Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.02.2013 19:24 | Kari Roininen | ||
| Eipä mitään Marko! Tuo BMo vaunu purkaa vain raiteelle,Uad ja jätesepelivaunut taitaa olla nykyisin ainoat,joilla mahdollisuus purkaa raiteen sivulle. Tietysti myös Ome ja Moe vaunut,ja lumivaunut tietenkin talvisin. Kait minunkin pitää tuota kielioppisoppaa hämmentää... Kun askettäin oli kuvia liikennepaikalta Pelto,ja pohjoisessa Pello,onko muodot Pellolla ja Pellossa oikein? | ||||
|
|
04.02.2013 18:07 | Kari Roininen | ||
| Ei se Marko ollut mikään tyhmä kysymys,tämä kyseessä oleva vaunutyyppi purkaa kuormansa vain ns.jätkänpolulle,eli ainoastaan sivuille esim pengerlevityksiä varten. Käytössä vielä 80-90-luvun vaihteessa. | ||||
|
20.01.2013 19:17 | Kari Roininen | ||
| Pirkon kommentoima punainen väritys taitaa olla myös se alkuperäinen,ja ehdottomasti komeampi! | ||||
|
17.01.2013 15:36 | Kari Roininen | ||
| Nimenomaan! Raiteiden väli viittaisi,että tässä ollut joskus useampikin raide? Löytyiskö tietoa tuon aseman arkkitehtuurista,on siinä erikoisia rakenteita,kattoja vaikka mitenpäin.... | ||||
|
16.01.2013 18:34 | Kari Roininen | ||
| Näin varmasti on! Kait tätä pitää Eljakselta jälleen kerran kysellä,sieltä varmaan veturin tiedot löytyy? Rautaruukin logo vai mikä tuossa hytin alaosassa? | ||||
|
11.01.2013 18:11 | Kari Roininen | ||
| Tämähän on hyvä ajankuva! Tankkauspaikka etualalla,saapi halkoja,polttoöljyä ja vettä. Nykyään vain polttoöljyä. | ||||
|
10.01.2013 15:34 | Kari Roininen | ||
| Jeps! Tästä kuvasta oli Tapio kysymys! Kun kuvatekstissä mainitset hiililämmitteiset vaunut,ajattelin vain varmistaa,että oliko niitä? Voisi luulla että ainakin sotkuista puuhaa,mene ja tiedä?Ehkä tähänkin saadaan vastaus,vai onko Tapiolla jo varmaa tietoa? | ||||
|
|
09.01.2013 18:02 | Kari Roininen | ||
| Muurisen Tapsa mainitsee Hr13 vetoisissa junissa vuodelta 1974 myös hiililämmitteiset vaunut,oliko se vain vaihtoehto Nikulan Tapsan mainitsemille halkolämmityksille? | ||||
|
09.01.2013 16:38 | Kari Roininen | ||
| Karilla ja Tepolla tuntuu olevan tietämystä tästä veturista! Nyt sitten odotellaan vahvistus Eljakselta! | ||||
|
09.01.2013 16:25 | Kari Roininen | ||
| Eli vanhempi versio ei ollut tasajaolla,oliko nämä mitat vain K43 ja K33 kiskoilla? K33 kiskon jatkoksen reikävälin voin tietenki tarkistaa,kun niitä vielä raiteesta löytyy. Mutta kuvassa taitaa olla nämä 1982 reikäväli,3:s reikä liian lähellä kiskonpäätä. Näin ne asiat selviää,kiitos Tepolle hyvistä tiedoista! | ||||
|
07.01.2013 18:06 | Kari Roininen | ||
| Luulen,että Heikki on oikeassa auton mallin suhteen! Oisko väri sitten se oranssinkeltainen,postiauton lokasuojiksi jotkut mainitsivat.... | ||||
|
07.01.2013 16:58 | Kari Roininen | ||
| Arton kuvalinkistä kun vertaa näitä jäähöyliä,niin on hyvin mahdollista,että on kysessä sama yksilö. Kun Eljas ei löytänyt kuin vain yhden,oisko sitten numeroinnissa jotain pielessä?Jäähöylien käytöstä sen verran tiedän,että ns.paannejään ja varsinkin kevättalvella maan ollessa vielä roudassa,jolloin se ei imenyt vettä,päivisin lumien sulamisvedet valuivat raiteille ja yöpakkaset ne sitten jäädytti,tämä vaati jäähöylän käyttöä,etenkin raiteilla joihin vesi helposti keräytyi. | ||||
