Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.12.2020 18:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli junalleko tehtiin Keravalla kolmiokääntö? Miksi ihmeessä? Eikö se olisi ollut Roihupellossa omilla moottoreilla helpompaa? | ||||
|
14.12.2020 18:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Keskuspuskimen sijainin suhteessa sivupuskimiin taas voi luntata vaikka täältä: https://vaunut.org/kuva/140315?tt=4&i1=M100 | ||||
|
|
14.12.2020 18:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvassakin hyvin näkyvästä puskinkorkeudesta voi päätellä paljon. | ||||
|
14.12.2020 18:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jarrupainoprosentti tosin voitaneen valita jarrullisia vaunuja lisäämällä sellaiseksi, ettei se rajoita suurinta sallittua nopeutta. | ||||
|
07.12.2020 21:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| VR:llä oli ainakin puolisen vuosikymmentä sitten ongelmana, että turvallisuuspoikkeamailmoituksia tuli huolestuttavan paljon. Niiden käsittelyyn ei riittänyt kapasiteetti, joten ongelmaan päätettiin hakea ratkaisua. Ja ratkaisu löydettiin: Työntekijöitä pyydettiin vähentämään "turhien" turvallisuuspoikkeamaraporttien lähettämistä, jotta niiden käsittelykapasiteetti riittäisi. Onneksi ongelma ratkesi hyvin ja ongelmattomalla tavalla! ❤️ | ||||
|
28.11.2020 19:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siitähän tässä on kyse, että markkinoilla ei ole saatavissa Suomen olosuhteisiin soveltuvia käytettyjä sähkövetureita, mutta markkinoilla on saatavissa Suomen olosuhteisiin soveltuvia käytettyjä diiselvetureita. Se taas johtuu Suomessa toteutetusta tietoisesta ja tavoitteellisesta politiikasta. | ||||
|
26.11.2020 21:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Täytyy muistaa, että Eil-vaunut ovat merkittävästi esteettömämpiä kuin nyt käytössä oleva vaihtoehto, eli koko kymmeniä kilometrejä pitkän matkan käveleminen omin jaloin. | ||||
|
25.11.2020 15:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jääkö pyörä pyörimään kengän päällä, vai pysähtyykö se niin, että toiseen päähän pyöräkertaa saadaan lovipyörä? | ||||
|
25.11.2020 15:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Operail tykkää varmaan, että pääsee kokeilemaan kunnolla raskaalla junalla? Onko tuo nyt Operailin reitti normaalistikin? | ||||
|
23.11.2020 13:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikö ensimmäinenkään sitten tullut Riian kautta? | ||||
|
|
18.11.2020 22:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllähän Ukrainasta yhäkin tavarajunia Venäjälle kulkee. | ||||
|
|
18.11.2020 00:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa vaiheessa veturi on vielä CZ Lokon omaisuutta, eli kuljettaja lienee CZ Lokon. Veturit tuodaan hinaamalla tavarajuniin liitettyinä Ukrainan, Valko-Venäjän, Latvian ja Venäjän kautta. Reitin varrella esim. L'vivin ja Riian keskusasemat Ukrainassa ja Latviassa, sekä pieni palanen kaakkoista Viroa. Kiinnostaisi tietää, miksi on haluttu minimoida Venäjän kautta kuljettava matka. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäreissu Riikaan |
16.11.2020 18:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Yhden l:n pehmennyksen puuttuminen on vähän pienempi murhe, kun ei sitä suomalaiset osaa lausua kuitenkaan. Mutta tässä taas kopipeistausta Wikipediasta: Latvijas dzelzceļa muzejs. Virallisemmin näköjään Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs, mutta en kyllä ihan ymmärrä, miksi pitää sanoa "rautatiehistoriallinen museo" sen sijaan, että sanoisi vain "rautatiemuseo". Eikö asia muka tule muuten selväksi? :D | ||||
|
Kuvasarja: Kesäreissu Riikaan |
16.11.2020 17:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä muuten oikea kirjoitusasu tuolle Jaanjavaartin asemalle: Jāņavārti. Kävin Wikipediasta kuikuilemassa, kun ei tällä hetkellä näppäimistö sylje latvialaismerkkejä. | ||||
|
16.11.2020 13:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinan rautateiden logo Suomen rautateillä. Mielenkiintoinen yhdistelmä! Vaunut lienevät kazakstanilaisia? | ||||
|
