Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.12.2016 21:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Sama rataosuus mutta veikkaan Leppävaarasta pari kilometriä Kilon suuntaan, ennen kallioleikkausta. | ||||
|
05.12.2016 21:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi vaunuista on keskieuroopalaisen kuormaulottuman ns RIC-vaunu, ja ne alkoivat yleisesti tulla Suomeen vasta 1972-73 paikkeilla. Tuolla lähimpänä seisovan vaalean naisen housunpuntit ovat sitä mallia joka kanssa alkoi ilmestyä niihin aikoihin. Eli 1970 on liian aikaisin, sanoisin. | ||||
|
|
05.12.2016 16:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos kyseessä on tilausjuna niin niitä ajetttiin tavallisesti vappuna tai pääsiäisen aikoihin, vaatetuksen perusteella veikkaan vappua. | ||||
|
30.11.2016 09:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos kuva on vuoden 1971 jälkeen niin pitäisi näkyä jotain Finlandia-talosta oikealla. | ||||
|
30.11.2016 09:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä veikkaan kanssa 1960-luvun alkua koska naisten hameet ovat niin pitkiä :D | ||||
|
24.11.2016 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Moi, kiitokset selvityksistä. Mä tarkoitin "Karjalalla" myös Vienan Karjalaa eli Petroskoita ja Äänisen rantoja, onko siellä ollut sähköjä jo 50-luvulla? Tai jotain kaivosratoja Kuolan niemimaalla? |
||||
|
|
24.11.2016 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että Höllentalissa oli eri jännite tai taajuus ajojohtimissa kuin muualla? Muutettiinko se samaksi kuin muualla 1970-luvun lopussa? Sitä en ollut tiennyt että 139-sarjakin oli sitä varten rakennettu. Oliko muuten niin että saksalaisia sotakorvaus-sähkövetureita (E44 ja E94 sarja) käytettiin Neuvostoliitossa Muurmannin radalla, vai missä? Kulkiko ne myös Karjalassa? Olisi kiinnostava nähdä kuvia niistä kun ne ajoi neukkulassa. |
||||
|
21.11.2016 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsitykseni ne ovat entisiä 60-luvun ns kevyitä pikajunavaunuja joiden alkuperä on Sveitsissä mutta rakennettiin Itävallassa myös paljon. Iältään vastaavat VR:n sinisiä, mutta ovat siis kevyempiä ja vaunuun lattia on matalampana, mikä helpottaa kyytiin nousemista matalilta laitureiltä jollaisia Itävallassa on vielä paljon. Ne on sisustettu uudelleen 2000-luvulla, mm alipainevessat löytyy, ja alunperin ei ollut ohjausvaunuja. Olen itse matkustanut tällaisen kokoonpanon taajamajunalla Attnang-Pucheimin ja Bad Ausseen välillä 5 vuotta sitten. |
||||
|
15.11.2016 15:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä on radan junien/raitiovaunujen suurin sallittu nopeus? | ||||
|
15.11.2016 13:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitokset selventävistä kommenteista. Niitä porkkanoita oli siis samaan aikaan 2 liikenteessä ja yöpyvää runkoa siis hyödynnettiin Savonlinna-Parikkala linjalla. Harrastettiinko muualla Suomessa vastaavanlaista kiertoa porkkanoiden kanssa, että käytettiin osan päivää paikallisjunana? Pori, Jyväskylä, Vaasa? |
||||
|
|
15.11.2016 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| En nyt tuon ajan junanumeroita muista, mutta yöpyikö yksi porkkanarunko aina Savonlinnassa niin että siellä oli parhaillaan kaksi runkoa ja paluu Helsinkiin oli vasta seuraavana päivänä? | ||||
|
14.11.2016 23:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko siellä jo lunta? Pääsikö siellä laskettelemaan? | ||||
|
|
14.11.2016 23:13 | Rainer Silfverberg | ||
| 1980-luvulla aikataulu oli sellainen että Porkkana ajoi sekä pikajunavuoron Hki-Savonlinna ja takaisin sekä siinä välissä ainakin yhden paikallisjunavuoron Parikkalaan ja takaisin. Yöjunarungon päivävaunuja käytettiin myös paikallisjunissa. Porkkana kulki Savonlinnaan vain kesäisin, muina aikoina se kulki Helsingistä vain Imatralle, tai juna oli siinä tapauksessa useimmiten veturijuna. | ||||
