Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.10.2015 22:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä ollut poikkeava vaunu Suomessa, jotenkin mieleen tulee saksalaiset Hecht-vaunut! | ||||
|
27.09.2015 14:55 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä täsmennys, Jorma! Taivaskalliohan on Käpylän puolella, minulla tuli joku ajatusvirhe. | ||||
|
25.09.2015 20:42 | Hannu Peltola | ||
| Hetkinen, runkohan on Ilmalan raiteilla! Kyllä, kyseessä täytyy olla rungon työntö Helsinkiin. | ||||
|
Kuvasarja: Syksykuvia 30 vuoden takaa |
25.09.2015 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Nämä alkavat kummasti tuntua nostalgisilta kuvilta, mutta onhan 30 vuotta pitkä aika! | ||||
|
25.09.2015 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Yritin tihrustaa numeroa alkuperäisestä kuvasta, mutta kuvassa on oksa juuri numeron päällä... | ||||
|
25.09.2015 20:30 | Hannu Peltola | ||
| Oikeassa olet, näköjään katsoin rungon numeron huonosti... | ||||
|
23.09.2015 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Ja liikenne sillalla näyttää esimerkiksi tältä: https://vaunut.org/kuva/82473?s=1 Sillasta olisi varsin helppoa tehdä varsin tarkka H0-malli käyttäen pohjana Walthersin Bascule Bridge -rakennussarjaa - jos nyt kukaan Suomessa sattuu rakentamaan Tukholmaan sijoittuvaa pienoisrautatietä! |
||||
|
19.09.2015 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli minulla satunnaiskuvana. Onpa saanut Tuomas otettua upean kuvan!!! | ||||
|
17.09.2015 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Junalipun hinta 1987 Tampere -> Helsinki: 8,2 €, nykyrahassa 15,25 €. Junalipun hinta 2015 Tampere -> Helsinki: edullisimmillaan 10 € Matkustajamäärät junissa vuonna 1990 46,0 miljoonaa, vuonna 2014 68,3 miljoonaa Kaikki oli ennen niin hyvin! |
||||
|
14.09.2015 20:19 | Hannu Peltola | ||
| Ja keula kuin EMD:n F-7:ssä! | ||||
|
14.09.2015 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Eljas on luonnollisesti täysin oikeassa, L-sarjan käyttö varmastikin hiipui 1950-luvun lopun jälkeen. "Käytössä" pitää siis lukea varallaolona, mutta vuonna 1970 sekin päättyi tämän veturin osalta. Höyryjen varsinainen käyttö taisi keskittyä muutamaan harvaan sarjaan 1960-luvulla, nämä nyt äkkiseltään tulivat mieleen: KA (Luulajan vaihtoveturina), B, N, E, E2, E10, S1 ja S2. | ||||
|
14.09.2015 18:03 | Hannu Peltola | ||
| Jounin linkittämässä kuvassa oli puhetta O-veturin äänimaailmasta, jonka Jouni totesi olleen hiljainen. O:ta en nähnyt viikonloppuna ajossa, mutta Mg-veturin näin. Siinä puolestaan kiinnitti huomiota varsin voimakas äänimaailma: ratamoottorien tuulettimien ujellus (vrt. Susi), releiden paukahtelu nopeuden kasvaessa ja lähes höyryveturimainen pilli. | ||||
|
14.09.2015 16:59 | Hannu Peltola | ||
| Olitko Olli Gävlessä sekä lauantaina että sunnuntaina? Sunnuntaina oli vilkas museoliikenne, mutta minun piti jättää se väliin. Lauantaina oli puolestaan markkinahumua vähintään riittävästi! | ||||
|
|
13.09.2015 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli minulla satunnaiskuvana. Kuvassa on SJ:n L-sarjan veturi, joita oli yhteensä 47 kpl. Kyseessä on siis ollut ruotsalaisittain varsin suuri höyryveturisarja. Kuvan veturi on tosiaan valmistunut Nohabilla 1904 ja se oli käytössä aina vuoteen 1970. | ||||
|
13.09.2015 18:32 | Hannu Peltola | ||
| Ei kyllä tosiaan ole tullut vastaan muualla tehtyjä vastaavia viritelmiä. Ruotsissa oli tietenkin poikkeavaa kääntöpöytien sähköistys, muissa maissa sitä harrastettiin paljon vähemmän. Saksassa on ollut muutamia sähköistettyjä kääntöpöytiä, mutta valtaosa sähköveturien talleista oli niille varta vasten tehtyjä. | ||||
