Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.09. 11:33 | Kari Haapakangas | ||
| Jauhosavikka on hyvin yleinen ensimmäisen vuoden kasvi näissä viherrakennuskohteissa. Harvemmin sitä kuitenkaan enää seuraavina vuosina näkee. | ||||
|
|
03.09. 10:55 | Kari Haapakangas | ||
| jauhosavikkaa? | ||||
|
01.09. 08:06 | Kari Haapakangas | ||
| Vaan kulkeeko siinä junia? Vaikka tasoristeys muutoin onkin hutoi russkij, voisi tuosta kannesta ottaa moni suomalainen tieinsinööri oppia. |
||||
|
28.08. 08:15 | Kari Haapakangas | ||
| Karkaa vähän rautatieaiheesta, mutta Loviisa on surullinen esimerkki ruotsalaisesta saamattomuudesta ja rahapulasta valtakunnan itäosissa 1700-luvulla. Loviisaan ruvettiin suurin suunnitelmin ja puhein rakentamaan maa- ja merilinnoitusta. No, se merilinnoitus saatiin kutakuinkin valmiiksi, mutta... Ja maallakin saatiin jotain aikaiseksi, pari etuvarustuksen bastionia jopa valmiiksi. Puutteellinen suunnittelu ja maastontutkimus kostautui jo melko varhaisessa vaiheessa, kun Loviisajoen tienoo osoittautui sellaiseksi rutakoksi, ettei se bastionia kestäisi ilman melko suurisuuntaisia pohjustustöitä. Niinpä se bastioni jäi sitten odottamaan aikaa parempaa. Parempaa hetkeä ei ikinä tullut innon ja rahojen loppuessa, joten Loviisan linnoituksesta ei ikinä tullut varsinaisesti valmista. Vähemmän yllättäen "linnoituksessa" ei sitten taisteltukaan kevättalvella 1808. |
||||
|
04.08. 17:18 | Kari Haapakangas | ||
| Armeijassa määrätään ja ohjeistetaan kaikki, melkein. Sattuipa omalla kohdalla syksyllä iskemään väijynakki varuskunnan kakkosportille. Sinänsä hyvä vuoro lauantai-illasta sunnuntai-iltaan, joten ei tarvinnut olla ottamassa lomaltapalaavia autoilijoita vastaan. Siinä päävartioon marssiessamme muistin, että seuraavana yönähän siirrytään normaaliaikaan, joten nakki onkin pituudeltaan 25 tuntia. Seuranneet puheenvuorot eivät olleet millään muotoa painokelpoisia... Kumma kyllä, PU eikä hänen apulaisensa eivät halunneet puuttua asiaan, joten sovimme kolmeen pekkaann (samoin kyllä ykkösportin väijytkin), että kukin on yön vuorolla portilla ylimääräiset 20 minuuttia. Ne olivat todella pitkät 20 minuuttia! |
||||
|
01.08. 15:42 | Kari Haapakangas | ||
| Rakennustekninen kysymys. Siltaan vaikuttavia voimia on helpompi hallita noin kuin tehdä maatukiin nähden vino silta. Nykyään nämä laskelmat hallitaan paremmin, mutta näitä "kummia" siltoja on aikoinaan rakennettu jonkin verran. | ||||
|
27.07. 13:19 | Kari Haapakangas | ||
| Iken kunniaksi on sanottava, että presidenttinä hän oli ihan kohtuullinen, esimerkiksi Amerikan valtatieverkosto on hänen ansiotaan. Yleensä kenraaleista EI tule erityisen hyviä presidenttejä, tästä surullisena esimerkkinä Grant. Aavikkomyrskyn kenraalilla oli niin paljon järkeä että tajusi tämän itsekin eikä pyrkinyt ehdolle. Potin korjasi sitten muuan sikarileikkejä harrastava miekkonen... | ||||
|
|
26.07. 05:15 | Kari Haapakangas | ||
