Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	08.01.2019 19:09	Kari Suominen
		Perkiön varikko Tampereella on saanut pienemmän varastosäiliön suursäiliöiden viereen: http://vaunut.org/kuva/130646
	08.01.2019 17:00	Kari Suominen
		Alkuperäinen suunnitelma pelastus- ja raivausorganisaation perustamisestahan on sellainen, että asianomaiset valmiudet perustettaisiin jo olemassa olevien Riihimäen ja Kouvolan lisäksi myös Pieksämäelle, Ouluun sekä mahdollisesti Seinäjoelle tai Tampereelle. Seinäjoki tai Tampere siis mukana alkuperäisissä suunnitelmissa VR:n avustaessa kunnes organisaatio on valmis.
	08.01.2019 11:13	Kari Suominen
		Väylävirasto eli Väylä on Suomen valtion virasto, joka toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Väyläviraston tehtävänä on vastata Suomen tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Virasto perustettiin vuoden 2010 alussa, ja vuoden 2018 loppuun saakka sen nimi oli Liikennevirasto.
Kuvasarja: Yellowstone – massaturismin alkulähteillä	02.01.2019 14:51	Kari Suominen
		Samoilla linjoilla Jorman kanssa. Kun on lähdetty koostamaan kuvasarjaa laajemmin esttelyin ja kuvatekstien tiedoin kuten tässä, tuovat karttatiedot vielä osansa kokonaisuuteen.
	02.01.2019 14:41	Kari Suominen
		Nämä canvaskattoiset 30-luvulla suunnitellut mallit oli räätälöity kuljettamaan turisteja erityisesti suurien läntisten kansallispuistojen alueilla ja alunperin näitä operoikin peräti seitsemässä eri puistossa, joista nämä Yellowstonen keltiäiset lienevät tunnetuimpia. Rajoitetusta käytöstä huolimatta näitä valmistettiin vuosien varrella useampi sata.
	10.12.2018 00:07	Kari Suominen
		Vaihteiden lämmityselementtien sijoitustapa tuo mieleen nykyisiin autoihin asennettavat lohkon ulkopuolelle liimattavat säteilylämmittimet, jotka omaavat huonon hyötysuhteen suuren osan lämmitystehosta mennessä harakoille. Yhtä lailla näiden tehoa hukkaavien vaihteen lämmityselementtien kyky sulattaa lunta taitaa paremminkin perustua juuri mainitsemaasi pitkään teholliseen aikaan ;)
	21.11.2018 14:52	Kari Suominen
		Dr30 98 10 8108 001-3 eli Boliden Harjavalta Oy:n Move 250 B -vaihtotyöveturi on täyttänyt ensimmäisenä suomalaisena veturina EU Stage IV -päästöluokan (”Euro 4”). Veturin alkuperäinen Scania-dieselmoottori vaihdettiin uuteen saman valmistajan moottoriin joulukuussa 2016 Teräspyörän konepajalla Voikkaalla. Vertailun vuoksi todettakoon, että Fenniarailin Dr18-dieselveturi täyttää päästöluokan IIIA ja VR:n Sr3-sähköveturin apudieselkäyttö luokan IIIB. Bolidenin Move työskentelee yhtiön Porin elektrolyysilaitoksella. Veturi on valmistunut Valmetin Tampereen tehtaalta vuonna 1982 valmistusnumerolla 201 ollen ainoa uutena Suomeen toimitettu tyyppinsä edustaja. Lähde : Resiina-lehden 1/2017 Tasoristeys-palsta
	12.11.2018 10:32	Kari Suominen
		Tikkurilasta pääkaupunkiin junalla matkaava ei arkiaamun ja arki-iltapäivän hektisessä menossa tarvitse aikataulua. Kun saapuu asemalaiturille ja havaitsee harmikseen kahden junan juuri lähteneen samanaikaisesti kohti Helsinkiä, voi pohjoisen suuntaan vilkaistessaan jo kuitenkin nähdä seuraavan Helsinkiin menevän junan lähestyvät valot. Aseman lähes 30 000 vuorokautista käyttäjää tarvitsevat toimivat yhteydet, mikä lyhentää odottelut minimiin.