|
|
06.01.2013 17:39 | Kari Roininen | ||
| Tätä pitäisi varmaan Eljakselta kysellä? Ainoat jäähöylät mitä itse olen nähnyt,hiukan erinäköisiä! Laatikkoauroissa oli jäähöyliä,oliko sitten erona vain kampaterä? Viimeiset malllit kaukoohjattuja,tosin kaapeliohjauksella,myös laippauraaukaisijoilla varustettuna,tässä yksilössä niitä ei näytä olevan. Malli muutenkin erilainen,keskellä ns keinuva aura,mahdollista aurata molempiin suuntiin,tässä kuvassa auraussuunta näyttäisi olevan vain kuvaajaa päin. | ||||
|
05.01.2013 16:41 | Kari Roininen | ||
| Tämänhetkinen tilanne kiskotuksessa taitaa olla se minkä Tapio kertoi. 60kg kisko ja betonipölkkyraide vain Kolariin asti. Kun kuva siis Kolarin pohjoispuolellta. | ||||
|
|
05.01.2013 15:58 | Kari Roininen | ||
| Tämä lähempi jatkos on tosiaan se viimeisin K43 versio,kuten Tapio kertoo. Mutta lisään vielä,että tässäkin sidekiskomallissa on kiskon jalkaa vasten olevassa puolessa loivempi profiili,selkää vasten taas jyrkempi. Sitähän on mahdoton havaita kuvasta. Väärinpäin asennettuna ei tue jatkosta oikein,ja vaarana sidekiskojen katkeaminen. Myös lähempi jatkos vaeltanut,jatkosrako pitäisi olla jatkospölkkyjen välissä. Pyörävoima kohdistuu nyt yhteen pölkkyyn,jatkos painuu alaspäin,ja sidekiskot vääntyvät. | ||||
|
|
04.01.2013 16:15 | Kari Roininen | ||
| Kiitos Teppo tiedoista! Eli 3 reikäiset kiskot ovat vanhempaa tavaraa. 3 reikäistä K33 kiskoa kuitenkin vielä käytössä yhä... Kuvasta vielä,että lähemmästä jatkoksesta näkyy,että 3:s reikä ei sovi ns. reikäväliin,porattu ehkä jossain muussa tarkoituksessa.... Ja taaemman jatkoksen vasemmassa kiskossa pieni reikä,olisko ns.kaapparikisko,sisäkaarteessa käytettävä lyhyempi malli? | ||||
|
|
03.01.2013 18:36 | Kari Roininen | ||
| Kuten Jukka kirjoittaa,taaempi jatkos on liikkunut. Ja Tapsa on oikeassa,taaempi jatkos liitetty K54 sidekiskolla,höylätty matalemmaksi,porattu uudet reiät. Tietääkseni ainoat 3 reikäiset kiskot ovat painoa K33. Ehkä Pekka tietää paremmin,en ole K43 kiskoa nähnyt kuin 2 reiällä. | ||||
|
17.12.2012 18:10 | Kari Roininen | ||
| Onhan tämä hiukan hieno kuva! Voi vain arvailla,kuinka paljon työtä on tämän veturin kunnostus tähän asti vaatinut? Mutta nyt näyttää tosi upealta,ja toivotaan lisää samanlaista uhrautumista,ehkä muitakin helmiä vielä saadaan ihailla! | ||||
|
17.12.2012 17:02 | Kari Roininen | ||
| Tosiaan uuden Sr1:n väritys erilainen uutena,ikkunapokien keltainen siirtynyt alemmaksi keulaan,liittyykö tämä sitten samaan aikaan kun lättien keulat maalattiin keltaisiksi? Kuvassa sähköistys Oulussa alkutaipaleella,80-luvun alussa rakennettu. | ||||
|
|
16.12.2012 15:43 | Kari Roininen | ||
| Tässä kuvassa paljon melkein 30v sitten nähtävää Oulun henkilöratapihan raiteistoa,ja kalustoa. Vasemmalla henkilövaunu ns.kiitopussissa.Dv:n takana Pohjoisen vaihdepiirin koppi. Sr:1 veturissa alkuperäinen väritys. Oikealla vanhat veturitallit,ja kääntöpöytä. Matkustajavaunussa loppuopastimet. Ja tietenkin muistomerkkiveturi,joka jälleen kunnostettu ajokelpoiseksi. Nostalginen kuva,kiitos Eskolle,jos näitä lisää,niin toivottavasti laitat näkyviin,mukava katsella. | ||||
|
15.12.2012 17:34 | Kari Roininen | ||
| Laitan myös tarkennuksia,korjatkaa jos virheitä löytyy! Tähän nykyiseen raideopastimeen ei ole mahdollista saada aja-opastetta,toisin kuin vanhassa. Vanhempaan malliin sai opasteet seis,aja varovasti,aja,paikallisluvat.Opastimessa ei ollut punaisia valoja. Esim.jos kuvan vaihteille otetaan paikalliskääntöluvat,vaihtotöissä ja ratatöissä usein käytettävät.on opastimessa yksi väritön valo oikessa alakulmassa,tarkoittaa ei opasteita,opastin lupa ohittaa. | ||||
|
12.12.2012 17:14 | Kari Roininen | ||
| Hyviä täsmennyksiä,näinhän se asia varmasti on. Hr 12/Dr12 ääni on kyllä helposti tunnistettavissa.Myös Dr16 pitää erikoista ääntä nopeutta nostaessa. Tuleeko se sitten mistä,sointi kuulostaa kuin vaihteita pykällettäis ylöspäin,taajuus vaihtuu siihen malliin,ja tietenkin näin on,varmasti vek:t tämän osaa selittää? | ||||
|
|
11.12.2012 18:20 | Kari Roininen | ||
| Voin kertoa kokemuksesta,että jo monen kilometrin päästä kuuli Dr12 veturin ratamoottorituuletuksen ulinan. Ei jäänyt epäselväksi,millainen veturi junassa oli. | ||||
|
11.12.2012 18:06 | Kari Roininen | ||
| Täytyy kiittää jo etukäteen Eljasta,onhan mielenkiintoista nähdä koneiden sijoitukset,kun siihen aikaan ei juurikaan koneita siirrelty,toisin kuin nykyisin! Muutaman koneen kohtalon tiedän itsekkin,odotellaan siis taulukoita,varmasti ne ovat luotettavia. | ||||
|
|
10.12.2012 18:50 | Kari Roininen | ||
| Kiitos Eljas vaivannäöstä,onhan näissä historianselvityksissä oma työnsä! Ja jos vielä sekoitan lisää,niin sarja 110-126.siis Tka-5 luultavasti toimitettiin Cummins V8 moottorilla,samalla koneella,jolla Sisu markkinoi Ukko-Sisua,Kontio-Sisua V8-moottorilla. Moottori oli kovakierroksinen ja epäluotettava,Sisu luopui siitä nopeasti. Tämä vuonna 1966. Ratakuorma-autoihin vaihdettiin Valmetin turboahdetut koneet,niissä selvin tunnistusmerkki konepellin etupuolella oleva ilmanpuhdistin,ja kojetaulussa oleva Valmetin kierroslukumittari. vrt Tka-111. Myöhemmässä Tka-5 sarjassa 127-136 Leylandin moottori,kestävämmät perät,korkeampi kuin aiempi sarja. Myös vaihteisto vaihtui aiemman sarjan 2 vaihteisesta puoliautomaattisesta vastaavaan 4 vaihteiseen. Saapi täsmentää,tietoa ei varmaan koskaan liikaa... | ||||
|
|
10.12.2012 17:26 | Kari Roininen | ||
| Sisu aloitti siis ratakuorma-autojen valmistuksen jo 50-luvun puolivälin tienoilla. Onko niin,että numero 138,on jo Saalastin Tka-6 sarjaa? | ||||
|
|
09.12.2012 16:50 | Kari Roininen | ||
| Eljaksella varmaankin tiedot vastaavista Rto:n ratakuorma-autoista? Niiden valmistus taisi Sisulla alkaa jo 50-luvun loppupuolella? | ||||
|
03.12.2012 17:47 | Kari Roininen | ||
| Voihan se käytössä olla,ovet vain sattuvat olemaan kiinni. Kyseisessä pilttuussa nykyisin kattonosturi vetureiden kompressorien vaihtoa varten,voinut olla jo paljon aikaisemminkin. Ratatyökoneiden huolto -ja korjauspilttuut 2 oikeanpuoleista,aikaisemmin Vr:n omana autokorjaamona. | ||||
|
|
03.12.2012 17:07 | Kari Roininen | ||
| Kyllä tämä on Oulun eteläinen kääntöpöytä. Kokokatteita ei enään ole. Pöytä ns. perusasennossa,eli läpiajopilttuuta päin. Kuva ehkä 80-luvulta,nykyisin läpiajopilttuun vasemmalla puolen pyöräsorvihalli. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
02.12.2012 13:59 | Kari Roininen | ||
| Retkikartta.fi osoitteesta saa näistä raiteista hyvän kuvan. Varsinkin ilmakuvassa raiteiden sijainti näkyy hyvin. | ||||
|
14.11.2012 17:18 | Kari Roininen | ||
| Kuvassa oleva irtotukkien uittokanava,n:o 3,olisi kyllä helposti muutettavissa kalatieksi. Osittain kallioon louhittuna sortunut paikoin,mutta lasku suhteellisen loiva,jos välille lepoaltaita laittais,saattaisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto. Kun ensin sais Montasta kalat nousemaan,se vaatii jo miettimistä,ei varmaankaan mahdotonta. | ||||
|
13.11.2012 16:50 | Kari Roininen | ||
| Lisään vielä tuohon Niilan kirjoitukseen,että Utasen alakanavan valmistuttua,siirryttiin irtouitosta nippuuittoon. Se ei olisi ollut mahdollista muuten,Oulujoki Utajärven alapuolella matala,Sotkakoskesta puhumattakaan,esim. Savinemessä Ristikallio olisi ollut pahana esteenä. Saviniemessä 60-luvulla toimi murskaamo,joka hienonsi alakanavan työmaalta louhittuja kivilohkareita. Pääraiteelta erkani reilun kilometrin mittainen pistoraide,raidesepeliä ajettiin Mas-vaunuilla sieltä käyttöön. Saviniemen vaihde oli melko tarkalleen raidekilometrillä 805,siis Utajärven ja Muhoksen välillä. Raiteen päätepuskin oli aivan Oulujoen uoman rannassa. | ||||
|
|
12.11.2012 16:47 | Kari Roininen | ||
| 70-luvun loppupuolella oli vielä Muhoksen Lehtoselässä erkanemisvaihde päätien sivussa varastoituna,vaihdekoppikin paikoillaan. Samoin Utäjärven Mustikkakankaalla,siellä pelkkä vaihde. Luultavasti myös Marion 7400 kaivinkoneen osat tuotiin ainakin Jylhämän työmaalle,ja Utaseen,kuljetus vaati n.40 junanvaunua. | ||||
|
Kuvasarja: Jylhämän ja Nuojuan voimalaitokset |
12.11.2012 16:32 | Kari Roininen | ||
| Pyhäkosken voimalaitoksessa tiettävästi tälläinen hissi oli. Ja tarina kertoo,että sitä käytti vain joku vanha made,ajeli hupia edestakaisin,tiedä sitten totuudesta.... | ||||
|
|
11.11.2012 12:08 | Kari Roininen | ||
| Laitan hiukan tarkennusta tuohon Antin tekstiin,Leppiniemeen ja Monttaan rata erkani Lehtoselästä, Hyrkkäältä vain Pälliin. Pällin raide erosi siinä muista,että se alkoi Hyrkkään raiteesta 2. | ||||
|
24.05.2011 17:01 | Kari Roininen | ||
| Harri on jäljillä,nimenomaan Uad ja Bmo-vaunujen purkuun tarvitaan sähköä,sitä tuottaa lyhyen pään aggrekaatti,Sisu-Diesel,73Kw. Kimmo tiesi ihan oikein,paineilmakompura konetilassa. Nosturin hydraulipumppu momentinmuuntimen yhteydessä,säiliö kuvassa hytin etupuolella. | ||||