16.11.2020 11:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikähän sitten on johtanut siihen, että nuo ovat nyt irti? Onko ollut huonoja kokemuksia, eli onko joku ensimmäisistä viidestä veturista pulpahtanut Vainikkalaan karsitulla valokokoelmalla, vai onko tämä vain varautumista? Myös, miksi ihmeessä ottaa irti puskinvalot, mutta ei valonheitintä? Puskinvalon irroittaminen on vain vähäisesti pienempi toimenpide kuin käyntisillalle kiipeäminen ja valonheittimen irroittaminen. | ||||
|
16.11.2020 11:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan VR-lipuista tuli mieleen, että niin läheltä mennään asemaa, että mahtaako VR:n aseman taukotila olla samalla myös ratikkakuljettajien taukotila? Toki se on vähän väärässä päässä asemaa, mutta ei etäisyys silti paha ole. Suunnilleen sama kuin veturille silloin kun veturi on Pispalan päässä laituria. | ||||
|
16.11.2020 11:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tästä kulmasta vaikutelma on heikompi, mutta Aamulehden sivuilla ollutta parituntasta videota pläräillessä muistui mieleeni, että tätähän tosiaan liikennöi VR. Ja kun kylki VR:n ajamassa laitteessa on tuollainen melko tutun punainen, niin mitenkä olisi jonkun yksilön maalaaminen liekkikeulaksi tamperelaisen kiskoliikennehistorian kunniaksi? | ||||
|
|
15.11.2020 22:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Puuttuvatko nuo valot oikeasti, vai onko ne vain peitetty jollain suojilla? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/105022?tt=1&i1=Dr18 nuo näyttävät enemmän joltain teipin kaltaiselta. | ||||
|
15.11.2020 02:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näissä ei ole W- (tai V-)kirjainta. Veturin kyljessä lukee TEM18DM-1425. Ja taaempi on myöskin TEM18DM, oisko numeroltaan 1110, vai mitä siinä lukee? | ||||
|
11.11.2020 16:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huomauttaisin tähän väliin, että kuten tässä kuvassa näkyy, Vectronissa se digitaalinenkin mittari on ulkoasultaan analogisen mittarin näköinen. | ||||
|
|
11.11.2020 12:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Analogi vs digitaali -keskusteluun: Vectronin suunnittelijoiden kanssa kerran juttelin, ja kertoivat että ranskalaiset oli ollut todella vaikea vakuuttaa siitä, että näytöllä näkyvä nopeusmittari on ihan yhtä toimiva asia kuin fyysisellä viisarilla tiedon näyttävä. Lopulta olivat kuitenkin saaneet läpi sen, että Ranskassakin riitti digitaalisella näytöllä näkyvä mittari. Tietysti, jos nopeusmittaus joka tapauksessa tapahtuu tietokoneella, nopeuden esittäminen muka-analogisella näytöllä olisikin vähän pelleilyä, kun taas jarrupaineet on todella vaivatonta näyttää suoraan putkesta viisarimittarilla, ja ne muutenkin mitataan enemmän sellaisella tavalla, jossa toiminta on joka tapauksessa jotakuinkin viisarimittarin mekaniikka. Silti hieman yllättävää, että nuo mittarit saatiin viisarillisina! Asiaan on voinut vaikuttaa se, että VR on kai tähänkin mennessä ainoa, joka on tilannut Vectroninsa ainakin melkein kaikilla mausteilla. Että mikroaaltouuni löytyy, sivuikkunat löytyvät, last mile löytyy, ja mitä muuta siinä nyt sitten olikaan. Vectron-heppu oli silminnähden tyytyväinen siitä, että oli saanut olla mukana Sr3-projektissa, koska oli päässyt siellä tekemään ihan tosissaan kunnianhimoisesti parasta mahdollista veturia, mikä ei muiden firmojen vectron-tilauksissa ollut samalla tavalla onnistunut. | ||||
|
10.11.2020 23:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Monimutkaiseen rakenteeseen on vaikuttanut se, että alituskorkeus haluttiin todella suureksi. Sillan ali piti mahtua isollakin purjelaivalla. | ||||
|
09.11.2020 13:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi tuossa risteyksessä ei ole mahdollisuutta ajaa raitiovaunulla suoraan? | ||||
|
03.11.2020 21:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oliko tuo massiivinen VR-logo tuossa keulassa vain juhlajunan koristelua, vai veturin tuonaikainen vakiovaruste? | ||||
|
03.11.2020 21:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten monen kilometrin välein on "jatkuvasti"? | ||||
|
03.11.2020 13:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja junat ovat tuon Juliadata.fi:ssä näkyvän avoimen datan perusteella näemmä linjoilla P ja K. P palaamassa lentoasemalta Helsinkiin. | ||||
|