	10.11.2018 13:44	Kari Suominen
		Eikö juuri joitakin Gbkk -vaunuja varustettu kokeilumielessä metallikaton sijaan myös muovi- ja alumiinikatolla? Ehkä erilaisista kattomateriaaleista johtuen esiintyy Petrin mainitsemia pieniä eroavaisuuksia räystäiden rakenteissa ja listoituksissa.
	08.11.2018 00:07	Kari Suominen
		Kiitos Hannu !
	08.10.2018 01:09	Kari Suominen
		Burlington Northernin (BN) ja Santa Fe (SF) Atchison Topeka -yhtiöiden fuusiosta on jo runsaasti aikaa, mutta liveryn muuttaminen koko vetokalustoon eli yli kuuteen tuhanteen veturiin vaatii aikaa. Todennäköisesti maalaus tehdään jonkin elinkaaren aikaisen suuremman huollon yhteydessä, jos nyt ylipäätään koko vetokalusto aiotaan systemaattisesti maalata. Tuo uusi BNSF livery on sekin kokenut jo pienen muutoksen. Varhaisemmissa maalauksesta tulleissa teksti oli pysty ja korkea rajoittuen oranssilla alueella korkeussuunnassa keltaisiin raitoihin. Tässä uudemmassa versiossa teksti on matalampi ja kursiivissa muodossa.
Kuvasarja: Sr1 -vetureiden maalauskaaviot viidellä vuosikymmenellä	16.09.2018 21:47	Kari Suominen
		Keulan vinoraidat eivät ole dekoratiivisistä syistä lisätty eikä niillä tuunata veturin maalausta, vaan niiden tarkoitus on työsuojelullinen. DV -sarja ja Seeprat saivat samanlaisen raidoituksen automaattikytkimien asentamisen myötä ja vielä lisää raidoitusta tuli niiden yksilöiden portaiden reunoihin, jotka ovat varustettu radio-ohjauksella. Raidoitus toimii siis varoituksena eikä osana veturin maalausta. Linkkaamasi kuvan veturi on toisen polven kaaviossa vaikkakin vielä ilman raitoja, eli ei edusta mitään kuvasarjasta unohtunutta erillistä genreä.
	09.09.2018 23:47	Kari Suominen
		Imut ja puhallukset Ohjaamon katolla olevan ilmastoinnin boxin jälkeen pitkän pään suuntaan on ensin moottorin imuilman ja ilmajäähdytettyjen laitteiden ilmanotto ja suodatus. Seuraavana moottoritilan katolla ahdetun moottorin pakoputki (suorakaiteen muotoinen) ja sen edessä dynaamisten jarrujen kaksi pyöreää tuuletinta. Viimeisinä moottorin kolme pyöreää jäähdytystuuletinta ja niiden kohdalla kyljessä 2-osainen jäähdyttimen ilmanottoritilä. Jäähdyttimen ilmanottoritilöistä taaksepäin olevassa pullistumassa ovat jarruvastukset.
	23.08.2018 13:22	Kari Suominen
		Pitkän hankinta-ajan vuoksi (1973-1985 110 kpl sekä vielä vuosina 1993 ja 1995 2 kpl) tähän lukumääräisesti suureen veturisarjaan ehti taustastaan johtuen tulla lukuisa määrä toiminnallisuuteen, käyttövarmuuteen sekä käyttömukavuuteen kohdistuneita muutoksia ennen kuin päästiin tilanteeseen, että aktiivikäytön rinnalla edennyt kehitystyö saatiin kutakuinkin päätökseen. Tämän vuoksi on ollut eri ikäisiä vetureita erilaisissa päivityksissä samanaikaisesti, mikä tekee yksilökohtaisen tarkastelun eri aikaväleillä lähes mahdottomaksi ilman tutustumista huollon kirjanpitoon. Yksittäiset havainnot tai Tasoristeys -palstan satunnaiset aiheeseen liittyneet uutiset ovat vain suuntaa antavia.
