|
|
11.04. 01:28 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Heikki linkistä! Ja totta, tietysti kojun nimi on Signal Box, minulla tuli jokin oikosulku näitä illalla ladatessa! | ||||
|
|
11.04. 01:27 | Hannu Peltola | ||
| Heh, tämä Heikin kommentti sai kyllä suupielet virneeseen. Erityisesti malli Sunbeam Super Short Circuit kuulostaa kokeilemisen arvoiselta! Saakohan siihen eds autovakuutusta? | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2026 |
11.04. 01:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on jälleen hieno ja todella mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Sydämen asialla Yorkshiren nummilla |
11.04. 00:17 | Hannu Peltola | ||
| Sattumakuvan kautta nousi esille tämä Raimon hieno kuvasarja. Kappasta, tämähän on minulle hyvinkin ajankohtainen! Tuttuja maisemia ja kuvauspaikkoja! | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
10.04. 12:54 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Leevi! Sää oli brittiläinen, lauantaina 4.4. lämpötila oli noin +5, mutta nummilla oli aivan järkyttävän kova ja kylmä tuuli. Sunnuntain 5.4. vietin RAF Elvingtonin vanhassa pommikonetukikohdassa (nykyinen Yorkshire Air Museum) ja silloin satoi melkein koko päivän. Perjantaina 3.4. sää oli niin kaunis kuin se voi Englannissa huhtikuussa olla. | ||||
|
|
10.04. 12:51 | Hannu Peltola | ||
| Esa, LMS Black Five oli ainoastaan kaksisylinterinen, joten Gresleyn kolmisylinteriluistia siinä ei ole. Gresley oli LMS:n pahan kilpailijan London & North Eastern Railwayn pääinsinööri ja voi olla, että LMS:llä pyrittiin käyttämään ensisijaisesti omia ratkaisuita. Sekä Nigel Gresley että LMS:n William Stanier olivat aikamoisia velhoja höyryveturisuunnittelussa ja monet vetureista olivat todella onnistuneita. |
||||
|
|
10.04. 12:45 | Hannu Peltola | ||
| Kieltämättä, ulottuma on todella pieni. Tämä ei kuitenkaan ole vielä Glasgown metro, jossa ATU on suorastaan hupaisan pieni! | ||||
|
|
10.04. 12:43 | Hannu Peltola | ||
| Ainakin vanhaan aikaan on ollut, kuten myös kellosignaalilaite, jolla on voinut ilmoittaa junista seuraavalle eteläänpäin olevalle asetinlaitteelle junan tulosta. Nyt Pickeringin eteläpäässä ei ole kuin yksi vaihde ja en huomannut katsoa, onko tämä paikallisesti käännettävä. | ||||
|
|
10.04. 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Taisi tulla ajatusvirhe, 57 jalkaa on 17,4 m, eroa on 6 jalkaa 6 tuumaa mikä on varsin tarkalleen juuri tuo 1,9 m. | ||||
|
|
09.04. 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
09.04. 22:28 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Lenni, John ja Pasi! | ||||
|
|
09.04. 22:28 | Hannu Peltola | ||
| Veturi #29 on valmistunut Kitson Leedsin tehtailla 1904 ja aluksi se työskenteli Lambtonin hiilikaivoksilla. Veturi oli käytössä aina vuoteen 1969 ja 65 vuoden palvelusaika on yksi Britannian pisimmistä. | ||||
|
|
09.04. 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Muualla maailmassa alaspäin aja-opasteen näyttävä semafori koettiin turvallisuusriskiksi: mekaaninen vika opastimessa saattoi aiheuttaa vrheellisen Aja-opasteen. Tämä ei kuitenkaan haitannut Brittejä, joissa Lower Quadrant -seforit olivat käytössä melkein näihin päiviin saakka. | ||||
|
|
09.04. 14:16 | Hannu Peltola | ||