|
13.09.2015 18:28 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Johannes, tuo olikin uutta tietoa. Kuvittelin, että kaikki välipalat tehtiin jälkikäteen. Näköjään tosiaan Dm3 1246-1247-1248 tehtiin suoraan Dm3:ksi vuonna 1970. Olen pitänyt svenska-lok.se -sivustoa hyvänä lähteenä ruotsalaiskalustoon, yleensä se on ollut tarkka. 1249+1250 -yhdistelmää se ei kuitenkaan tiedä. Onko Johanneksella tai muilla lisätietoa tästä veturiparista? Miksi se tehtiin ilman välipalaa? | ||||
|
13.09.2015 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Tunnelmia Krokotiilin ajosta löytyy oheisesta videosta. Veturin pillin ääni kiinnitti huomiota, se oli hyvin höyryveturimainen. https://www.youtube.com/watch?v=DkoERkmPLHY |
||||
|
|
13.09.2015 14:31 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, Johannes on aivan oikeassa. Ruotsalaiset käyttävät härvelistä nimitystä TEKLA. | ||||
|
10.09.2015 23:54 | Hannu Peltola | ||
| Ai tämäkin oli jo 1985 Lapinlahdessa! Niin se vaan aika rientää, tänä päivänä tämän Jumbon kunto on aika paljon heikompi... | ||||
|
24.08.2015 22:54 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Ville ja Miro kommenteista, näiden myötä oma tieto taas lisääntyi ja uskon, että viestit ovat täysin uutta tietoa aika monelle vorgilaiselle! | ||||
|
24.08.2015 22:47 | Hannu Peltola | ||
| Jännä homma, itse olen kuvannut varsin paljon BNSF:n kalustoa ja veturit ovat poikkeuksetta varsin hyvässä kunnossa - maalipinta on ehjä ja koneet kohtuullisen puhtaita. Onko tässä vielä havaittavissa Hill-yhtiöiden perua: GN, NP ja CB&Q olivat kuuluisia James J. Hillin aikana, että kalustosta pidettiin pedantisti huolta! | ||||
|
24.08.2015 22:42 | Hannu Peltola | ||
| Kone on varsin hyvässä kunnossa, jos maalauksesta oli kuvaushetkellä tosiaan jo 7-8 vuotta! Käyntisillalla näkyy vähän tauhkaa, mutta muuten maali on hyvässä kunnossa ja kone varsin puhdas. | ||||
|
23.08.2015 12:08 | Hannu Peltola | ||
| Pikku-Jumboja käytettiin aikanaan paljon päivystäjinä ja ilmeisesti koneen ketteryys ja hyvä kiihtyvyys tekivät sitä ainakin kohtuullisen päivystäjän. Oliko Satikka ominaisuuksiltaan yhtä hyvä päivystäjänä? Vielä EDIT: Kuinka tyypillistä oli Satikan käyttö päivystäjänä? Oliko esimerkiksi Tk1 280 1950-luvulla Vaasan vakipäivystäjä? |
||||
|
23.08.2015 10:26 | Hannu Peltola | ||
| Ville, voi hyvin olla! Eivät varmasti ainakaan vastustaneet muutosta, koska kustannukset pienenivät. Vastaavasti Montana Rail Link ja Wisconsin Central esittivät Class I -rajan nostoa, jotteivat nämä yhtiöt olisi muuttuneet ykköstason yhtiöiksi. | ||||
|
23.08.2015 10:24 | Hannu Peltola | ||
| Oikeassa olet, että nimi johtuu muusta kuin painosta. 45-tonnerista Wikipedia kertoo painoksi 43-50 lyhyttä tonnia. Useat 45-tonnereista oli varustettu teleissä olevilla kiertokangilla: "The locomotive was equipped with two 150 hp (110 kW) Cummins diesel engines, each driving a generator which, in turn, drove one of the two traction motors, one per truck. In early models, the second axle on each truck was driven with side rods. Later models had chain drives inside the trucks that served the same purpose." GE:n 44-tonnerissa oli neljä sähkömoottoria, yksi per akseli. Kumpikin vetureista oli nimenomaan suunniteltu vaihtotöihin ja miehistötarve oli samanlainen: kuljettaja. |
||||
|
|
23.08.2015 10:12 | Hannu Peltola | ||
