Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2020 07:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo sarjamerkki Grz olisi hyvä päivittää kuvan tietoihin. Yhtiöstä lisää tietoa: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/vineto.shtml Oy Ovako Ab on julkaissut Grönblomista kirjan, jossa Suomen Öljytehdas näkyy olevan mukana: Berndt Grönblom och hans företag (Suomen Öljytehdas E. Grönblom, Elektrometallurgiska Ab, Oy Vuoksenniska Ab (Imatran Rautatehdas) Turun Rautatehdas, Oy Koverhar Ab) |
||||
|
07.12.2020 16:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Ainakin vuoden 1941 'Liikkuvan kaluston tunteminen' -prujussa kaikkien Shellin vaunujen littera on Gmz. Vastaavasti Nobel-Standardin vaunujen littera on Gnz. | ||||
|
|
07.12.2020 14:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen Pultti- ja Konetehdas O.Y. jatkoi Turun Rautateollisuus- ja Vaunutehdas Oy:n kannattavimpia tuotantolinjoja sen jälkeen kun Liittopankki oli vuonna 1924 määrännyt Turun Rautateollisuus- ja Vaunutehdas Oy:n omaisuuden myyntiin. Näin kertovat Wikipedia ja www.porssitieto.fi. |
||||
|
07.12.2020 13:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Etsiskelin tuon alustan merkinnän merkitystä, sitä kuitenkaan vielä löytämättä. Lämmitys- tai jäähdytysripoja siinä kenties on. Mutta mihin osaan ne liittyvät, sitä en osaa edes arvailla. Säiliöhän ei ole kumitettu, vaan suojalakalla maalattu. |
||||
|
|
07.12.2020 09:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Minkäköhän värinen tällaisen kalsiumhypokloriittivaunun säiliö lie ollut? | ||||
|
04.12.2020 17:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1941 'Kaluston tunteminen' -luettelossa Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiön Gsd vaunuja on kolme, numerot 15951-15953. Sama lukumäärä on myös vuosien 1948 ja 1950 vaunuluetteloissa. Kesällä 1943 Gsd-vaunujen numerointi muutettiin: 15951-15953 -> 15651-15653. Vanhat numerot tarvittiin Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat O. Y:n uusille vaunuille. Vaunu 15951 oli tuolloin vuokrattu A. B. Kemi O. Y:lle Karihaaraan, 15952 oli omistajan omassa käytössä ja kuvassa tietenkin jo uudella numerolla oleva 15953 oli vuokrattu Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat O. Y:lle Lappeenrantaan. Numerot piti vaihtaa Kouvolassa vaunujen matkojen aikana. Ko 557/1772, 17.8.1943 (Koneosaston johtajan kirje löytyy Eljas Pölhön arkistosta: https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/Vaunujen merkinnät/Gsd-vaunujen uudelleennumerointi/ ) |
||||
|
27.11.2020 07:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Oliko tuossa peltivuorattujen CIWLin ravintolavaunujen maalaustiedossa päiväystä? | ||||
|
Kuvasarja: Rauhan junaturma 6.10.1938 |
26.11.2020 16:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Rauhan aseman pääraiteella purkanut ja kuormannut järjestelyjuna oli jo siirtymässä läntiseltä tulovaihteelta toiselle raiteelle, kun lännestä etuajassa tullut matkustajajuna törmäsi sen perään, ilmeisesti juuri rikkidioksidivaunuun. Rikkidioksidivaunu 'räjähti' törmäyksessä. Liikennetarkastajan selostus tapahtumasta. Laatokka, 08.10.1938, nro 114, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1740793?page=1 Järjestelyjuna, joka muodostaa myös kappaletavarajunan, päästetään yleensä asemien pääraiteille, jonka varrella on tavarasuoja, niin että tavaran purkaus ja kuormaus käy nopeasti. Tämän vuoksi myös juna n:o 1233 eilen aamulla Rauhassa laskettiin pääralteelle, jossa se oli purkamassa ja kuormaamassa, minkä jälkeen junaa ryhdyttiin siirtämään läntisen päävaihteen kautta toiselle raiteelle. Turvallisempaa olisi ollut tämä siirto itävaihteen kautta, jolta suunnalta el ollut junaa odotettavissa, mutta kun itäpuolella on kaarre ja nousu asemalle päin, olisi ollut pelättävissä, että tämä 113-akselinen junaa jää mäkeen eikä pääse ylös asemalle. Matkustajajuna oli saapunut Rauhaan jo klo 7,25, vaikka aikataulun mukaan tuloaika on klo 7,30, Joten täytyy katsoa tämänkin seikan olleen syynä päälleajoon. Tapahtuma-aikaan vallitsi hyvin sankka sumu, näkyväisyyden silminnäkijäin kertoman mukaan rajoittuessa n. 100 metriin. Törmäys olisi ollut vieläkin tuhoisampi, ellei tavarajuna olisi jo ollut perääntymisliikkeessä samaan suuntaan kuin päälle ajava matkustajajunakin. Junan konduktööri on ilmoittanut junan ehtineen peräytyä jo noin 150 m, kun päälleajo tapahtui. Teknillisen korkeakoulun kemialliselta laboratoriolta saadun tiedon mukaan ei rikkidioksidilla itsessään ole räjähtäviä ominaisuuksia. Todennäköisin selitys onnettomuudessa tapahtuneeseen räjähdykseen on se, että nestemäisessä muodossa oleva aine, joka on kuljetussäiliössä n. 2 ilmakehän paineen alaisena, vaunun rikkoutuessa on haihtunut tavattoman nopeasti ja levinnyt kaasuuntuneena laajalle. |