| Varmasti ovat ensisijaisesti karjaa varten, mutta samalla ne estävät hyvin matkustajien tai junabongareiden hortoilun rata-alueella! | ||||
|
|
09.04. 12:52 | Hannu Peltola | ||
| Piti luntata internetin syövereistä perinteisen brittiläisen rahajärjestelmän outous: - 1 punta = 20 shillinkiä = 240 penceä - 1 shillinki = 12 penceä - 1 guinea = 21 shillinkiä Tämä outo järjestelmä oli käytössä peräti vuoteen 1971 saakka! |
||||
|
|
08.04. 23:06 | Hannu Peltola | ||
| Nämä ovat kyllä sympaattisia moottorivaunuja! Kulkuominaisuudet tosin ovat ainakin huonommilla radoilla karmeat, Slovakiassa minulla meinasi kyydissä irrota hammaspaikatkin vaunun täristäessä eteenpäin. | ||||
|
|
06.04. 14:22 | Hannu Peltola | ||
| Allekirjoitan täysin Tuomaksen kehut! | ||||
|
|
06.04. 14:22 | Hannu Peltola | ||
| Erittäin hyvä kuva! | ||||
|
|
06.04. 14:21 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa Re:t ovat vielä Stålpendeln-käytössä: https://vaunut.org/kuva/108242?s=1 | ||||
|
|
06.04. 14:15 | Hannu Peltola | ||
| Oikein miellyttävä kuva! | ||||
|
|
06.04. 14:14 | Hannu Peltola | ||
| Hieno talvikuva! | ||||
|
|
06.04. 14:10 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasta tulee hyvin esille 66:n mataluus! | ||||
|
|
06.04. 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva ja EMD:n äänimaailma on varmasti tehnyt kuvauksesta unohtumatonta! | ||||
|
Kuvasarja: Mount Tamalpais Gravity Railway |
06.04. 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja, ennen tätä en ollut kuullutkaan Mount Tamalpaisista! | ||||
|
|
03.04. 20:16 | Hannu Peltola | ||
| Esa, sequioat kasvavat ainoastaan Kaliforniassa, Washingtonissa tärkein puu on douglaskuusi. Nekään eivät olleet pieniä: https://share.google/Igi4i4Oy79r0jvWB6 |
||||
|
|
03.04. 11:43 | Hannu Peltola | ||
| Niinpä, Pacific Northwestin isot puut kaadettiin jo 1900-1920 -luvuilla ja nyt 1950-luvun alkaessa metsistä joudutaan keräämään näitä keskenkasvuisia! | ||||
|
|
02.04. 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Tuo kyltti kuulostaisi hyvältä, pitää muistaa seuraavalla radalla! | ||||
|
|
02.04. 20:11 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Totta Esa, vanhat mainokset ja kyltit ovat loppumaton innoituksen lähde! Ja heinäkuun 1950 juliste sitoisi kuvan suoraan oikeaan aikaan! |
||||
|
|
02.04. 20:09 | Hannu Peltola | ||
| Samoin, noihin maisemiin olisi mukava palata ja Tapsan kuvat saivat matkakuumeen alunperin heräämään! | ||||
|
|
01.04. 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Polttoainevarasto on kokoelma erilaisia puolivalmisteita. Tankit ovat Walthersin eri rakennussarjoista koottuja malleja, jotka asensin balsaperustuksille. Tein tankkeihin putket ja huoltoluukut. Korkeimman tankin takana on tikkaat, jotka löytyivät miljoonalaatikosta. Tankkiautojen tankkauspiste on suoraan yhdestä Walthersin mallista. Pumppuvaja saattaa olla Fallerin tuotantoa. Rakennelmat on sotkettu kevyesti. | ||||
|
|
01.04. 22:11 | Hannu Peltola | ||
| Rakennus on melkein ohjeiden mukaan rakennettu Walthersin Red Wing Milling Co:n mylly. Katolle lisäsin detaljeja, maalasin rakennuksen valkoiseksi ja kyltitin sen paikakunnalle sopivaksi. Kylttien teko oli hauskaa, logo on omaa suunnittelua, mutta hyvin tyypillinen maaseutumyllyille. Lopuksi säistin rakennusta hivenen. Rakennus ei ole täysin identtinen tällä kohdalla Everettissä olevalle myllyrakennukselle, mutta se on yllättävänkin samanlainen ja ihan uskottava. | ||||