	21.08.2018 13:12	Kari Suominen
		Jyväskylän onnettomuuden jälkeen VR asensi kolmeen IC-vaunuun lannevyöt istuimiin, sillä OTK suositti onnettomuudessa havaittujen ongelmien korjaamiseksi vöiden asentamista kaikkiin uusiin ja peruskorjattaviin vaunuihin. Myöhemmin VR kuitenkin luopui kokeilusta ja laajemmasta käyttöönotosta ilmoittaen syyksi vöiden epäkäytännöllisyyden. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi VR lähti malliksi asentamaan vöitä vaikka kyseessä oli vain suositus, sillä olihan se juuri saanut OTK:n tutkintaselostuksessa huutia huonosta turvallisuuskulttuurista. "Onnettomuuden taustatekijöinä voidaan pitää rautatieorganisaatioiden toimintakulttuuriin liittyviä seikkoja, joita ovat mm. välinpitämätön suhtautuminen joihinkin turvallisuusmääräyksiin ja ohjeisiin. Myös normien, sääntöjen, määräysten ja ohjeiden ajantasaistamisessa ja valvonnassa ilmeni puutteita."
	20.08.2018 13:48	Kari Suominen
		Huippunopeuden nostohan aikaansaatiin yksinkertaisesti muuttamalla akselinkäyttölaitteen hammaspyörävälitystä. Nopeimmillaanhan koskaan on kulkenut Sr1 3110 mittausvaunu A17 perässään pääradalla Järvenpään-Jokelan tietämillä mittareiden osoittaessa nopeutta 191 km/h. Tämähän oli se klassinen tuon ajan Valtionrautateiden nopeusennätys.
	20.08.2018 11:59	Kari Suominen
		Sr1 -vetureiden maalauskaaviot http://vaunut.org/sarja/3879
	17.07.2018 10:32	Kari Suominen
		Satunnaisia "halostuksia" "Veikkaisin että 1136 on halostuksessa. Halostus on helpompaa kun halkovaunu ja veturi ovat vierekkäin." http://vaunut.org/kuva/121689 "Svenssonien kuvissa heikäläiset kirjoittivat Tk3 833 bunkrar i Toijala. Siis halostuksessa sen Toijalan suuren halon antolaiturin vierellä?" http://vaunut.org/kuva/41058 "Vaihtotyöt ja halostus on suoritettu loppuun, viitonen junaan kiinni ja päivän viimeinen henkilöjuna Humppilaan voi lähteä" http://vaunut.org/kuva/76201 "Herrasmiehet ehdottivat herrasmieshalostusta näyttäen mallisuorituksen yksi halko molemmissa käsissä." http://hyvarinen.blogspot.com/2007/08/museojuna.html "Veturin vesitys, halostus ja ympäriajo" http://haukivuori.fi/wp-content/uploads/2015/03/h%C3%B6yryjuna-30.7.pdf "Koska reissuihin liittyvät aina siirrot Haapamäki-Lahti-Haapamäki sekä esimerkiksi lipunmyynti, halostus ja höyryveturin yövartioinnit, on talkooväki enemmän kuin tervetullutta!" http://hmvy.blogspot.com/2011/03/ Myös Resiinan toimituskunta käyttänyt uutisoinnissaan: "Käsikäyttöisen kääntöpöydän kääntö, vesitys ja halostus veivät sen verran aikaa, ettei tyhjävaunujunan paluulähtö aikataulun mukaan" http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/11
	30.06.2018 11:36	Kari Suominen
		Venäjän määräämät elintarvikkeiden tuontirajoitukset rokottavat tällä hetkellä myös Kiinan konttijunan kuljetuksia, sillä kielto koskee Venäjän tulkinnan mukaan myös kauttakulkukuljetuksia eli kuljetuksia, jotka menevät esimerkiksi Suomesta Venäjän läpi muuhun maahan. Kouvolasta Kiinan Xi'aniin menevä konttijuna kulkee Venäjän ja Kazakstanin kautta. https://yle.fi/uutiset/3-10280925
	19.06.2018 13:35	Kari Suominen
		Jos ne roikkuvat Tte:n tuunauksien tavoin ohjaamon sivuseinällä... http://vaunut.org/kuva/126910?a=1
	17.05.2018 11:09	Kari Suominen
		Tämä lienee Heikin mainitsema kotimainen "Torpedo" malmien kuljetukseen http://vaunut.org/kuva/31548
	17.05.2018 09:11	Kari Suominen
		Edeltävissä kommenteissa tätä on tituleerattu B-junaksi ja HCT-yhdistelmäksi, mutta itse asiassa tämä edustaa jo jättirekkojen toista sukupolvea, ETT-yhdistelmää, joka koostuu varsinaisen perävaunun vetoautosta (8x4), 2-akselisesta dollysta, 3-akselisesta B-linkki-puoliperävaunusta ja 3-akselisesta puoliperävaunusta. Kaikki perävaunujen akselit on varustettu paripyörillä ohjautuvaa akselia lukuun ottamatta. Yhdistelmän kokonaismassa on 90 tonnia ja pituus 32,93 metriä. ETT-tyypin yhdistelmä on modulaarinen; jättämällä B-linkki pois yhdistelmä on normaali 25,25 m/76 t-yhdistelmä.
