linjalla 25. Kaiketi aikana, jolloin 11 ei ollut enää johdinbussilinja. Linkki SRS:n tätä koskevaan aineistoon: https://www.raitio.org/suomen-johdinautot/tampere/kalusto/tkl-23-27/
kuva 31.05.2019 18:15 Juhana Nordlund  
  Klo 16 pintaan lähtevän turkulaisen lähtöaika oli 1980-luvulla useina aikataulukausina 16.02. Junan numero oli vuosikymmenen alkuvuosina P 127, mutta jossain vaiheessa tuli uutena junana 14.32 lähtevä juna perinteisien junien väliin, mikä muutti illempana kulkevien junien numeroita. Aivan aluksi 14:32 lähtevä juna oli numerolla P 133. Melko pian tuon jälkeen junat numeroitiin aikajärjestyksen mukaisesti. Suunnassa Turku - Helsinki numerointi olikin varsin "villi" kulkuaikojen suhteen ennen tuota muutosta. Numerointi oli toisaalta silloin kohtalaisen hyvin sidoksissa siihen, mistä junasta kalusto oli peräisin. P 121:n kalusto palasi Helsinkiin junassa P 122 jne. Poikkeuksiakin oli, missäpä ei olisikaan mitään poikkeuksia.
kuva 23.05.2019 18:15 Juhana Nordlund  
  Kruununhaka on siis Kruununhaka väli-n:llä. Puhekielessä väli-ännä joskus katoaa jonnekin, ellei sitten puhuta stadilaisittain ihan vain Krunikasta. :)
kuva 11.05.2019 07:13 Juhana Nordlund  
  Tampereen JL:n vastuskotelo oli jonkun verran erilainen kuin tässä. Samoin sivuikkunat olivat erilaiset. Sitä vastoin Helsingin mallissa JK nämä yksityiskohdat vastasivat täysin TKL:n mallia JL. JK:sta on kuva tässä samassa kuvasarjassa: https://vaunut.org/kuva/132375 .

JI:ssä (TKL 23 - 27) oli samanlaiset ikkunat kuin Helsingin JH:ssa (kuva yllä). Korin muotoilu oli myös jotakuinkin sama. Vastuskotelo kuitenkin poikkesi huomattavasti, ja tosiaan kuten ylemmässä kommentissani totesin, JI:ssä ei ollut aurinkolippaa. JH ja JI eivät olleet täysin samanlaisia ulkoiselta ilmeeltään, vaikka samaa aikakautta (1953 - 54) edustivatkin. Toisaalta HKL:n mallit JH ja JK olivat ulkoisilta ilmeiltään niin lähellä toisiaan, että pikkupoikana luulin niitä samaksi malliksi.
kuva 08.05.2019 18:49 Juhana Nordlund  
  Teemun viimeiseen toteamukseen liittyen, ymmärtääkseni varikoilta / hallipihoilta on mahdollista päästä väärän puolen raiteelle. Mutta väärällä puolella liikennöinti ei ole ihan yksinkertaista, vaikka rataverkko olisi tyhjä muusta raitioliikenteestä. Vaihteet on suunniteltu liikennöitäväksi vain yhteen tiettyyn suuntaan. Väärän puolen vastavaihde on tarkoitettu normaalin liikenteen myötävaihteeksi ja sen "koneisto" on sen mukainen. Eli käsikäännöllä vaihteen saa haluttuun asentoon, mutta tuossa tilanteessa on syytä ajaa hyvin alhaisella nopeudella (no 10 km/h se on toistaiseksi muutenkin).

Viime vuosikymmeninä väärää puolta lienee ajettu lähinnä kiskoilla kulkevilla työkoneilla. Ja saattoi olla niin, että Pasilan konepajan tiloissa toimineelle Variotramien korjauspaikalle mentiin yöaikaan käyttäen väärän puolen raidetta. Kiinteää raideyhteyttä sinne ei Traverssikujalta ollut tuolloinkaan, mutta tilapäisjärjestelyin ne vaunut konepajan pilttuuseen ja sieltä pois saatiin. RAITIO-lehdissä tuosta toimintatavasta on kyllä kirjoitettu.
kuva 07.05.2019 12:51 Juhana Nordlund  
  22o3:n kerta oli eri. Sitä vastoin kuva https://vaunut.org/kuva/132580 on tältä 24.4.1990 tehdyltä matkalta.
kuva 07.05.2019 07:49 Juhana Nordlund  
  Kiitoksia kaikille, hyviä vastauksia, suurin osa oikein tai lähes oikein. Petrin vastaus sijainnin osalta meni täysin nappiin eikä ajoituskaan mennyt paljon yhtään väärin. Keljonkankaan tunnelit tuossa näkyvät, ykkösestä pohjoispää ja kakkonen kurkistelee kauempana. Henkisesti oltiin jotakuinkin Petrin mainitsemalla vuosikymmenellä, oikea ajankohta oli kuitenkin 24.4.1990. Petrille arvosana 10- (vaiko IO- ?).