||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 10:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Talman historia kertoo mm. Talman asemasta, raiteista ja liikenteestä: https://www.talma.fi/sijainti-ja-historia |
||||
|
26.11.2020 07:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunut näkyvät olevan kirjassa (Ny rörlig materiel 1918-1940) vuoden 1917 kohdalla. Vaunujen tilaus perustuu kirjan mukaan konetirehtöörin kirjeeseen N:o 109. Vaunut on alunperin tilattu E-päivävaunuina (III kl. bog. dag.), mutta punakynällä on merkitty muutos makuuvaunuksi (sof) ja muutettu numerot makuuvaununumeroiksi. Molemmat numeroinnit vuoden 1907 numeroinnin mukaan. Olisi tietenkin mukava löytää kirje tms. jolla tilaus on muutettu. Passvagnar-kirjassa kuvan vaunu 2724 on III lk makuuvaununa E(m) 2724, otettu liikenteeseen vuonna 1920. Korin pituus 1 559 cm ja korin sivun korkeus 215 cm. Telivaunujen i- ja m-alalitterat tulivat käyttöön ilmeisesti vuosina 1919 ja 1921. Niinpä kuvan vuonna 1938 tämä alunperin E-päivävaununa tilattu vaunu on ollut makuuvaunu Em 2724. |
||||
|
25.11.2020 16:41 | Kurt Ristniemi | ||
| On ilmeistä, että noilla Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n kahdella vaunusarjalla on ennen vuotta 1947 ollut eri litterat. Petrin tarkoittamassa Kl:ssä n:o 19/47 5 todetaan nimittäin mm. "...toimitetaan sarjamerkinnän muutos yhtiön aikaisemmin omistamissa vaunuissakin, joten kaikki mainitun yhtiön säiliövaunut saavat sarjamerkikseen Sri...". | ||||
|
|
25.11.2020 13:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo rikkidioksidivaunu lie yksityinen vaunu? Kenties Valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden Lappeenrannassa sijainneen keväällä 1922 avatun rikkihappotehtaan vaunu? Mikä on sille oikea littera? Esim. 'Pasilan konepaja'-kirja tuntee Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:lle vain vaunut - Sri 15901-15980: 2-ja 3-aks. säiliövaunuja rikkihapon kuljetukseen - Sri 16401-16500: 3-aks säiliövaunuja ammoniakin ym. kuljetukseen. Sekä Forsiitti-Dynamiitti Oy:lle vaunut - Gsd 15651-15660: 2-ja 3-aks. säiliövaunuja rikkihapon kuljetukseen. Rikkidioksidivaunuja kirja ei tunne. Samat tiedot on VR-historiikissa 1937-1962. Tosin sillä erolla, että Sri-vaunut 16401-16500 on nimetty tarkemmin: Ammoniakki, natronliuos, rikkihappo. Kirja ei tunne rikkidioksidivaunuja. Kenties vaunu siis on Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n jäljemmän tyypin vaunu. |
||||
|
25.11.2020 07:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Ha-littera esiintyy vuosittaisissa vaunulistauksissa vuodesta 1885 vuoteen 1926. - Vuonna 1885 avonaisista G.b.-vaunuista korkealaitaiset saivat listauksessa litteran Ha. Vaunuja oli tuolloin 40. (Matalalaitaiset saivat litteran Hb) - Vuonna 1926 Ha-vaunuja oli listauksessa enää 1. Gl-vaunut ovat näissä listauksissa vuodesta 1885 vuoteen 1933. (V. 1905-1908 jostakin syystä litteralla Gt) - Vuonna 1885 silloin ainokainen korkealaitainen kalkkivaunu (G.b.) sai listauksessa litteran Gl. - Vuonna 1933 Gl-vaunuja oli listauksessa vielä 12. Vuosien 1895-1897 seutuvilla listauksissa näkyy Ha-vaunuissa määrän lasku (40->10) ja Gl-vaunuissa nousu (1->30). (Toki muinakin vuosina on määrämuutoksia.) |
||||
|
|
23.11.2020 15:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunulle on ilmoitettu numerot Gl 3127 ja Gt 9797. Mihin lähteeseen nämä numerot perustuvat? Onko vaunusta olemassa vaunukortti, jossa tiedot on kerrottu? Tuolla edellä uumoiltiin, ettei tästä vaunutyypistä olisi olemassa muita valokuvia. Rautatiemuseossa on kuitenkin suoranainen muotokuva vaunusta Gl 9714. Vaunussa on rautainen aluskehys. Myös kuvassa https://vaunut.org/kuva/131693 näkyy Gl-kalkkivaunu. Toki niin pienenä, ettei siitä ainakaan mallinrakentaja paljon kostu. Mutta käsityksen vaunun käytönaikaisesta ulkonäöstä vuonna 1927 siitä kyllä saa. Sama kuva alkuperäisenä: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0024c3 |
||||
|
22.11.2020 08:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Helpoiten kuvia Om-vaunuista löytyy litterahaulla: https://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Om K13-telistä voi yrittää löytää kuvia kuvatekstihaulla: https://vaunut.org/kuvat/?t=K13 kommenttien tekstihaulla: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=K13 |
||||
|
21.11.2020 12:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuon Kl 5/55. 3:n tietoineen mainitsin jo tuolla edellä 19.11.2020 klo 14.51. Metsastän siis tietoa, milloin ja millä käskykirjeellä tms. valkeat yläkulmakolmiot määrättiin noihin Gdt-vaunuihin ja milloin ja millä käskykirjeellä tms. Gt-vaunuihin. |
||||
|
|