	11.04.2018 16:34	Kari Suominen
		Kiitos Jimi! "Savet" suomeksi tarkoittaa sitten arvatenkin kaoliinia ja talkkia. Kyllä munkkilatina ja jargoni sekä turhanpäiväinen lyhenteiden käyttö kannattaa jättää ja kommentoida vain sillä kotimaisella jos haluaa tulla varmasti ymmärretyksi. Tässäkin muutama näppäimen painallus tekstiä lisää olisi tuonut asian selkeämpään muotoon.
	11.04.2018 11:09	Kari Suominen
		Edellisessä kommentissa mainitaan vaunujen litteroita, mutta viestin sanoma ei avaudu ainakaan minulle. Osaako joku tulkita kryptisen viestin tai kertooko kirjoittaja itse mitä hän haluaa sanoa.
	09.04.2018 13:10	Kari Suominen
		Tätä ulkosatamaa on käytetty myös autotuontisatamana ja autolaivojen purkauspaikkana. Railshipin liikenteen loputtua yhä enenevässä määrin. Vilkkaimpina aikoinahan 2000-luvun puolivälissä Hangon kautta kulki satoja tuhansia autoja vuodessa, mutta tahti on sittemmin hiipunut Venäjän viennin tyrehdyttyä. Railshipin oman tilastoinnin mukaan tavararyhmittäin edustivat koneet ja laitteet n. 30% osuutta yhtiön liikenteen tuonnista Suomeen lopun jakautuessa varsin tasaisesti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden sekä erilaisten kemian tuotteiden osalle.
	06.04.2018 22:59	Kari Suominen
		Manner-Euroopassahan näiden kuutiotavaran kuljetukseen suunniteltujen Hbs -vaunujen liikennöimisalue oli rajoitettu, sillä vaunut oli rakennettu Saksan liittotasavallan (DB) rautateiden sallimaan korkeimpaan profiiliin. Vaunun mitoituksen vetäminen äärirajoille mahdollisti sen tilavuudeksi 130 m³.
	04.04.2018 14:01	Kari Suominen
		PPP viestitti kuvassa näkyvästä nostokurjesta ajankohdan arvioinnin apuna. Mieleeni ei tule muuta tälle kohdalle sijoittuvaa työn alla ollutta korkeaa rakennusta 70-luvun alussa kuin Hotelli Victorian uudisrakennus, joka valmistui Itsenäisyydenkadun varteen vuonna 1974 ja se liittyi Rastin rakennuksiin samana vuonna rakennetulla yhdyskäytävällä. Hotelli siis valmistui 1974 eli se oli vielä työn alla kevättalvella 1973, jota vuotta tässä on tarjottu edellä yhdeksi ajankohdaksi kuvalle.