| Ville, hyvää lisätietoa! Täytyy todeta, etten tarkistanut ICEn tai DMEn rataverkkokarttaa näitä kuvia ladatessani. Milwaukeessa kesällä 2010 näin kymmenittäin ICE:n ja DME:n kalustoa ja käytännössä kaikki tavarajunat vedettiin jomman kumman yhtiön kalustolla. CP:n kalustoa en koko aikana nähnyt kuin sen yhden näissä kuvissakin esiintyvän GP38-2:n. Oletin ilman muuta, että rata on ICEn hallinnoima... | ||||
|
22.08.2015 19:00 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, nyt täytyy kyllä huomata, että olen ollut väärässä koko sen ajan, mitä olen amerikkalaisia junia seurannut! Tiesin kyllä, että kapearaiteisten normaali raideleveys oli 3 jalkaa, mutta jostain syystä olen mieltänyt leveydeksi saman 891 mm kuin Ruotsissakin. Ilman muuta Eljas on oikeassa, oikea raideleveys on 3 jalkaa eli juurikin 914 mm!!! | ||||
|
|
22.08.2015 13:46 | Hannu Peltola | ||
| Veturin keulalta erottuu hyvin FEC:n logo, joka on saanut innoituksensa paikallisista hurrikaaneista... | ||||
|
22.08.2015 13:30 | Hannu Peltola | ||
| Vaikea sanoa! Aina silloin tällöin USA:ssa tulee vastaan tällaisia vaunuraatoja. | ||||
|
|
22.08.2015 13:17 | Hannu Peltola | ||
| Martin, totta, taisi viestit mennä sekaisin! Joka tapauksessa 891 mm on USA:ssakin hyvin tyypillinen kapearaideleveys, en ole koskaan aikaisemmin törmännyt 914 mm raideleveyteen. | ||||
|
22.08.2015 13:13 | Hannu Peltola | ||
| Southern Pacific -rautatieyhtiön työntekijät olivat antaneet näille lempinimen "Diesel Mice". Kieltämättä varmaan vaikuttivat aika hiiriltä SP:n ison Cab-Forward -höyryn rinnalla! | ||||
|
|
22.08.2015 12:52 | Hannu Peltola | ||
| Martin: totta, 891 mm olisi myös USA:ssa tyypillisempi raideleveys. Olin jo kirjoittanut tähän kuvaan raideleveydeksi 891 mm, kun huomasin Fennimore Rairoad Historical Societyn sivuilla maininnan radan 914 mm raideleveydestä. | ||||
|
21.08.2015 23:00 | Hannu Peltola | ||
| Tähän kuvaan on löytynyt hauska, poikkeava kuvakulma! | ||||
|
21.08.2015 22:31 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu näyttäisi olevan perinteinen O-sarjan avovaunu. Näitä rakennettiin SJ:lle vuodesta 1935 lähtien useampi tuhat kappaletta. | ||||
|
17.08.2015 23:03 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsalaisvaunuista kiinnostuneille tämä Västbergassa majaileva avovaunu on ihan hauska yllätys. Vaunu on aikanaan kuulunut sarjaan Os ja valmistumisvuosi on varmaan 1920-luvulla. | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
14.08.2015 22:36 | Hannu Peltola | ||
| Pasi: kyllähän niitä vietiin, vaikka määrät olivat aika vaatimattomia. Nopeasti mietittynä tulee mieleen ainakin seuraavat: - Move66, muutama Ruotsiin - Tv1, muutama Latviaan - Tve4, ainakin yksi Ruotsiin (Saltsjöbanan) - Lokomo C600 muutama Ruotsiin (määrät ovat olleet todella vaatimattomia, jos vertaa esim. Nohabin n. 1000 veturin toimitukseen Neuvostoliittoon ja Rc:n toimituksiin USA:an, Itävaltaan ja Jugoslaviaan. Jopa tanskalainen Frichs on toimittanut Suomeen enemmän vetureita, kuin kaikkien suomalaisten veturitehtaiden vienti on ollut yhteensä!) |
||||
|
14.08.2015 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Rikun kommentin pohjalta hyvin kaukaa haettu arvaus: Misin sorakuoppa? (En ole koskaan ollut Misissä, mutta voisin kuvitella maisemaa tällaiseksi...) | ||||
|
14.08.2015 22:02 | Hannu Peltola | ||
| Upeaa! | ||||
|
12.08.2015 19:07 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli minulle satunnaiskuvana. Upea Huru-potretti menneiltä vuosilta ja on todella hienoa, että Jormalla on noin tarkat muistiinpanot tallella - niissä on kullanarvoista tietoa kaikille meille rautatieharrastajille! | ||||
|
09.08.2015 21:06 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! Taisin saada ikuistettua sinut tämän kuvan ottopuuhissa. Oliko sinulla kamera jalustalla ison risukasan vieressä? | ||||
|
08.08.2015 11:56 | Hannu Peltola | ||
| Upea kesäillan otos! Pitäisikin päästä taas kuvaamaan Pohjois-Karjalaan... | ||||
|
07.08.2015 16:54 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio! Ruudulta suurennettaessa näyttää kyllä Ga-vaunulta. | ||||
|
07.08.2015 16:51 | Hannu Peltola | ||
| Ja eikö tätä ennen jo 1980-luvulla P76 pysähtynyt Tikkurilassa? | ||||
|
05.08.2015 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Minäkin laitan arpalippuni autojen osalta Ford m40 -kuorma-autoille. White-puolitela-auto ei ole missään nimessä kyseessä. Suomessa olleissa oli avo-ohjaamo tai yksinkertainen (lautarakenteinen?) hytti. Whiteja hankittiin muuten aikanaan 466 kpl, joista 213 jäi puolustusvoimien käyttöön (Lähteenä Markku Mäkipirttin hyvä Puolustusvoimien ajoneuvot 1960-2000 -kirja) | ||||
|
05.08.2015 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Onko kyseessä siis ns. alfa-susi? | ||||
|
03.08.2015 08:39 | Hannu Peltola | ||
| Antti, hauska sattuma, että olit samaan aikaan ÖSlJ:llä! Arvaan, että matkanjohtaja on naispuolinen. Silloin ei jää montaa vaihtoehtoa: matkanjohtaja kurkistaa II ja III luokan matkustajavaunun ikkunasta pienemmän johtajan kanssa ja sinä keikut II luokan päätysillalla? | ||||
|
Kuvasarja: Östra Södermanlands Järnväg |
02.08.2015 21:24 | Hannu Peltola | ||
| ÖSlJ kertoo nettisivuillaan liikenteen aloittamisesta seuraavasti: "År 1972 påbörjades utbyggnaden av linjen sträckan Ekbacken – Läggesta södra. 1973 trafikerades endast sträckan Mariefred – Marielund. Medlemmarnas dag 1973 kördes det provisorisk trafik till Läggesta södra och utbyggnaden var klar för trafik till trafikstarten 1974." Olisiko siis varsinainen kaupallinen museoliikenne Mariefred-Läggesta välillä alkanut vasta 1974? | ||||
|
Kuvasarja: Rautatietykin betonialusta Täktomissa |
02.08.2015 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja! Olen käynyt vuosittain Hangossa vähintään kerran, mutta en ole tiennyt, että näistä tykkialustoista on näinkin paljon jäljellä. Täytyykin käydä katsomassa! | ||||
|
02.08.2015 14:05 | Hannu Peltola | ||
| Nettisivuillaan ÖSlJ kertoo koneen ostopaikaksi Viron. Ehkä tällä viitataan korjauspaikkaan tai nettisivuille on pujahtanut virhe? | ||||
|
Kuvasarja: Uudenkaupungin vierailu |
02.08.2015 13:33 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja toivottavasti vastaava tapahtuma toteutuu myös ensi vuonna! | ||||
|
Kuvasarja: Östra Södermanlands Järnväg |
02.08.2015 13:28 | Hannu Peltola | ||
| Laitetaan tähän vielä ydinkohdat radan historiasta: - leveäraiteinen yksityinen Norra Södermanlands Järnväg avataan vuonna 1895. Tämä 90 km rata Södertäljen ja Eskilstunan välillä sisältää myös sivuraiteen Läggestasta Mariefrediin. Taxinge-Näsby sijaitsi NSlJ:n Södertälje-Eskilstuna -pääradalla n. 5 km päässä Läggestasta. - SJ osti NSlJ:n vuonna 1931 - vanha NSlJ:n päärata ja sivurata Mariefrediin sähköistettiin 1936 - SJ lopetti liikenteen Mariefredin radalla 1964 - Museorautatieyhdistys Östra Södermanlands Järnväg perustettiin 1959. - Mariefred-Läggesta -osuus siirtyi ÖSlJ:n hallintaan 1965, rata kavennettiin vaiheittain 600 mm raideleveydelle ja museoliikenne Läggestan ja Mariefredin välillä aloitettiin 1974. - SJ lopettaa liikenteen vanhalla NSlJ:n pääradalla ml. Taxinge-Näsbyn asema vuonna 1994. - ÖSlJ liikennöi Läggestan ja Taxing-Näsbyn välillä leveäraiteisilla kiskobusseilla 1999-2009 - Osuus Läggesta Nedre - Taxinge Näsby kavennetaan 600 mm raideleveydelle ja museoliikenne tällä välillä aloitetaan vuonna 2011. |
||||