|
|
01.04. 21:59 | Hannu Peltola | ||
| Sehän se, latvialainen malli. Tuo sopii kuitenkin varsin hyvin amerikkalaiselle radalle, GAZ-51 oli kuitenkin venäläinen painos CCKW:stä. Monet amerikkalaisista harrastajakollegoista eivät ole huomanneet autossa mitään erikoista! | ||||
|
|
01.04. 21:30 | Hannu Peltola | ||
| Snohomishin asemarakennus on aito Great Northernin pienempi asemarakennus. Ostin rakennussarjan Great Northern Historical Societyn nettikaupasta, jossa on tarjolla hyvä valikoima erilaisia GN:n rakennuksia. Rakennussarjan valmistaja on muistaakseni American Modelbuilders. Rakennus on koottu pitkälti ohjeiden mukaan, ainoastaan maalasin sen GN:n valkoinen-vihreä -väritykseen ja kyltitin aseman Snohomishin asemaksi. Snohomishin asema oli oikeassa maailmassa selvästi samaa sarjaa tämän malliaseman kanssa, mutta se oli varsin paljon lyhyempi. | ||||
|
|
31.03. 15:13 | Hannu Peltola | ||
| The Blue Train! | ||||
|
|
27.03. 14:23 | Hannu Peltola | ||
| No, ainakin tuonti-Fiateja... | ||||
|
|
26.03. 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Täältä myös täsmennys, että lähinnä pienen hymynkareen nostatti Esan esille nostama termi Kouvola-tukka. Aikaisemmin olen kuullut puhuttavan Pudasjärvi-tukasta. Missään nimessä en kommentoinut kuvan henkilöä! | ||||
|
|
26.03. 02:22 | Hannu Peltola | ||
| Olen kuullut Pudasjärvi-tukasta, mutta tämä on selvästi samaa genreä. | ||||
|
|
25.03. 23:43 | Hannu Peltola | ||
| No niin, nyt ehdin vastata tähän Esan viestiin. Ei ollut sattumaa, että Seattlen alueesta muodostui amerikkalaisen lentokoneteollisuuden keskus. Seattlelainen William H. Boeing aloitti lentokoneiden rakentamisen Seattlen eteläpuolella alueella, joka nykyisin tunnetaan Boeing Fieldinä, jo vuonna 1916. Washington osoittautui loistavaksi sijainniksi lentokonetehtaalle: alumiinimalmia oli saatavissa verrattain läheltä Oregonista ja Montanasta, mutta ennen kaikkea Washingtonissa oli saatavissa käytännössä loputtomasti halpaa sähköä, joka on tosiaan tärkeä tekijä alumiinin valmistuksessa. Sähköntuotannosta vastasi mm. Seattle City Light, jonka valtavat vesivoimalat Skagit-joella tuottivat vuosikymmeniä niin paljon sähköä, kuin Seattle pystyi kuluttamaan. Edelleen noin kolmasosa Seattlen sähköstä tulee Skagit-joelta ( https://vaunut.org/kuva/136079?s=1 ). Washingtoniin syntyi kaksi alumiinteollisuuden keskittymää: Asarcon valtava rikastamo ja sulattamo Tacomaan Seattlen eteläpuolelle ja toinen vastaava laitos Wenatcheehen Keski-Washingtoniin. Kummankin kuljetukset hoituivat näppärästi Great Northern Railwayllä! Boeingille halpa ja mittavasti saatavilla oleva alumiini sekä halpa sähkö olivat merkittäviä kilpailuetuja ja ei ole sattumaa, että Boeing on dominoinut maailman siviililentokonemarkkinoita. Päätuotantolaitos on nykyisin Mukilteossa Seattlesta noin 40 km pohjoiseen, mutta Boeing Field on edelleen tärkeä paikka mm. lentokoneiden testauksiin. Boeingin pääkonttori oli vuodesta 1916 2000-luvun alkuun Seattlessa. |
||||
|
|