	27.03.2018 23:33	Kari Suominen
		Kuvan moottorivaunun nro 2 loppukäytöstä löytyy kuva: http://vaunut.org/kuvasivu.php/17597. Kuvan kommentteihin 23.03.2018 linkitetyissä kuvissa olevan moottorivaunun nro 3 loppukäytöstä löytyy myös kuva: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:1294. Asunto- ja työvaunu XE, nro 0605, asuntokäytössä. Vaunu muutettu työkuntavaunuksi moottorivaunusta Bm1 nro 3. Aiheen aika: 22.6.1954 / Joensuu Moottorivaunu Bm1 nro 3 oli se vaunu, jolla Valkeakoski-Toijala rataosalla aloitettiin henkilöliikenne 1. syyskuuta 1938 radan avauduttua yleiselle liikenteelle.
	27.03.2018 22:41	Kari Suominen
		Linja 9 Kauppatori - Vallila ajalla 31.8.1953 – xx.xx.1966 1-suunta: Kauppatori – Eteläranta – Esteläesplanadi – Katariinankatu – Snellmaninkatu – Liisankatu – Unioninkatu – Siltasaarenkatu – Hakaniemi – Porthaninkatu – Viide linja – Kaarlenkatu – Helsinginkatu – Läntinen Brahenkatu – STURENKATU – Sammatintie – Somerontie – VALLILA / Paavalin kirkko Pystyssä olevan liitevaunun päädyssä on kyltissä teksti : Vallilan halli.
	25.03.2018 23:41	Kari Suominen
		Suojakiskot Suojakiskoja käytetään rautatiesilloilla estämään raiteilta suistunutta veturia tai vaunua kulkeutumasta pois sillalta sekä suojaamaan siltaa raiteilta suistumisen aiheuttamilta vahingoilta ja vaaroilta taulukon 8.3:1 mukaisesti. Suojakiskojen avulla voidaan vaikuttaa sillan päällysrakenteeseen kohdistuvaan, junan suistumistilanteen mitoituskuormaan. Suojakiskoja voidaan käyttää myös pienentämään radan vieressä olevaan rakenteeseen kohdistuvia suistuneen junan törmäyskuormia . Ratapiha-alueilla ja muualla, missä junan törmäämisriski pilariin tai rakenteeseen on tavanomaista suurempi, voidaan käyttää pilaria tai rakennetta lähellä olevilla raiteilla suojakiskoja hankekohtaisesti Liikenneviraston luvalla. Suojakiskona käytetään pääsääntöisesti kiskoprofiilia 54E1. Suojakiskona voidaan käyttää myös luokan1 tai 2 kierrätyskiskoa. Lisää tietoa Liikenneviraston Ratateknisten ohjeista RATO8 Rautatiesillat ja sieltä liitteestä 3 suojakiskojen mitoituksesta ja muuten kohdassa 8.3.4.4 Suistumisen estäminen ja suojakiskot. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2013-43_rato8_web.pdf
	23.03.2018 21:59	Kari Suominen
		Kuten tunnettua, Eikt-vaunujahan muutettiin Rbkt-vaunuiksi ja ainakin yhdessä niistä, vaunussa nro 26902, on ollut wc-tiloissa pitkä urinaali wc istuimen asemesta http://vaunut.org/kuva/66070.
	23.03.2018 13:49	Kari Suominen
		Armeijassa ei pyydellä anteeksi, siellä korjataan. Siispä minäkin korjaan : Ensimmäinen tuotantoerä 1975-76 käsitti siis 20 vaunua, ei 19 kuten pikaisen päässälaskutoimituksen jälkeen olen näköjään kirjannut.
	23.03.2018 13:20	Kari Suominen
		Jos kuva on vuodelta 1977, niin siihen mennessä Rkt -vaunuja oli ehtinyt valmistua jo kaikkiaan 19 kpl (nrot 23801-23820) Vaunut valmistettiin vuosina 1975-76, jonka jälkeen Rkt-vaunujen tuotannossa oli kuuden vuoden tauko. Vuonna 1982 valmistuivat nrot 23821-23830, joiden jälkeen tuotannossa oli jälleen taukoa. Vuonna 1986 valmistettiin nrot 23831-23840, jotka jäivätkin sitten viimeisiksi vanhan sukupolven vaunuiksi ennen IC-vaunujen tuloa.