|
02.11.2016 22:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä näin tuon härvelin tänään kun se ohitti Huopalahden n klo 17:30 | ||||
|
01.11.2016 14:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kas, mä ihmettelen että mikä ihmeen uusvanhan näköinen rakennus on Pasilassa noussut raiteiden itäpuolelle? | ||||
|
Kuvasarja: Riian Vaunutehdas. Nykyisin |
31.10.2016 14:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Ai eivät vartijat pitäneet että valokuvattiin? :D Mikä firma se on joka kunnostaa noita vanhoja sähkömoottorijunia Azerbaizaniin? |
||||
|
28.10.2016 13:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen matkustanut tällä radalla 1979! Siihen aikaan mentiin 1900-luvun alun ratikalla. | ||||
|
26.10.2016 12:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko autovaunujen lastauslaituri ihan Hampurin Altonan asemarakennuksen yhteydessä vai kuuluvatko taustan näyteikkunat johonkin toiseen kompleksiin? | ||||
|
25.10.2016 12:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä on DB:n autovaunujen ja ilmeisesti myös junien sn? Montako autovaunua on normaalisti yhdessä junassa? Ottaako juna myös autottomia matkustajia kyytiin? |
||||
|
25.10.2016 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä operaattorin juna tämä on? Metronom? | ||||
|
25.10.2016 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Ai niilläkin on Hv3? | ||||
|
24.10.2016 12:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Finnhansa | ||||
|
Kuvasarja: Hurulla Kaskisten Silakkamarkkinoille 8.10.2016 |
13.10.2016 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienoa että järjestetään ajeluja sellaisille melko pitkillekin rataosuuksille joilla matkustajajunia ei muuten kulje, ja myös sellaiselle yleisölle jotka eivät ole pelkästään junaharrastajia, ja vielä asianmukaisella kalustolla! | ||||
|
11.10.2016 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö VR:n ensimmäisen ATK-pohjaisen paikanvarausjärjestelmän nimi ollut "RAP"? Vai oliko se vasta seuraavan sukupolven järjestelmän nimi ? | ||||
|
04.10.2016 14:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Rödby-Puttgartenissa ennen vanhaan sai vapaasti oleskella junakannella matkan aikana, jos siis matkusti matkustajajunalla joka kuljetettiin lautalla yli. Junakannelle otettiin junien lisäksi tavalisesti rekkoja ja busseja, mutta joskus myös henkilöautoja täyttämään kantta. Henkilöautoille pääsääntöisesti oli toinen kansi kerosta ylempänä. Käytäntö saattoi vaihdella toki lauttojen välillä. Kuvittelisin että samalla tavalla toimittiin myös Searaililla, paitsi että se ei kuljettanut matkustajajunia. | ||||
|
29.09.2016 14:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä kuvan ottaja oikein tarkoittaa "vuoden 1964 valintaoppaalla"? Kameratehtaan esite? Yliopiston tai jonkun oppilaitoksen kurssiopas, jotain armeijaan liittyvää vai mitä? |
||||
|
15.09.2016 09:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä käytössä tämä punavalkoinen liitevaunu oli? Vetikö sitä ajojohdontarkistusjunan punavalkoinen Dm7:sta muunneltu moottorivaunu vai joku Tka vai mikä? Noista "kaltereista" tuli mieleen, oliko Vankeinhoitolaitoksella myös lättähattujen liitevaunuja vai onko se pelkkä urbaani legenda? |
||||
|
12.09.2016 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö vetovaunussa ollut yhtään matkustajapaikkaa, vai oliko kokonaan tavara? Mitä reittiä tällainen juna kulki? Karjaa-Riihimäki-> ? |
||||
|