20.11.2020 06:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Tottahan valkeasta yläkulmakolmiosta piirustus on (ollut) olemassa. VR:llähän oli tarkka piirustus jokaikisestä merkinnästä. Ja parhaista sabluuna. Haasteena onkin ajoitus: Milloin valkean yläkulmakolmion piirustus on päivätty ja milloin ja millä määräyksellä valkeat yläkulmakolmiot määrättiin käyttöön? Ja nyt uusimpana haasteena on milloin ja millä määräyksellä valkeat yläkulmakolmiot määrättiin myös Gt-vaunuihin. Jos valkeiden yläkulmakolmioiden kateettien pituus oli 700 mm, niin kolmiot erosivat Gga-vaunujen sinisistä yläkulmakolmioista, joiden kylkien pituus oli 750 mm: Rh kiertokirje N:o 2/543, 15.2.1934 Tänään tapahtuneessa esittelyssä on rautatiehallitus päättänyt, että erinäisistä Gg-sarjan vaunuista on poistettava jäähdytyslaitteet, maalattava vaunukoppain yläkulmiin siniset suorakulmaiset kolmiot, joiden kyljet ovat 0,75 m pitkät sekä merkittävä vaunut kirjaimilla Gga. |
||||
|
|
19.11.2020 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kl n:o 5/55. 3 kertoo valkeista yläkulmista aikomuksena: "...muutetaan vanhat Gd-vaunut, jotka kuuluvat sarjaan 44 241--47 565, kalkinkuljetusvaunuiksi. Näiden vaunujen sarjamerkiksi tulee Gdt ja vaunujen yläkulmat maalataan valkoisiksi.". Varsinaista käskyä ja piirustuksia en ole vielä(kään) löytänyt. Ilmeisesti myös Gt-kalkkivaunuissa oli loppuaikoina valkeita yläkulmakolmiota (ks. https://vaunut.org/kuva/22480 ). Tulivatko ne vasta Gdt-vaunujen kolmioiden myötä? Vuoden 1949 merkintätavassa Gt-kalkkivaunujen merki oli vielä tässäkin kuvassa näkyvät seinien pienet valkeat kolmiot. |
||||
|
|
18.11.2020 14:03 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Likaava tavara' käsitteenä näkyy esim. v. 1957 painetussa kirjasessa 'Rautatieaapinen', tosin muodossa 'Likainen tavara (kalkki ym.)', Gdt-vaunun kuljetustarkoituksena. Vuoden 1957 vaunuluettelossa Gdt-vaunun laatu on 'Kalkki- ym. likaisen tavaran vaunuja'. Gt-vaunujen laatu samassa luettelossa on 'kalkkivaunuja'. Kirjasen 'Valtion rautateiden kuljetuskalusto, 1. Tavaravaunut' toisessa painoksessa vuodelta 1963 Gdt:n vaunulaji on 'kalkki- ym. likaavan tavaran vaunuja'. Käsite 'likaava tavara' lie siis syntynyt 1950-luvulla - ensin muodossa 'likainen tavara', sitten muodossa 'likaava tavara'. Olisiko termi syntynyt, kun Gd-vaunuja siirrettiin likaavan tavaran kuljetukseen ja niille annettiin littera Gdt? Mutta sehän ei vielä kerro milloin likaavan tavaran ylänurkkakolmiot tulivat käyttöön. |
||||
|
18.11.2020 08:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleisten vaunujen väli: Tarkoitan vinoa ja vaakasuoraa tankoa, tms. jotka näyttävät olevan vaunujen välissä. Tarkemmin katsoen vaakasuoran tangon alla näyttää olevan kaksi tiiliskiveä, parrunpätkää tms. mahdollisesti pitämässä tankoa irti maasta. Niinpä tangot lienevätkin vaunujen takana, niinkuin Tapio jo olettikin. Olisiko osa lastista vielä lastaamatta... |
||||
|
|
18.11.2020 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo kalkkivaunujen pienet valkeat kolmiot olivat mukana vielä vuoden 1949 määräyksessä Ktt 339, 'Katettujen tavaravaunujen merkintätavan muuttaminen', 22.3.1949. Tosin enää vain yhtenä kolmiona per sivu. Mutta milloin ne korvattiin likaavan tavaran suurilla ylänurkkakolmioilla? Resiinan litteraluettelosta näkyykin puuttuvan t-litteran alkuperäinen ja vuosikymmeniä käytössä ollut merkitys 'kalkkivaunu'. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/65 Nämä samat vaunut näkyvät myös toisessa Maconin ottamassa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/129932 |
||||
|
02.11.2020 19:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja keskusteluakin löytyy: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11223 |
||||
|
01.11.2020 08:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Eivätköhän nuo keltaiset pisteet ole estämässä ihmisiä kävelemästä pahki tuohon osastojen välillä olevaan läpinäkyvään kulkuesteeseen. | ||||
|
29.10.2020 09:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Itse en ole koskaan kuullut alikaytävää kutsuttavan kalmuuriksi, mutta maailmassa on toki paljon muutakin, mistä en ole kuullut. Kivistä ilman laastia ladotut alikäytävät ovat kalmuureja siinä missä kaikki muutkin samalla kylmämuuraustekniikalla (kallmur) kivistä kootut rakenteet. Myös monet sillat on rakennettu samalla kallmur-tekniikalla. Samoin kiviaidat, viljamakasiinit, myllypadot, kivinavettojen perusmuurit ym. 'Kalmuurin alikäytävä' -nimityksessä lienee käynyt niin, että aluetta on ehkä alettu nimittää tuon kalmuurin (kylmämuurattu alikäytävä) mukaan Kalmuuriksi. Ja sitten alikäytävää Kalmuurin alikäytäväksi, kun sanan varsinainen merkitys on unohtunut. Korsossa Kalmuuri on aluenimenä Urpiaisentien ja Vallinojantien risteyksen seudulla. Lähistöllä lienee joskus ollut kylmämuurattu kivisilta, kalmuuri. Kalmuuri: kallmur eli kylmämuuri, kuivamuuri. https://sv.wikipedia.org/wiki/Kallmur https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivamuuri Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy yksi osuma hakusanalle 'kalmuuri'. Siinä sana tuntuu tarkoittavan kivisiltaa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/388108?term=kalmuuri&page=4 Hakusanalla 'kallmur' osumia tulee enemmän. Ja monet niistä liittyvät rautatien rakentamiseen. Hakusanoilla 'kylmämuuri' ja 'kuivamuuri' osumia löytyy myös muutamia. Ja löytyypä jopa 'torrmur'-hakusanalla pari osumaa. |