| Tuosta kopioinnista on hyvä esimerkki toisen maailmansodan ajalta. Jokunen jenkkipommittaja joutui Japaninkeikan jälkeen laskeutumaan Neuvostoliittoon. Koneet takavarkoitiin ja tutkittiin tarkasti. Aikaa myöten Neukkula alkoi tuottaa koneesta omaa versiotaan, kuitenkin sillä erotuksella, että ruuvit ja mutterit toteutettiin metrijärjestelmän mukaisina. Näinpä neukkukopion osat eivät olleet vaihtokelpoisia alkuperäisen amerikkalaisen kanssa. | ||||
|
21.07. 11:54 | Kari Haapakangas | ||
| Esa, näin lakeuden kasvattina on pakko kysyä mikä tuossa on erikoista saatika ongelma? Tuollainen teitä (ja rautateita) umpeen tuiskuttava tuuli on vanha tuttu. | ||||
|
18.07. 17:57 | Kari Haapakangas | ||
| Mierontieltä? | ||||
|
18.07. 17:54 | Kari Haapakangas | ||
| Vuosi takaperin Raaheen ajettiin malmirikastetta junilla, joka taisi jatkaa matkaa Lapaluodon kautta. Vieläköhän se jatkuu? | ||||
|
|
17.07. 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| Lapaluodon sataman käyttö on vilkastunut kovasti (mm. tuulivoimakuljetukset), mutta rautatieliikenne sinne/sieltä taitaa edelleen olla hiljaista. Johan siihen viittaa radan sähköistämättömyys. Rautaruukin satama heti siinä lahden toisella puolen on aina ollut se vilkkaampi satama. |
||||
|
|
16.07. 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Virpiperällä oli sahan lastauslaituri ja Lapaluodossa ratapiha, sinnehän nuo oikeanpuoleiset raiteet menevät. Edelleen ne löytyvät maastosta. Ja tosiaankin raiteet yhtyvät juuri ennen Helmilaiturintien tasoristeystä. | ||||
|
15.07. 13:27 | Kari Haapakangas | ||
| Roomassa tuo maanalainen rakentaminen tuppaa olemaan hidasta, ihan vain siksi, että joka kuopaisulla arkeologit löytävät jotakin mielenkiintoista... | ||||
|
13.07. 20:42 | Kari Haapakangas | ||
| Kyseinen aita ei oikeastaan ole poroaita. Sen tarkoitus on estää porojen ja kuusipeurojen sekoittuminen. Kainuussa on melkoisen vahva peurakanta jonka ei haluta risteytyvän tunturipeuran (=poron) kanssa. | ||||
|
08.07. 12:10 | Kari Haapakangas | ||
| Aika myöhään nuo sivuraiteet ovat sitten tulleet, jos vasta 50-luvun jälkipuoliskolla. 1970-luvulla tuo oli soranoton kannalta jo melkoisen hyödytön (järvi oli jo olemassa), koskapa pohjaveden pinnan alapuolelta ei sopinut soraa enää ottaa. | ||||
|
|
08.07. 08:39 | Kari Haapakangas | ||
| Vanhojen kuoppien järviä on Kokkolasta etelään suorastaan helminauhana. VR ei ilmeisesti ole niitä kuitenkaan hyödyntänyt, koskapa vanhoissa kartoissa ei sivuraiteita näille näy. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07. 12:24 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän tämä rautatiehistoriaa ole, mutta sotilaallisesti Ruotsin toimia 1700-luvulla vaivasi tietty ponnettomuus. Linnoituksia kyllä alettiin rakentaa/kohentaa (Lappeenranta, Hamina, Loviisa, Svartholma, Viapori, Helsinki, Hankoniemi, Hämeenlinna, jopa Turun linna). Useimmissa tapauksissa homma jäi kesken ja oikeastaan missään linnoituksessa ei oikeasti puolustauduttu. Eli se vähä mitä saatiin aikaiseksi ei lopulta juurikaan hyödyttänyt tosipaikan tullen. Venäläiset olivat tarmokkaampia, ja se mitä tänä päivänä näemme Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Haminassa ja "Suvorovin linnoituksissa" on nimenomaan Venäläisperäistä. |
