Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	29.05. 10:57	Panu Breilin
		Viime aikoina Keitelepohjasta tulleiden junien vaunustojen määränpäät näyttäisivät olleet seuraavat: 7.4. Kommila, 10.4. Inkeroinen, 17.4. Imatra tavara, 14.5. Kommila, 18.5. Oulu, 21.5. Uimaharju, 22.5. Oulu. Joka kerta on kuljettu Pieksämäen kautta, siis jopa Ouluun mennessä. Kannonkoskelta tulleet junat taas näyttävät päätyneen enimmäkseen Kuusankoskelle ja Lauritsalaan. 6.5. kulkeneen junan runko on mennyt Kommilaan.
Kuvasarja: Hevossaaren radan nykytila	19.05. 23:32	Panu Breilin
		Ilmeisesti paneelitehtaalta on ollut runsaasti vientiä Neuvostoliittoon: https://vaunut.org/kuva/62795 Eli sen perusteella voisi päätellä myös raideliikenteen paneelitehtaalle olleen ennen Neuvostoliiton kaatumista suhteellisen vilkasta? Vuoden 1996 ja 1999 ilmakuvissa paneelitehtaan kohdalla läntisellä raiteella (sillä joka ei kulje lastauskatoksen ali) näkyy pitkät vaunuroikat. Toki voi hyvin olla, että vaunut ovat olleet siinä vain seisonnassa. Mitä kaapelitehtaaseen tulee, niin sen portista rata on mennyt sisälle: https://vaunut.org/kuva/62798 Mutta liekö tehdas käytännössä käyttänyt kuljetuksia?
	19.05. 22:58	Panu Breilin
		Nämä pienet neliskanttiset peltikuoriset loppuopastelyhdyt lienevät sen verran uusia, ettei niitä taida olla ollut punavalkoisina? https://rautatiemuseo.finna.fi/Search/Results?lookfor=loppuopaste&type=AllFields
	19.05. 22:45	Panu Breilin
		VR:n 125-vuotishistoriikin mukaan Plasser & Theurer Mainliner Duomatic 07-32 on hankittu vuonna 1972.
	17.05. 14:56	Panu Breilin
		Tässä on kyllä hieno sommittelu ja syvyysvaikutelma.
Kuvasarja: Kolman soraraide	13.05. 23:02	Panu Breilin
		Siis näitä soraraiteitahan oli kaksi erillistä. Tämän kuvasarjan esittämä raide joka haarautui Kolman ratapihalta ja toinen raide joka haarautui Pasalan vaihteelta Kolman ja Huutokosken välisellä linjaosuudella. Pasalan vaihteelta haarautunutta soraraidetta (jota näyttää myös kutsutun Kolman soraraiteeksi) hyödynnettiin VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan jo 1913, kun rataosaa Varkaus-Huutokoski-Pieksämäki sorastettiin ja seuraavana vuonna yhdessä Parkumäen soraraiteen kanssa, kun rataosaa Huutokoski-Savonlinna sorastettiin. Vuoden 1952 ilmakuvassa Pasalan sorakuoppa näkyy pitkäaikaisesta käytöstä johtuen jo osittain metsittyneenä. Pasalan vaihteelta haarautunut soraraide purettiin ilmeisesti joskus 2000-luvun alkuvuosina. Pasalan sorakuopassa on nykyäänkin kaksi tavaramakasiinia joista ainakin toiselle on ollut raideyhteys: https://vaunut.org/kuva/39071 Nämä tavaramakasiinit olivat olemassa jo ainakin vuonna 1952. Tämä Kolman ratapihalta haarautunut soraraide näkyy vuoden 1952 ilmakuvassa sekä suurin piirtein samalta ajalta olevassa päiväämättömässä ratapihakaaviossa. Vuoden 1952 ilmakuvassa kyseisen soraraiteen luona oleva sorakuoppa ei näytä juuri sen laajemmalta kuin nykyisinkään, mutta metsää on hakattu pois kuopan kaakkoispuolelta (oletettavasti suunniteltua soranottoa varten joka ei kuitenkaan toteutunut). Kuopan lounaispuolella taas näkyy suurehkoja rakennuksia jotka lienevät palvelleen vankileiriä.
Kuvasarja: Kolman soraraide	11.05. 14:43	Panu Breilin
		Vuoden 1973 peruskartassa tätä raidetta ei näy.