03.11.2020 12:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jep. Yksi tilaaja tilaa vain yhdeltä firmalta liikennettä, mutta kun tilaajia on monta, on rataverkolla ihan järkevää ja toimivaa kilpailua. Sama onnistuisi ihan hyvin henkilöliikenteessäkin, kunhan sallittaisiin muillekin kuin Helsingille rautatieliikenteen tilaaminen. | ||||
|
30.10.2020 13:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikko, Dm10:hän se ei silti ollut. Dm10 olisi tullut sarjamerkinnäksi, koska se olisi ollut kymmenes diiselmoottorivaunumme. Junttilan salama olisi sitten päätynyt saamaan merkinnän Dm11, jos se olisi päädytty tekemään. | ||||
|
20.10.2020 23:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Timo: Eläköitynyt kuljettaja, nykyinen kuljettaja, ammattia vaihtanut aikaisemmin pitkän konduktöörinuran tehnyt. Ja loput kai harrastajia? Markulle, että jos punainen pääopastin tulee vastaan, sanotaan "punainen". Sanaa "punainen" käytetään yleisesti pysäytyskäskynä, koska se on hyvin muista erottuva sana. Ei ole ongelma, että pysäytyskäskyn antavaa opastinta kutsutaan samalla nimellä kuin millä annetaan pysäytyskäsky, koska merkitys on aivan sama: Pysähdy HETI ja NYT! |
||||
|
20.10.2020 20:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei näytä toimivan. Tuossa ovat jo pyörät niin kaukana telin keskilinjasta kuin voivat, vaikka ollaan 1435 mm raiteilla. Ihan ovelaahan olisi, että tuollaiset toimisivat kaikilla raideleveyksillä keskieurooppalaisesta irlantilaiseen. Jos raideleveyden muunto voidaan tehdä melko hitaalla manuaalisella tavalla, silloin noiden käytettävys toki kasvaisi todella paljon. Vaikkapa joidenkin Stadlerin Minskissä valmistamien Flirtien kuljetus taitaisi olla kätevämpää noilla kuin miten ikinä ne nyt sitten ovatkaan esim. Unkarin suuntaan kulkeneet. | ||||
|
10.10.2020 00:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se on totta, että 1435 mm on parempi kuin 1000 mm, mutta ero on lopulta hyvin vähäinen. Leveämmällä raideleveydellä pyörät ovat tietysti kauempana toisistaan. Mutta sitten ne ovatkin jo lähellä vaunun ulkoreunaa, jolloin ajomoottorit on laitettava telin sisäpuolelle eikä sen ulkopuolelle. Ja lopulta tilan tarve on sama kuin 1000 mm teleillä. Berliinin Flexity-ratikoissa tosin on löydetty tähän ongelmaan ratkaisu: Ajomoottorit ovat muualla kuin akselin varrella, jolloin tuosta 1435 mm raideleveydestä saadaan isompi hyöty. Sisätilankäyttöä parempi syy 1435 mm raideleveydelle on, että se sattuu olemaan Euroopan yleisin raitioteiden raideleveys. Sille on siksi laajempi kalustotarjonta, mistä on hyötyä sekä uudiskalustoa hankittaessa kuin käytettyjä vaunuja hankittaessa tai omia vanhoja vaunuja muille myydessä. Mutta, 1000 mm on hyvänä kakkosena, ja sitäkin löytyy niin paljon, että 1435:n etu kaluston saatavuudessa on 1000-milliseen verrattuna kohtalaisen vähäinen. Tärkeää on lopulta lähinnä, että ratikan raideleveys on joko 1000 mm tai 1435 mm, eikä mielellään mitään muuta. Turun ratikat taisivat olla 1000 mm, eli ihan ok leveys sekin olisi. 1435 mm toki hitusen parempi silti, eli uusi järjestelmä toki kannattaa rakentaa sillä. |
||||
|
02.10.2020 17:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo on siis kai suunniteltu sellaiseksi, että siitä pääsee ali isollakin purjelaivalla, jos kerran konservatiivisella saarella tuohon aikaan on rakennettu? | ||||
|
02.10.2020 15:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Paljon kevyempiä silti kuin Vankat. Luvattu paino oli 38 tonnia, mutta tehtaalta pullahti sitten 46-tonninen Dm11-sarja. Liian painon vuoksi siitä luovuttiin, ja tilalle hankittiin Dm12-sarja, painoltaan 55 tonnia. Istumapaikkoja tuossa kevyemmässä Dm11:ssä oli 79, kun sen korvanneessa Dm12:ssa on 62. | ||||
|
|
17.09.2020 02:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onkohan tuollaisia siirtotelejä olemassa missään edes yhtä kappaletta? Siis sellaisia, joilla 1435 mm kalusto saataisiin liikkumaan 1524 mm verkolla. | ||||
|
13.09.2020 23:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Moottorivaunujen siis siksi, että tässä tapauksessa henkilöliikenne tapahtuisi varmaankin ensisijaisesti moottorijunilla, ei veturijunilla. | ||||
|
|
