Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.07.2025 09:33 | Panu Breilin | ||
| Isompien tehtaiden osalta kehitys on tainnut olla suurin piirtein se, että 1950-luvulla tehtaalta lähti vaikkapa 20 Gb-vaunullista tavaraa päivässä määränpäänä lähin järjestelyratapiha. Sieltä esim. 10 vaunua jatkoi vientisatamaan ja 10 vaunua sekalaisiin muihin määränpäihin. Nykyään taas sitten samalta tehtaalta lähtee esimerkiksi 20 Sim-vaunullista tavaraa kokojunana suoraan vientisatamaan ja pienemmät muiden määränpäiden erät taas menevät kuorma-autoilla. Toki nykyäänkin eräillä tehtailla on vaunukuormakuljetuksia, mutta toisaalta aika paljon on sellaisia isojakin tehtaita mistä ei enää tule eikä lähde mitään junalla. |
||||
|
|
04.07.2025 19:52 | Panu Breilin | ||
| Junaliikenteen kilpailukyky tavarankuljetuksissa suhteessa maantieliikenteeseen on heikentynyt lähes jatkuvaa tahtia viimeiset noin 100 vuotta. Eli aina siitä lähtien, kun kuorma-autot alkoivat yleistyä. Ainoana merkittävänä poikkeuksena sota-aika, jolloin kuorma-autoliikenne ei olosuhteiden pakosta juuri pystynyt toimimaan. Ensin rautateiltä hävisivät asteittain kappaletavarakuljetukset, ja sittemmin myös vaunukuormakuljetukset ovat hävinneet lähes kokonaan. Jäljellä on lähes pelkästään kokojunaliikennettä. Jos sama kehitys jatkuu, niin jossain vaiheessa kokojunaliikennekin hävinnee tyystin? Kysymys on, että voisiko kehityksen jotenkin kääntää tai edes pysäyttää. Rautateiden toiminta on tehostunut todella paljon vuosikymmenten mittaan, mutta ilmeisesti maantieliikenteen puolella tehostumiskehitys on sitäkin voimakkaampaa. |
||||
|
04.07.2025 18:29 | Panu Breilin | ||
| Tuollaisilla asiaton oleskelu kielletty -kylteillä yleensä viitataan siihen, että alueelle jäädään pidemmäksi aikaa oleskelemaan ja oleskellessa aiheutetaan häiriötä esimerkiksi metelöimällä. Tehdasalueilla käyminen (vaikkapa rautateitä kuvaamassa ollessa) on ihan laillista ilman lupaa, kunhan ei mene tehtaan aidatulle piha-alueelle. Aitaamattomat piha-alueet ja myös aidatut metsäalueet ja joutomaa-alueet ovat laillisia oleskelupaikkoja. Tämä myös siinä tapauksessa, vaikka paikalla olisi esimerkiksi kyltti "tehdasalue, pääsy kielletty" tai vastaavaa. Luonnonsuojelulaki itse asiassa kieltää sellaisten kulkemista rajoittavien kieltotaulujen asettamisen joille ei ole laillista perustetta. |
||||
|
|
04.07.2025 10:29 | Panu Breilin | ||
| Eihän siihen mitään lupaa tarvitse, että tästä parkkipaikalta kuvaa. Tehtaan aidatulle piha-alueelle meno olisi sitten eri asia. | ||||
|
Kuvasarja: Rappiota Seinäjoella |
03.07.2025 10:42 | Panu Breilin | ||
| Tibnorin terästuotetehtaalle on vielä liikennettä Seinäjoella. https://vaunut.org/kuva/165742 | ||||
|
03.07.2025 10:36 | Panu Breilin | ||
| Kovasti on tuo päivystystoimintakin muuttunut Kokkolassa ja Ykspihlajassa. Liikenteen vilkkaimpina vuosina, kun pellettiä, pasutetta yms. kulki runsaasti taisi usein olla puolenkymmentä päivystäjää hommissa samaan aikaan. | ||||
|
03.07.2025 10:30 | Panu Breilin | ||
| Siinä on JT-tyyppisen kiskonkiinnityksen jousiosa hajonnut. | ||||
|