||||
|
25.10.2020 13:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Ehtiköhän tämä vaunu koskaan saada litteraa Po? Ts. oliko vaunu käytössä vielä vuonna 1947? Tuo Rh/ko n:o 1635, 4.5.1947. Kl. n:o 27/47. 11:n teksti on mielenkiintoinen. Siinä kun sanotaan "...4-akseliset postivaunut, joiden kirjain on edelleen ollut VIRALLISESTI P..."- EPÄVIRALLISESTI vaunuista lie siis käytetty litteraa Po. Näitä erilaisia 'o'-versioitahan oli käytetty erilaisissa teksteissä eilaisista telivaunuista pitkään. |
||||
|
22.10.2020 16:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunut.org eli kuva-arkisto on idealtaan ja toiminnaltaan oivallinen arkisto. Kuvien suhteen. Mutta se ei tietenkään sovi siihen tarkoitukseen, josta aloituksen tein: Mitä ohjeita ja määräyksiä on vaununnumeron maalaamisesta, milloin määränpääkilpi siirrettiin ikkunoiden yltä niiden alle jne. Kuvienkin suhteen on toki ongelmia: Vaikka hakutekijöillä voi rajata hakua esim. ajallisesti, niin varsin paljon haku tuo kuvia, joissa etsitty kohde on korkentaan sivuosassa, huonolaatuisessa kuvassa, hädin tuskin nähtävissä. Turhan usein käyttäjillä on tarve merkitä esim. junan jokaikinen vaunu, jopa silloin kun ne eivät edes ole kuvassa mukana. Niinpä haut tuottavat turhan paljon tauhkaa. Pitäisikö olla yksi tunniste lisää: 'kalustokuva', jota ei saa käyttää maisemakuviin tms. Keskustelupuolelta on kutakuinkin toivotonta etsiä jotakin ehkä vuosia sitten kirjoitettua tekstiä. Sanahaku kyllä toimii, mutta pitää arvata oikeat sanat. Olen parastaikaa yhteydessä Kansalliskirjastoon rautatieaineiston digitoimisesta. Heillä on valmis alusta, jossa tekstihaku toimii. Se sama, jolla digitoidut sanomalehdet esim. ovat. He eivät ainakaan vielä ole torjuneet ideaa. Tämä ratkaisu ei tietenkään anna mahdollisuutta noihin edellä esittämiini kysymyksiin, mutta se mahdollistaa aineistoon perehtymisen kaikille. |
||||
|
|
22.10.2020 06:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Koskaan ei voi tietää, herättääkö kuva mielenkiintoa ja viriääkö siitä keskustelua. Ja jos viriää, mihin se keskustelu sitten suuntautuu; Siihenkö, mitä itse tarkoitti, vai johonkin aivan muuhun. Itse käytin tätä kuvaa esimerkkinä siitä, miten sekä kuvien ajoittamista että pienoismallien - ja miksei oikeankin kaluston - yksityiskohtien ajanmukaisuuden varmistamista varten olisi hyvä olla olemassa jonkinlainen hakemisto tai dokumentti, jossa eri yksityiskohdat olisi kuvattu käyttööntulo- ja käytöstäjääntiaikoineen. Mutta kuvan keskustelu kohdistuikin Kirkkonummen olemukseen. Eikä varsinainen teemani herättänyt minkäänlaista vastakaikua. Kuitenkin esim. Eljaksella on netissä vapaasti käytettävissä oleva arkisto ja Petri S. on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta tiedonjakamisessa julkaisemalla niin täällä (keskustelupuolella) kuin Facebookissakin kiertokirjeitä ja käskylehtiä. Ongelmana on vain se, miten nuo tiedot löytyvät vaikka 10 vuoden kuluttua. Facebookista tuskin mitenkään, ja täälläkin hankalan etsimisen ja selaamisen kautta. Tarvitaan indeksointi, hakemisto, hakusanat; ts. hallintaympäristö, jonka avulla tieto myös löytyy. Vorgiin sitä tuskin on mahdollista rakentaa, mutta jonnekin? Minne? Vaikka ajatukseni ei täällä saanutkaan minkäänlaista vastakaikua, sain muuta kautta kuulla, että tällainen hanke on ollut haaveena jo pitkään. Kenenkään siihen panostamatta. Tällainen hakemisto helpottaisi niin mallinrakentajien, kaluston entistäjien kuin rautatiehistoriantutkijoidenkin työtä merkittävästi. |
||||
|
20.10.2020 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomalaisilla tuntuu olevan vankka käsitys, että kilpailutuksessa on valittava halvin tarjous. Vaan eihän se niin ole. Kilpailutuksessa on itse määritettävä laatu- ym. kriteerit, jotka tarjouksen on täytettävä. Ja vasta näistä kriteerit täyttävistä tarjouksista valitaan sitten se halvin. Ts. lopputuotteen laatu on ihan tarjouspyynnön tekijän omissa käsissä: Jos ei osaa laatia järkeviä kriteereitä, saa syyttää ihan itseään siitä, etta halvalla ei hyvää saa. On sitten erikseen ne tapaukset, joissa halvin valitaan jostain kokonaan muusta syystä. |
||||
|
|
19.10.2020 13:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Esim. vuoden 1920 kesäkuun aikataulussa (nro 37a) viimeinen 17 päivittäisestä junasta Helsingistä Kyrkslättiin saapui yöllä klo 1.09 eikä jatkanut sen pitemmälle. Ja ensimmäinen juna aamulla lähti Kyrkslättistä klo 6.00. Kyrkslätt oli tämän junan lähtöasema. Niinpä tuo illan viimeinen juna näyttää yöpyneen Kyrkslättissä. Suoria junia, jotka siis eivät pysähtyneet välillä, oli päivittäin kaksi. |