12.09.2016 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko muuten v 1975 vielä niin että "kemijärveläinen" eli P63 jakautui Tampereella kahtia että osa junasta (puumakuuvaunut?) kulki Haapamäen kautta ja osa Parkanon, vai kulkiko koko letka jo silloin Parkanon kautta? | ||||
|
01.09.2016 15:47 | Rainer Silfverberg | ||
| No miten oli Dm4:n ja vanhojen kiitojunien kanssa sitten? Oliko niiden akselipaino pienempi vai olivatko radat paremmassa mkunnossa? Tässä pari viikoa sitten oli juttua että Dm4-kiitojuna ajoi Helsingistä Savonlinnaan juuri Tpe-Hpm-Pm kautta. | ||||
|
26.08.2016 11:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Menee aiheesta sivuun, mutta moottoriteillä sai ajaa vuoteen 1973 asti niin kovaa kuin kärry kulki. Tavallisilla kanta- ja pääteillä oli kattonopeuskokeiluja 1968 -73 mutta varsinaisesti liikennemerkkejä jotka ilmoitti suurimman sallitun nopeuden alkoi ilmestyä teiden varsille vasta 1973. Kun energiakriisi alkoi 1974 tuli sitten kaikkialle 80 km/h rajoitus mutta se kumottiin kun öljyn saatavuuus alkoi parantua, ja palattiin vuoden 1973 rajoituksiin, mutta nitä alettiin alentaa niin että silloin kun itse ajoin ajokortin 1978 oli tavallisilla teillä rajoitus joko 80 km/h tai 100 km/h tien tasosta riippuen, kuten nytkin, poikkeuksena Lapin lääni jossa sallittiin vielä 1980-luvulla 120 km/h. Jos joku pystyy näkemään mitä tuossa kuvan "nopeusrajoitus päättyy" merkissä lukee niin voi päätellä onko kuva miltä vuosikymmeneltä. Säännölinen matkustajajunaliikenne Saarijärvelle taisi loppua 1980-luvun alussa ellen muista väärin. |
||||
|
24.08.2016 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Latvia, Bauska? | ||||
|
Kuvasarja: Iltaan liittyvät eksperimentit |
22.08.2016 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Opiskeletko ammattivalokuvaajaksi vai oletko jo? | ||||
|
19.08.2016 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| No se on bussivaunu tietenkin! | ||||
|
18.08.2016 13:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja mä taas väitän että Porkkanoiden ja sinisten teräsvaunujen penkkien ristiseläntuen muotoilussa oli eroa. Sinisten vaunujen eduksi. Tosin kokemukseni pidemmiltä matkoilta vain kakkoslukokassa joten ykkösestä en mene väittämään. | ||||
|
20.07.2016 17:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Syy on se että vaunut pitää olla yhteenkytkettyjä ennenkuin niitä voi liikutella raiteilla. Yhteeenkytkeminen suoritetaan metrovarikolla koska Vuosaaren satamassa ei ole mahdollisuutta siihen. | ||||
|
07.07.2016 13:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin sitä että se reitti on kyllä outo. Ymmärrän että on ollut tarvetta sellaiselle junalle Jyväskylään asti, mutta sieltä vielä Savonlinnaan? Olikohan kyseessä Dm-nelkkujen koeliikenteestä? Milloin muuten alkoi Dm8/9 liikenne Hki-Parikkala-Savonlinna? Oliko se jo 60-luvulla vai vasta 70-luvulla? |
||||
|
|
07.07.2016 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä en nyt oikein ymmärrä mitä järkeä on ollut ajaa moottorikiitojuna Helsingistä Haapamäen kautta Savonlinnaan. Eikö ne kulkenut jo siihen aikaan Parikkalan kautta? | ||||
|
28.06.2016 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Sielläpä juuri! | ||||
|
28.06.2016 10:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Koordinaatit ohjasivat jonnekin Ounasjoelle, Rovaniemen pohjoispuolelle. Rakentamatta jääneen Petsamon radan varrelle. | ||||
|
22.06.2016 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis kulkeeko se Koiviston (Primorsk) kautta? | ||||
|
|
21.06.2016 10:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin on Viipuriin tullut laiturikatos? | ||||
|
21.06.2016 10:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Lastočka enemmän taajama- vai kaukojuna? Niitäthän kulkee Pietarista Petroskoihin kanssa eli aika pitkiä matkoja. Millainen sisustus niissä on, onko myös ravintolaa tai kahvilaa? | ||||
