377-44185 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.10.2014 15:19 Hannu Peltola  
  Vuonna 1940 näillä alueilla käytiin kovia taisteluita ja tästä noin kilometrin päässä on saksalaisten pystyttämä sotamuistomerkki.
kuva 12.10.2014 15:03 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Riku Bolidenin liikennetiedoista! En tiedä tämän junan lähtöasemaa ja lastia, mutta Boliden on lähimpänä ja Boliden-yhtiön mukaan Bolidenistä kuljetetaan sinkkirikastetta Oddaan Norjaan. Narvik on ainoa määräasema tästä länteenpäin, joten arvasin, että lasti purettaisiin Narvikissa laivoihin.
kuva 12.10.2014 14:56 Hannu Peltola  
  Tämä tuli satunnaiskuvana, enkä ollut sitä ennen nähnytkään. WAU, tätä jää katsomaan pitkäksi aikaa!!!
kuva 12.10.2014 12:38 Hannu Peltola  
  (Kattavaan vastaukseen tarvitaan varmasti Eljaksen ja muiden apua!, vastaan siltä osin, mitä itse tiedän)...

Radan sähköistys on tässäkin kohtaa uusittu ja uudet tolpat vasemmalla puolella rata ovat aika vastaavia kuin esim. Suomessa. Oikeanpuoleiset tolpat ovat vanhoja sähköistystolppia, joista nyt on jäljelle jätetty sähkönsyöttö, telekaapelit ja ukkosköydet. Ja sitten oma tieto loppuukin! Telekaapeleita ovat varmasti alimmat neljä. Keskimmäiset saattaisivat olla virransyöttö eristimien tömäkyyden perusteella. Tällöin ukkosköysiä olisivat ylimmät?
kuva 12.10.2014 12:09 Hannu Peltola  
  Lukemalla opastimen alla olevasta kyltistä? :-)
Kuvasarja:
Malmbanan syksyllä 2014
 
 12.10.2014 00:38 Hannu Peltola  
  Tunnelma radalla oli muuttunut käsittämättömän paljon edellisestä vierailustani toukokuussa 2012. Kiirunan vanha asema-alue oli purettu ja asema oli siirtynyt pari kilometriä sivuun malmisuonesta, kaikki Dm3:t olivat kadonneet, Svappavaaran asema-alue oli niin tehokkaasti aidattu, ettei sinne enää päässyt ja vuonna 2012 aktiiviselta vaikuttanut Gällivaara nukkui nyt Ruususen 100 vuoden unta...
kuva 11.10.2014 23:07 Hannu Peltola  
  Norjan puolella on käytössä norjalaiset opasteet, esimerkki löytyy vaikkapa oheisesta kuvasta:
https://vaunut.org/kuva/75779?s=1
kuva 11.10.2014 16:34 Hannu Peltola  
  OT2: mietin tämän kuvan kohdalla, miksen ollut tuolloin kuvaamassa Ukko-Pekkaa, mutta kuvausajankohtahan sen kertoo. Samalla muistui mieleen Isla de Santahaminan kuuluisa kylpyläsaari ja juuri näihin aikoihin Parolassa -40 asteen raikkaassa säässä vietetty PST-leiri...
kuva 11.10.2014 14:57 Hannu Peltola  
  Umpivaunukalusto näyttää olevan vielä yllättävän Gb-voittoista tässä kuvassa. Montaa vuotta ei kuitenkaan mennyt, kun vaunut katosivat kaupallisista junista. EDIToin vielä kommenttia: itse asiassa minä vuonna Gb-vaunujen käyttö liikenteessä lakkasi? 1976 tai 1977?
kuva 11.10.2014 11:22 Hannu Peltola  
  Hampurista ei tainnut jäädä jäljelle muuta kuin tässä kuvassa selän taakse jäävä Speicherstadt ja Altoonan aseman vierustalta pari korttelia. Kuvan talot on todennäköisesti rakennettu uudelleen ehkä pystyyn jääneen seinän varaan.
kuva 10.10.2014 16:21 Hannu Peltola  
  Vihreä auto näyttää minusta Volvo 340:ltä. Tämä ajoittaisi kuvan ihan 1970-luvun loppuun tai 1980-luvun alkuvuosiin.
kuva 10.10.2014 09:41 Hannu Peltola  
  Kari: Kyllä, tästä noin 2 km merelle päin on malmilaiturit, josta rautamalmi lastataan Keski-Eurooppaan ja myös Suomeen lähteviin laivoihin.