||||
|
|
19.10.2020 12:31 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Radan varrella'-kirjan mukaan "Kirkkonummen asema oli yksi Helsingin-Karjaan rataosan merkittävimmistä väliasemista, kun rata avattiin vakinaiselle liikenteelle 1903". | ||||
|
|
17.10.2020 17:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Lehden Junat 1/1989 sivulla 15 on Tapio Keräsen H0-mittakaavan piirustus pohjapiirroksineen ja poikkileikkauksineen postivaunuista 9991-9994. Piirustukset kuuluvat Keräsen artikkeliin Postivaunujen kehitys, Osa 2. Vaunusta 9992 kirjoituksessa kerrotaan: "3.4.1934 ehdotetaan Rovaniemen radalla kulkevaan postivaunuun N:o 9992 asetettavaksi uudet "Narag"-vesilämmityslaitteet." |
||||
|
13.10.2020 09:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, niinhän se on: kun peilikuvan kääntää peilikuvakseen, saa oikeinpäin olevan kuvan. Mutta perehdytäänpä tähän EP 3096:n malliin. Ymmärtääkseni malli on Mestarimallien kokoamispalvelun rakentama. http://mestarimallit.com/kokoamispalvelu/ https://www.facebook.com/Mestarimallit/photos/a.1966192550077026/1966192683410346 Yritetään ensin ajoittaa malli. Oikea vaunu oli rakennettu vuonna 1900. Vuoden 1906 vaunutaulukossa ei kuitenkaan ole sille valmistajaa eikä valmistumisvuotta, vaikka muille EP-vaunuille on. Se ei ehkä kuitenkaan ole VR-historiikin 1862-1912 mainitsema yksi Oulun rautatielle rakennettu vaunu sillä se oli v. 1906 taulukon mukaan EP 3097. (Toisaalla 3097:n sijoituspaikaksi tosin mainitaan Pietari.) Vuoden 1906 taulukossa ei ole ainoatakaan vuonna 1900 rakennettua EP-vaunua. Voitaneen kenties olettaa, että EP 3096 on muunnettu vuonna 1900 rakennetusta E-vaunusta kenties vuonna 1906. EP 3096 kun kuitenkin löytyy saman taulukon litterakohtaisesta luettelosta. Mallissa on mm. tupakointiosaston kilpi ja kotipaikkamerkintä. Punainen tupakointiosaston kilpi tuli käyttöön vuonna 1907. Omistaja-asemamerkintä tuli käyttöön vuonna 1913. Malli ajoittuu siis aikaisintaan vuoteen 1913. Vuoden 1913 luettelossa vaunu EP 3096 kuului Ouluun, jossa vaunu oli varalla. Pietarsaaren vaunu oli EP 3089. Sitä en kuitenkaan tiedä, onko EP 3096 myöhemmin siirretty muualle, vaikkapa Pietarsaareen. Mallin varustelutasoon ja sen ajoittamiseen en ota kantaa, sillä minulla ei ole tietoa siitä, milloin vaunun valaistus-, lämmitys- ym. laitoksia kenties on uusittu ja muutettu. Tutkitaan sitten postiosastoa. Malli vastaa ulkoisesti hyvin vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuvaa 232 vaunuista EP 3096 ja 3097. Mutta postiosasto on pohjapiirrokseen verrattuna vaunun väärässä päässä / käytävän väärällä puolella. Osaston ulkoseinien maalamisen suhteen olen samoilla linjoilla kuin Petri. Periaatehan oli se, että vaunujen osastojen ulkoseinät maalattiin osaston tunnusvärillä. Tässä mallissa postiosastolla on ulkoseinää sekä pitkällä sivulla että päädyssä. Tulkinnanvaraiseksi jää toki se, oliko päädystä postinkeltaiseksi maalattu puolet, vai ainoastaan oven postiosaston puolelle jäävä osa. Mestarimallien kokoamispalvelun mallissa pääty on maalattu kokonaan III lk:n ruskeaksi. |
||||
|
|
13.10.2020 07:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulen, että tuo 'II N F G Täckta godsvagnar' -kirjan merkintä 'Ent AS No 91' vaunulle EP 3091 on virhe, joka johtunee vaunun numerosta 3091. Vuoden 1906 taulukossa EP 3091:n valmistusvuodeksi on merkitty 1890. Sama valmistumisvuosi sille on merkitty kirjassa 'II N F G Täckta godsvagnar'. Vuoden 1911 vaunukuvaston piirroksessa vaunujen EP 3091-3095 mitat ovat seuraavat: Pituus puskinten yli 10 757, akseliväli 5 487, korkeus 3 650, leveys 3 050, vaununkorin pituus 8 167. Mitat eivät kuitenkaan koske kaikkia näitä vaunuja, mutta ne koskevat kyllä vaunua 3091. Vaunuista vain 3091 on varustettu pitkillä sohvilla. Vaunusta AS 91 kerrotaan kirjassa 'II N F G Täckta godsvagnar': Sjuktransportvagn, liikenteeseen 1920, valmistaja Bl, akseliväli 675, pituus puskinten yli 1 268, pituus 956, leveys 294. -> ES No 3091 10/1934. 1930-luvun vaunukuvastossa AS 91:llä on käyännössä samat mitat: pyörästön pituus 6,74, pituus puskimenpäitse 12,70, vaununkopan pituus 9,50, suurin leveys 2,92. Ei istumapaikkoja. Numero 91 ja littera AS on vedetty yli ja korvattu käsin numerolla 3091 ja litteralla ES. Kun numero 3091 on ollut - eri aikoina? - sekä ES (ent AS) että EP -vaunuilla, niin erehtymisen mahdollisuus on toki ilmeinen vaunukirjoja ylläpidettäessä. Erimittaisista vaunuista kun näyttää kuitenkin olleen kyse. Esa, mikä onkaan sinun lähteesi? Lähteidemme välillä näkyy olevan eroja mm. valmistusvuosissa. |
||||
|
|
12.10.2020 14:07 | Kurt Ristniemi | ||