13.09.2020 23:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistähän noita moottorivaunujen painoja kaivaisi esille vertailukelposesti? Vetureissa paino ei ole ongelma, joten tehtailla ei ole järkevää syytä olla tekemättä kaikkia muuntajia sellaisiksi, että ne toimivat tarvittaessa Saksankin sähköjärjestelmän kanssa. On tuotannon kannalta tehokkaampaa, että muuntajia on vain yhdenlaisia, varsinkin jos sama kilomäärä metallia tarvitsisi tavalla tai toisella veturiin loihtia jostain joka tapauksessa. Mutta mistä löytyisi kaksi muuten samanlaista moottorijunaa, joista toisessa on tuki saksalaiselle sähkölle (jota Ruotsissakin käytetään) ja toisessa ei? Onko moottorijunien vetävissä vaunuissa lisäpainoja? Jos on, nekin saatetaan ihan hyvin tehdä suoraan Saksan sähköille, koska Saksan-Sveitsin-Itävällan alueella on niin paljon kysyntää. | ||||
|
|
06.09.2020 12:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko valtion laitonta piffata monivirtasähköistyksen vaatimaa lisähintaa operaattorille? | ||||
|
|
06.09.2020 02:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nykyään monivirtakalusto ei ole kuin luokkaa prosentin tai pari kalliimpaa kuin yksivirtakalusto, joten oikeasti sillä ei ole hirveästi väliä, mitä sähköä langassa sattuu olemaan. Vaatii toki, että kalustoa hankittaessa tämä tarve otetaan huomioon, mutta silloin paljon halvemmaksi ratkaisuksi tulee hankkia kalusto varmuuden vuoksi monivirtakalustona kuin rakentaa leveämpi rata ja kahden eri sähköjärjestelmän infrat samalle radalle. Jo pelkästään ylimääräiset langat ja tolpat maksavat sen verran rahaa, että liikkuvan kaluston monivirtaistaminen tulee halvemmaksi. | ||||
|
01.09.2020 16:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Täginä muuten on "rataverkon ulkopuolella". Lasketaanko ratikkarataverkko rataverkon ulkopuolella olevaksi? | ||||
|
|
01.09.2020 16:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Millä ajolangat sitten huolletaan siellä, missä ratikka ei kulje katuradalla? Miksei samaa laitetta voi käyttää tässäkin, eli mikä on se kurottajan tuoma etu katuympäristössä? | ||||
|
29.08.2020 16:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei VR mene talous edellä. VR menee johdon bonukset edellä. Firman talouden kannalta VR:n toiminta on haitallista. Johdon tulojen kannalta hyödyllistä. | ||||
|
26.08.2020 17:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Elronin Flirtit taitavat olla ihan UIC-standardien mukaista kalustoa? | ||||
|
14.08.2020 22:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä tarkoitat? Mihin ei ole mahdollisuutta? | ||||
|
07.08.2020 14:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihan lähellä nyt kuitenkin on ollut kääntöpöytäkin. Millaisiin kääntöihin pöydän pituus ei ollut riittävä mutta kolmion lounaiskärjen pituus oli? | ||||
|
|
07.08.2020 14:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, vanhatkartat.fi kertoikin: ei ilmeisesti mihinkään(!). Kolmion lounaiskärjessä on ollut vain melko lyhyt radantynkä. Montakohan vaunua siihen on mahtunut? Mitä sillä on käännetty? | ||||
|
|
07.08.2020 14:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...vaan mihin? | ||||
|
07.08.2020 02:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, jos se vika on johtanut valojen toimimattomuuteen. | ||||
|
05.08.2020 12:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mahdollisuus johdon paineen mittaamiseen voi olla ihan kiva olemassa, jos on jotain ongelmaa. Silloin voinee kuljettaja soittaa konnarille ja kysyä, miltä siellä vaunuston puolella näyttää. Joku vekki voi sitten sanoa, olisiko tuollaisesta oikeasti jossain tilanteessa joku hyöty. | ||||
|
03.08.2020 11:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Microsoft on ostanut alueelta tarkemmat ilmakuvat kuin Google. Tästä näkyy aika hyvin: https://www.bing.com/maps?osid=4fd4648d-a362-4697-b86c-6b8eeab3b132&cp=59.2624~25.926033&lvl=18&style=h&v=2&sV=2&form=S00027 Näyttäisi mun silmiin remontilta. |
||||
|
01.08.2020 15:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käyntisillasta alaspäin melkein kaikki on Neuvostoliittoa varten Tšekkoslovakiassa kehitettyä teknologiaa, jota sittemmin otettiin käyttöön myös mm. Tšekkoslovakiassa ja Puolassa. Käyntisillan yläpuoliset osat ovat kokonaan uutta rakennetta, tehty pari vuotta sitten Tšekissä. |
||||