||||
|
07.07. 08:05 | Kari Haapakangas | ||
| Kohtuullisen kaukana kirkosta tuo tapuli. Muutoinkin tuolla on paljon kirkkoja, jopa katolinen sellainen. Sekä suomalainen kirkko. ´Hauskasti suomalaisen kirkon kuvia google mapsista etsien tuli kuva myös tanskalaisesta sotalaivasta kera tanskan sotalipun Karlskronan satamassa. Moinen näky saa arvatenkin sotasataman ensimmäiset komendantin pyörimään haudoissaan hyrrän lailla... Ruotsin valtakunnan osana me itämaalaiset olimme luonnollisesti huolestuneita aivan toisesta ilmansuunnasta, mutta tosiasia on että Tanska ja Ruotsi ovat olleet keskenään sodassa useammin kuin melkein mikään muu valtiokaksikko maailmassa. |
||||
|
05.07. 08:26 | Kari Haapakangas | ||
| Takavuosina erään yhdystien (ihan kaksikaistainen ja päällystetty) niittohommat oli laiminlyöty muutaman vuoden ajalta, ja sen ojanpientareet näyttivät suurinpiirtein tältä. Suoraan sanottuna sillä tiellä hirvitti ajaa edes sallittua 80 km/h nopeutta. | ||||
|
05.07. 08:23 | Kari Haapakangas | ||
| Suomen kesähän on lyhyt ja vähäluminen... | ||||
|
05.07. 08:17 | Kari Haapakangas | ||
| Bunkkeriksi vähän kummallinen, lieneekö jäänyt kesken. Skogby? | ||||
|
05.07. 08:13 | Kari Haapakangas | ||
| Oikeastaan sääli että vain höyryvetureista on tehty muistomerkkejä. Vaikka moinen ulkosäilytys on veturille tietysti vain hidastettu kuolema, tarjoaisi tuollainen muistomerkkiveturi kuitenkin muutamaksi vuosikymmeneksi ihmeteltävää ja tutkittavaa tuleville rautatieharrastajille. | ||||
|
04.07. 14:45 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa että voortin, massikan ja zetkan omistajille omansa vai? | ||||
|
03.07. 14:40 | Kari Haapakangas | ||
| Varmaankin jonkin asemalla työskentelevän rautatieläisen vaimo sai lisäansioita huolehtimalla mukavuuslaitoksen siisteydestä. | ||||
|
03.07. 14:29 | Kari Haapakangas | ||
| Hyi Esa, tuo on kaupunkilaispuhetta! Tiukassa oli pienviljelijän leipä 1970 ja moni noudattikin Ruotsin tehtaiden seireenikutsua leveämmän leivän perässä. Tuollaiset pikkuaurat eivät nykypäivänä taitaisi kelvata edes harrasteviljelijälle. Ison omakotitontin perunamaan noilla varmaan häthätää kyntäisi. |
||||
|
03.07. 08:12 | Kari Haapakangas | ||
| On tuossa veturimallissa vähän sellainen tuntu, että on ensin suunniteltu hieno teli ynnä alusta ja ympätty siihen päälle voimalaite, jonka jälkeen joku on sitten kysynyt, että mitenkäs ohjaamo, mihin me se... | ||||
|
27.06. 07:47 | Kari Haapakangas | ||
| Kuuilluusio säilyy, vaikka sitä katsoisikin kameran läpi. | ||||
|
25.06. 07:46 | Kari Haapakangas | ||
| Ihan hetkeen ei 815:n pannu ollut kuumana ja veturi ajossa. Kyllähän tuossa on enemmän kuin yhden lumipyryn kuorma. | ||||
|
24.06. 08:22 | Kari Haapakangas | ||
| Jokin on kuitenkin pitänyt vesakon kurissa aina viimeiselle pylväälle asti. | ||||