| VR:n kalustokirjoista löytyy EP-vaunuista vielä lisätietoa [hakasuluissa omat lisäykset]: I Passvagnar: E 785-787, rakennettu 1901, muutetaan EP-vaunuiksi 3098-3100, 17.6.09. E 788-790, rakennettu 1901, muutettu EP-vaunuiksi, 1.3.1910. II N F G Täckta godsvagnar: Nro, littera, liikenteeseen, merkintöjä 3081, EP, 1881, No:ksi [EF] 3062 3082, EP, 1881, No:ksi [EF] 3063 3083, EP, 1881, Uusi 3661 sarja F 3084 3085, EP, 1901, Ent No [EP] 3100 3086, EP, 1898 3087, EP, 1898 3088, EP, 1901 3089, EP, 1901 3090, EP, 1901 3091, EP, 1890, Ent AS No 91 3092, EP, 1890 3093, EP, 1892 3094, EP, 1897 3095, EP, 1897 3096, EP, 1900, Muutettu E No 1018. 3097, EP, 1900 3098, EP, 1901 3099, EP, 1901 3100, EP, 1901, No:ksi [EP] 3085 |
||||
|
|
12.10.2020 09:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuon 'Rautatiepostikuljetuksen historia Suomessa 1862-1995' -kirjan kirjoittaja Ilkka Teerijoki kirjoitti nejä vuotta aikaisemmin 36-sivuisen juhlajulkaisun 'Postivaunut Suomessa 125 vuotta'. Siinä hän kertoo: "Lyhyillä ja muita vähemmän liikennöidyillä rataosilla sekä paikallisliikenteessä ei tarvittu täydellisiä postivaunuja. Ainakin rataosilla Helsinki-Kirkkonummi, Helsinki-Kerava, Simola-Viipuri ja Pärnäinen-Pietarsaari kulki vuosisadan vaihteesta 1920-luvulle III luokan matkustajapäivävaunuja, joissa oli erilliset postiosastot. Nämä erottuivat ulkopuolisen tarkkailijan silmiin siten, että matkustajavaunut oli maalattu muutoin normaalin värisiksi ruskeiksi, mutta postiosastojen kohta värjättiin postinkeltaiseksi. Osassa mainituista vaunuista postiosasto oli aivan pieni, vain yhden neliömetrin laajuinen, osassa vaunun toinen pääty oli kokonaisuudessaan postiosastoa." |
||||
|
|
11.10.2020 16:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tässä vielä linkki tuon pienoismallin syntysijoille: https://www.facebook.com/Mestarimallit/photos/a.1966192550077026/1966192683410346 |
||||
|
|
11.10.2020 16:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Kävin läpi muutamia lähteitä ja löysin EP-vaunuista seuraavanlaisia tietoja: Vuoden 1906 vaunutietotaulukon mukaan EP-vaunut 3091-3092 oli vuonna 1890 rakentanut SVR Hki knp Kouvolan-Kotkan rautatierakennukselle. Vaunujen alkuperäiset numerot olivat 791-792. Vaunut 3094-3095 oli vuonna 1897 rakentanut SVR Hki knp Jyväskylän rautatierakennukselle. (Luettelosta ei käy ilmi, rakennettiinko vaunut jo alunperin EP-vaunuiksi. EP oli niiden littera vuonna 1906) VR historiikin 1862-1912 mukaan vuonna 1906 Hki knp rakensi yhden EP-vaunun Oulun rautatielle. Vuoden 1906 vaunutaulukosta käy ilmi myös se, että vaunut olivat keskenään erilaisia. Omina riveinään mittatietoineen ovat 3091 ja 3092 33 paikkaa, 3093 32 paikkaa, 3094 ja 3095 32 paikkaa, 3096 37 paikkaa, 3097 37 paikkaa. Vuoden 1911 vaunukuvastossa EP-vaunuja on kuvattuna 7: Vaunuissa 3091-3095 postiosasto oli kahden ikkunan levyisenä keskikäytävän toisella puolella, sivulta katsoen vaunun oikeassa päässä. Vaunuissa oli keskinäisiä eroavuuksia. Vaunuissa 3096-3097 postiosasto oli samassa kohdassa, mutta vain 1 ikkunan levyisenä. Vuoden 1913 kotipaikkaluettelossa EP-vaunuja on 13: 3088 Helsinki, 3089 Pietarsaari, 3090 Helsinki, 3091 Pietari, 3092 Mikkeli, 3093 Viipuri, 3094 Viipuri, 3095 Hanko, 3096 Oulu, 3097 Pietari, 3098 Kemi, 3099 Viipuri, 3100 Helsinki. Luettelosta käy ilmi myös mihin juniin vaunut kuuluivat. Vuosikertomusten taulukkoon koneosaston kirjoihin otetuista vaunuista EP ilmestyy vasta vuonna 1917 yhdellä kappaleella. Vuonna 1918 vaunuja on jo 13. 1919 15, 1920 10, 1921 5, 1922-1933 5, 1934-1938 4. Vuosien 1935 ja 1937 yhdistelmässä on ilmoitettu vaunujen numerot: 3081-3090. 23.9.1920 konetirehtööri pyysi piirihallituksia ilmoittamaan oliko niillä postiosastoilla varustettuja matkustajavaunuja. Vaunut oli tarkoitus muuntaa matkustajavaunuiksi, koska postilaitos ei enää voinut käyttää niitä postinkuljetukseen. (Nro 632) 1930-1940-luvun vaunukuvastossa EP-vaunuja on kahdenlaisia: Vaunuissa 3086-3087 toinen pää on matkustajille ja toinen postille; vaunuissa 3090 ja 3100 (korjattu: 3085) postiosasto oli keskikäytävän toisella puolella 3 ikkunan mittaisena, eli koko osaston mittaisena vaunun vasemassa päässä. Vuoden 1941 Liikkuvan kaluston tunteminen -dokumentissa EP-vaunuja on kaksi, numeroalue 3081-3090. Vuoden 1945 vaunuluettelossa EP-vaunuja on 6. Vuoden 1947 kotiasemaluettelossa vaunuja on 3: 3083 Kaskinen 30 paikkaa, 3086 Pietarsaari 20 paikkaa, 3090 Kokkola, 30 paikkaa. Vuoden 1948 VR:n liikennöimien vaunujen luettelossa EP-vaunuja on 3 ja niissä yhteensä 95 paikkaa. Vuosien 1950, 1952 ja 1954 luetteloissa vaunuja on 3, joissa 80 paikkaa. Vuoden 1957 luettelossa vaunuja on 2, joissa 50 paikkaa. Vuoden 1957 liikkuvan kaluston luettelossa EP-vaunujen numerosarja on 3071-3090. Vuoden 1958 luettelossa EP-vaunuja ei ole. DP-vaunu ilmestyy taulukkoon vuonna 1936 yhdellä kappaleella. 1937-1938 1. Vuoden 1937 yhdistelmässä vaunun numeroksi on ilmoitettu 3071. Vuoden 1941 Liikkuvan kaluston tunteminen -dokumentissa DP-vaunuja ei ole. |