Td:n takana näkyy pari valmiiksi lastattua stålpendel-runkoa. Luulajan terästehtailta kuvassa näkyviä teräspalkkeja kuljetetaan teräsjunissa Borlängeen valssattavaksi. Nämä junat ovat Ruotsin raskaimmat ja tyypillinen vetovoima on (taas) 3 kpl Rc-vetureita. Stålpendeleitä vedettiin jonkin aikaa kahdella Re-veturilla, mutta Re:t eivät soveltuneet tähän käyttöön.
kuva 09.10.2014 21:58 Hannu Peltola  
  Myönnetään, knoppi oli varsin helppo! Rikulla meni kokonaiset 4 minuuttia veturin tunnistamiseen ja Robertin arvaus paikasta osui heti!!!
kuva 09.10.2014 16:57 Hannu Peltola  
  Martin: eikö nimenomaan Ruotsissa tenderi ollut muuttuva komponentti? Ainakin B-sarjan vetureissa tendereitä vaihdettiin helposti. Kun tarvittiin pidempää toimintasädettä, perään ilmestyi neliakselinen tenderi. Kun taas oli tarve saada veturi käännettyä lyhyellä kääntöpöydällä, veturiin vaihdettiin 3-akselinen tenderi.

1. arvaus paikasta: jokin pieni Inlandsbananin asema, heitetään arvauksena vaikka Sveg tai Fåker
2. arvaus voisi olla Gävlen rautatiemuseolta paikalle siirretyn Hennanin vanhan aseman luota
kuva 08.10.2014 11:35 Hannu Peltola  
  Paikkaa en osaa nimetä, mutta vaunu lienee Co6 / Bo6 / B6 (riippuen, minkä aikakauden mukaiseen tasoon se on entistetty).
kuva 01.10.2014 19:32 Hannu Peltola  
  Tämä Arton linkkaama Navysite-sivusto kertoo USS Newport Newsin vierailleen Helsingissä syys-lokakuussa 1971, mutta vuodelle 1965 ei ole merkitty Helsingin vierailua. Voisiko olla, että kuvaan on lipsahtanut väärä kuvausvuosi?
Kuvasarja:
Kivikukot
 
 19.09.2014 14:30 Hannu Peltola  
  Kukkoja onkin ollut paljon enemmän, kuin arvasinkaan! Eikö näiden käyttökohteena ollut toimia aseman varasuorituspaikkana, ei pelkästään sirpalesuojana?

Yllättäin löysin elokuussa hyvin tutunnäköisen kivikukon Lagedin aseman vierestä Tallinnasta. Arvattavasti sielläkin suunniteltu käyttökohde on ollut sama.
kuva 08.09.2014 17:39 Hannu Peltola  
  Pasi ehtikin jo sanoa kaiken oleellisen, joten tyydyn toteamaan yksinkertaisesti: "Hieno kuva!"
kuva 06.09.2014 21:28 Hannu Peltola  
  Tässä kuvassa on upea tunnelma!
Kuvasarja:
San Franciscon Sporat
 
 09.08.2014 02:44 Hannu Peltola  
  San Franciscon raitiovaunuista ja Cable Careista löytyy erinomainen sivusto: http://www.streetcar.org/
Sivustolla on myös sovellus, jolla voi seurata reaaliaikaisesti F-linjalla liikkuvia historiallisia vaunuja. Suosittelen kaikille raitiovaunuista kiinnostuneille!
kuva 25.07.2014 12:40 Hannu Peltola  
  Miro: Jep, olisi tietysti ollut hyvä idea soittaa Terminal Managerille, mutta tämä(kin) bongaushetki Barstowissa oli aika improvisoitu. Muu väki oli Shopping Mall:ssa ja minä vietin reilun tunnin Barstowin ratapiha-alueilla.

