22.05. 13:00 | Panu Breilin | |||
Tästä sillasta jää se vaikutelma, että se on tehty hyvin pitkälti ruotsalaista puolustusta ajatellen. Ensinnäkin nuo bunkkerit tuolla ja sitten se, että kääntösillan kääntökoneisto ja maatuet ovat juuri täpärästi Ruotsin puolella, eli kääntösillan kääntämällä ruotsalaiset ovat voineet käytännössä katkaista sillan. Voisi kuvitella, että koko ratalinjaus on myös valittu sen takia, että on saatu silta tähän helposti puolustettavaan kohtaan. |
||||
22.05. 12:49 | Panu Breilin | |||
Noilla ruotsalaisilla kiskoilla ei ole ollut vakinaista liikennettä enää yli 10 vuoteen. Vain aivan satunnaisia kuljetuksia. Toisaalta ei myöskään suomalaisilla kiskoilla ole työjunia lukuunottamatta juuri mitään kulkenut sitten syksyn 2022 jolloin Green Cargo lopetti liikenteen Haaparantaan. | ||||
22.05. 12:42 | Panu Breilin | |||
Kuvauspaikassa on kirjoitusvirhe. Viburg --> Viborg. | ||||
22.05. 12:40 | Panu Breilin | |||
Tuon Särön radan lakkauttaminen oli kyllä iso virhe aikanaan, kun miettii miten paljon asutusta sen varressa on varsinkin nykyään. | ||||
22.05. 12:38 | Panu Breilin | |||
Paikallinen Ttv. :) | ||||
22.05. 12:36 | Panu Breilin | |||
Työmenetelmät ovat hiukan muuttuneet sen jälkeen, kun tässä kohtaa ensimmäistä kertaa paalutettiin ylikulkusiltaa: https://finna.fi/Record/srm.166920713389400?sid=4718624397 | ||||
17.05. 19:42 | Panu Breilin | |||
Käsittääkseni tämä kuva on Vuohijärven sorakuopalla otettu. | ||||
15.05. 00:29 | Panu Breilin | |||
Tämä näyttäisi olevan Vuohijärveltä tulleen junan runko: http://vaunut.org/kuva/168038 | ||||
01.05. 19:47 | Panu Breilin | |||
Tässä entisellä Shellin raiteella on vuosien varrella seissyt aika monenlaisia vaunuja. | ||||
29.04. 19:49 | Panu Breilin | |||
Viime vuonna Proradalla oli myös näitä kiskokuljetuksia. Veivät esimerkiksi aika monta junallista kiskoja Kaipiaisista Varkauteen. | ||||
24.04. 23:52 | Panu Breilin | |||
Olisiko ensin meinattu kunnostaa, mutta sitten todettu, että ei kannatakaan? Muuten tuota maalipinnan poistoa lie vaikea selittää. | ||||
23.04. 20:04 | Panu Breilin | |||
Vahtitupa tosiaan. Se näkyy paremmin esim. tässä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/153901 | ||||
23.04. 20:03 | Panu Breilin | |||
Viime vuodesta lähtien niitä on alkanut näkyä suhteellisen usein, vaikkakin vain pieni osa tavarajunista on Sr2-vedolla. Aiemminhan Sr2-vetoa ei Savon suunnan tavarajunissa ollut käytännössä koskaan. | ||||
19.04. 22:36 | Panu Breilin | |||