25.03. 22:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, ei ole koskaan tullut mieleeni, että Masalassa on ollut näin suuri asemarakennus! Tämä on selvästi samaa sarjaa Kirkkonummen ja Kauklahden aseman kanssa, mutta lisäsiiven myötä suurempi kuin kumpikaan näistä. | ||||
|
|
25.03. 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Upea paikka ja hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Viertola 21.3.2026 |
22.03. 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, oikein loistava kuvasarja harvinaisesta kohteesta! Ennen tätä en ollut edes kuullut Viertolan seisakkeesta. | ||||
|
|
22.03. 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Alemman ratatason ratakaavio löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/179549?s=1 Delta Yard oli radan ylivoimaisesti vilkkain asema ja ajoilloissa aina kaikkein kokenein kuljettaja toimi Delta Yardin päivystäjänä. Ratapiha oli pieni, mutta erittäin vilkas. Jokainen itä-länsi -pääradalla kulkeva tavarajuna vaihtoi siellä vaunuja ja lisäksi ratapihalta lähtivät paikallistavarajunat Everettin satamaan, Anacortesiin, Seattleen ja Skykomishiin (radalla USS Spokane). Kaksi kertaa ajoillassa Puget Sound Pulp & Paperin paperitehtaan vaihtoveturi toimitti lähteviä vaunuja yhdysliikenneraiteelle ja samalla paperitehtaalle toimitettiin saapuvia vaunuja. Delta Yardin päivystäjällä ei ollut rauhallista hetkeä! Minun versioni Delta Yardista oli huomattavasti esikuvaansa pienempi, mutta yhtä vilkas: https://vaunut.org/kuva/136312?paik=delta Monroe oli toinen asema radalla, jossa oli kokoaikainen päivystäjä. Tämä tehtävä ei ollut aivan niin hektinen ja monesti ajoillan puolessa välissä joku linjakuljettajista vaihtoi tehtäviä Monroen päivystäjän kanssa. USS Spokaneen ( https://vaunut.org/kuva/178339?s=1 ) mahtui kolme kokonaista junaa ja usein sijoitin ratapihan vaihdekujalle neljänneksi junaksi Anacortesin malmijunan ( https://vaunut.org/kuva/120717?s=1). USS Spokanen kapasiteetti oli pienempi kuin länsipään säilytysratapihan Interbayn. Tätä tasapainottamaan ajoiltaa aloitettaessa Monroen ratapihalla oli kaksi junaa. Pääradalla junat liikkuivat USS Spokanen ja Interbayn välillä ja henkilöjunia lukuunottamatta jokainen juna joutui tekemään vaihtotöitä (vaunujen jättöjä ja ottoja) eri asemilla. Henkilöjunilla piti huolehtia aikataulunmukaisista pysähdyksistä. Pääradalla liikkuivat tyypillisesti seuraavat junat: - The Empire Builder ( https://vaunut.org/kuva/125986?s=1 ) - The Fast Mail, eri suuntaan kuin the Empire Builder ( https://vaunut.org/kuva/160800?s=1 ) - Tavarajuna 401 1st Section (Minneapolis-Seattle) - Tavarajuna 402 1st Section (Seattle-Minneapolis) ( https://vaunut.org/kuva/125384?s=1 ) - Anacortesin malmijuna (USS Spokane - Anacortes - USS Spokane) - Tavarajuna 401 2nd Section (Minneapolis-Seattle) - Tavarajuna 402 2nd Section (Seattle-Minneapolis) - Northern Pacificin ylimääräiset tavarajunat (Sumas-Snohomish-Seattle ja Seattle-Snohomish-Sumas) ( https://vaunut.org/kuva/125801?s=1 ) - paikallistavarajuna (Delta Yard - Skykomish, tämä jäi yleensä Monroen ratapihalle ajoillan päätteeksi) ( https://vaunut.org/kuva/160973?s=1 ) |
||||
|
|
21.03. 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Wau, en ole tiennytkään, että Suomessa on ollut tällainen kalkkikaivos. Tämä suorastaan huutaa mallintamista H0-mittakaavassa! Koosta Into nämä Förbyn kuvat omaksi sarjakseen, niin löytyvät helpolla samasta paikasta jatkossa! |