Junabongaajiin suhtaudutaan USA:ssa kyllä äärimmäisen positiivisesti. Harrastajia on paljon ja rautatieyhtiöiden henkilökunta on selvästi tottunut asioimaan harrastajien kanssa. Kuskit moikkaavat iloisesti ja monesti työporukat ja vastaavat jäävät juttelemaan.

Harrastatko Miro jenkkijunia/rautateitä laajemminkin?

Jussi: Kyllä, reissu oli oikein hyvä! Katsotaan lähiajan tulevia kuvaussafareita!!!
kuva 25.07.2014 12:28 Hannu Peltola  
  Miro: Öljyjuna saattoi olla hyvin Bakkenista peräisin. En osaa arvioida, oliko tämä näkemäni juna lastissa, pitkä ja raskas se oli joka tapauksessa. Jos se oli lastissa, se oli todennäköisimmin lähtenyt Richmondin öljynjalostamoilta. Jos juna oli tyhjä, suunta saattoi hyvinkin olla Bakken. Yritin katsoa tätä kuvaa seuraavista kuvista vinkkiä lastista/suunnasta, mutta niistä ei ollut paljonkaan apua. Öljyvaunut olivat ACF Leasingin vaunuja (eli vanha Shippers SHPX-rekisteröinnillä) ja niissä oli vaarallisen aineen merkkinä suorakaide, jossa numero 1257 ja suuri 1.
kuva 21.07.2014 22:46 Hannu Peltola  
  Moi Tero! Itsellä ei ole/ollut tietoa Caltrainin radan tavaraliikenteestä, mutta onneksi Google auttaa! Ohessa on hyvä kuvaus tavaraliikenteestä vuonna 2009, en usko sen muuttuneen paljonkaan. Eli lyhyesti, päivittäin ilta- ja yöaikaan.

http://caltrain-hsr.blogspot.fi/2009/03/freight-on-peninsula.html
kuva 21.07.2014 01:06 Hannu Peltola  
  juu, ei tainnut tuo opastin olla käytössä. UP:n huoltoporukka oli näköjään päätynyt kääntämään häikäisysuojan metsään sen sijaan, että olisi esim. huputtanut opastimen...
Kuvasarja:
California Dreaming
 
 21.07.2014 00:15 Hannu Peltola  
  Kimmolle: Kiitoksia kiitoksista! Reissu sujui oikein hienosti, suosittelen lämpimästi USA-matkailua!!! Ajokilometrejä kertyi 3000 km ja junien lisäksi ehdimme viettää mm. kolme päivää eri huvipuistoissa - tytöille se taisikin olla matkan ykkösjuttu.
kuva 21.07.2014 00:12 Hannu Peltola  
  Rata oli oikein hyvässä kunnossa, tosin kyllä puupölkyillä. Tämä helper-kuva on otettu pitkällä zoomilla ja kuvaa vääristää telen lisäksi lämpöväreily - kuumaa oli!
kuva 21.07.2014 00:09 Hannu Peltola  
  Tekeekö Gensetejä myös muut valmistajat kuin NRE ja Railpower Technologies? Valmistusmäärät ovat olleet jenkkiläisittäin varsin maltillisia, ilmeisesti veturit ovat kalliita...
kuva 20.07.2014 14:10 Hannu Peltola  
  Yksiohjaamoisuuteen on ainakin pitkät perinteet, ensimmäinen yksiohjaamoinen veturi ATSF 1 valmistui silloiselta EMC:ltä jo vuonna 1935. Näillä uusilla vetureilla näkyvyys ohjaamosta toiseen suuntaan on aivan onneton ja on aika hurjan näköistä nähdä tällainen suuri 6-akselinen linjaveturi vetämässä junaa takapää edellä.
kuva 20.07.2014 13:57 Hannu Peltola  
  Junassa ainakin ensimmäinen on Hk. Riston takana olevat ovat Hkb-vaunuja.
Kuvasarja:
California Dreaming
 
 20.07.2014 12:21 Hannu Peltola  
  Villelle todettakoon vielä lyhyenä täsmennyksenä, että BNSF:n virallinen nimi on BNSF Railway Company. Yritys vaihtoi nimensä Burlington Northern Santa Fe Railwaystä BNSF Railway:ksi vuonna 2005, mutta edelleen esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja kirjoittaa yrityksen nettisivuilla paikka paikoin Burlington Northern Santa Fe:stä.