Vuoden 1948 Rautatiehakemisto kertoo Suonperästä seuraavaa: "Suonperän laituri kuuluu Kälviän pitäjään. Suonperä sijaitsee harvaan asutussa Peltokorven kylässä. Tällä hetkellä palveluksessa kaksi liikennetyöläistä (palkka 3000 :–). VR:n asuntoa ei ole. Sähkövalo on. Supistettu kansakoulu 500 metrin päässä, lähin oppikoulu Kokkolassa 12 km. Lähin kauppa Kälviän kirkolla, maantiematkaa 6 km. Kirkkoon, apteekkiin ja lääkäriin maantiematka 6 km. Teollisuuslaitoksia ei ole. Maataloustuotteita, maitoa noin 15.000 kg kk:ssa. Liput noin 500, läht. rahtik. noin 50 kpl kk:ssa. Henkilöj. 5, tavaraj. 2 kpl. Toimii sitäpaitsi jnl. määräyksestä puhelinvartiopaikkana 3 junalle. Pa II hoidettavana. Kalastusmahdollisuuksia ei ole; rannikolle matkaa 15 km. Metsästysmahdollisuudet verrattain hyvät. Kaikki seuratoiminta keskitetty kirkonkylään. Nykyään palveluksessa oleva liikennetyöläinen (nainen) eroaa piakkoin, jonka jälkeen toimi siirtyy luultavasti ratavartijan vaimolle, ja toinen toimi lakkautetaan." Suonperässä oli platformskjul III -tyypin asemarakennus ( http://www.mikanhuone.com/seinajoki-oulu.html ). Se sijaitsi radan pohjoispuolella noin 10 metriä tasoristeyksestä itään. Miehitys Suonperästä poistettiin 1953, jolloin liikennepaikan luokitus vaihtui laiturista seisakkeeksi. |
||||
14.02. 14:55 | Panu Breilin | |||
Tämä tiilestä tehty on Tornion uudempi asemarakennus vuodelta 1928. Siihen aikaan oli koristelu jo alkanut mennä pois muodista. Alkuperäinen puinen asemarakennus on tämän pohjoispuolella: http://vaunut.org/kuva/157004 | ||||
11.02. 17:42 | Panu Breilin | |||
Sinänsä eihän se laitonta ole mennä tämänkaltaiselle varastoalueelle vaikka siellä olisi kyltti missä lukee "yksityisalue". | ||||
08.02. 18:25 | Panu Breilin | |||
Missään näistä kaavioista ei ole seisakkeita mukana, joten sillä perusteella ei pysty tekemään ajoitusta. Mutta kun esimerkiksi Hankasalmen ratapihan kaaviota katsoo, niin siinä on mukana sellaisia raiteita joita ei vuoden 1939 ilmakuvassa näy, mutta jotka 1950-luvun alun ilmakuvissa jo näkyvät. Jyväskylän kaaviossa huomio kiinnittyy siihen, että siinä raiteisto on hieman erilainen mm. Lutakon osalta kuin toisessa Jyväskylän kaaviossa joka liittyy rataosan Haapamäki-Jyväskylä-Suolahti profiiliin: http://vaunut.org/kuva/166755 |
||||
07.02. 17:04 | Panu Breilin | |||
Käytäntö aselautojen suhteen on ehkä vaihdellut ajan myötä? Ainakin vuoden 1957 ohjesäännössä lukee, että sekä päivä- että yösisustuksessa käytettiin kahta aselautaa jotka asetettiin vaunun permannolle. | ||||
06.02. 14:26 | Panu Breilin | |||
Varsinkin tuollainen hevosilla täyteen lastattu H-vaunu olisi kieltämättä mielenkiintoinen näky. | ||||
06.02. 14:24 | Panu Breilin | |||
Nämä ovat vuonna 1930 julkaistusta kirjasesta nimeltä "Sotilaskuljetusohjesääntö, I osa, Rautatiet". Osa näistä samoista kuvista on myös tuossa mainitussa Liikenne- ja kuljetusohjesäännön II osassa vuodelta 1957. | ||||
31.01. 23:21 | Panu Breilin | |||
Tämä kuva on otettu Liimatan asemalla (venäjäksi Lazarevka). Ei siis Viipurissa. | ||||
31.01. 23:20 | Panu Breilin | |||
Tämä kuva on otettu Liimatan asemalla (venäjäksi Lazarevka). Ei siis Viipurissa. | ||||
29.01. 19:04 | Panu Breilin | |||