|
19.06. 10:13 | Kari Haapakangas | ||
| Sattumakuva. Mukava otos, jossa taivaan osuus kuvassa -vaikka horisonttisuuntaan kuvattuna- on onnistuneesti minimoitu. | ||||
|
17.06. 12:32 | Kari Haapakangas | ||
| Äkikseltään vanhat kartat-palvelusta katsottuna 1960-luvulla on ollut 30 taloa alle kilometrin etäisyydellä seisakkeesta. Nykypäivänä aika monen kohdalla karttaväri on vaihtunut mustasta vihreäksi... | ||||
|
16.06. 20:17 | Kari Haapakangas | ||
| Loogisesti ajatellen oven luulisi avautuvan raon suuntaan sen peittäen, mutta avaussuunta näyttääkin olevan vastakkainen. Pystyykö siltaa avaamaan liikkeessä vai voiko sen tehdä vain varikolla? |
||||
|
11.06. 09:59 | Kari Haapakangas | ||
| Kaksi vuotta takaperin kolusin ensin Lahnaslammen haaran soramontun maastoja ja suuntasin sitten tuosta sillan ali kohti Sotkamon radan jäänteitä. Polut eivät vieneet aivan haluttuun suuntaan joten eksyin maastopyörällä tuonne kuormausalueelle ja sain lempeät moitteet alueella työskenneeltä VR:n henkilökunnalta. En minä tosin tainnut olla ainoa noina päivinä aavistuksen vikapaikkaan päätynyt kulkija. Meidän geokätköilijöiden megatapahtuma oli näet Vuokatissa meneillään, ja tuo vanha ratapohja on kätkötetty mukavaksi pikku trailiksi. Olisi varmaankin pitänyt kiertää maantien kautta, mutta valitettavasti soramontun pohjalta ei löytynyt sopivaa reittiä tielle. Tiedän, huono selityshän se on väärään paikkaan eksymiselle... |
||||
|
10.06. 08:00 | Kari Haapakangas | ||
| Sinänsä ei mikään ihme, että vaijerinpätkät ovat jääneet poistamatta vaikka ne eivät enää tarpeellisia olekaan. Vaatii runsaasti tupakkia ja ärräpäitä ennen kuin tuollainen on saatu poistettua. Kuten voikukalla, juuret ovat syvällä eikä sepeliä ole ilo kaivaa. | ||||
|
06.06. 13:31 | Kari Haapakangas | ||
| Augustowin alueen asukkaiden muistoksi (jotka) karkoitettiin Siperiaan vuosina (kolme päivämäärää) sekä tuhansille muille stalinismin uhreille. | ||||
|
05.06. 12:27 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, noin kaukaisten tapahtumien ajoittaminen on aina vähän hankalaa, mutta saattaa olla, että uuden uoman puhkeaminen Lukkilansalmeen voi liittyä ylävirran suunnalla tapahtuneeseen Näsijärven laskusuunnan vaihtumiseen. Tai sitten näillä tapahtumilla on eroa parikin vuosituhatta... | ||||
|
05.06. 12:07 | Kari Haapakangas | ||
| Katkaiseeko järvi joen, vai onko järvi vain joen laajentuma on aina vähän tapauskohtaista. Iijoessa on Pudasjärvellä aivan mahtava järvidelta, vaikka järvi ei niin kummoinen olekaan. Oulujoessa on Utajärvi ja Sotkajärvi, jotka tällä hetkellä ovat lähinnä malliesimerkkejä rujosta vesivoimarakentamisesta. Kemijoessa on Kemijärvi, ihan kunnioitettavan kokoinen, mutta niin vain Kemijärveen laskee Kemijoki ja Kemijärvestä lähtee Kemijoki. | ||||
|
04.06. 08:41 | Kari Haapakangas | ||
| Vieläköhän noita tuotteita on taskualessa, vai onko vartiointi tehostunut? | ||||
|
03.06. 13:39 | Kari Haapakangas | ||