Surface Transportation Board jakaa USA:n rautatiet kolmeen luokkaan: Class I, Class II ja Class III. Class I -yhtiön rautatieliikenteen liikevaihdon tuli olla vuonna 2011 vähintään 433,2 miljoonaa USD:tä, Class II:lla liikevaihdon tulee olla vähintään 250 miljoonaa USD:tä ja Class III:en kuuluvat yhtiöt, joilla rautatieliikenteen liikevaihto on korkeintaan 20 miljoonaa USD:tä. (Vaihdoin kuvasarjan tekstiin Class I, ettei mene luokitukset sekaisin... ).

Pohjois-Amerikassa toimii tällä hetkellä 11 Class I -rautatietä. Kaliforniassa näistä operoivat tavaraliikenteessä Union Pacific ja BNSF sekä henkilöliikenteessä AMTRAK.
kuva 09.06.2014 17:06 Hannu Peltola  
  No siellähän se olikin! Etsin Movea Petäisenniskan alueelta...
kuva 09.06.2014 15:25 Hannu Peltola  
  Tarkoitin Kajaanin asemalla näkyvää pientä höyryveturia. Kajaani Oy:ltä pitäisi kyllä löytyä Move, mutta en löytänyt sitä ilmakuvasta. Löysitkö Teppo sen Petäisenniskan tehtaan alueelta?
kuva 09.06.2014 14:45 Hannu Peltola  
  Mikä on arvionne ilmakuvassa olevan vaihtoveturin tyypistä? Iita?
kuva 20.05.2014 15:01 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Eljas ja Kimmo uudesta informaatiosta! Katsoin vain T42:n ulkonäköä ja tein liian nopean johtopäätöksen, että jeeppi mikä jeeppi. Ulkonäössä ei suoraan huomannut isompia eroja GP-7:ään.
kuva 20.05.2014 10:18 Hannu Peltola  
  T41 edustaa kyllä sellaista teollisen muotoilun juhlaa, jossa jopa pohjoisamerikkalainen GP-7 kalpenee! Monilta osin vertailu GP-7:ään on perusteltua, tämähän on käytännössä sama veturi, mutta A1A-A1A -teleillä ja ruotsalaisella korin muotoilulla. T4:a oli SJ:llä ainoastaan 5 kpl, joista 2 on säilynyt kokonaisena ja kolmas varaosalähteenä. Kaksi vetureista oli varattu aktiivikäyttöiän jälkeen Banverketille strategiseksi reserviksi, mielenkiintoista, että reservikoneiksi on varattu kaksi edustajaa epäluotettavasta marginaalisarjasta.

Tätä veturia edelsi 1 veturin T42-koesarja, joka tuli suoraan EMD:ltä vuonna 1953. T42 on aito Amerikan GP, olisikohan valmistusajankohdan perusteella juurikin GP-7.

Vielä litterakeskusteluun: T4 muutettiin T41:ksi 1964. Vähän aikaisemmin riviin oli alkanut tulla T43:a. Litterointi meni taas tässä kohtaa epäloogiseksi. Jos olisi seurattu höyryjen ja varhaisten sähköjen litterointia, uudet linjadieselit olisi pitänyt litteroida tyypeille Ta, Tb, Tc jne. 1960-luvulla päädyttiin kuitenkin T4x-litterointiin.
kuva 19.05.2014 22:10 Hannu Peltola  
  Eljas laittoi linkin hyvälle jarnvag.net -sivustolle, jossa on paljon tietoa ruotsalaisradoista. Toinen hyvä linkki on www.svenska-lok.se
kuva 19.05.2014 18:51 Hannu Peltola  
  vielä Kimmolle lyhyt jatkokommentti: Ub ja Hg ovat harvoja poikkeuksia, joissa litterointi eteni loogisesti ja uudempi saman veturisarjan tyyppi sai uuden alatyypin (=pienen kirjaimen): Ua, Ub, Uc, Ud ja Ue sekä Ha, Hb, Hc, Hd, He, Hf ja vihdoin Hg. Hg2 tuli epäloogisesti litteraksi niille vetureille, joihin asennettiin kaksinajovarustus (vastaava oli Du2). Toinen epälooginen askel oli D-sarjan koeveturi neljällä vetoakselilla, joka sai litteran Dg2...

Voi hyvänen aika, vielä pitää EDIToida. He ja Hf näköjään puuttuvat litteroista, onko Hg kuitenkin tullut litteraksi tavarakäytön takia???

Nyt lopetan tämän ruotsalaisten veturisarjojen pohtimisen, koko ajan unohtuu tärkeitä sarjoja! Olihan totta kai myös sähköveturi F, joka sai saman litteran kuin vanha Pacific-tyyppinen höyryveturi. Ilmeisesti veturit ovat saaneet seuraavan vapaan aakkosen ja esimerkiksi F-sähköveturin käyttöönoton aikana 1940-luvulla vanha höyry-F oli ollut jo pitkään poissa (myytyinä Tanskaan)
kuva 19.05.2014 17:46 Hannu Peltola  
  Tämä Tapsan hyvä Vgk-kuva tuli minulle satunnaiskuvana. USA:ssa etualan vaunussa näkyvät Arch Bar -telit olivat kiellettyjä yhdysliikenteessä vuodesta 1940 lähtien - ilmeisesti turvallisuussyistä. Näitä tosin näki USA:ssakin aina 1970-luvulle sellaisten vaunujen alla, jotka eivät olleet yhdysliikenteen parissa. Neuvostoliitossa turvallisuusasiat olivat löysemmät, muistan nähneeni näitä telejä Suomessa vielä1980-luvulla.
kuva 19.05.2014 17:01 Hannu Peltola  
  Omassa kommentissani minulla meni näköjään Ra ja Ma sekaisin. Ra:han on myös 4-akselinen sähkö (siis Rapid), sekoitin sen Ma:han, joka on kuusiakselinen.
Ö oli varattu vetureille, joissa oli sekä sähkö- että diesel- (paloöljy, petroli, tms. ) moottori.
kuva 19.05.2014 16:33 Hannu Peltola  
  Kimmolle (ja osin Jimille) kommenttina: sähkövetureissa Ruotsin litterat painottuvat aakkosten loppupäähän, koska niitä on alettu antaa A:sta eteenpäin eri veturityypeille. D oli ensimmäinen linjasähköveturi ja sai tunnuksen aika aakkosten alkupäästä. Seuraava sähkö onkin litteralla H. Päälittera annettiin yhdelle pyörästötyypille (tai sähköjen tapauksessa veturityypille) ja tätä täsmennettiin alatyypin osoittavilla pienillä kirjaimilla. Joskus nämä etenivät ihan kronologisesti, kuten Ha, Hb, Hc,... aina uudemman H-tyypin tullessa käyttöön.

Poikkeuksia on hurjasti: R oli vanha 5-kytkyinen malmiradan höyryveturi, mutta Ra annettiin sitten 1950-luvulla uudelle sähköveturille. Ehkä sen takia, että alkuperäiset R-veturit eivät olleet enää rivissä ja kirjain oli sopivasti vapaana? Ra, Rb ja Rc poikkeavat aika tavalla toisistaan, Ra oli kuusiakselinen teliveturi Rb:n ja Rc:n ollessa tunnetusti 4-akselisia.

Eljas mainitsikin jo pienet g- ja u-kirjaimet. Näitä ei taidettu kuitenkaan käyttää kuin D- ja M-sarjojen yhteydessä? D-sarjan vetureista tehtiin erilliset painokset henkilö-, seka- ja tavarakäyttöön ja nämä piti saada erotettua toisistaan, jolloin ratkaisuksi tuli g- ja u-lisälitterat. k (=konverterad?) tuli käyttöön modifioiduille yksiköille. M-sarjassa pienellä g:llä erotettiin alkuperäinen M-veturi Ma:n tullessa käyttöön.