||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
08.10.2020 07:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Pertti, ohje- ja käsikirjojen digitointi olisi arvokas teko. Aineisto pitäisi tietenkin saada yhteen yhteiseen paikkaan, jonka ylläpito olisi varmistettu. Paras ratkaisu olisi aineiston saaminen johonkin yhteiskunnan ylläpitämään digitaaliseen arkistoon, esim. kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin omaksi ryhmäkseen. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 13:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaikka tuossa käsikirjassa onkin kymmeniä piirustuksia, niin nämä neljä ovat sen ainoat vaunupiirustukset. | ||||
|
09.07.2020 08:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Matkustamo on jaettu kahteen osastoon: tupakoimattomille ja tupakoitsijoille. Ks. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8683.0 |
||||
|
|
07.07.2020 18:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä piirroksessa ja varhaisimmissa valokuvissa (esim. https://vaunut.org/kuva/72362 ja VR historiikki 1912-1937, II osa, s. 456) vaunussa ei ole matkatavaratilaa. Nykyisin vaunussa sellainen on ( vaunut.org/kuva/77749 ). Milloinkahan matkatavaratila on rakennettu? |
||||
|
|
06.07.2020 08:43 | Kurt Ristniemi | ||
| DEVA-vaunu se on tämäkin. Siinä on DEVA:n (Diesel-Elektriska Vagn-Aktiebolaget) valmistama koneisto, valmistusnumero 36. Koneisto toimitettiin vuonna 1926. Ks. https://www.svenska-lok.se/fabrik.php?id=82 DEVA-vaunuja valmistetiin useita erilaisia, minkä lisäksi toimitettiin useille rautateille koneistoja. Suomeen toimitettiin nr 36:n lisäksi vuonna 1929 nrot 45 ja 46. VVA:n messinkinen H0-mali näyttää olevan kokolailla erinäköisestä vaunusta: https://www.tradera.com/item/180704/398584536/tgoj-sj-deva-motorvagn-vva-byggd-dc-massing#view-item-main |
||||
|
|
05.07.2020 19:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Ensimmäisissä valokuvissa on tosiaan vain ylävalonheitin. Niinkuin tässä Uuden Suomen kuvassa 11.12.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705881?page=1 Suomen Kuvalehden no 2 1928 kuvasivu 'Naantalilaisten moottorivaunu': https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895311?page=13 |
||||
|
05.07.2020 13:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Sittenhän tuo edellä kirjoittamani siitä, että moottorista näkyy pitkittäisleikkauskuvassa vain puolet, onkin pötyä. Kuvassa näkyykin kolme lohkoa, joissa kussakin kaksi sylinteriä perätyksin. Kirjassa 'Suomen veturit, osa 2. Moottorikalusto' todetaan, että vaunun suunnanvaihtolaitteisto oisi ollut sijoitettu itse vaihteistoon. Tämän kuvan mukaan vaihteisto ("nopeudenvaihtokoneisto") (C) ja suunnanvaihtolaite (D) olivat erilliset. |
||||
|
05.07.2020 09:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Näiden bensiinimoottoristen moottorivaunujen numerot olivat 2 ja 3. Ykkönen oli ensimmäisenä valmistunut dieselsähköinen moottorivaunu. Ne kaikki kuuluivat samaan sarjaan, jonka littera oli Mot (jota ei ole vorgin litteraluettelossa). |
||||
|
|
05.07.2020 09:01 | Kurt Ristniemi | ||
| N e ä t oikein, mutta kuva pettää. Se kun pitkittäisleikkauksena näyttää vain puolet moottorista. Moottori on siis kuusisylinterinen. V6? Uusi Suomi, 6.5.1926 kertoo: Ratkaisevasti suurin osa sekä Europassa että Amerikassa käytännössä olevista rautatiemoottorivaunuista on varustettu räjähdysmoottorilla, josta voima siirretään hammaspyörävälityksellä käyttöpyöriin, siis pääpiirteissään sama rakenne kuin autoissa. Kun tämä rakenne näyttää nykyisin olevan varmin ja tarkoitustaan vastaavin puheenaolevaan tarkoitukseen etenkin kun on kysymys pienemmistä vaunuista, on meillekin päätetty hankkia kaksi tällaisella koneistolla varustettua vaunua. Koneisto, s.o. moottori ja voimansiirto lisävarustuksineen, on tilattu saksalaiselta toiminimeltä A. E. G. Moottori on 75 hv:inen ja kuusisylinterinen. Vaunu, joka tulee olemaan 2-akselinen ja sisältämään 41 istumapaikkaa, rakennetaan valtionrautateiden konepajassa Pasilassa ja tulee ulkonäöltään olemaan samannäköinen kuin uudet paikallisjunan vaunut. |
||||
|
23.05.2020 18:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei tule maasutus Masutista. Mutta sanoilla on kyllä yhteinen kanta: Venäjän kielessä 'mazút' (substantiivi) tarkoittaa maaöljyn tilsausjäännöstä (suomeksi 'masut'), jota on käytetty polttoaineena ja voiteluun. Otavan tietoisanakirja 1914 kertoo: "Masut, jäte joka jää vuoriöljyä tislatessa, kun siitä on saatu erotetuksi helposti haihtuvat öljyt ja lamppuöljy (150-300°C). Masut on sakeaa, mustaa öljyä. Käytetään sellaisenaan höyrykattiloiden lämmitykseen ja vaununakselien voiteluun. Suuret määrät masutia jalostetaan tislaamalla alennetussa paineessa ja puhdistamalla erilaisiksi voiteluöljyiksi. Korkeimmalla lämpöasteella tislaavasta jätteestä saadaan erinäisissä tapauksissa vaseliinia ja parafiinia." Venäjän kielessä 'mázat' (verbi) tarkoittaa voitelemista. Niin konkreettista kuin kuvaannollistakin. Siitä se maasuttaminen tulee. |