	09.05. 23:11	Panu Breilin
		Osa tuon Pendolinon vaunuista on ollut jo ainakin syksystä lähtien nostettuina siirtotelien varaan. Liekö kenties niin, että vaunujen ollessa tuolla tavalla ylhäällä on niiden alustoista helpompi purkaa varaosia?
	08.05. 17:18	Panu Breilin
		Tämä sairaala-alueen 500-millinen rataverkosto oli käytössä vuosina 1904–2011. Loppuvuosina junia käytettiin apuna ruokakärryjen jakelussa laajan alueen eri rakennuksiin, mutta alun perin junilla oli kuljetettu ainakin myös tekstiileitä/pyykkiä ja polttoaineita. Youtubesta löytyy vuonna 2009 kuvattu video missä näkyy radan liikennöintiä, mm. sitä kun ruokakärryillä lastattuja vaunuja jaellaan eri rakennusten pistoraiteille: https://www.youtube.com/watch?v=gcCybrLDA20
	08.05. 17:03	Panu Breilin
		Olettaisin, että myös Sps-vaunuissa taarapainoon vaikuttaa se, että minkä tyypin vaunu kukin vaunu on ollut ennen muutostyötä raakapuuvaunuksi. Alustat eivät ole identtisiä. Spar- ja Spa-vaunuissa toki myös automaattikytkin/-kytkimet tuovat lisäpainoa.
	08.05. 16:52	Panu Breilin
		Hieno juttu, että radan liikenne monipuolistuu eikä myöskään enää ole vain yhden tehtaan varassa.
	08.05. 16:50	Panu Breilin
		Öljyvaraston purkamisen taustalla on vuodenvaihteessa päättynyt vuokrasopimus. Ennen vuokrasopimuksen päättymistä varasto ilmeisesti ehti olla 13 vuotta vailla käyttöä. https://yle.fi/a/74-20107965
	08.05. 16:38	Panu Breilin
		Nämäkin veturit ovat nykyään kaikki kolme hylättyjä.
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus	08.05. 16:37	Panu Breilin
		Ainakin Radan varrella -kirjan mukaan sekä Metsäkylä että Liikkala olivat Knut Nylanderin piirustuksilla (eli käytännössä tämän piirustuksen pohjalta) tehtyjä. Ja myös Liikkala oli laajentamaton. Korjasin tekstin.
	25.04. 12:16	Panu Breilin
		Ilmeisesti ovat katsoneet tämän kentän olevan täynnä, koska uusimmat 10 radan sivuun nostettua veturia (2602, 2617, 2621, 2623, 2630, 2635, 2647, 2733, 3208 ja 3211) on sijoitettu konepajan alueen länsiosaan. Radan sivuun nostettujen veturien ja Dm12-moottorivaunujen yhteismäärä konepajalla on 75.
	21.04. 16:27	Panu Breilin
		Alkujaanhan tässä oli raiteita, kunnes 1920-luvulla halli rakennettiin uudelleen ja siitä tuli odotushalli.
	19.04. 19:11	Panu Breilin
		Kuva raiteen 324 erkanemisvaihteesta: https://vaunut.org/kuva/173941 Sähkörataportaaliin on näemmä unohtunut kyseistä raidetta koskenut vanha nopeusrajoitusmerkki (sn 15 km/h).
	19.04. 18:59	Panu Breilin
		Henkilökunta taitaa noita valmistajanlaattoja ja kylkinumeroita ottaa itselleen.
	19.04. 18:52	Panu Breilin
		Aikataulujen mukaan tämä T 53681 kulkee Hangosta Riihimäelle, mutta yleensä se on peruttuna Hangon ja Kirkniemen väliseltä osuudelta. Silloin kun se on tuolta väliltä peruttu, niin välillä Hanko–Riihimäki kulkee veturisiirto missä voisi kuvitella tulevan veturi tähän junaan. 14.4. on kuitenkin jostain syystä kulkenut myös toinen veturisiirto Kirkniemeen ennen tämän junan lähtöä, eli VET 11290 Riihimäki–Kirkniemi. Sille on tehty aikataulu 9.4, kun taas Hangosta tulleelle veturisiirrolle VET 11781 on aikataulu tehty vasta 14.4. puolilta päivin. Sr1-vetureita pystyy käyttämään kaksinajossa vain silloin jos ne ovat peräkkäin (koska kaksinajoa varten pitää olla erillinen kaapeliyhteys mikä liitetään veturin keulassa VR-logon alla olevan luukun taakse). Sr1-veturien laittaminen kaksinajoon on muutenkin aika monimutkainen ja aikaavievä toimenpide. Eli kun on ollut kaksi kuljettajaa junassa, niin olisiko ajansäästön vuoksi tehty niin kuin kuvassa on, että Sr1-vetureita ajetaan erikseen.