| Metsä ja teletötterö vähän hämää, mutta taustalla taitaa näkyä Pattijoen silta ja Kastellintien tasoristeys. Oltaisiinko tässä siis Ässänkaarteessa? | ||||
|
03.06. 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| Joskus hamaassa nuoruudessa kun huumorintaju oli vielä vähän mitä oli tuli luettua Myrkky -lehteäkin. Eräässä sen numerossa Pera Pervo tosiaankin järjesti kokeen jossa... no niin | ||||
|
30.05. 18:33 | Kari Haapakangas | ||
| Puolan rautateiden tilanne taisi olla varsin mielenkiintoinen I maailmansodan jälkeen. Läntisen osan raiteisto ja kalusto oli Saksan keisarikunnan rakentamaa, Itäinen puolestaan Venäjän. | ||||
|
|
30.05. 14:34 | Kari Haapakangas | ||
| Veturien -ja vaunujen- rohmuaminen "oikeutettiin" jo Compiegnen aseleposopimuksessa 11.11.1918. Sen mukaan Saksan oli luovutettava 5000 veturia ja 150 000 junanvaunua, mutta vain 5000 kuorma-autoa. | ||||
|
30.05. 11:48 | Kari Haapakangas | ||
| Tästä herääkin kysymys. Mistä SVR alkuaan otti höyryvetureiden tarvitseman veden Helsingin asemalla? Aivan mikä tahansa kuravesihän ei vetureille sentään kelpaa, mutta tuskinpa nyt sentään tuota Kluuvin kaivoa käyttivät? | ||||
|
30.05. 08:06 | Kari Haapakangas | ||
| Monikäyttöinen = kelpaa monenmoiseen mutta hyvin ei mihinkään. | ||||
|
28.05. 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Onko noita kaksikerroskonttijunia lainkaan mahdollista ajaa sähköistetyillä rataosilla? Ei silti, että se Yhdysvalloissa olisi muuta kuin kuriositeetti... Suhteellisen vähän tavaraa täytyy tunnelin katossa olla, että sen voi leikkaukseksi muuttaa. Luulisi avartamisen olevan helpompaa. |
||||
|
27.05. 08:51 | Kari Haapakangas | ||
| Pumppu, pätkä letkua, ämpäreitä sekä vesisammioita. Kyllä noilla jo sammutustöissä alkuun pääsee, tosin luulisi mukana olevan myös pioneerikalustoa (lapioita ja kirveitä). Mikäs tuo torni vaunun takana on? |
||||
|
Kuvasarja: Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata |
23.05. 08:38 | Kari Haapakangas | ||
| Mjaah, millainen lienee ollut liikenteen lopettanut ratapenkan sortumaonnettomuus (wikipediatieto) | ||||
|
22.05. 09:33 | Kari Haapakangas | ||
| ...tai pikemminkin millainen h-tin haloo nousisi jos tuo olisi muokattu pelloksi ja tuki-ilmoituksen pinta-alat eivät täsmäisikään. Pienemmistäkin poikkeamista on seurannut melkoinen paperisota ja/tai tukien takaisinperintää. | ||||
|
22.05. 08:10 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmakuvasta päätellen vastaavia on tuolla jokialueella enemmänkin. Voivat olla ihan vesikasvillisuuttakin, osoittaen tosin, että mitenkään erityisen syvää tässä ei ole. | ||||
|
|
22.05. 08:09 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä ei ole isäntä vaivautunut laajentamaan peltolohkoaan vanhalle ratapohjalle, toisin kuin tuossa edempänä. Nuo puhelinpylväät sen sijaan taitavat sijaita valtion maalla, rautatieliikennealueella. Hyvää koivuklapiahan tuosta jo saisi, saunanpesän ensimmäiseen lämmitykseen. Pelkkää koivua ei lämmitykseen kannata käyttää, tulee liiankin tuliset löylyt. |
||||