Olisiko lähinnä terästehtaiden välistä tuo romuvaunuliikenne? Romuttamojen liikenne loppui pääosin jo 2012 mennessä, ja Airakselastakaan ei ole lähtenyt mitään enää 2021 jälkeen. | ||||
27.01. 16:49 | Panu Breilin | |||
Kun opastinpuhelimeen soitettiin niin tuo torvi alkoi soida ja valomajakka vilkkua. Näillä ensimmäisillä kauko-ohjatuilla rataosilla ei alkuvaiheessa vielä ollut linjaradiota käytössä ja siksi piti olla opastinpuhelinjärjestelmä. | ||||
23.01. 19:06 | Panu Breilin | |||
Aiemmin tuossa kohtaa sijaitsi tavara-asema. Sitten, kun se purettiin 1980-luvun puolivälin tienoilla rakennettiin sen tilalle parkkipaikka. Tavara-asemalla oli puupintaiset korkeat kuormauslaiturit. Tiedä sitten, olisiko tuo laiturikiveys laitettu tuohon ihan vain rajaksi parkkipaikan ja raiteen väliin? Tuon tyyppinen kiveys on saattanut olla aika edullinen rakentaa verrattuna siihen, että mitä matkustajalaiturien rakentaminen nykyään maksaa. Sotilasjunia Kokkolassa kuormattiin veturitallin takana olevilla kahdella pistoraiteella. Siellä on päätykuormauslaituri ja ennen varikon uuden sosiaalitila- ja toimistorakennuksen rakentamista siellä oli myös korkea sivukuormauslaituri. http://vaunut.org/kuvat/?paik=Kokkola&t=lohtaja |
||||
23.01. 18:53 | Panu Breilin | |||
Ehkä opastimen pimentäminen vaatisi muutoksia asetinlaitteeseen, joka taas olisi kalliimpaa kuin noiden valojen päälläolo? Toisaalta Elijärven ja Röytän välisen malmiliikenteen palauttaminen kiskoille on taas viime aikoina ollut esillä. |
||||
23.01. 11:11 | Panu Breilin | |||
Korialla on erilainen maasto eli ei ole tuollaista kallioleikkausta ja korkeuseroa. Myöskään teollisuusraidetta (Voikkaan suunnan radan kolmioraide) ei ollut vielä kuvan ottoaikaan. | ||||
14.01. 16:25 | Panu Breilin | |||
Tämän malliset Simns-vaunut (kuten myös konepajalla oleva Habins-vaunu) taitavat olla lähinnä koevaunuja, joita ei ehkä erilaisuutensa vuoksi haluta liikenteeseen? Tiedä sitten mikä suunnitelma Yaralla on tuon ammoniakkiliikenteen suhteen. Toistaiseksi ammoniakki tulee Venäjältä, mutta kuinka kauan? |
||||
13.01. 20:18 | Panu Breilin | |||
Junan loppupään vaunu(t) ovat varmaan tuon verran ehtineet pomppia pölkkyjen päällä ennen kuin junan kulku on lopulta pysähtynyt. Kun on pitkä juna ja kenties vielä pimeää ja huono sääkin, niin vaunujen kiskoilta tippumista on vaikea huomata veturista käsin jos jarrujohto pysyy ehjänä. | ||||
13.01. 19:57 | Panu Breilin | |||
Voh-vaunuissa on selvästi isompi kori kuin Vok-vaunuissa. Nämä kuvan vaunut ovat Voh-vaunuja. Vok-vaunuja ei ole Suomen sisäisessä liikenteessä. | ||||
13.01. 19:52 | Panu Breilin | |||
Käsittääkseni näistä on varaosia irroteltu vielä silloinkin, kun ne seisovat tässä. Ainakin ensimmäiset Sr1:t olivat myös näillä sijoilla hyvin pitkän aikaa ennen kuin ne menivät myyntiin. | ||||
30.12.2023 15:49 | Panu Breilin | |||
Sr1:n koreja ostaneet romuttamot ovat noita laattoja käsittääkseni myyneet. | ||||
