Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2024 17:44 | Panu Breilin | ||
| Itselleni on ainakin vahva käsitys jäänyt siitä, että kaikki Sp-sarjalaiset olisivat kierrätyksen tulosta. Kun näiden vaunujen alustoja katsoo, niin niistä näkee yleensä jo rakenteen puolesta, että minkä sarjan edustaja vaunu on alkujaan ollut. Esimerkiksi Oc-vaunuista muunnetuissa vaunuissa on laukaistavien sivupylväiden kolot jäljellä, Occ-vaunuista muunnetut ovat muuten samankaltaisia mutta ilman koloja ja Ohn-vaunuista muutetut ovat myös omanlaisiaan. Oc-vaunuja on alkujaan tehty 775 kpl, Occ-vaunuja 1249 kpl ja Ohn-vaunuja 666 kpl. Vuonna 2018 Occ-vaunuja on ollut jäljellä 339 kpl. Eli suurin piirtein matematiikka täsmäisi jo tästä. 2020-luvulla Pieksämäen konepajalta on valmistunut Snps-vaunuja. Sps-vaunuja valmistui viimeksi talvella 2018-2019. Silloin valmistuneet vaunut olivat muutoksia Fakks-, Tabkk-, Sgn-, Occ- ja Oc-vaunuista. |
||||
|
|
29.10.2024 15:38 | Panu Breilin | ||
| Liekö se sitten syynä, että koska Sp/Sps-vaunujen alustat on kierrätetty vanhoista vaunuista (Oc, Occ, Ohn ym.), niin muotoa ei ole saatu paremmaksi? | ||||
|
29.10.2024 15:33 | Panu Breilin | ||
| Kolarissa on kakkosraiteella laituri jäljellä nykyäänkin. Se on puureunainen samalla tapaa kuin Ylitornion ja Pellon laiturit, ja ulottuu noin asemarakennuksen kohdilta etelään. Laiturin sijainti näkyy esim. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/143102 | ||||
|
27.10.2024 14:55 | Panu Breilin | ||
| Ei näillä juuri muuta yhteistä ole Svs- ja BSvs-vaunujen kanssa kuin se, että (B)Svs-vaunuihin oli saatavissa säiliöitä jotka muodoltaan osittain muistuttivat näitä Silk-vaunujen säiliöitä. Svs-vaunuja valmistettiin 50-luvulla ainakin Hdk-vaunujen alustan pohjalle ja myöhemmin 70-luvulla ainakin Hkk-vaunujen alustan pohjalle. Niihin oli saatavissa eri tyyppisiä kuormatiloja (ns. suursäiliöitä) erilaisten jauheiden, nesteiden ja muun vastaavan irtotavaran kuljetusta varten. |
||||
|
23.10.2024 23:50 | Panu Breilin | ||
| Nykyään tässä kohtaa kasvaa metsä... | ||||
|
23.10.2024 23:48 | Panu Breilin | ||
| Alkuvuodesta 2023 Fenniarailin oli tarkoitus aloittaa raakapuun kuormaus Vihtarissa ja Heinävedellä siten, että osa vaunuista olisi lastattu toisella asemalla ja osa toisella. Tätä varten oli varattu aikataulut, mutta liikenne ei kuitenkaan toteutunut. | ||||
|
23.10.2024 23:36 | Panu Breilin | ||
| Onhan tässä se ero Suomeen, että Suomessa vandaalit vain rikkoisivat kaiken, kun taas tässä on lähdetty irrottamaan vaunuista rahanarvoista ja/tai käyttökelpoista tavaraa. | ||||
|
23.10.2024 23:32 | Panu Breilin | ||
| Kasvillisuuden määrä tukikerroksessa on kyllä aika runsas. | ||||
|
20.10.2024 20:17 | Panu Breilin | ||
| Jos suomalaista matkustajaliikennettä ei aloiteta, niin saattanee koko Laurila–Haaparanta-sähköistys jäädä näillä näkymin käyttämättömäksi. | ||||
|
|
19.10.2024 20:15 | Panu Breilin | ||
| Nuo ovat kaikki leveäraiteisia raiteita. Tarkemmin sanottuna tuossa on mm. Tornion aseman leveäraiteinen pääraide jota pitkin pääsee toiseen suuntaan kolmioraiteen kautta Laurilaan tai Kolariin, ja toiseen suuntaan taas Haaparantaan tai Röyttään. Käyttöä tälle kuvassa näkyvälle matkustajalaiturille tulee siinä tapauksessa jos suomalainen matkustajaliikenne Haaparantaan aloitetaan. Tornion normaaliraiteinen matkustajajunien raide (joka sijaitsi asemarakennuksen vastakkaisella puolella) on purettu. Uudelle normaaliraiteiselle matkustajalaiturille on tilavaraus tavararatapihan alueella, mutta voisi kuvitella, että sitä tuskin sinne rakennetaan jollei jotain yllättävää tapahdu. |
||||
|
18.10.2024 14:54 | Panu Breilin | ||
| 2813:n ovessa ei näy lappua ainakaan tällä puolella. Laputetut Dv12-veturit kuvassa ovat vasemmalta oikealle lueteltuina 2517, 2603, 2626, 2657, 2646, 2732, 2634 ja 2534. |
||||
|
18.10.2024 14:43 | Panu Breilin | ||
| Onko entiselle veturitallialueelle johtava raideyhteys vielä olemassa? Vai onko se purettu pois ratapihan uudistustöiden yhteydessä? | ||||
|
12.10.2024 21:01 | Panu Breilin | ||
| Puistoradan raide-elementit olivat olleet kesällä tuolla puiston alueella pinottuina, ja kun yrittäjältä oli kysytty niistä niin oli vastannut, että ne ovat odottelemassa kuljetusta uudelle omistajalle. | ||||
|
11.10.2024 23:44 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Heinävaarasta: https://vaunut.org/kuva/171115 | ||||
|
|
11.10.2024 23:26 | Panu Breilin | ||
| Laput ovissa kertovat, että veturi on poistettu käytöstä ja ettei päivittäissiivousta siksi suoriteta. | ||||
|
11.10.2024 14:28 | Panu Breilin | ||
| Vielä siis asennetaan näitä keltaisia merkkejä eikä pelkästään mustan värisiä. | ||||
|
02.10.2024 17:51 | Panu Breilin | ||
| Tulee mieleen, että voisiko tuo myös liittyä paineilman saatavuuteen ovimekanismiä varten? Siihen aikaan, kun CEmt-vaunujen rakenne suunniteltiin ja niiden valmistus aloitettiin ei sinisiin vaunuihin tunnetusti ollenkaan asennettu paineilmalaitteita ovia varten. Tämä siksi koska paineilman syöttö jarrujohdosta oli todettu huonoksi ratkaisuksi ja toisaalta vaunuissa ei vielä ollut pääsäiliöjohtoja. Myöhemminkin, kun pääsäiliöjohdot jo oli asennettu, elettiin sitä aikaa, kun makuuvaunuja usein lisättiin ja irrotettiin junasta kesken matkan. Vaunut seisoivat tunteja ilman paineilmasyöttöä matkustajien oleskellessa vaunuissa. | ||||
|
29.09.2024 20:22 | Panu Breilin | ||
| Yleensä tämän kaltaisia lyhyitä pistoraiteita käytetään ratatyökaluston seisotukseen jos lähistöllä on meneillään ratatöitä. Myös jotain vikaantunutta kalustoa voisi seisottaa tässä, tai jopa kuormata tavaraa vaunuihin. |
||||
|
29.09.2024 20:13 | Panu Breilin | ||
| Tuo on raiteensulku. Se on suunniteltu siten, että hidasta vauhtia kulkeva kevyt vaunu pysähtyisi törmätessään siihen, ja raskaampi tai kovempaa vauhtia kulkeva vaunu taas suistuisi kiskoilta, kun vaunun pyörä liukuu tuota raiteensulun päällä olevaa viistoa pintaa pitkin. Raiteensulun tarkoituksena tässä on siis estää, ettei pistoraiteella seisova kalusto karkaisi raiteelta ja törmäisi muilla raiteilla liikkuviin juniin. |
||||
|
29.09.2024 20:06 | Panu Breilin | ||
| Toki noiden vaunujen tilanne voisi olla paljon huonompikin. Esimerkiksi ikkunoita ei ole rikottu. | ||||
|
20.09.2024 09:10 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa kakkosraiteella on liikennettä useimpina viikonpäivinä ja joskus montakin kertaa päivässä. Kolmosraiteella sen sijaan liikenne on harvinaisempaa, yleensä vain muutamia kertoja kuukaudessa. | ||||
|
17.09.2024 22:42 | Panu Breilin | ||
| Lähin vaunu vaikuttaisi olevan Teräspyörän omistama Kbps-v, jossa siis on toisessa päässä SA-3-kytkin (Vocp-vaunuun kytkemistä varten) ja toisessa päässä ruuvikytkin (Laaiis-vaunuun kytkemistä varten). Teräspyörä hankki näitä entisiä Hkb-vaunuja Pohjankurun yksityisraiteistolta silloin, kun siellä toiminta loppui. | ||||
|
17.09.2024 00:34 | Panu Breilin | ||