	15.04. 09:25	Panu Breilin
		Bucyrusta ei tuotu Leppälahteen vaan siellä oli ympäri kääntyvää mallia oleva Orenstein & Koppel.
	15.04. 09:22	Panu Breilin
		Vuoden 1968 Rautatietilaston mukaan Kuopion ratapihalla oli pääraiteessa K30-kiskotus. Linjaraiteella pohjoisen suuntaan sen sijaan oli K54 ja linjaraiteella etelän suuntaan K43. Suojastus tuli Kuopion seudulle vasta kauko-ohjauksen rakentamisen yhteydessä 80-luvulla. Pieksämäki-Kuopio-kauko-ohjaus valmistui 1983 ja Kuopio-Iisalmi 1988. Mekaanisia asetinlaitteitahan Kuopiossa oli vielä 2024 käytössä, ne jäivät täpärästi Suomen toiseksi viimeisiksi sellaisiksi Oulun jälkeen. Tuo rakenteilla ollut konepajan päärakennuksen laajennus ei jäänyt viimeiseksi. Päärakennusta laajennettiin sen jälkeen vielä 1972 (luoteiskulmasta), 1979 (lisäkerros rakennuksen katolle), 1980 (muuntamo- ja kaasukeskus) ja 1982 (laajennus pääraiteen varteen vuoden 1968 laajennuksen pohjoispuolelle).
	14.04. 20:20	Panu Breilin
		Tuon kaavion ensimmäinen versio on valmistunut 2005, mutta myöhemmin kaaviota on päivitetty ja tuollaisenaan se vastaa vuoden 2011 tilannetta. Muuten jos on käyttöä ajantasaiselle raiteistokaaviolle Tampereelta tai muualta niin sellaisen voi pyytää itselleen Väyläviraston ratapiirustusarkistosta. Toimitus sähköpostitse ei maksa mitään.
	14.04. 20:12	Panu Breilin
		Matkustajajunat eivät ole pysähtyneet Sieppijärvellä. Paikallisjunat eivät aikanaan kulkeneet kuin Pelloon asti, koska rata Pellosta Kolariin valmistui vasta 1965-1966. Ainoa matkustajaliikenne mitä Sieppijärven ohi on kulkenut on nykyinen vuonna 1985 alkanut yöjunaliikenne.
	14.04. 20:02	Panu Breilin
		Taustalla näkyy metsittyneenä 28 metriä syvä Leppälahden maaleikkaus joka oli aikanaan ilmeisesti pohjoismaiden suurin maaleikkaus. Leikkauksen teko oli jättimäinen työmaa missä ensi alkuun oli nelinumeroinen määrä työntekijöitä kaivamassa maata lapiopelissä. Myöhemmin paikalle saatiin kaivinkone (Hullu-Jussi) ja muita apuvälineitä kuten kolme kapearaiteista höyryveturia joiden vetämänä maa-ainesta kuljetettiin leikkauksesta Leppäveden pengertyömaalle ja keinovalot yötyöskentelyä varten. Isoista panostuksista huolimatta Leppälahden leikkaus oli viimeisenä valmistunut kohta Jyväskylä-Pieksämäki-radalla. Kun keväällä 1918 ensimmäiset läpimenevät junat (valkoisten sotilasjunia) kulkivat radalla niin paikalla piti olla vielä jopa parisataa työntekijää pitämässä rataa puhtaana rinteiltä valuneesta maa-aineksesta. Leikkauksen teko vaati myös useampia kuolonuhreja, esimerkiksi työn alkuvaiheessa, kun maahan kaivettiin syviä kaivomaisia kaivantoja sen tarkistamiseksi millaista maa-ainesta (tai kalliota) olisi vastassa, sortui yksi tällainen kaivanto ja neljä työmiestä kuoli. Yli tuhat työmaan työntekijää oli mukana, kun kuolleita saatettiin viimeiselle matkalle Laukaan kirkolle. Työmaan työntekijöitä varten Leppälahteen myös rakennettiin tilapäinen työväentalo.