28.12.2023 14:32 | Panu Breilin | |||
Ne kapeat betonilaatoilla päällystetyt väylät taitavat melkein kaikki olla jalkakäytäviä. USA:ssa pyöräilijöillä ja jalankulkijoilla ei juurikaan ole yhteisiä väyliä, paitsi näitä jotka kulkevat erillään muusta tieverkosta. | ||||
20.12.2023 22:28 | Panu Breilin | |||
Onnistuu menemällä kuvan muokkaussivulle, valitsemalla kuvatiedosto-kohdasta jonkun muun kuvan ja samalla muuttamalla kuvan tiedot vastaamaan sitä uutta kuvaa. Jos kuvan lisäämisestä on yli 24 tuntia aikaa niin kuvanvaihdon yhteydessä kuva muuttuu piilotetuksi kunnes ylläpito on tarkistanut sen. | ||||
19.12.2023 21:59 | Panu Breilin | |||
3205 ja 3204. | ||||
16.12.2023 21:38 | Panu Breilin | |||
Kyseinen vaunu seisoo omilla pyörillään ja kahvilana sitä on ainakin ennen käytetty. | ||||
16.12.2023 12:16 | Panu Breilin | |||
Ensi tiistaina näyttää olevan vuorossa X40-vaunun/vaunujen siirto Oulusta Pieksämäelle: https://juliadata.fi/timetables?s=55320&d=19.12.2023 Siirron keskinopeus aikataulussa on noin 40 km/h. | ||||
12.12.2023 23:01 | Panu Breilin | |||
Voisi kuvitella, että jos laskee mukaan työn sekä ratapölkkyjen hävittämisen ongelmajätelaitoksessa, niin raiteen purkaminen tulee vaan liian kalliiksi? Siis olettaen, että raide on sellaisessa paikassa missä sen olemassaolo ei erityisemmin häiritse ketään. | ||||
12.12.2023 15:51 | Panu Breilin | |||
Nokian ratapihan uudistuksen ja välilaiturin rakentamisen yhteydessä tämä tunneli on näemmä tarkoitus purkaa ja korvata 20 metriä lännemmäs tulevalla uudella tunnelilla: https://vayla.fi/nokian-ratapiha | ||||
12.12.2023 15:49 | Panu Breilin | |||
Rainer: Onhan tämä ainakin hyvin asematunnelinomainen väylä niin sijaintinsa kuin ulkonäkönsäkin puolesta. :) | ||||
29.11.2023 19:05 | Panu Breilin | |||
Resiina-lehdessä 4/1991 olevassa artikkelissa on tietoa erinäisistä Suupohjan radan läheisyydessä olleista kapearaiteisista radoista. Survonevan turveradasta kerrotaan mm. se, että rata on ollut Kainaston Polttoturve Oy:n omistuksessa ja se on lakkautettu 1960-luvun lopussa. Radalla on ilmeisesti ollut 8 tai joidenkin lähteiden mukaan 10 moottoriveturia joista suurin osa on ollut omatekoisia. Vetureiden joukossa on ollut mm. yksi Schienen-Kuli, amerikkalainen Kalamazoo-veturi ja omatekoinen Hudson-veturi. Kuvassa näkyvä rakennus on artikkelin mukaan ollut turvevoimalaitos ja (veturi?)talli. Turvetehtaita rataverkon yhteydessä on ollut kaksi, toinen tässä VR:n Survonevan liikennepaikan luona ja toinen pohjoispäässä Isonevalla. Pääosa tuotetusta turpeesta on artikkelin mukaan poltettu VR:n höyryvetureissa. Iiron Turve Oy:n radan taas kerrotaan olleen käytössä 1970-luvulle asti, sen pituuden olleen noin 1 km ja sillä olleen ainakin kaksi veturia joista ainakin toinen on ollut Pajulahden konepajan valmistama. |
||||
29.11.2023 17:07 | Panu Breilin | |||
Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa ei ole mainittu Torkkelia. Vuoden 1963 Rautatiehakemistosta se löytyy, mutta siellä on mainittu kuljetuksista vain se, että kuukaudessa oli lähteviä lähetyksiä 40, saapuvia lähetyksiä 25 ja myytyjä matkalippuja 60. Lisäksi on tieto, että matkustajajunapareja oli 5 päivässä, tavarajunapareja 3 päivässä ja lisäksi Oriveden päivystäjä on käynyt asemalla 3 kertaa viikossa. Asemalla on myös ollut pysäkinhoitajan hoidossa ollut II luokan postiasema. | ||||
25.11.2023 19:37 | Panu Breilin | |||
Tämä Kouvolan toiseksi vanhin asemarakennus samoin kuin Mikkelin asemarakennus on tehty Oulun rautatien III luokan aseman piirustuksen mukaisina. Myllymäki ja Kannus sen sijaan on rakennettu Vaasan rautatien III luokan aseman piirustuksilla. | ||||
22.11.2023 21:06 | Panu Breilin | |||
Kaikki tällä raiteella seisova kalusto ei ole hylättyä, vaan usein tässä on myös korjausta odottavaa tai ihan käytössä olevaakin kalustoa. | ||||
21.11.2023 23:36 | Panu Breilin | |||
Aikamoista, että kuvauskopterillakin saa otettua panorointikuvia. | ||||
21.11.2023 23:31 | Panu Breilin | |||
Itsekin olen nähnyt viime viikkoina useamman Sr2-vetoisen raakapuujunan Savon radalla. | ||||
14.11.2023 23:04 | Panu Breilin | |||
Huomenna taas näyttäisi olevan Sr3-vetoa tarjolla Suolahden junassa välillä Kouvola–Pieksämäki, ja Sr3:n paluu ilman vaunuja Pieksämäeltä Kouvolaan: https://juliadata.fi/timetables?s=7145&d=15.11.2023 https://juliadata.fi/timetables?s=17146&d=15.11.2023 | ||||
12.11.2023 18:02 | Panu Breilin | |||
Erään tiedon mukaan tämän tallin itäinen puolisko (pilttuut 33-40) olisi valmistunut vuonna 1936 ja läntinen puolisko taas vuonna 1952. | ||||
10.11.2023 23:53 | Panu Breilin | |||
Kyllä löytyy myös lukitustaulukko (sekä lisäksi kaaviokuva asetinlaitetaulusta). Täytyypä laittaa nekin esille. | ||||
10.11.2023 23:47 | Panu Breilin | |||
Vuonna 1989 julkaistun JTT:n muutoslehden mukaan seuraavat rataosat olivat luokassa B2: - Kerava–Sköldvik - Rantaradalla kilometriltä 90,0 Pohjankuruun sekä Perniöstä kilometrille 156,5 - Kokemäki–Mäntyluoto ja Mäntyluoto–Tahkoluoto - Haapamäen pohjoispuolella kilometriltä 301,4 kilometrille 313,0 - Kolarin radalla Torniosta kilometrille 992,8 sekä Niesa–Rautuvaara-väli - Laurila–Rovaniemi - Murtomäki–Kontiomäki - Iisalmi–Ylivieska-radalla kilometriltä 553,6 Pyhäsalmeen - Imatra T–Imatrankoski raja - Säkäniemi–Niirala raja - Parikkala–Savonlinna - Joensuu–Porokylä - Vuokatti–Lahnaslampi - Oulu–Kontiomäki radalla Oulusta kilometrille 823,9 sekä kilometriltä 843,5 kilometrille 892,7 (tämän radan kohdalla on muutosmerkintä ja vielä vuoden 1987 alussa koko Oulu–Kontiomäki-väli on ollut kiskopainolla K43) |
||||
05.11.2023 19:26 | Panu Breilin | |||
Resiina-lehden 4/1988 Tasoristeys-palsta kertoo, että Otavan kirjapainon linjavaihde purettiin 14.9.1988. |