Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2014 14:25 | Pave Saarinen | ||
| On kai tuossa vielä ehtinyt vähän tarkentaakin? Unelmakuva. Yksi huomionarvoisa yksityiskohta: varjopaikoissa on kivasti sävyjä. Sehän kertoo oivasta filmi-kehitys-valotussuhteesta. Digikuvissa minua on alkanut häiritä se, että varjopaikat ovat usein sävyttömiä, täysin tummia. Olipa kerran hautajaiskuva, joissa väki oli mustissa vaatteissa. Digikuvassa ei sitten näkynyt muuta kuin valkeat naamat eikä vaatteissa ollut mitään sävyjä. | ||||
|
30.08.2014 12:07 | Pave Saarinen | ||
| Sieltähän oli kotoisin ja vaikutti kuuluisa Viekin mummo. Vai miten se pitää kirjoittaa oikein? | ||||
|
24.08.2014 09:32 | Pave Saarinen | ||
| Pelkistetty ja aika dramaattinen kuva. Siitä aistii tunnelman! | ||||
|
23.08.2014 09:08 | Pave Saarinen | ||
| Kommentoin vielä. Näyttely oli ihan positiivinen yllätys. Jotenkin sen markkinointia ja nimeä en ymmärtänyt. Stoorin nimeksi sopisi paremmin "populaarimusiikki tulee Vantaalle". Populaarimusiikin tulosta on myös romaani ja kertomus Ruotsin Pajalasta. | ||||
|
23.08.2014 08:46 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on oikeassa reunassa detalji vaunumiehestä liikkuvassa junassa. Ei ihan vaaratonta työtä. Tullaiset kuvat ovat harvassa. | ||||
|
13.08.2014 10:48 | Pave Saarinen | ||
| Olisi tietysti myös aiheellista laittaa Verner Holmbergin kuva museoon. Minulla se sattuu olemaan tämän 80-v päivältä. | ||||
|
12.08.2014 09:31 | Pave Saarinen | ||
| Jes. Höyryää. Näinhän se toimii ideaaliolosuhteissa eikä piipun kautta mene palamatonta energiaa hukkaan! | ||||
|
11.08.2014 09:28 | Pave Saarinen | ||
| Nyt pitäisi Ihalaisen näkyä oikein. Vanhoja kuvia skannatessa, siis negoja, tulee joskus eteen tilanne, että ei tiedä, miten päin kuvan pitäisi olla. Skannerille ei aina tule negat oikeinpäin monestakin syystä. Esim. negaliuskoja ei viitsi pilkkoa pätkiin, jotta ne mahtuisivat. | ||||
|
11.08.2014 09:16 | Pave Saarinen | ||
| Näyttäisi törmäykseltä. Etupuskimet ovat hajonneet ja takaa vaunut nousevat veturin päälle. Toinen osapuoli lienee vedetty edestä pois. | ||||
|
03.08.2014 09:04 | Pave Saarinen | ||
| Jokohan kuvan housumuoti kohta tulee takaisin, eli alaspäin levenevät lahkeet? Kuvan kioskia ylläpiti perimätiedon mukaan joku rautatieläisen vaimo Hiekkaharjusta. | ||||
|
02.08.2014 13:59 | Pave Saarinen | ||
| Upeaa jäkälikköä. | ||||
|
28.07.2014 05:46 | Pave Saarinen | ||
| Tiksissä nykyinen hissi on sen näköinen, että mitäs, jos sinne jää jumiin? Ei houkuttele. Ulkoapäin ei edes näkisi, jos joku on sisällä. | ||||
|
|
27.07.2014 15:17 | Pave Saarinen | ||
| Kun tarkastelen molempia kuvia, en huomaa, että siinä olisi liukuportaat | ||||
|
20.07.2014 17:39 | Pave Saarinen | ||
| Nyt ihmettelen vähän keskimmäistä pyörää ja pyörän rengasta, voisiko siinä olla tuollainen lovi? | ||||
|
20.07.2014 14:49 | Pave Saarinen | ||
| Mielenkiintoisia nuo puhelinpylväät, vai sähköjohtojako ne ovat? | ||||