	12.04. 18:18	Panu Breilin
		Gbln-vaunut tehtiin muutostyönä Gblk-vaunuista joita valmistettiin vuosina 1973-1980. Viime vuosikymmeninä on hyvin vähän tehty tavaravaunuja uudistuotantona. Lähinnä tuotanto on keskittynyt 60-, 70- ja 80-luvuilla valmistettujen vaunujen muutostöihin. Toisaalta ei oikein olisi konepajakapasiteettiakaan suurimittakaavaiseen vaunujen uudistuotantoon sen jälkeen, kun Pasilan konepaja lakkautettiin.
	10.04. 15:45	Panu Breilin
		Kulkutietoviestien historiasta näkee noita kulkuaikoja. https://juliadata.fi/live/station?s=IMT§ions=1 Imatra T:n pääratapihan ja Harakan ratapihan välisen liikenteen näkee raideosuuksista 649 (läntinen raide) ja 648 (itäinen raide). Immolan raakapuuratapihan liikenteen näkee raideosuuksista V683 (eteläpää) ja V684 (pohjoispää). Liikenne sinne näyttäisi olevan aika sesonkipainotteista, eli välillä käydään hyvinkin usein, ja välillä taas liikenteessä on pitkiä taukoja (eli esimerkiksi yli kuukauteen ei käydä kertaakaan). Imatra T:stä Imatrankosken/Pelkolan suuntaan menevän liikenteen näkee esimerkiksi raideosuudesta V509. Liikenne sinne näyttää olleen myös sesonkipainotteista ja viime kuukausina aika hiljaista. Tämän vuoden puolella raideosuus näyttää varautuneen vasta kolme kertaa, eli kerran 17.1. ja kaksi kertaa 3.2. Marras- ja joulukuussa ei kertaakaan.
	10.04. 15:14	Panu Breilin
		80-luvulla valmistetuista Dv12-vetureista 2657 seisoo Pieksämäen varikolla varustettuna käytöstä poistamisesta kertovalla lapulla ja 2659 taas on radan sivuun nostettuna konepajan takapihalla.
	09.04. 17:19	Panu Breilin
		Ainakin yhden tiedon mukaan tuolloin 2023 kyseessä olisi ollut lannoitteiden vienti. Liekö tämä sitten samaa vain jotain muuta. Tadds-vaunut on sinänsä tarkoitettu kalkin kuljetuksiin, mutta Tabd-vaunuihin kalkki taitaa olla liian raskasta kuljettavaa, kun ilmeisesti Tabd-vaunuun lastattava tavara ei saisi painaa enemmän kuin tonnin per kuutio.
	06.04. 10:45	Panu Breilin
		Ratavartijoiden poistumisen historiaa: Suurimmillaan ratavartijoiden määrä oli 1910- ja 1920-luvuilla. Ajan myötä ratavartijoiden vastuulla olleita osuuksia pidennettiin, mikä vähensi ratavartijoiden tarvetta. Ratavartijoiden työtä helpottivat mm. lumenaurauksen siirtyminen koneelliseksi 1880-luvulta alkaen ja resiinoiden hankinta. Resiina tosin piti ratavartijoiden itse kustantaa 1940-luvulle asti (mikä usein johti resiinoiden epätoivoisiinkin pelastusyrityksiin junan tullessa). Virka-asunnossa asumisvelvollisuus poistui ratavartijoilta, asemapäälliköiltä, pysäkinhoitajilta, pumppukoneenkäyttäjiltä ja muutamilta muilta ammattiryhmiltä 1968, minkä johdosta monet vahtituvat voitiin sen jälkeen myydä tai vuokrata yksityiselle. 1970 uudistettiin ratavartijoiden työnkuvaa ja perinteinen osuusratavartijajärjestelmä poistui. Ratavartijan toimialueeksi tuli tällöin sama kuin heidän esimiehenään tähän aikaan toimineiden rakennusmestarien toimialue. Radantarkastustyössä toimiessa ratavartijan piti tällöin tarkistaa kulkuraiteet vähintään kerran viikossa, ja lisäksi kaikki raiteet yksityisraiteita myöten jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 1979 muutettiin ratavartijoiden nimike rataesimieheksi. Tällöin myös mm. poistuivat Rautatiehallituksen määräämät yleiset aikarajat radantarkastukselle ja asia jätettiin kulloisenkin rata-alueen päällikön tarkemmin määriteltäväksi. Nimikkeellä rataesimies oli työntekijöitä myös 1900-luvun alkupuolella, mutta siihen aikaan kyse oli eri työnkuvasta. Silloiset rataesimiehet hoitivat osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimivat myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena.