||||
|
16.05.2020 19:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama työmaa n. kuukautta aikaisemmin, oikeanpuoleiselta kalliolta nähtynä: vaunut.org/kuva/127582 Käynnissä on jälleen kerran Linnunlaulun ratakuilun levennys uusia raiteita varten. |
||||
|
|
15.05.2020 21:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Itäinen yhtiö oli Itäinen yhtiö tawarawarastoita ja tawarain kuletusta warten panttia wastaan Восточное Общество Товарныхъ Складовъ и транспортированiя Товаровъ, съ выдачею ссудъ Wiipuri no 89, 19.04.1895 kertoo yhtiöstä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/747034?page=2 — Petroleumin kuljetus rautateillä. Senaatin määräyksen johdosta on „Itäiselle Yhtiölle tawarawarastoja ja tawarain kuljetusta warten lainojen antamisen ohessa" 1 päiwään saakka syyskuuta 1897 petroleumin kuljetusta warten waltionrautateillä annettu seuraawat edut, nimittäin: että yhtiö saa waltionrautateillä kuljettaa petroleumia yhtiön omissa, tarkoitusta warten erityisesti sisustetuissa sisterniwaunuissa, joihin menee noin 10,000 kilogrammaa mainittua tawaraa, kuitenkin niin, että näitä waunuja, kun ne lastataan Waasan ja Oulun sekä Sawon ja Karjalan radoilla taikka milloin ne owat aiotut menemään mainituille radoille, ei saa rasittaa suuremmalla painolla, kuin että lasti yhdessä waunun oman painon kanssa nousee korkeintaan 6,700 kilogrammaan akselia kohti; että rautatierahti mainitun petroleumin kuljetuksesta edellä mainituissa waunuissa on laskettawa nyt woimassa olewan waltionrautateiden liikennetaksan kahdeksannen luokan mukaan; että puheenalaisten waunujen lukua saa yhtiö tarpeen mukaan lisätä; etta tyhjät sisterniwaunut owat maksutta palautettawat niille asemille, missä ne tulewat täytettäwiksi; että yhtiön eri paikoissa pitkin rautatielinjaa olewia waunuja on hoidettawa, kunnossa pidettäwä ja korjattawa samoin kuin waltionrautateiden omiakin waunuja, jota wastaan yhtiö suorittaa kuutausittain waltion rautateille tästä tulewan korwauksen laskun mukaan; sekä että yhtiö saa pitää waltionrautateiden saatawana ja siinä tarkoituksessa maksutta lähettää sisterniwaunujen korjaukseen tarpeelliset warakappaleet, jota wastoin kuluneiden ja käytettäwäksi kelpaamattomien waununosien takaisin lähettämisestä on tawallinen rahti suoritettawa woimassa olewan taksan mukaan. Sopimusta jatkettiin aina vuoteen 1910, jolloin yhtiö myi kaikki 6 petrolivaunuansa Öljyn Tuonti Osuus-Yhtiölle i. l:lle ja Aino Lindemanille, jotka saivat kuljetusluvan. |
||||
|
12.05.2020 12:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Tunnisteet ovat hakutekijöitä, eivät junan kokoonpanokuvauksia. Niihin merkitään vain sellaiset, joiden avulla kuvapankista löytyy mahdollisimman kuvaavia kuvia. Ei sellaisia, joissa kohde mahdollisesti häämöttää epämääräisenä länttinä. Kuvanlisäyssivun ohjeessa sanotaan sevästi: "Lisää tunnisteisiin vain kuvissa selkeästi näkyviä asioita!" Niinkuin Jaakko jo totesikin: Jos kokoonpanon hauaa esittää, sen voi tehdä kuvatekstissä. |
||||
|
Kuvasarja: Valtionrautateitten autojen tunnukset |
12.05.2020 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Täydensin kuvasarjan tekstiä VR-historiikin kertomalla autojen hoidosta. Autojen maalaaminen ei välttämättä ollut mitenkään älytöntä tai johtunut VR:n viskaalien tai muun henkilöstön virasto-innokkuudesta. Sodan jälkeen kalusto on saattanut olla varsin huonossa kunnossa ja suorastaan vaatinut maalaamista. Sodan aikana kalusto oli joutunut koville eikä huoltoon ja korjauksiin ollut kyetty välttämättömiä korjauksia enempää. Sodan jälkeen virisi vahva usko tulevaisuuteen ja halu rakentaa maa jälleen kuntoon. VR valtion laitoksena ehkä hyvinkin halusi olla esimerkillinen ja hoitaa kalustonsa yhtenäiseen kuntoon samaan tapaan kuin mikä hyvänsä suurempi kaupallinen yritys. Ja jos maalia oli, miksei sitä olisi käytetty? Maan jaloilleen nostaminen vaati taloudellista toimeliaisuutta, joka puolestaan edellytti myös käytettävissä olevien materiaalien hyväksikäyttämistä. Työtä piti saada, tuotanto piti saada pyörimään. Ei maa makaamalla nouse. Eikä ohje määrää kalustoa maalattavaksi heti ja kerralla, vaan sitä mukaa kun kalusto joka tapauksessa vaati korjaamista ja silloinkin vain jos maalaaminen samalla kävi helposti päinsä. Menneisyydessä tehtyjen päätösten kritisoiminen tuntematta silloisia olosuhteita, mielialoja, syitä, tavoitteita ja mahdollisuuksia ei ole hyödyllistä ja saattaa helposti johtaa aivan vääriin johtopäätöksiin. |
||||