|
|
20.07.2014 14:38 | Pave Saarinen | ||
| Mielenkiintoinen detalji: tuo 477 olisi kolmesylinterinen? Kolmas sylinteri olisi sitten raamien välissä? Kun ehdin, etsin sen kuvan jos se löytyy albumista. | ||||
|
|
20.07.2014 14:33 | Pave Saarinen | ||
| Kohtalainen ukonilma meni Tiksissä ohitse ja avasin juuri tietsikan. Olet oikeassa! Se on 555-sarjaa. Käsittelin alkuperäistä skannausta, ja tulihan se selvästi esille. Kun yritin selvittää vanhempia tsekin koneita netistä, huomasin siellä aikamoista kirjavuutta tyyppimerkinnöissä. Sama koskee muitakin Keski-Euroopan maita. Siellä on ollut myös monenmoisia yksityisiä rautateitä ja merkinnätkin hiukan vaihtelevat. Tuossa on nyt ristiriita Hosekin kuvan ja selityksen kanssa. Asillahan ei ole merkitystä. Tsekinmaa on historiansa aikana kuulunut moneen eri valtioon. Toivottavasti kukaan ei enää ota vanhoja karttoja esille. Lisäsin blogiin Hosekin toisen kuvan, jossa on Hosekin mukaan mainittu 556. |
||||
|
18.07.2014 14:25 | Pave Saarinen | ||
| Näin se valitettavasti on. Turistimaissa, kuten Kreikassa, suhtautuminen on kuitenkin yleensä positiivista, siksihän sinne matkustetaan, jotta kuvataan myös. Arabimaissa taas kasvoja ei periaatteessa saa lainkaan kuvata. Turistit kyllä saavat yleensä arabimaissakin kuvata, jos maksavat. Kalliomäen kuvassa esiintyvät asemapalvelun? kantajat. Perinne on kadonnut jo kauan sitten. Suomessakin oltiin vapaamielisempiä ennen. Internetin aikana pelätään kaikkea mahdollista. | ||||
|
18.07.2014 09:14 | Pave Saarinen | ||
| Telin rakenne nähdään vastavalossa. Tuollaisen navan päällä Pendolino keikkuu. | ||||
|
|
18.07.2014 08:16 | Pave Saarinen | ||
| Jes, pitää kuvata ihmisiä, heidän työtä ja toimiaan ja jättäkää ne aidanseipäät. Näin oli 1960-luvulla trendi Kameraseurassa. Aikanaan kiersi näyttely "Family of man" Suomessakin ja se sai suurta huomiota. Ihmisen kuvaaminen on kylläkin sittemmin tullut äärimmäisen vaikeaksi. Nyt kuvataan karhuja, lintuja ja aidanseipäitä. Jos odottaa 50 vuotta, voi ihmisen kuvia ehkä uskaltaa julkaistakin, kun kohde on jo delannut. Rautateilläkin on paljon työtä ja ihmisiä nähtävissä. Kannattaa kuvata myös ihmisiä työn ääressä. | ||||
|
15.07.2014 07:56 | Pave Saarinen | ||
| Jes, siinä on pommisorvaamo. Vielä 1960-luvulla sorvaamo oli piikkilangalla ympäröity ja siellä oli aseistettu ulkovartio torrakoiden kanssa, kai varusmiehiä. Työpäivän päättyessä sieltä kannettiin aina salaperäisen näköinen laatikko pois. Todella salaperäinen mesta. Muuten ns. Itä-Pasilan kalliot, olivat paljaita kallioita, joissa jokunen varasto sijaitsi. Jossain tuli ravirata vastaan. Kuvasta muuten nähdään Linnanmäen komeat kalliot. Nimitys Alppila on sieltä peräisin. Ensin oli Villa Alpen joka lunastettiin rautatien alueeksi. Myöhemmin tuli ravintola Alphyddan, joka paloi 1951. Linnanmäen ja Alppilan kalliot yhdessä Eläintarhan kukkuloiden kanssa muodostivat upean alueen. Olisi siinä ollut nykypäivällekin ulkoilumaastoa keskellä Helsinkiä. | ||||