	06.04. 10:19	Panu Breilin
		Kauklahden asuntotilanne vuonna 1931 Rautatiehakemiston mukaan: "Rautatien asunnoissa asuvat: Asemapäällikkö, jolla on asemarakennuksessa 4 huonetta ja keittiö sekä vinttikamari. Mitään mukavuuksia ei ole asunnossa paitsi likajohto keittiössä. Kirjuri, jolla on eri rakennuksessa 2 pientä huonetta ja keittiö. Neljällä asemamiehellä on yhteisessä kasarmirakennuksessa kullakin 1 h. ja keittiö. Ratamestari asuu myös asemalla eri rakennuksessa. Yhteinen sauna ja pesutupa on kaikilla edellämainituilla käytettävänään. Luontaisetuina on jokaisella myös pieni puutarhamaa ja vähän viljelysmaata. Yksityisasuntojen saanti on vaikeata ja vuokrat kalliit. Sähkövalo on, maksu 4 mk. kvt." Vuonna 1947: "Asemapäällikön asunto käsittää 4 h ja k, lisäksi 1 ullakolla sijaitsevan lämmityslaitosta vailla olevan huoneen. Kirjuri asuu 2 h:n ja k:n sisältävässä huoneustossa. Neljällä asemamiehellä on 1 h ja k:n huoneusto. Muilla aseman virkailijoilla ei ole valtion asuntoa. Kaikkien mainittujen asuntojen yhteyteen kuuluu navetta, sauna on yhteinen kaikille. Asemapäällikölle kuuluu viljelysmaata n. 42 aaria, kirjurille n. 28 ja asemamiehille n. 14 aaria. Sähkövalo on." Vuonna 1963: "Ap:llä asuntona 4 h ja k, muut asunnot 2 kpl 3 h ja k, 1 kpl 2 h ja k sekä 7 kpl 1h ja k."
	03.04. 10:08	Panu Breilin
		Dr16 2805 on aika huonossa kunnossa nykyään. Veturia on käytetty varaosalähteenä ja se seisoo Pieksämäen konepajan takapihalla radan sivuun nostettuna. https://vaunut.org/kuva/164924 https://vaunut.org/kuva/165567
	03.04. 09:34	Panu Breilin
		JT:n muutoslehdet 87-07 ja 90-05 kertovat sinisen valon (eli "aja varovasti", kulkutie osaksi käytössä) nopeusrajoitukseksi myös sn 35. Muutoslehti 99-11 ei enää sinistä valoa tunne.
	30.03. 18:25	Panu Breilin
		Tuolloin vuosituhannen vaihteessa raiteiston Nastolan päässä seisoi mm. Vsoi-vaunuja: https://vaunut.org/sarja/3909 Uudenkylän–Nastolan teollisuusraiteita kuvattuina vuonna 2014: https://vaunut.org/sarja/3376
	27.03. 16:14	Panu Breilin
		Junan etupäässä on ammoniakkivaunut Talvivaaraan. Peräpäässä olevien happovaunujen voisi olettaa pudotetun kyydistä Siilinjärvelle, koska ainakin Saakosken kohdalla ne ovat olleet vielä mukana ja Siilinjärvellä juna on tehnyt noin vartin mittaisen pysähdyksen.
	24.03. 07:15	Panu Breilin
		Vuoden 1931 Rautatiehakemiston mukaan asemapäällikkö asui Littoisissa asemarakennuksessa jossa hänellä oli 3 huoneen ja keittiön asunto. Kasarmissa (kaksoisvahtituvassa) oli sähköttäjällä 2 huoneen ja keittiön asunto sekä kahdella asemamiehellä molemmilla 1 huoneen ja keittiön asunto. Ratamestari asui "omassa rakennuksessaan". Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa kerrotaan asuntotilanne muutoin samaksi mutta ratamestarista ei ole mainintaa. Sauna ja pesutupa olivat henkilökunnalla yhteiset, navetta oli kaikilla ja viljelysmaata oli asemapäälliköllä noin 14 aaria ja muilla noin 7 aaria. Vuoden 1963 Rautatiehakemiston julkaisuaikaan Littoinen oli alennettu asemasta laiturivaihteeksi ja henkilökuntana oli vain yksi asemamies.