|
05.06.2016 23:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo rinkulat generaattorin päällä turboahtimia? | ||||
|
26.05.2016 20:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ihan niin aikaisin, vaan 1990-luvun puolen välin jälkeen. Vaihtoehtoisia paikkoja Helsingin uudelle suursatamalle olivat Vuosaari ja Kirkkonummen Kantvik. | ||||
|
23.05.2016 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Kysyisin sellaista että onko 103-sarja kaksinajokelpoinen ja voiko sillä ajaa ohjausvaunullista junaa työntämällä? Onko kaksinajoa tai ohjausvaunuajoa ylipäänsä harrastettu, vaikka olisi teknisesti mahdollista? | ||||
|
26.04.2016 17:23 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n "Kemijärveläisessä" on sama palvelu. Eli oikeastaan mikä se palvelu oikein on, että joutuu sekä viemään että hakemaan suksensa erillisestä tavaravaunusta ja maksamaan siitä? Mä olen laittanut ne makuuhytin vuoteen alle. Polkupyörien kohdalla ymmärtäisin, ja moni onkin valittanut sitä että polkupyöräpaikkoja IC-junissa ei ole riittävästi. | ||||
|
25.04.2016 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva on siis Turusta, mutta kai sielläkin ajettiin työläisjunia. Se että matkustettiin umpivaunuissa ja kaikkein halvimmalla, tarkoitti siis että se vastasi "neljättä luokkaa" jos sellainen olisi VR:llä ollut. | ||||
|
|
24.04.2016 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n matkatavarapalvelua on moni ikävöinyt mutta siinä oli pari huonoa seikkaa: Toteutus oli äärimmäisen vanhanaikainen ja työläs ja matkatavaroita ei saanut chekattua sisään kuin ns perinteisiin pikajuniin. Yleensä se tarkoitti sitä että jos halusi varmistaa että tavarat ovat perillä silloin kun itse saapuu, ne piti lähettää jo edellisenä päivänä. Muistan kanssa nuo vaneriset lähetyslaput jotka sidottiin rautalangalla kiinni tavaraan. Helsingin asemalla oli vielä 1970-luvulla eri käsittelypaikat lähtevälle ja saapuvalle tavaralle, lähtevien oli asemahallin sisällä, saapuvien länsisiivessä. No, oikeastaan lentoasemillahan on niin vielä nytkin, joten ehkä Helsingin ja monen muun eurooppalaisen suurkaupungin päärautatieaseman matkatavarakäsittelytoiminnot ovat tomineet esikuvina lentokenttien vastaaville? Oma erikoisuus oli ns kansainvälinen matkatavara. Helsingistäkin pystyi lähettämään tavaraa minne tahansa Eurooppaa jonne junia kulki, ja pari kertaa tuli käytettyä sitä palvelua. Mulle ei koskaan auennut mitä reittiä tavara kulki koska ainoa junayhteys länsi-Eurooppaan kulki Tornion kautta. Jotkut kuitenkin puhuivat että matka ja kiitotavaraa olisi kulkenut myös Turun sataman kautta mutta miten, ei ole selvinnyt? |
||||
|
06.04.2016 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Muutamia tarkennuksia: - Tupakkalaki astui voimaan 1977. Sen jälkeen Hurut ovat olleet mainoksettomia. - Suomen markka ei ollut mikään vahva valuutta. Inflaatio oli 70-luvulla 10% vuosiluokkaa. Veturin mainoksessa Monzan hinta lienee todelliisudessa ollut 2,25 eikä 2,95. Monza-merkki taisi muutenkin olla aika lyhytaikainen, sillä haluttiin varmaan puffata moottoriurheilua vaikka juuri Monzan rata koitui vuonna 1973 ratamoottoripyöräilylupaus Jarno Saarissen kohtaloksi ja merkki ehkä lopetettiin juuri sen takia. - Dannyn "piilomainonta" on siinä tapauksessa ollut aika totaalista jos oma koirakin pitää nimetä savukemerkin mukaan? |
||||
|
31.03.2016 14:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun mä kävin siellä joskus 15 sitten niin siellä ei ollut muuta kuin tyhjä tila maalattialla, ja käytettyjä huumeruiskuja. Ei myyty lippuja tietenkään. Jatkoin pubikierrosta kaupungilla ennenkuin nousin Tallinnan junan kyytiin. | ||||