|
14.07.2014 10:08 | Pave Saarinen | ||
| Autot tuossa juuri luovat kontrastia, höyrykalusto on siirtymässä historiaan. Kuvan arvo kasvaa vuosien myötä. Tänään pitää tajuta historialliset hetket. Se on aina pirun vaikeaa. | ||||
|
13.07.2014 14:37 | Pave Saarinen | ||
| Outo juttu, mutta kuvan sähkölankoja katsellessa tulee kolmiulotteinen fiilis.. | ||||
|
13.07.2014 09:40 | Pave Saarinen | ||
| En tiedä, onko kuvan tunnelma slaavilainen, mutta maisema on kuin ehkä jostain preerialta. On siinä tunnelmaa ja sitä ns. 1960- luvun kameraseuratyyliä. Kuva on kuin jostain ajan kv. valokuvajulkaisusta. Pimiötaidot ratkaisivat lopulta kuvan arvostuksen kameraseuratoiminnassa. Eihän se kuvasuurennos vielä riittänyt, hyvä kuva piti vielä pohjustaa kartongille, jos aikoi viedä kuvan seuratoimintaan. Aika tuskallista ja pohjustamisen taidon hallitsivat parhaiten kirjapainot. Voihan sitä tietysti vieläkin tehdä alkuperäisiä pimiökuvia, mutta materiaali on nyt hirvittävän kallista. | ||||
|
12.07.2014 19:56 | Pave Saarinen | ||
| Olisikohan tuo tulipesän luukku ollut peräti manuaalinen? Sitä on voitu muunnella jälkeenpäin. | ||||
|
12.07.2014 14:05 | Pave Saarinen | ||
| Oliskohan tuo sittenkin Hurrikaani? Lähteen mukaan niitä käytettiin juuri varikoilla lämmitykseen? http://koti.mbnet.fi/kasii/hoyryveturit/hr3t.htm |
||||
|
|
11.07.2014 22:06 | Pave Saarinen | ||
| Nämä kattilahuonekuvat ovat kyllä faijan kuvaamia. Hän tajusi sen, mikä on katoavaa. Analoginen tekniikka oli muutenkin vähän eri asia kuin digitaalinen. Tässä molemmat kuitenkin yhdistyvät. Arkistojen käsittely ei muuten onnistuisikaan ilman digitekniikkaa. Vasta suurennoksen tekeminen kuitupaperille oli vanhan prosessin päätepiste. Nyt siitä olosuhteiden pakosta luovuttava. | ||||
|
|
11.07.2014 21:19 | Pave Saarinen | ||
| Pystykuvan, joka vielä on detalji, asemointi vorgin formaattiin on hiukan hankalaa. | ||||
|
|
11.07.2014 21:17 | Pave Saarinen | ||
| Aika nopea vastaus Wilson. Muistan, että lämmmitysjärjestelmää olisi sittemmin muutettu täysin öljykäyttöiseksi. Ehkä löydän vielä uusia kuvia aiheesta. | ||||
|
11.07.2014 21:11 | Pave Saarinen | ||
| Kuva noin vuodelta 1964. Psl varikon kattilahuone. Näkyy vielä olleen puilla. | ||||
|
07.07.2014 06:02 | Pave Saarinen | ||
| Muistan, että faija kertoi 1960-luvulla nukkuvansa lätässä, jossa penkeistä sai rakennettua makuusijan. Huoltorakennukseen oli pitkä kävelymatka huoltoraiteilta. | ||||
|
06.07.2014 15:54 | Pave Saarinen | ||
| Virkamiehen asema oli ennen joka valtion työpaikassa vähän toista kuin nykyisten kehityskeskustelujen aikaan. No tosin rautateillähän ovat kaikki nykyään vain työsopimussuhteisia. | ||||
|
|
06.07.2014 15:41 | Pave Saarinen | ||
| Onkohan tuo vielä käytössä? Kirkkonummi on suhteellisen lähellä hesaa. Ymmärtäisin, että viimeisin iltajuna saapui puolen yön aikaan ja sitten aamujuna lähtee tai lähti ennen vanhaan joskus viiden aikaan. Järjestely ei kai muuten onnistunut, kuin että junahenkilöstölle oli lepohuone. | ||||
|
05.07.2014 18:26 | Pave Saarinen | ||
| Nohabin lisäksi Suomessa oli kokeiltavana yksi saksalainen veturi. Sellainen, jossa ohjaamo oli keskellä veturia. Se näkyi liikenteessä vain vähän aikaa. | ||||
|
|
05.07.2014 09:33 | Pave Saarinen | ||
| Ylhäältä otetussa kuvassa nakyy hurun katolla tuo yksi puhallin. Nohabissa niitä oli kokonaista neljä, tietenkin pienempiä. Mitähän varten neljä kpl? Se oli kai sitä ruotsalaista täydellisyyden tavoittelua? | ||||
|
04.07.2014 07:56 | Pave Saarinen | ||
| Miten nuo suomalaiset vaunut kytkettiin? Venäläisissähän oli keskuspuskimet, ei meillä. | ||||
|
|
04.07.2014 06:33 | Pave Saarinen | ||
| Mutta Kosyginillä on kai vain omat vaunut, kolme kpl, käytössä? Lisäksi siinä on joku tarpeistovaunu. Suhteellisen vaatimaton matkavarustus. Esikunta on tietysti tullut muutoin tai ollut jo paikalla. Siis kuka tuossa viimeisessä matkusti, vai oliko sekin vain varalla? | ||||
|
Kuvasarja: Turust Armolaakso |
03.07.2014 10:16 | Pave Saarinen | ||
| En ole hesassa nähnyt kuin yhden turkulaisen, Koivisto tuli kerran kadulla vastaan. Miks turkulaiset viihtyy niin hyvin siellä omassa stadissaan? Mä olen oppinut yhden ärsyttävän sanan turkulaisilta, se on toi kui. Aina kun ne haluaa tehdä jonkun asian kyseenalaiseksi, ne sanovat perään vain: kui. Sekös kun ärsyttää niin pirusti. | ||||
|
01.07.2014 09:17 | Pave Saarinen | ||
| Viittaan tuohon viimeksi lähettämääni kuvaan. https://vaunut.org/kuvat/?u=2783&d=30.06.2014 ja Otavan ratapihakaaioon. Tuossa kuvassa kukkula on niin korkea, että pää- ja rantarata jäävät näkymättömiin. Tosin outo juttu tuo hiilenanto. Hiilivaunujen kuljettaminen olisi pitänyt tehdä aika hankalasti rantaradan kautta. Muuten olen sitä mieltä, että kevyen n. 40 mm tykin ammusten siirtämiseen ei tarvita välttämättä hissiä. Itse olen kantanut 75 millisen tykin ammuksia, joita oli viisi kappaletta puulaatikossa. Kaksi miestä sellaista kantoi hyvin. |
||||
|
|
30.06.2014 08:23 | Pave Saarinen | ||
| Mittailin juuri, haarakalliolle on tästä matkaa arviolta 500 metriä. Toiseksi, se haarakallion laki on aika täsmälleen yhtä korkealla rantaradasta mitattuna kuin kuvan laite alaratapihasta. Olisi siis tarvittu vielä yksi nostolaite haarakalliolle. Olisikohan tässä vain yksi fantastisen suunnittelun kukkanen, joka jäi kesken? Joka tapauksessa, tuon härvelin viereen penkereelle tulee raiteen pätkä. Se nousee ja kaartaa penkereelle aika jyrkästi. | ||||
|
|
30.06.2014 07:09 | Pave Saarinen | ||
| Juu, se valokaasulaitos oli kyllä tästä kaukana, rantaradan siltojen pohjoispuolella. Pommitehdas oli kyllä verraten lähellä ja se tuli minullekin ensimmäiseksi mieleen. Mutta miksi ammuksia yms. olisi kuljetettu ylös tai alas Pasilan asemalle yläraiteilla, kun sinne laitteen ja pommitehtaan alapuolellekin pääsi alaratapihan kautta? Pasilan asemalla oli kyllä alikulku ja siinä oli viitta ratapihan suuntaan väestönsuojaan. Mutta ei siellä mitään väestönsuojaa ollut. Lähin väestönsuoja oli veturitallin takana. Sama, jossa Mannerheiminkin kerrotaan olleen suojassa. Tarina tietää kertoa, että eräs kuljettajan tytär olisi suojassa kysynyt Mannerheimilta: "Mikäs ukko sinä olet". -Minä olen vain tällainen vanha sotaukko, kerrotaan Mannerheimin vastanneen. | ||||
|
25.06.2014 14:06 | Pave Saarinen | ||
| Museoraitsikka museoajossa. | ||||
|
17.06.2014 21:40 | Pave Saarinen | ||
| Kyllä nähdäkseni oikealle ratapihalle kaartavien raiteiden pitää olla rantaradan alkuperäisellä linjalla. Siinä ei liene muuta mahdollisuutta. Rantarata on päärataa nuorempi. Pääratahan ohittaa jossakin nykyisen Hartvall Arenan kohdalla Pikku Pasilan, jonne kuvan siltakin vie paitsi että siinä on Suokadussa 90 asteen mutka ja haarautuma jonnekin Oulunkylään päin. Matkan varrella oli kuuluisa Pasilan kaatopaikka, jonka päällä nykyiset junahallit ovat. Pikku-Pasilan kohdalla oli muuten pääradassa Fredriksberg's plattform. Pikku-Pasilassa asui näet rautatieläisiä. Junat pysähtyivät siinä vain tarpeen vaatiessa. | ||||
|
16.06.2014 13:37 | Pave Saarinen | ||
| Ihan kiva juttu, että laitoit kartat ym. nettiin. Tuossahan on myös yhteys rautateihin. Linjalla 10 oli Pasilan varikolle johtava pysäkki. Kun kympin linjalla laittoi kiskoille markan kolikoita, ne menivät ihan kivasti littanaksi | ||||
|
16.06.2014 09:57 | Pave Saarinen | ||
| Olipa kerran palvelua rautateillä. | ||||
|
|
14.06.2014 18:01 | Pave Saarinen | ||
| Tuossa lavetissa, jossa on tai oli minun nimmarit hakattuna vuonna 1956, oli muistaakseni sellainen pyöreä teräksinen kiinnitysrakennelma, jonka arvelen olleen jonkun boforssin it-tykin alusta. Muistan silloin 1956, että siinä haarakalliolla oli sanotun ns. lavetin lisäksi vielä näkyvissä kaivantoja, suojavarustuksia tms. Ratapihan puolustus oli kyllä järjestetty. Yksi patteri oli siinä lähellä Ilmalassa. Siitäkin oli jälkiä vielä 1950- luvulla. | ||||
|
|
13.06.2014 18:39 | Pave Saarinen | ||
| Kuvausvuosi on 1967. | ||||
|
07.06.2014 09:12 | Pave Saarinen | ||
| Oliskohan tuo toinen alus "Dora". Joka tapauksessa hienoja kuvia, 6x6 ja vielä hienorakeinen filmi, onnistuneesti valotettu ja kehitetty. Tällaisia kuvia 1970-luvulta ei ole paljoakaan säilynyt. Filmi ja muu materiaali oli kallista. | ||||
|
31.05.2014 14:54 | Pave Saarinen | ||
| Kovasti tulee mieleen Betlehem, vieläköhän se on olemassa? | ||||
|
27.05.2014 18:12 | Pave Saarinen | ||
| Hanasaaressa oli voimalan vieressä kiinteä höyrynosturi , joka pystyi nostamaan 150 tonnia. Nyt kai se on purettu, koska voimalakin on lähtenyt. Nosturi lienee saanut höyrynsä suoraan voimalasta. | ||||
|
11.05.2014 18:43 | Pave Saarinen | ||
| Eikö tuo ole alunperin niitä amerikan armeijan ylijäämävarastosta sodan jälkeen hankittuja koneita. Myöhemmin stailattiin uudestaan ja vesitankit siirtyivät kattilan ympäriltä veturin taakse. Isot roikat se veti eikä voima loppunut, mutta alkoivat pyörät mennä kovassa paikassa ympäri. | ||||