	23.03. 22:03	Panu Breilin
		Ikään kuin olisi ratapölkyistä tehty saunan seinät. Toisaalta mikäpä on ollut tehdessä, kun vanhaan aikaan yleensä kyllästämättömiä olivat.
	23.03. 21:56	Panu Breilin
		Melko hiljaista on viime aikoinakin ollut Ilomantsiin asti menneiden junien suhteen.
	23.03. 21:53	Panu Breilin
		Hyvin usein nämä kaksoisvahtituvan piirustuksilla tehdyt rakennukset ovat käytännössä toimineet asemahenkilökunnan asuntoina. Minkä verran lienee sellaisia kaksoisvahtitupia joissa on tosiaan nimensä mukaisesti asunut kaksi ratavartijaa?
	20.03. 10:19	Panu Breilin
		25.4.2022 on kulkenut viimeinen sellainen tavarajuna jolla on ollut määränpäänä Kotkan satama. https://juliadata.fi/timetables?s=55773&d=25.4.2022
	19.03. 18:26	Panu Breilin
		Näitä Dr19-vetoisia junia on Pieksämäen ympäristössä alkanut näkyä aika paljonkin.
	19.03. 18:18	Panu Breilin
		Maaveden vuonna 2004 purettu asemarakennus sijaitsi tuossa junan kohdalla radan vasemmalla puolella.
	17.03. 11:01	Panu Breilin
		On tuossa myös mm. useampi sellainen jotka ovat myynnissä. Dr16 2813, Dv12 2732 ja Dv12 2634. https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/osana-yhteiskuntaa/vr-myy/dieselveturit/
	16.03. 20:52	Panu Breilin
		Tuo on kyllä harvinaista, että vahtituvan ulkorakennuksen navettaosa on tiilirakenteinen. Sama miljöö vuonna 1978: https://vaunut.org/kuva/109367 Maakellari näyttäisi tuon kuvan ottamisen jälkeen kadonneen maisemasta.
	13.03. 19:46	Panu Breilin
		Sr2:t ovat tosiaan 3208 ja 3211. Ja en ihmettelisi vaikka 2630 olisi myös poistettu käytöstä. Noita vihreitä 26-sarjalaisia on mennyt aika monta varaosalähteiksi viime aikoina.
	12.03. 19:12	Panu Breilin
		Nyt kun tarkemmin katsoin, niin tämä juna onkin näemmä mennyt pysähtymättä Pieksämäen läpi, eli nuo sekalaiset vaunut junan keulalla ovat jatkaneet Kuopioon asti (ja sieltä oletettavasti edelleen Siilinjärvelle junan T4415 mukana). Silloin kun konepajan vaunuja on mukana, niin tämä juna tekee pysähdyksen Pieksämäki tavarassa missä ne vaunut irrotetaan. Ja niiden normaali paikka on junan hännillä.
	11.03. 21:56	Panu Breilin
		Siis onko tällä automaattikytkinvarustelulla olevia vaunuja kaksi kappaletta?
	11.03. 20:32	Panu Breilin
		Tavastilan vanha laituri oli 47-metrinen ja uusi taas on 120-metrinen.
	10.03. 22:27	Panu Breilin
		Tuosta radasta ja sen alla olevasta betonirakenteesta tulee mieleen, että olisiko kyseessä jonkin ampumaradan (tai vastaavan) maalialue ja tuolla radalla olisi liikuteltu maalia edestakaisin?
	10.03. 22:24	Panu Breilin
		Svartholman merilinnoituksella ei ole tällaista rantakalliota vaan siellä rannat ovat kivikkoa.
	10.03. 16:17	Panu Breilin
		On kyllä kuin yö ja päivä verrattuna verrattuna vanhaan seisakkeeseen. Toisaalta rahaakin taisi rakennustyöhön kulua puoli miljoonaa euroa.
	10.03. 12:18	Panu Breilin
		Myöskään Karttapaikan rinnevarjostuskartassa ei näy viitteitä siitä, että tuossa olisi ollut kolmioraide. Siihen sopivia penkereitä ei näy, ja aika epätodennäköisenä voisi pitää, että ne olisi jälkikäteen poistettu ja tasoitettu maasto entiselleen. Penkereiden olisi tuossa myös pitänyt olla suhteellisen korkeita johtuen maaston epätasaisuudesta. Helpompi paikka kolmioraiteen rakentamiselle olisi ollut tuolla järvien länsipuolella missä on tasaisempaa hiekkakangasta, mutta myöskään siellä ei näy jälkiä penkereistä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset