![]() |
13.02.2024 01:39 | Rainer Silfverberg | ||
Itävaltalainen mutta ei ÖBB:n. Jonkun paikallisradan, Wiener Lokalbahnen tai vastaavan, työveturi. 1920-luku. | ||||
![]() |
09.02.2024 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
Näitä kuvia Humppilasta JFR:n kaupallisen liikenteen ajalta ei ole koskaan liikaa! | ||||
![]() |
07.02.2024 10:36 | Rainer Silfverberg | ||
Onnistunut talvikuva, varsinkin värien osalta! | ||||
![]() |
06.02.2024 21:26 | Rainer Silfverberg | ||
Voisiko olla jotain naakkoja? | ||||
![]() |
06.02.2024 21:22 | Rainer Silfverberg | ||
Tässä olisi VR:lle sopiva kiskobussi, aitoa tsekkilästä laatua ilman lastentauteja! | ||||
![]() |
04.02.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko raiteella 5 ja 6 omat laiturit vai oliko ne jotain haararaiteita raiteista 2 ja 3? | ||||
![]() |
02.02.2024 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
Niiin on! Eikö kivipilareita ollut ollenkaan, vai muurattiinko ne vasta myöhemmin? |
||||
![]() |
31.01.2024 15:23 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! | ||||
![]() |
30.01.2024 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
Voisiko olla että talo jolla on halkopinot, on sen verran viereisen mäen ja sillan varjossa että aurinko ei paista tarpeeksi? | ||||
![]() |
26.01.2024 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
Lival? | ||||
![]() |
25.01.2024 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
Entä jos se onkin vaihettu ruotsalaisesta Y7:stä ? :D | ||||
![]() |
17.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
Alue Runeberginkadulta ja Hotelli Helkasta länteen oli pitkään tyhjää joutomaata, Leppäsuon montuksi kutsuttu, jossa oli niin kauan kuin muistan huoltoasema, ja yleisesti ottaen autoja sikin sokin. Mutta ennen siellä oli toiminut kaasulaitos, en tiedä milloin se oli lopetettu. Monttu rakennettiin umpeen 2000-luvulla niin että satamaradan kuilua jatkettiin länteen. Kaasulaitoksen lisäksi paikalla on ollut joku puuhökkeli, ks https://www.finna.fi/Record/hkm.5362A073-C6CD-4E71-87F5-4A711C2834F5?imgid=1 Arvoituskuvan tehdasta oikealla ei näy missään, ei kartoissa eikä kuvissa. Eikä paikall aole ollut rautatievaihteita. Jätkäsaari/Ruoholahti taas on todennäköisempi paikka mutta kuvan valkoinen kerrostalo vaikuttaa korkeammalta kuin Ruoholahdenkatu 26. Kortteli siitä etelään oli matalien puuhökkeleiden kortteli ja Valion tehdas näkyy kartoissa korttelin jälkeen. Kuva siis otettu itään päin Jätkäsaaresta. |
||||
![]() |
16.01.2024 19:19 | Rainer Silfverberg | ||
Hietalahden tori on yksi mahdollisuus, mutta oikealla olevien talojen pitäisi olla punatiilisiä (Koffin panimo). Onko ne voinut olla vaaleiksi rapatuja joskus? Mutta ei se nyt sekään voi olla koska satamarata meni sillalla eikä torin vierestä. |
||||
![]() |
16.01.2024 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
Mun täytyy sanoa aika vanhana syntyperäisenä stadilaisena että en olisi tunnistanut hotelli Helkaa. Eikö rautatien pitäisi kulkea tasoa alempana kuin nuo rakennukset? | ||||
![]() |
16.01.2024 14:56 | Rainer Silfverberg | ||
Itse kun kävin oppikoulua 1970-luvulla niin jotkut luokkakaverit kulkivat junalla, niin heidän ei tarvinnut sentään joka kuukausi hakea todistus koulusta, vaan sama läpyskä oli voimassa ainakin koko vuoden. Mulla oli todistus Matkahuollon bussilippuja varten ja sama juttu. Matkahuollon liputhan olivat kuponkeja 50 lipun vihossa ja kun niitä osti sitten riittävästi niin eivät loppuneet kesken esim jouluna. Syksyllä ja keväällä kuljin polkupyörällä aika usein niin bussilippuja jäi yli vapaa-ajan matkoja varten. |
||||
![]() |
16.01.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
Siihen akaan opiskelijalippuja sai ostaa vain 2. luokkaan ja niiden ostamista rajoitti että sai ostaa vain opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välille ja menolippu oikeutti "ilmaiseen paluumatkaan". Kesäaikana ei myöskään saanut alennusta. Aina lukukauden alussa ensimmäistä matkaa varten piti hakea oppilaitoksen kansliasta todistus joka niitattiin lippuun kiinni kun sen osti. Muina kertoina riitti että opiskelijakortissa oli lukukausitarra. Joskus 1986-87 paikkeilla muutettiin sääntöjä että opiskelija sai ostaa 50% alennuksella millaisen tahansa lipun minne tahansa Suomea ja muistaakseni ympärivuotisesti. Muutokselle oli kovat paineet Matkahuollon ja Finnairin suunnalta joilla oli opiskelija-ystävällisempi hinnoittelu. |
||||
![]() |
16.01.2024 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
Tuo että miksi on niin monta leimaa selittyy sillä että opiskelijalippu oli meno-paluu vaikka siinä luki meno. Aika kallis lippu kuitenkin, siihen aikaan 113 mk oli iso raha. |
||||
Kuvasarja: Malmiradan rikkoutuminen 15 km:n matkalla |
11.01.2024 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
Heino dokumentti, hyvä kun pääsit paikan päällä käymään! Tuttua seutua mullekin mutta siitä on 36 vuotta aikaa. | ||||
![]() |
10.01.2024 23:41 | Rainer Silfverberg | ||
Muuten onko Hanko-Karjaa junissa normaalisti konnaria mukana ollenkaan? | ||||
![]() |
10.01.2024 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko Hangon aseman lepohuone vielä käytössä kun kiskobussilla ajettiin? Yksi mahdollisuus on että yöpyvät jossakin hotellissa, esim Nurmeksen kiskobussin miehistö yöpyy Nurmeshovissa. Sitten on tietysti mahdollisuus että joku asuu peräti Hangossa. |
||||
![]() |
09.01.2024 19:25 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko tämä silta ennen metron aikakautta tavallinen rautatiesilta? Muistan kun kävin Portossa 1985 niin kaukojunat Lissaboniin sekä Espanjan suuntaan lähtivät asemalta joka oli joen pohjoisrannalla, ja ylittivät aika pian sitten joen, mutta oliko silta juuri tämä, en muista. | ||||
![]() |
09.01.2024 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
Kylläpä on vaikeaa. Luulen että "Hanko-Pohjoinen /Hangö Norra" on myös kaupunginosan nimi eikä pelkästään aseman, eli kaupunginosan nimi on vanhempi. Viiva suomenkielisessä nimessä voi selittyä kirjoitussäännöillä, vrt Pohjois-Haaga / Norra Haga. | ||||
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01.2024 00:59 | Rainer Silfverberg | ||
Milloin muuten kulki ennen tätä viimeksi vuoroliikenteen suora matkustajajuna Hangon ja Helsingin välillä? Mun muistikuva on 1980-luvulta, mutta milloin tarkemmin? Se kulki vain sunnuntai-iltoina edestakaisin, ja koostui parista, kolmesta Dv12 vetämästä matkustajavaunusta. | ||||
![]() |
09.01.2024 00:52 | Rainer Silfverberg | ||
Iso alkukirjain iilmansuuntatarkenteessa on yleinen nimeämistapa Ruotsissa joten kieliopillisesti se on oikein. Vrt Stockholm Östra. Se on sitten makuasia tulkitseeko sen Suomessa väärin kirjoitetuksi jos ei ole linjassa suomenkielisten asemanimien kanssa. Ei taida junat suistua raiteielta sen takia. Joku robottiaboneuvoon asennettu tekoälysovellus voi toki mennä sekaisin.? | ||||
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 15:19 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä raideleveys on Porton raitioteillä? | ||||
![]() |
07.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
Tyylikäs muotoilu. Harmi että jäi ainoaksi lajissaan. | ||||
![]() |
06.01.2024 00:13 | Rainer Silfverberg | ||
Tarkoitat varmaan Senator ja Komet -niveljunia. Niiden heikkouksista olen lukenut johtuneen moottoreista. Niistä jatkokehitettiin VT 11 moottorikiitojuna jota käytettiin TEE liikenteessä. | ||||
![]() |
03.01.2024 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
Täytyy muistaa että Talgo omisti yhteen aikaan koko Transtechin. Joissakin VR:n 2-kerrosvaunuissa on Talgon valmistajalaatta. Ja tekihän Talgo myös "Tango" -nimisen 2-kerros prototyyppijunan jossa oli yksi akseli vaunua kohti, jota yritti myydä VR:lle | ||||
![]() |
31.12.2023 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
Burmeister & Wain rakensi Tanskan DSB:lle myös dieselvetureita, ainakin sarjan MW https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MW&typenr=, sekä toimitti moottorit MY-protosarjalle https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MY&typenr=1 | ||||
![]() |
30.12.2023 16:53 | Rainer Silfverberg | ||
Olen matkustanut tällaisella Lissabonista Madridiin. Muuta nopeaa päiväjunaa ei ollut. Matka kesti n 10 tuntia. Ainoa hyvä puoli oli ilmastointi. Ravintolavaunua ei ollut, oli vain kioski josta sai ostaa snacksejä tyyliin tortilloja. Rata kiemurteli aavikkomaisten seutujen läpi. Jossain pikkukylässä pysähdyttiin jossa meiniki oli kuin 1800-luvulta. Maalaiset nousuvat kyytiin ja matkustivat pari asemaväliä. |
||||
![]() |
29.12.2023 15:28 | Rainer Silfverberg | ||
Jompikumpi norski kyseessä. Taitaa olla Märklinin tai sikäläisen Electrotrenin 3-kiskorata. Kiskobussi on ainakin RENFEn väreihin maalattu, muuten kalusto on vähän joka puolelta maailmaa. | ||||
![]() |
26.12.2023 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
Niissä on se ero että flygmaskin on aina moottoroitu lentämiseen tarkoitettu kone, voi olla lentokone tai helikopteri, flygplanissa on aina siivet ja voi olla sekä mooottori- että purjelentokone. | ||||
![]() |
25.12.2023 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
Sinänsä mulle uutta että "Transalpin" -mallisilla kiitojunilla on ajettu myös Salzkammergutbahnilla. | ||||
![]() |
25.12.2023 17:55 | Rainer Silfverberg | ||
Kuuluiko koko Forssa Tammelaan silloin kun rata rakennettiin? | ||||
![]() |
24.12.2023 00:57 | Rainer Silfverberg | ||
Jutut senkun paranee! Stefanin siitä kun virkaintoinen tullimies ei meinannut päästää Sveitsistä takaisin kotiin on paras tähän asti! | ||||
![]() |
22.12.2023 17:41 | Rainer Silfverberg | ||
Olisiko Basel Bad Bf? | ||||
![]() |
21.12.2023 11:58 | Rainer Silfverberg | ||
Tämä lienee ollut SJ:n ensimmäinen yksivaihevirralla kulkeva sähköveturi. Kuva tästä löytyy vanhasta ruotsalaisesta tietosanakirjasta. | ||||
![]() |
20.12.2023 21:08 | Rainer Silfverberg | ||
Jos on Schwartzkopffin tenderi niin se on aika lailla samanlainen kuin preussilaisessa P8 veturissa, joka myöhemmin tunnettiin Br 38 -sarjana. | ||||
![]() |
20.12.2023 21:04 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä tuo musta rakennelma takana olevan mansardikattoisen talon edessä on? Näyttää aivan kuin siellä seisoisi letka avonaisia tavaravaunuja, vaikka tuskin ovat. Kummalla puolella rataa tämä asemarakennus muuten oli? |
||||
![]() |
19.12.2023 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
Onko tuota alarivillä esiintyvää raskasta "ЧC2" -sähköveturia todella myyty muuallekin kuin Neuvostoliittoon? Enpä usko, tai ei ainakaan kori mahtuisi kulkemaan? | ||||
![]() |
17.12.2023 21:05 | Rainer Silfverberg | ||
No siinäpä se! | ||||
![]() |
17.12.2023 18:18 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä talonpoikaismarssissa kiehtoi helsinkiläisiä niin paljon että piti sankoin joukoin asemalle tungeksia? | ||||
![]() |
17.12.2023 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
Se että kellään ei ole ylioppilaslakkia, vaan stetsonit, viittaisi talonpoikien kokoontumiseen. Ellei kuva sitten ole otettu myöhemmin syksyllä. | ||||
![]() |
16.12.2023 16:34 | Rainer Silfverberg | ||
Mitä virkaa tuo taustalla näkyvä VR:n puukorinen matkustajavaunu tekee? Seisooko se omilla pyörillään? | ||||
![]() |
16.12.2023 00:27 | Rainer Silfverberg | ||
Eikö ne tullut Ariadne laivalla Eteläsatamaan? | ||||
![]() |
15.12.2023 21:50 | Rainer Silfverberg | ||
Jussi L. : Ei kai ylioppilaslakkia käytetty muutoin kuin touko-syyskuussa, siihen oli tarkat säännöt? Hannu P. : Kolmas luokka poistui kesäaikataulun myötä 1956. Jorma R.: Minä vuonna Voroshilov kävi Suomessa? Olisiko virkavalta antanut kiivetä vetureiden päällä valtionpäämiehen vieraillessa? Olisiko ollut joku muu VIP-vieras kyseessä? Filmitähti, olympiavoittaja ? |
||||
![]() |
14.12.2023 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
Tapahtuihan noilla raja-asemilla siihen aikaan tullausta, joka ikinen nyssäkkä syynätiin läpi, ja pitihän virkavallan varmistaa ettei rajaa ylitä kaiken maailman anarkistit ja sapotöörit, että piti olla hehtaarihalli jossa matkustajat odottavat. Nykyään kansainvälisen liikenteen lentoasemakompleksit ajavat samaa asiaa. Mutta arkkitehtuuri oli mahtipontista. | ||||
![]() |
12.12.2023 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
Onko tästä tunnelista ollenkaan portaita laitureille? Jos ei ole niin ei sitä oikein voi kutsua "asematunneliksi". | ||||
![]() |
11.12.2023 22:10 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko tämä vaunu tarkoitettu voin tai margariinin kuljetukseen vai miksi täällä keskustellaan" Suvikullasta"? | ||||
![]() |
09.12.2023 16:43 | Rainer Silfverberg | ||
Olympiaterminaali valmistui Helsingin olympialaisiksi 1952 ja sitä alkoivat käyttää ulkomaanliikenteen matkustajalaivat, pääosin Suomen Höyrylaiva Oy:n mutta myös Boren ja ruotsalaisen Svean Tukholman laivat ja mahdollisesti jotkut saksalaiset, tanskalaiset ja neuvostoliittolaiset varustamot. Varustamot SHO, Bore ja Svea alkoivat käyttää brändinimeä Silja Line ruotsinlaivoistaan 1970-luvun alussa. Oli myös olemassa varustamo Silja mutta se liikenöi vain Turusta Tukholmaan ja Norrtäljeen ja sulautui näiden kanssa. Viking Line alkoi ajaa Helsinkiin vasta 1975 paikkeilla, ja niiden terminaali oli Katajanokan pohjoispäässä lähellä Uspenskin katedraalia. Katajanokan nykyinen terminaali rakennettiin aluksi vain Finnjetiä varten kun se aloitti liikenteen 1977, mutta Viking Line siirtyi sinne joskus 1980-luvulla. Ja Helsinkiin ei ole valitettavasti koskaan ajettu laivapikajunia. Jos olisi tiedetty että Viro itsenäistyy ja alkaa kulkea monta laivaa päivässä niin olisi ehkö voitu Olympiaterminaalille tai Katajanokalle jopa ajaa mutta se mahdollisuus menetettiin kun rata oli jo purettu. |
||||
![]() |
08.12.2023 21:27 | Rainer Silfverberg | ||
Asiasta toiseen, oliko Santeri Nuorteva Kerttu Nuortevan (neuvostovakooja 2. maailmansodan aikana) isä? |