Reinolle vastaan, ettei ollut eka matka tuolla radalla. Ensimmäisen kerran menin tuosta kohtaa junalla heinäkuussa 1986. Kuvan ottamisen ja ensimmäisen reissun välille mahtui useita kymmeniä matkoja tuota rataosaa pitkin, opiskelinhan Jyväskylässä tuohon aikaan ja toisaalta koti oli Helsingissä.
kuva 05.05.2019 18:22 Juhana Nordlund  
  Kuvaushetkellä Postitalon raitiovaunupysäkki. 1970-luvulta tuttuja linjatunnuksia näkyy pysäkkikilvissä, joskin 10S oli ehtinyt jo loppua. Samoin 10N.
kuva 04.05.2019 07:51 Juhana Nordlund  
  Centrian historiaan kuuluu kaksi jaksoa. Yllä näkyvässä Maurin listauksessa (lähde Wikipedia) ilmenee vain jälkimmäinen. Centrian vaiheista on maininta mm. kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/17900 kommenttipalstalla.
kuva 01.05.2019 11:40 Juhana Nordlund  
  600 V, tasavirtaa.
kuva 29.04.2019 18:46 Juhana Nordlund  
  Ulkonäköön (maalaus, ikkunajako) liittyvää pohdintaa esiintyy ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/21030 kommenttiosastolla.
kuva 29.04.2019 18:39 Juhana Nordlund  
  Niin, mahtaako tuossa näkyä Dm4:t 1612 ja 1604? Tuossa vaiheessa ei ollut olemassa Dm3:sista muutettuja Dm4:sia, vaan Dm3-sarja oli edelleen oma sarjansa omilla numeroillaan (1500 - 1509).

Noista laseista voi olla juttua joidenkin muiden kuvien kommenttiriveillä. Uusinahan noissa moottorivaunuissa oli kaarevat lasit - lähes kaikissa - mutta ei ilmeisesti aivan viimeisissä nelosissa. Kuvan 1612 (oletan että vasemmanpuoleinen kiitojunan vetäjä on numeroltaan 1612) oli kuvaushetkellä huomattavan tuore.

Mielestäni maalausasuistakin on tekstiä Dm3- ja Dm4-kuvien kommenttiriveillä.
kuva 29.04.2019 07:49 Juhana Nordlund  
  Munkkiniemen ja Haagan raitioteillä ajettiin HRO:n ja HKL:n kalustolla.

Mutta palataan uutena hankittuihin vaunuihin. Lisäksi pitää miettiä, puhutaanko vaunujen eliniästä eli käyttöönotosta siihen hetkeen, jolloin vaunu poistui liikenteestä ja päätyi odottamaan romutusta (tai muuta kuin liikennekäyttöä), vai puhutaanko vaunun kaupallisesta liikennekäytöstä vain jollain tietyllä liikennöitsijällä. Mutta jos puhutaan ensinmainitusta, Varioiden suhteen ei voi sanoa oikein mitään lopullista, koska seisonnan jälkeenhän ne voivat jatkaa elämäänsä (liikennekäytössä) jossain ihan muualla.

Yksi Helsingin raitioteiden historian lyhytikäisimmistä vaunuryhmistä on Oy Karia Ab:n pula-aikana rakentamat perävaunut HKL 765 - 780. Lähes jokaisella yksilöllä hylkäysvuodeksi tuli 1963 - 68. Kuitenkin kaksi yksilöä säästyi 1970-luvulle toisen jatkaen elämäänsä suunnilleen niihin päiviin asti, jolloin kaksiakselisten käyttö päättyi muutenkin. Samoihin aikoihin valmistuneilla useilla Kaipion toimittamilla perävaunuilla työura jäi liki yhtä lyhyeksi. Mutta isosta sarjasta riitti lukuisia yksilöitä ajoon 1970-luvun puoleenväliinkin asti. Moottorivaunupuolella heikonlaiset käyttöiät saatiin 1950 - 51 valmistuneilla kaksiakselisilla vaunuilla, HKL 203 - 218 (kuvassa) ja HKL 219 - 226 (Kaipion "kassakaappivaunut"). Kaipiolaisilla työt päättyivät keskimäärin aikaisemmin. 203 - 226 ... tuttuja numeroita Varioidenkin kyljissä, tosin mihinkään kiroukseen en tässäkään asiassa suostu uskomaan. Ja ne pula-ajan Karia-moottorivaunut (187 - 202), nekään eivät ehtineet kolmeakymmentä vuotta ajella, ei yksikään yksilö. SRS:n sivujen mukaan usealla yksilöllä matka päättyi 1969, joillakin muutama vuosi myöhemmin ja sitkeimmät sinnittelivät 1970-luvun puoleenväliin saakka. Jos Varioille ei löydy käyttöä enää missään, niin niillä tehdään sitten uusi low score.
Kuvasarja:
Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla
 
 28.04.2019 18:36 Juhana Nordlund  
  Nämä kuvat on otettu sen verran "myöhään" ja minulle tutuissa paikoissa, että kaikki tässä näkyvä kalusto on hyvin tuttua. Yksi vaunumalli noista kaksiakselisista onnistui menemään minulta "ohi", nimittäin Kaipion "kassakaappivaunu", HKL 219 - 226. Näissäkään kuvissa ei esiinny sellaista. Sellaisena aikana, jolloin nyt jotain tajusin vaunumalleista, ilmeisesti vain lähinnä vaunu 226 liikkui aktiivisesti ajossa ajatellen tuota sarjaa.

Hannun tarkoittamia vanhoja telivaunuja näki aikanaan oikeastaan vain linjalla 9 (Kauppatori - Vallila). Suunnilleen vuonna 1974 ne siirtyivät samanarvoiseen käyttöön kaksiakselisten vaunujen kanssa, toisin sanoen linjoille 1/1A, 4S ja 10S. Satunnaisesti niitä liikkui toki muuallakin, ysikautena esimerkiksi viikonloppuna varavaunun ominaisuudessa. Itse olin nk. fiiliksissä, kun pääsin tuollaisen ASEAn kyytiin linjalla 8 eräänä lauantaina, mahdollisesti vuonna 1969 (tai 1970).
<<   >>