Z on perinteisesti varattu lokomoottoreille, X sähkömoottorivaunuille ja Y dieselmoottorivaunuille.
kuva 19.05.2014 11:00 Hannu Peltola  
  Kiitokset Eljas kuvasta! En olekaan ennen nähnyt tällaisia maalattuja tikkareita Rc:iden nokalla, taisivat poistua aika pian.
kuva 19.05.2014 10:19 Hannu Peltola  
  Da on kyllä hauska härveli, erityisesti tällä suurella Norrlandsplog-lumiauralla! Da 888 valmistui vuonna 1955 ja se oli normaaliliikenteessä ainakin 1980-luvun loppuun. Vuonna 1991 se oli jo lahjoitettu Kalmarin rautatieyhdistykselle. SJ on ollut sotien jälkeen aika kaksijakoinen organisaatio: toisaalta on hankittu uusinta teknologiaa esim. Ra- ja Ma-vetureiden muodossa, mutta "kankikonepuolue" oli niin vahva, että viimeiset kankisähköveturit hankittiin niinkin myöhään kuin 1970-luvun alussa (Dm3-vetureiden viimeiset välipalat).
kuva 19.05.2014 10:06 Hannu Peltola  
  Tämä tuli esiin satunnaiskuvana. Jaan Martinin kommentin, uskomatonta! HKR 2:sta ei ole liikaa kuvia näkynyt.
kuva 18.05.2014 19:15 Hannu Peltola  
  Kuva tuli vastaan satunnaisarvonnassa, mutta siinä suhteessa sopiva, että näin myös saman Mesen ajossa 20.4. Mitä foorumin autotuntijat sanoisivat Mesen vuosimallista? 1950-jotain?
kuva 18.05.2014 00:17 Hannu Peltola  
  Eljakselta löytyy kyllä vastaus jokaiseen kysymykseen!!! Kiitos!
kuva 17.05.2014 23:21 Hannu Peltola  
  Kovasti on Rättvik pienentynyt, ennen on näköjään ollut 8-pilttuinen veturitallikin ja arvattavasti huomattavasti nykyistä laajempi ratapiha.
kuva 17.05.2014 23:04 Hannu Peltola  
  Itse asiassa minun piti kysyä myös O:n äänimaailmasta, mutta ehditkin jo telepatian voimin vastata ennen kysymystä!
kuva 17.05.2014 22:56 Hannu Peltola  
  Myös katon alareunan tuuletusritilöistä Rb on helppo erottaa Rc:stä. Rb:ssä on tässäkin kuvassa hyvin erottuva matala ritilä, Rc:ssä se on huomattavasti korkeampi.

Tässä kuvassa kiinnittää huomiota monimutkaisen näköinen tuulilasinpyyhkijäviritelmä. Tämä oli ilmeisesti käytössä vain hetken? Ainakaan missään muussa Rb:n kuvassa en ole vastaavaa nähnyt.

EDIToin vielä viestiä: Myös tikkarit Rb:ssä / Rc:ssä on poikkeava näky, en ole nähnyt muissa kuvissa. Onko teillä havaintoa, tuliko Rc:hen enää tikkareita?
kuva 17.05.2014 22:01 Hannu Peltola  
  Tämä vanhojen GDG:n vetureiden väritys on kyllä miellyttävä, ruotsalaiskalustoa parhaimmasta päästä! O-veturi olisi kyllä mukava nähdä ajossa...
kuva 27.04.2014 23:05 Hannu Peltola  
  Reinolla on tainnut jäädä vahingossa kuvauspäivämäärä päivittämättä. Minä vuonna tämä on otettu?
kuva 26.03.2014 17:31 Hannu Peltola  
  Amerikan ihme on GE:n C36-7i, se on helppo erottaa pikkuveljestään C30-7i:stä ohjaamon takana (eli täältä perästä katsoen ohjaamon edessä) olevasta dynaamisen jarrun boksista.
<<   >>