03.07.2025 10:25 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla 80-luvulta peräisin tämä näyttely. | ||||
|
30.06.2025 22:26 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuo silta on ollut jatkuvasti auki käännettävissä ja on sitä vieläkin. Alkuperäinen 1930-luvulta peräisin ollut kääntökoneiston sähkötekniikka uusittiin vajaat 10 vuotta sitten ja sen ansiosta silta voidaan nykyisin kääntää kauko-ohjauksella. | ||||
|
29.06.2025 20:53 | Panu Breilin | ||
| Ruokosuon liikenteen vaunuja toimitetaan konepajalle T4036:ssa. Silloin kun näin tapahtuu niin T4036 tekee pysähdyksen Pieksämäki tavarassa. Vaunujen palautus Ruokosuolle puolestaan tapahtuu keskiviikkoaamuisin välillä Pieksämäki lajittelu–Ruokosuo kulkevassa T4133:ssa. | ||||
|
27.06.2025 21:17 | Panu Breilin | ||
| Tämä on tehtaan vanhan puolen raide. Tehtaan uudelle puolelle ja satamaan menevät raiteet ovat tuolla sepelikasan takana. Satamaraiteen erkanemisvaihteen vaihdelevy näkyy sepelikasan oikealla puolella veturin edessä. | ||||
|
27.06.2025 21:03 | Panu Breilin | ||
| Syksyllä 2013 tänne Valmetille (silloiselle Metsolle) ainakin oli vielä liikennettä. Kyseessä olivat ilmeisesti tehtaan tuotteiden toimitukset itärajan taakse. Itselleni on jäänyt se käsitys, että jossain vaiheessa tuon jälkeen Valmetin/Metson tehtaan tuotanto olisi muuttunut siten, ettei rautatiekuljetuksille enää olisi ollut kysyntää. Ja joka tapauksessa tuolloin 2012–2013 kieppeillä VR:n asenne yksittäisten vaunujen ja pienten vaunuryhmien hakuun teollisuusraiteilta muuttui yhä negatiivisemmaksi myös idän liikenteen osalta. Eli kohtuullisella todennäköisyydellä voisi veikata, että nuo syksyn 2013 kuljetukset olisivat saattaneet jäädä viimeisiksi. |
||||
|
18.06.2025 00:00 | Panu Breilin | ||
| Aluksi tämä oli oma itsenäinen linjavaihteensa nimeltä Starckjohann Steel. Linjavaihde avattiin 16.8.1999 ja 1.12.2005 alkaen se on ollut osa Lahden liikennepaikkaa. | ||||
|
11.06.2025 08:30 | Panu Breilin | ||
| Keuruu | ||||
|
04.06.2025 23:50 | Panu Breilin | ||
| Museoitu puhelinlinja tuo periaatteessa on, mutta ei taida oikein olla tahoa joka sitä säännöllisemmin pitäisi kunnossa. Erinäisten omaisuuden jakojen seurauksena se oli ainakin joskus aiemmin 2000-luvulla jonkin yksityisen yhtiön omistuksessa, ja jos en väärin muista, niin jonkun kerran yhtiö taisi käydä pylväitä oikomassakin, mutta voi olla, että edellisestä oikomiskerrasta on jo aikaa. |
||||
|
04.06.2025 23:33 | Panu Breilin | ||
| Lähinnä kumipyörillähän nuo polttoaineet kotimaan liikenteessä tunnetusti kulkevat. Junakuljetus on vaan muutamalla runkoreitillä missä ei kovin paljoa yllätyksiä ole ollut tarjolla, vaikka hiukan vaihtelua onkin ajoissa milloin junia kulkee. Armeijalle polttoaineita kulki joskus vaunukuormaliikenteenä (viimeisenä Kauhavalle), mutta siitä on jo pitkä aika. | ||||
|