||||
|
|
21.03. 11:19 | Hannu Peltola | ||
| Minun piti kanssa etsiä Googlen kartasta. Ilmeisesti Särkisalossa Hangon ja Perniön välillä. | ||||
|
|
20.03. 23:55 | Hannu Peltola | ||
| Puijon tornia pitää kyllä todella etsiä! | ||||
|
|
19.03. 15:16 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa kaikki raiteet ovat paikoillaan, mutta mittakaava on parhaimmillaankin suuntaa antava. Amerikkalainen piirto-ohjelmisto ei ymmärtänyt kaikilta osilta metrisiä mittoja ja mm. ratapöydät taitavat olla imperiaalisilla mitoilla. Interbay ja Vancouver olivat molemmat piiloratapihoja, jotka käytännössä erotti toisistaan W Dravus St:n maantiesilta. Kanadan liikenteeseen oli varattu yhteensä kolme pitkää raidetta kummankin suunnan liikenteeseen ja oli selvää, etten pystynyt simuloimaan lähellekään esikuvan liikennemääriä. Ratkaisuna oli, että liikenteessä oli tavarajunapari 711/712, toinen Seattlen suuntaan ja toinen Vancouverin suuntaan sekä yksi raide henkilöjunille, jossa oli peräkkäin The International -pikajuna ja the Puget Sounder -henkilöjuna. Vuoroajoilloissa näiden henkilöjunien suunta muuttui joko Seattlen tai Vancouverin suuntaan. Anacortesin liikenteeseen Interbayllä oli yksi pitkä raide, jolle mahtui lyhyt henkilöjuna ja tavarajuna. Liikenne sinällään oli riittävää esikuvaan nähden, mutta junat tuli ajaa tietyssä järjestyksessä. Interbayssä oli säilytysraiteet kuudelle itäänpäin menevälle junalle. Tämä kattoi liikennetarpeesta alle puolet ja noin puolikas esikuvan henkilöjunista ja 1/3 tavarajunista pystyi liikkumaan radalla. |
||||
|
|
19.03. 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Erkki, kansalliskirjaston uutisessa oli kyse naapuriveturisarjasta, Nohabin valmistamista ЭШ-vetureista (Ш = Shvedskij). | ||||
|
|
18.03. 22:15 | Hannu Peltola | ||
| Finglish on tosi coolia, croppaaminen tarkoittaa suomeksi rajaamista... | ||||
|
|
18.03. 21:20 | Hannu Peltola | ||
| Ja kuka vielä kehtaa väittää, että Märklinin kiskojen keskinastat eivät ole esikuvanmukaisia! | ||||
|
Kuvasarja: Näkökohtia vaunujen rakentamisesta |
18.03. 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja hauskoja kuvia! Liitä Esa muutkin sarjan kuvat tähän kuvasarjaan. | ||||
|
|
18.03. 16:07 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kartta tuli satunnaiskuvana ja tämä on huisin mielenkiintoinen! Karttaan on merkitty keskustan spårareitit, tämä on mielenkiintoinen yksityiskohta. Rautateistä ja rantaviivasta voi tehdä muutamia havaintoja: - Hernesaari on vielä täyttämättä ja ratayhteys sinne puuttuu. Fordin tehdas valmistui alueelle muistaakseni 1940 ja ratayhteys varmaankin samanaikaisesti. - Munkkisaareen ei ole piirretty ratayhteyttä Helsingin telakalle, tällainen kuitenkin on ollut. Tietääkö kukaan, milloin tämä ratayhteys valmistui? - Jätkäsaari on vielä puoliksi täyttämättä ja rataverkosto tulisi vielä laajenemaan. - Samoin Ruoholahti on osin täyttämättä ja rataverkko laajenisi myös täällä. - Mikä tehdas tai rautatieasiakas on ollut vuonna 1931 Ruoholahden ratalinjan päässä? Alkon tehtaat tai kaapelitehdas eivät olleet rakennettuina vielä tuolloin. |
||||