| 28.9. tämä SJ:n vaunut taitanevat siirtyä Pieksämäeltä Ouluun: https://juliadata.fi/timetables?s=55624&d=28.9.2024 | ||||
|
17.09.2024 00:28 | Panu Breilin | ||
| 5.10. Osg-vaunu näyttäisi olevan matkalla Pieksämäeltä Ouluun ( https://juliadata.fi/train?s=4901&d=5.10.2024 ) ja sieltä seuraavana päivänä Kemiin ( https://juliadata.fi/train?s=4903&d=6.10.2024 ). 9.10–14.10. puolestaan näyttäisi ohjelmassa olevan muuntajan haku Ajoksesta ja sen vienti Koivuun, sekä paluu tyhjänä Tampereelle. | ||||
|
17.09.2024 00:21 | Panu Breilin | ||
| Tällainen vaunu tuli eilen Oulusta Pieksämäelle junassa T 55335: https://juliadata.fi/train?s=55335&d=15.9.2024 4.9. puolestaan (ainakin junanumerosta päätellen) vastaava vaunu on siirretty Pieksämäeltä Ouluun: https://juliadata.fi/train?s=55334&d=4.9.2024 |
||||
|
09.09.2024 23:23 | Panu Breilin | ||
| Myös ainakin Peltosalmessa ja Hausjärvi tavarassa on nosturit (tai ainakin melko hiljattain vielä oli). | ||||
|
09.09.2024 23:21 | Panu Breilin | ||
| Jopas tulee korkealle tuo uusi laituri verrattuna vanhaan. | ||||
|
07.09.2024 23:02 | Panu Breilin | ||
| Lamminniemestä on parikymmentä metriä nousua aseman ratapihalle. | ||||
|
06.09.2024 11:34 | Panu Breilin | ||
| Ainakin vielä 2013 Pyhäkummusta tuli sinkkirikastetta tuonne sinkkitehtaalle. Siihen aikaan päivystäjä kävi sinkkitehtaan raiteella noin kerran viikossa. | ||||
|
Kuvasarja: Ykspihlajan vaihtotöitä ja junia |
06.09.2024 11:25 | Panu Breilin | ||
| Epäilisin, että noiden liikkumis- ja oleskelurajoitusten kartat eivät ihan vastaa sitä, että millä alueella liikkuminen on todellisuudessa kielletty. Esimerkiksi Kotkassa koko Kotkansaaren edustan merialue on liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta, eli kartan mukaan Kotkansaarelta ei saisi lainkaan poistua merelle. Mutta eihän se todellisuudessa niin mene. Eli noihin liikkumis- ja oleskelurajoituksiin liittynee jotain sellaisia ehtoja mitä ei ole ainakaan julkisissa dokumenteissa kuvattu. Voi hyvin olla, että Ykspihlajassakin esimerkiksi nuo aitaamattomat metsäalueet ratojen lähellä ovat todellisuudessa sallittua vyöhykettä - tai sitten ei. Vilkkaassa ulkoilukäytössä ne metsät olivat ainakin entisaikaan. |
||||
|
04.09.2024 10:18 | Panu Breilin | ||
| Kouvolan Tehola on oikea vastaus. | ||||
|
03.09.2024 22:05 | Panu Breilin | ||
| Tosin jos ja kun ovat Venäjälle menneet, niin siellä kumipyöräkaluston kierto on hitaampaa. | ||||
|
01.09.2024 23:10 | Panu Breilin | ||
| Aikanaan saattoi sunnuntai-iltana olla 15-20 kpl Dv12-sarjalaisia Kokkolan tallilla seisomassa. | ||||
|
01.09.2024 12:16 | Panu Breilin | ||
| Joskus 50- tai 60-luvulla valtatien linjaus muuttui nykyiseen paikkaan. Vuoden 1970 peruskartassa linjaus on jo uudessa paikassa, mutta toisaalta vuoden 1948 ilmakuvassa linjaus on vanhassa paikassa. Toisen kuvan kommenteissa Pekka Viitamäki kertoo menneensä 50-luvulla autolla tuon sillan ali: https://vaunut.org/kuva/63300 | ||||
|
31.08.2024 13:52 | Panu Breilin | ||
| Ihan heti ei uskoisi, että tämän peltoaukean kohdalla oli vielä 90-luvulla asema ratapihoineen, rakennuksineen ja kuormausalueineen. | ||||
|
|
31.08.2024 13:50 | Panu Breilin | ||
| Valtatie 3 kulki aikanaan tuon levypalkkisillan ali. | ||||
|
|
31.08.2024 13:44 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Ykspihlajan väliratapihan laajentaminen, Ykspihlajan radan sähköistys, Pännäisten kolmioraiteen rakentaminen, vaunukorjaamon sulkeminen ja tietysti idän liikenteen loppuminen ovat vähentäneet Kokkolan ratapihan käyttötarvetta. Vielä noin 15 vuotta sitten Kokkolan ratapiha oli ylikuormitettu ja siihen aikaan oli myös suunnitelmia laajentaa sitä isosti. |
||||
|
24.08.2024 23:20 | Panu Breilin | ||
| Nykyisin on kaukojunissakin jatkuvasti vuoroja jotka ovat loppuunmyytyjä tai joissa on vain lisämaksullisia paikkoja jäljellä. Näin ei tarvitsisi olla jos hävitetyt/poistetut yksikerrosvaunut olisi jätetty liikenteeseen ja käytetty niitä esim. hiljaisemmilla reiteillä. | ||||
|
24.08.2024 23:09 | Panu Breilin | ||
| Junassa T2210 Kommila–Mussalo ne tulevat takaisin. | ||||
|
|
23.08.2024 20:11 | Panu Breilin | ||
| Sellainenkin aika oli noin puolenkymmentä vuotta sitten, kun vaunujen palautukset konepajalta kulkivat pääosin Joensuun kautta. Noissa T2605:n Occ-vaunuissa kulkee paluusuuntaan mennessä Varkauden LVL-viilupuutehtaan tuotteita. |
||||
|
23.08.2024 20:00 | Panu Breilin | ||
| Edellisen kerran vaunujen järjestelytoiminta Ångessa loppui vuonna 1994, mutta alkoi sitten uudelleen kymmenisen vuotta myöhemmin. Ången tavararatapiha on iso ja raiteiden ja sähköistyksen osalta hiljattain kunnostettu. Tuloratapihan puolella on 6 raidetta, ja laskumäen alapuolella on 16 spiraalijarruilla varustettua raidetta sekä iso määrä muita raiteita. |
||||
|
07.08.2024 22:27 | Panu Breilin | ||
| Ja taisi välitön syy siirrolle olla se, että niitä raiteita missä ne aiemmin seisoivat alettiin kunnostaa. | ||||
|
|
07.08.2024 22:21 | Panu Breilin | ||
| Nuo uusimmat tulokkaat tällä paikalla (myös 2704) ovat niitä jotka vuosien ajan seisoivat konepaja-alueen länsiosassa pääraiteen varren pistoraiteilla. Niistä 27-sarjalaiset hylättiin jo vuosina 2015–2016 ja 2531 taas vuonna 2019. | ||||
|
03.08.2024 22:19 | Panu Breilin | ||
| Ihan alunperin varmaankin puusilta, niin kuin Pietarin radalla oli lähes järjestään. | ||||
|
01.08.2024 10:52 | Panu Breilin | ||
| Tasoristeyksissä taitaa yksi iso ongelma olla se, että monet ihmiset eivät ymmärrä miten hitaasti juna pysähtyy. Kuvitellaan siis, että hiljaa kulkevan junan edestä voisi mennä samalla tapaa kuin hiljaa kulkevan auton edestä. Mitä sähköpotkulautailijoihin ja pyöräilijöihin muuten tulee, niin kulkuneuvon ominaisuudet, eli keveys ja melko suuri nopeus, ovat sellaisia, että ne herkästi houkuttelevat erilaisiin koukkauksiin liikenteessä. Ongelma on myös se, ettei sähköpotkulautailijoilla ja pyöräilijöillä oikein ole yksiselitteistä roolia liikenteessä samalla tapaa kuin miten autoilla tai jalankulkijoilla on. Niiden laillinen paikka on välillä siellä ja välillä täällä, ja se mitä käytännössä tapahtuu on sitten vielä sekavampaa ja epäloogisempaa. |
||||
|
26.07.2024 10:26 | Panu Breilin | ||
| Taustalla näkyvät rakennukset ovat yhä jäljellä, vaikkakin hylättyinä: https://maps.app.goo.gl/Udk8SMmdL2HioztX8 https://maps.app.goo.gl/QKz42CzEddkBitPz8 | ||||
|
26.07.2024 10:18 | Panu Breilin | ||
| Hyvin mahdollista. Aika usein niitä tuntuu olevan siirrossa Pieksämäen ja Joensuun välillä. | ||||
|
22.07.2024 19:27 | Panu Breilin | ||
| Tämä rakennus purettiin 1970-luvun alkupuolella. Vesitornin yläosa päätyi Konnevedelle kesämökiksi. | ||||
|
18.07.2024 17:35 | Panu Breilin | ||
| Metsän puolelta on tosiaan otettu nämä kuvat. | ||||
|
18.07.2024 09:38 | Panu Breilin | ||
| Vaikea mennä sanomaan, mutta Pieksämäen varikollakin noita vihreitä 26-sarjalaisia on seissyt isompi määrä jo pidemmän aikaa: https://vaunut.org/kuva/169379 | ||||
|
16.07.2024 09:22 | Panu Breilin | ||
| Virpiperän pistoraide: https://vaunut.org/kuva/92883 | ||||