01.06.2025 16:40 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirjan mukaan Ykspihlajassa ei ensin ollut erillistä asemarakennusta lainkaan, vaan asema toimi satamakonttorissa. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1903 ja sitä laajennettiin noilla korkeilla sivupäädyillä 1908. Aseman alkuperäinen piirustus näyttää muistuttaneen aika paljon Knut Nylanderin suunnittelemaa Oulun radan pysäkkiä (https://vaunut.org/sarja/6237 ), mutta on ollut kuitenkin hiukan erilainen, mm. rakennuksen päädyissä on ollut kapeampi "siipiosa" molemmissa päissä eikä vain toisessa. Saman kirjan mukaan asema muutettiin miehittämättömäksi 1973 ja asemarakennus purettiin 1984. |
||||
|
01.06.2025 15:41 | Panu Breilin | ||
| Voisiko toinen juna olla ollut sotilasjunissa käytettyjen rekkavaunujen ja/tai muiden avovaunujen (Kbp, Rmm, Rmmn) siirto etelästä? Sotilasjuniin liittyvät vaunujen siirrot on piilotettu avoimesta datasta samalla tavalla kuin varsinaiset sotilasjunatkin. | ||||
|
01.06.2025 15:34 | Panu Breilin | ||
| 2565 on romutettu mutta 2563 on vielä liikenteessä. | ||||
|
01.06.2025 15:32 | Panu Breilin | ||
| Tässä kaaviossa ei ole vuosilukua. Selvästi kyseessä on vanha kaavio jota on asteittain päivitetty. Uusin helposti tunnistettava asia kaaviossa on 1960 valmistunut uudemman veturitallin viimeinen laajennusosa (lättien huoltoa varten tarkoitettu halli). Toisaalta kaaviossa ei konepajan alueella näy uutta keskusvaraston rakennusta ja sille johtanutta raidetta jotka valmistuivat 1962. 1960-luvulla Pieksämäelle valmistui mm. uusi tavararatapiha (rakennustyöt tehtiin vuosina 1962-1967) ja konepajalle tehtiin uutta päärakennusta (1964-1970). |
||||
|
30.05.2025 21:46 | Panu Breilin | ||
| Nuottasaaresta ollaan tulossa. | ||||
|
29.05.2025 15:11 | Panu Breilin | ||
| Yleensä noissa iltaisin kulkevissa Jyväskylä–Pieksämäki-raakapuujunissa on sähköveturi. | ||||
|
|
29.05.2025 10:57 | Panu Breilin | ||
| Viime aikoina Keitelepohjasta tulleiden junien vaunustojen määränpäät näyttäisivät olleet seuraavat: 7.4. Kommila, 10.4. Inkeroinen, 17.4. Imatra tavara, 14.5. Kommila, 18.5. Oulu, 21.5. Uimaharju, 22.5. Oulu. Joka kerta on kuljettu Pieksämäen kautta, siis jopa Ouluun mennessä. Kannonkoskelta tulleet junat taas näyttävät päätyneen enimmäkseen Kuusankoskelle ja Lauritsalaan. 6.5. kulkeneen junan runko on mennyt Kommilaan. |
||||
|
Kuvasarja: Hevossaaren radan nykytila |
19.05.2025 23:32 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti paneelitehtaalta on ollut runsaasti vientiä Neuvostoliittoon: https://vaunut.org/kuva/62795 Eli sen perusteella voisi päätellä myös raideliikenteen paneelitehtaalle olleen ennen Neuvostoliiton kaatumista suhteellisen vilkasta? Vuoden 1996 ja 1999 ilmakuvissa paneelitehtaan kohdalla läntisellä raiteella (sillä joka ei kulje lastauskatoksen ali) näkyy pitkät vaunuroikat. Toki voi hyvin olla, että vaunut ovat olleet siinä vain seisonnassa. Mitä kaapelitehtaaseen tulee, niin sen portista rata on mennyt sisälle: https://vaunut.org/kuva/62798 Mutta liekö tehdas käytännössä käyttänyt kuljetuksia? |
||||
|
19.05.2025 22:58 | Panu Breilin | ||
| Nämä pienet neliskanttiset peltikuoriset loppuopastelyhdyt lienevät sen verran uusia, ettei niitä taida olla ollut punavalkoisina? https://rautatiemuseo.finna.fi/Search/Results?lookfor=loppuopaste&type=AllFields |
||||
|
19.05.2025 22:45 | Panu Breilin | ||
| VR:n 125-vuotishistoriikin mukaan Plasser & Theurer Mainliner Duomatic 07-32 on hankittu vuonna 1972. | ||||
|
17.05.2025 14:56 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kyllä hieno sommittelu ja syvyysvaikutelma. | ||||
|
Kuvasarja: Kolman soraraide |
13.05.2025 23:02 | Panu Breilin | ||
| Siis näitä soraraiteitahan oli kaksi erillistä. Tämän kuvasarjan esittämä raide joka haarautui Kolman ratapihalta ja toinen raide joka haarautui Pasalan vaihteelta Kolman ja Huutokosken välisellä linjaosuudella. Pasalan vaihteelta haarautunutta soraraidetta (jota näyttää myös kutsutun Kolman soraraiteeksi) hyödynnettiin VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan jo 1913, kun rataosaa Varkaus-Huutokoski-Pieksämäki sorastettiin ja seuraavana vuonna yhdessä Parkumäen soraraiteen kanssa, kun rataosaa Huutokoski-Savonlinna sorastettiin. Vuoden 1952 ilmakuvassa Pasalan sorakuoppa näkyy pitkäaikaisesta käytöstä johtuen jo osittain metsittyneenä. Pasalan vaihteelta haarautunut soraraide purettiin ilmeisesti joskus 2000-luvun alkuvuosina. Pasalan sorakuopassa on nykyäänkin kaksi tavaramakasiinia joista ainakin toiselle on ollut raideyhteys: https://vaunut.org/kuva/39071 Nämä tavaramakasiinit olivat olemassa jo ainakin vuonna 1952. Tämä Kolman ratapihalta haarautunut soraraide näkyy vuoden 1952 ilmakuvassa sekä suurin piirtein samalta ajalta olevassa päiväämättömässä ratapihakaaviossa. Vuoden 1952 ilmakuvassa kyseisen soraraiteen luona oleva sorakuoppa ei näytä juuri sen laajemmalta kuin nykyisinkään, mutta metsää on hakattu pois kuopan kaakkoispuolelta (oletettavasti suunniteltua soranottoa varten joka ei kuitenkaan toteutunut). Kuopan lounaispuolella taas näkyy suurehkoja rakennuksia jotka lienevät palvelleen vankileiriä. |
||||
|
Kuvasarja: Kolman soraraide |
11.05.2025 14:43 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1973 peruskartassa tätä raidetta ei näy. | ||||
|
09.05.2025 23:11 | Panu Breilin | ||
| Osa tuon Pendolinon vaunuista on ollut jo ainakin syksystä lähtien nostettuina siirtotelien varaan. Liekö kenties niin, että vaunujen ollessa tuolla tavalla ylhäällä on niiden alustoista helpompi purkaa varaosia? | ||||
|
08.05.2025 17:18 | Panu Breilin | ||
| Tämä sairaala-alueen 500-millinen rataverkosto oli käytössä vuosina 1904–2011. Loppuvuosina junia käytettiin apuna ruokakärryjen jakelussa laajan alueen eri rakennuksiin, mutta alun perin junilla oli kuljetettu ainakin myös tekstiileitä/pyykkiä ja polttoaineita. Youtubesta löytyy vuonna 2009 kuvattu video missä näkyy radan liikennöintiä, mm. sitä kun ruokakärryillä lastattuja vaunuja jaellaan eri rakennusten pistoraiteille: https://www.youtube.com/watch?v=gcCybrLDA20 |
||||
|
08.05.2025 17:03 | Panu Breilin | ||
| Olettaisin, että myös Sps-vaunuissa taarapainoon vaikuttaa se, että minkä tyypin vaunu kukin vaunu on ollut ennen muutostyötä raakapuuvaunuksi. Alustat eivät ole identtisiä. Spar- ja Spa-vaunuissa toki myös automaattikytkin/-kytkimet tuovat lisäpainoa. |
||||
|
08.05.2025 16:52 | Panu Breilin | ||
| Hieno juttu, että radan liikenne monipuolistuu eikä myöskään enää ole vain yhden tehtaan varassa. | ||||
|
08.05.2025 16:50 | Panu Breilin | ||
| Öljyvaraston purkamisen taustalla on vuodenvaihteessa päättynyt vuokrasopimus. Ennen vuokrasopimuksen päättymistä varasto ilmeisesti ehti olla 13 vuotta vailla käyttöä. https://yle.fi/a/74-20107965 | ||||
|
08.05.2025 16:38 | Panu Breilin | ||
| Nämäkin veturit ovat nykyään kaikki kolme hylättyjä. | ||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05.2025 16:37 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Radan varrella -kirjan mukaan sekä Metsäkylä että Liikkala olivat Knut Nylanderin piirustuksilla (eli käytännössä tämän piirustuksen pohjalta) tehtyjä. Ja myös Liikkala oli laajentamaton. Korjasin tekstin. | ||||
|
25.04.2025 12:16 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti ovat katsoneet tämän kentän olevan täynnä, koska uusimmat 10 radan sivuun nostettua veturia (2602, 2617, 2621, 2623, 2630, 2635, 2647, 2733, 3208 ja 3211) on sijoitettu konepajan alueen länsiosaan. Radan sivuun nostettujen veturien ja Dm12-moottorivaunujen yhteismäärä konepajalla on 75. |
||||
|
21.04.2025 16:27 | Panu Breilin | ||
| Alkujaanhan tässä oli raiteita, kunnes 1920-luvulla halli rakennettiin uudelleen ja siitä tuli odotushalli. | ||||
|
19.04.2025 19:11 | Panu Breilin | ||
| Kuva raiteen 324 erkanemisvaihteesta: https://vaunut.org/kuva/173941 Sähkörataportaaliin on näemmä unohtunut kyseistä raidetta koskenut vanha nopeusrajoitusmerkki (sn 15 km/h). |
||||
|
19.04.2025 18:59 | Panu Breilin | ||
| Henkilökunta taitaa noita valmistajanlaattoja ja kylkinumeroita ottaa itselleen. | ||||
|
19.04.2025 18:52 | Panu Breilin | ||
| Aikataulujen mukaan tämä T 53681 kulkee Hangosta Riihimäelle, mutta yleensä se on peruttuna Hangon ja Kirkniemen väliseltä osuudelta. Silloin kun se on tuolta väliltä peruttu, niin välillä Hanko–Riihimäki kulkee veturisiirto missä voisi kuvitella tulevan veturi tähän junaan. 14.4. on kuitenkin jostain syystä kulkenut myös toinen veturisiirto Kirkniemeen ennen tämän junan lähtöä, eli VET 11290 Riihimäki–Kirkniemi. Sille on tehty aikataulu 9.4, kun taas Hangosta tulleelle veturisiirrolle VET 11781 on aikataulu tehty vasta 14.4. puolilta päivin. Sr1-vetureita pystyy käyttämään kaksinajossa vain silloin jos ne ovat peräkkäin (koska kaksinajoa varten pitää olla erillinen kaapeliyhteys mikä liitetään veturin keulassa VR-logon alla olevan luukun taakse). Sr1-veturien laittaminen kaksinajoon on muutenkin aika monimutkainen ja aikaavievä toimenpide. Eli kun on ollut kaksi kuljettajaa junassa, niin olisiko ajansäästön vuoksi tehty niin kuin kuvassa on, että Sr1-vetureita ajetaan erikseen. |
||||
|
15.04.2025 09:25 | Panu Breilin | ||
| Bucyrusta ei tuotu Leppälahteen vaan siellä oli ympäri kääntyvää mallia oleva Orenstein & Koppel. | ||||
|
15.04.2025 09:22 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1968 Rautatietilaston mukaan Kuopion ratapihalla oli pääraiteessa K30-kiskotus. Linjaraiteella pohjoisen suuntaan sen sijaan oli K54 ja linjaraiteella etelän suuntaan K43. Suojastus tuli Kuopion seudulle vasta kauko-ohjauksen rakentamisen yhteydessä 80-luvulla. Pieksämäki-Kuopio-kauko-ohjaus valmistui 1983 ja Kuopio-Iisalmi 1988. Mekaanisia asetinlaitteitahan Kuopiossa oli vielä 2024 käytössä, ne jäivät täpärästi Suomen toiseksi viimeisiksi sellaisiksi Oulun jälkeen. Tuo rakenteilla ollut konepajan päärakennuksen laajennus ei jäänyt viimeiseksi. Päärakennusta laajennettiin sen jälkeen vielä 1972 (luoteiskulmasta), 1979 (lisäkerros rakennuksen katolle), 1980 (muuntamo- ja kaasukeskus) ja 1982 (laajennus pääraiteen varteen vuoden 1968 laajennuksen pohjoispuolelle). |
||||
|
14.04.2025 20:20 | Panu Breilin | ||
| Tuon kaavion ensimmäinen versio on valmistunut 2005, mutta myöhemmin kaaviota on päivitetty ja tuollaisenaan se vastaa vuoden 2011 tilannetta. Muuten jos on käyttöä ajantasaiselle raiteistokaaviolle Tampereelta tai muualta niin sellaisen voi pyytää itselleen Väyläviraston ratapiirustusarkistosta. Toimitus sähköpostitse ei maksa mitään. |
||||
|
14.04.2025 20:12 | Panu Breilin | ||
| Matkustajajunat eivät ole pysähtyneet Sieppijärvellä. Paikallisjunat eivät aikanaan kulkeneet kuin Pelloon asti, koska rata Pellosta Kolariin valmistui vasta 1965-1966. Ainoa matkustajaliikenne mitä Sieppijärven ohi on kulkenut on nykyinen vuonna 1985 alkanut yöjunaliikenne. | ||||
|
|
14.04.2025 20:02 | Panu Breilin | ||
| Taustalla näkyy metsittyneenä 28 metriä syvä Leppälahden maaleikkaus joka oli aikanaan ilmeisesti pohjoismaiden suurin maaleikkaus. Leikkauksen teko oli jättimäinen työmaa missä ensi alkuun oli nelinumeroinen määrä työntekijöitä kaivamassa maata lapiopelissä. Myöhemmin paikalle saatiin kaivinkone (Hullu-Jussi) ja muita apuvälineitä kuten kolme kapearaiteista höyryveturia joiden vetämänä maa-ainesta kuljetettiin leikkauksesta Leppäveden pengertyömaalle ja keinovalot yötyöskentelyä varten. Isoista panostuksista huolimatta Leppälahden leikkaus oli viimeisenä valmistunut kohta Jyväskylä-Pieksämäki-radalla. Kun keväällä 1918 ensimmäiset läpimenevät junat (valkoisten sotilasjunia) kulkivat radalla niin paikalla piti olla vielä jopa parisataa työntekijää pitämässä rataa puhtaana rinteiltä valuneesta maa-aineksesta. Leikkauksen teko vaati myös useampia kuolonuhreja, esimerkiksi työn alkuvaiheessa, kun maahan kaivettiin syviä kaivomaisia kaivantoja sen tarkistamiseksi millaista maa-ainesta (tai kalliota) olisi vastassa, sortui yksi tällainen kaivanto ja neljä työmiestä kuoli. Yli tuhat työmaan työntekijää oli mukana, kun kuolleita saatettiin viimeiselle matkalle Laukaan kirkolle. Työmaan työntekijöitä varten Leppälahteen myös rakennettiin tilapäinen työväentalo. |
||||
|
12.04.2025 18:18 | Panu Breilin | ||
| Gbln-vaunut tehtiin muutostyönä Gblk-vaunuista joita valmistettiin vuosina 1973-1980. Viime vuosikymmeninä on hyvin vähän tehty tavaravaunuja uudistuotantona. Lähinnä tuotanto on keskittynyt 60-, 70- ja 80-luvuilla valmistettujen vaunujen muutostöihin. Toisaalta ei oikein olisi konepajakapasiteettiakaan suurimittakaavaiseen vaunujen uudistuotantoon sen jälkeen, kun Pasilan konepaja lakkautettiin. |
||||
|
10.04.2025 15:45 | Panu Breilin | ||
| Kulkutietoviestien historiasta näkee noita kulkuaikoja. https://juliadata.fi/live/station?s=IMT§ions=1 Imatra T:n pääratapihan ja Harakan ratapihan välisen liikenteen näkee raideosuuksista 649 (läntinen raide) ja 648 (itäinen raide). Immolan raakapuuratapihan liikenteen näkee raideosuuksista V683 (eteläpää) ja V684 (pohjoispää). Liikenne sinne näyttäisi olevan aika sesonkipainotteista, eli välillä käydään hyvinkin usein, ja välillä taas liikenteessä on pitkiä taukoja (eli esimerkiksi yli kuukauteen ei käydä kertaakaan). Imatra T:stä Imatrankosken/Pelkolan suuntaan menevän liikenteen näkee esimerkiksi raideosuudesta V509. Liikenne sinne näyttää olleen myös sesonkipainotteista ja viime kuukausina aika hiljaista. Tämän vuoden puolella raideosuus näyttää varautuneen vasta kolme kertaa, eli kerran 17.1. ja kaksi kertaa 3.2. Marras- ja joulukuussa ei kertaakaan. |
||||
|
10.04.2025 15:14 | Panu Breilin | ||
| 80-luvulla valmistetuista Dv12-vetureista 2657 seisoo Pieksämäen varikolla varustettuna käytöstä poistamisesta kertovalla lapulla ja 2659 taas on radan sivuun nostettuna konepajan takapihalla. | ||||
|
09.04.2025 17:19 | Panu Breilin | ||
| Ainakin yhden tiedon mukaan tuolloin 2023 kyseessä olisi ollut lannoitteiden vienti. Liekö tämä sitten samaa vain jotain muuta. Tadds-vaunut on sinänsä tarkoitettu kalkin kuljetuksiin, mutta Tabd-vaunuihin kalkki taitaa olla liian raskasta kuljettavaa, kun ilmeisesti Tabd-vaunuun lastattava tavara ei saisi painaa enemmän kuin tonnin per kuutio. |
||||
|
06.04.2025 10:45 | Panu Breilin | ||
| Ratavartijoiden poistumisen historiaa: Suurimmillaan ratavartijoiden määrä oli 1910- ja 1920-luvuilla. Ajan myötä ratavartijoiden vastuulla olleita osuuksia pidennettiin, mikä vähensi ratavartijoiden tarvetta. Ratavartijoiden työtä helpottivat mm. lumenaurauksen siirtyminen koneelliseksi 1880-luvulta alkaen ja resiinoiden hankinta. Resiina tosin piti ratavartijoiden itse kustantaa 1940-luvulle asti (mikä usein johti resiinoiden epätoivoisiinkin pelastusyrityksiin junan tullessa). Virka-asunnossa asumisvelvollisuus poistui ratavartijoilta, asemapäälliköiltä, pysäkinhoitajilta, pumppukoneenkäyttäjiltä ja muutamilta muilta ammattiryhmiltä 1968, minkä johdosta monet vahtituvat voitiin sen jälkeen myydä tai vuokrata yksityiselle. 1970 uudistettiin ratavartijoiden työnkuvaa ja perinteinen osuusratavartijajärjestelmä poistui. Ratavartijan toimialueeksi tuli tällöin sama kuin heidän esimiehenään tähän aikaan toimineiden rakennusmestarien toimialue. Radantarkastustyössä toimiessa ratavartijan piti tällöin tarkistaa kulkuraiteet vähintään kerran viikossa, ja lisäksi kaikki raiteet yksityisraiteita myöten jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 1979 muutettiin ratavartijoiden nimike rataesimieheksi. Tällöin myös mm. poistuivat Rautatiehallituksen määräämät yleiset aikarajat radantarkastukselle ja asia jätettiin kulloisenkin rata-alueen päällikön tarkemmin määriteltäväksi. Nimikkeellä rataesimies oli työntekijöitä myös 1900-luvun alkupuolella, mutta siihen aikaan kyse oli eri työnkuvasta. Silloiset rataesimiehet hoitivat osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimivat myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena. |
||||