	19.03.2018 01:07	Kari Suominen
		Kloorivaunuista en tiedä, mutta 1950-luvun alussa valmistui varsin lyhyen ajan sisään 20 kappaletta Go-öljyvaunuja, jolla litteralla niitä löytyy kuvahausta sekä kaksi- että kolmiakselisina http://vaunut.org/kuvat/?tag0=11\|Go\| Toinen mahdollinen tarkoittamasi 2-akselinen säiliövaunu kolmiakselisten kaudella on AIV-liuosvaunu Sd, joka oli tuotannossa koko 40-luvun (1941-49). Näistä kolme ensimmäistä näyttää rakennetun kolmiakselisiksi ja loput valmistetut 39 vaunua 2-akselisiksi pienemmällä pytyllä (vain 10 M³). Kolmiakselisten säiliövaunujen tuotanto jatkui aina 50-luvun loppuun asti, mutta säiliövaunujen kehitystyössä vallitsi seesteisempi kausi aina 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin uuden sukupolven neliakselisia vaunuja alkoi tulla liikenteeseen.
	17.03.2018 13:07	Kari Suominen
		Nämä kolmiakseliset säiliövaunut säilyivät rakenteeltaan muuttumattomina tuotannossa pitkään. Ensimmäiset standardityypin vaunut taisivat valmistua jo ennen talvisotaa ja viimeisiä rakennettiin vielä 50-luvun loppupuolella. Viimeisimpien joukossa valmistetut lämpöeristetyt vaunut sitten hieman poikkesivat ulkoisesti edeltäjistään mm. säiliön paksumman vaipan ja lieskalämmittimen savutorvien vuoksi http://vaunut.org/kuva/31795. Tälläkin sivustolla kuvissa esiintyvät kolmiakseliset säiliövaunut edustavat pääosin yksityisille tilaajille VR:n konepajoilta valmistuneita vaunuja, sillä uudisrakentamisen tarve VR:lle itselleen 1940- ja 50-luvulla oli verraten vähäinen. Syy tähän oli se, että VR:n omat ennen sotia rakennetut säiliövaunut olivat vielä suurimmaksi osaksi käytössä. Lukumääräisesti tarkasteltuna yksityisille tilaajille valmistuneiden pääosin kolmiakselisten säiliövaunujen kokonaismäärä vuosina 1937-60 onkin varsin huikea, peräti 572 kappaletta. Osviittaa lukumäärään osaltaan kertoo myös Resiinan suomalaisten yksityisvaunujen sarjamerkintöjen luettelo http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/66
	13.03.2018 10:42	Kari Suominen
		Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaan leveiden teräslevyjen kuljettamista varten 20 Occ-vaunua varustettiin kuudella kuormanaluspankolla, joiden päissä oli ns. kulmapylväät. Kulmapylväiden avulla saatiin vaunuilla kuljetettua 3200 mm levyisiä teräslevyjä ohjeistuksen mukaisesti : http://vaunut.org/kuva/112170?u=3116
	07.03.2018 22:16	Kari Suominen
		1964 Dodge Dart 270 4-door V8 sedan : https://en.wikipedia.org/wiki/Dodge_Dart#/media/File:64_Dodge_Dart_F34.jpg
	17.02.2018 16:26	Kari Suominen
		Tämä on kuvituskuva kertomaan joukkoliikenteeseen laajemmalti vaikuttaneesta muutoksesta ja sen mukanaan tuomasta lisätyöstä ilman aika- tai muutakaan sidonnaisuutta Martinlaakson rataan. Kuvasarjan ainoa kuva, joka on liitetty ryydittämään kevennyksenä asiatekstiä sisältämänsä tahattoman komiikan vuoksi.
Kuvasarja: Nuclear Flask Trains	16.02.2018 13:11	Kari Suominen
		http://vaunut.org/sarja/2256
	05.02.2018 12:53	Kari Suominen
		Uittokausi kestää kesäkuusta aina lokakuuhun asti ja sama päti myös rautakanavaan. Olen joskus lisännyt kuvan avovaunusta, jossa oli tukirakenteet valmiina veneiden kuljettamiseksi Päijänteen ja Keiteleen välillä. Tämä VR:n kokeilumielessä tarjoama kuljetuspalvelu oli toiminnassa juuri uittokautena eli lokakuulle asti. Kuljetuksen hinta oli 350,00 mk suunta. Linkki kuvaan http://vaunut.org/kuva/112173?u=3116
	04.02.2018 01:24	Kari Suominen
		Nyt et Riku ole lukenut viimeisintä kommenttiani 02.02. 2018 klo 23:51 huolella. Siinähän juuri aprikoin vaunujen vuokrasopimuksen olleen mahdollisesti katkolla jo aiemmin, mutta koska vaunujen tarve oli edelleen olemassa vaikkei kuljetuksiin käytetyn kaluston omistajasta ole varmuutta, niin totean lopuksi:"Rikkihiiltä on saatettu tuoda jossain vaiheessa myös Venäläisellä vaunukalustolla".
	02.02.2018 23:51	Kari Suominen
		On aivan totta mitä kirjoitat kierrätyksestä, vanhoja aluskehyksiähän on hyödynnetty kautta aikain uutta kalustoa rakennettaessa. Sorh-vaunujen kohdalla en minäkään löytänyt mainintaa uusiokäytöstä ja lähde oli sama kuin sinunkin käyttäsi, eli uutisia Rautatie-Suomesta. Esimerkkinä mainitsemasi Zan-v -litteraisten rakentamisbuumi vanhoja alustoja käyttäen näyttäisi muuten pysähtyneen täysin vuoteen 2004. Ei ole tietoa siitä, onko Kemiran ja VR:n sopimus Sohr-vaunujen vuokrauksesta päättynyt tehtaan omistuspohjan vaihtuessa vuonna 2007 tai jo peräti aiemmin. Rikkihiilen kuljetus Valkeakoskelle ja vaunujen tarve on kuitenkin päättynyt vasta Kuitu Finland Oy:n konkurssiin joulukuussa 2008. Rikkihiiltä on saatettu tuoda jossain vaiheessa myös Venäläisellä vaunukalustolla
	02.02.2018 15:50	Kari Suominen
		Nämä Sorh-rikkihiilivaunut sekä Sord-rikkihappoliuosvaunut olivat itse alatyyppejä eli uusia versioita Sor-rikkihappovaunusta. Sorh -sarjan 6 vaunua (196151- 196156) olivat vuokrattuina Kemiralle silloisen Säterin, sittemmin Kuitu Finlandin, rikkihiilikuljetuksiin. Vaunujen vähäisen määrän ja varsin spesifisen käyttötarkoituksen huomioiden tuskin saivat jatkokäyttöä Kuitu Finlandin toiminnan päätyttyä ja rikkihiilen kuljetuksen loputtua.
	30.01.2018 11:47	Kari Suominen
		Mielenkiintoinen kuva. Mikä lienee ollut tällaisen mitoiltaan ja kokonaismassoiltaan 1960-luvun puoliväliä edustaneen yhdistelmän käyttötarkoitus vielä 1970-80 lukujen vaihteessa, jolloin suurin sallittu kokonaismassa oli jo 42 tonnia ja maksimi kokonaispituuskin 22 metriä. Ehkä tällä yhdistelmällä oli jokin vakituinen ajotehtävä johon se oli räätälöity tai sitten jakoajossa sellainen reitti, että pelkän nuppiauton koritilaa suuremmalla perävaunulla saavutettiin enemmän hyötyä kuin perävaunun veivaamisesta siltaan oli lisähaittaa. Tällaiset 1-akseliset 60-luvun puoliperävaunut kokivat muuten jonkinlaista renesanssia juuri 70-luvun puolivälin jälkeen kun massat ja pituudet kasvoivat, sillä etuakselin asennuksella nämä saivat uusiokäyttöä täysperävaunuina. Erkin mainitsema Sisu-fuusion jälkeinen siirtyminen Jyry-Sisujen ohjaamoiden käyttöön poikikin melkoisen määrän näitä "hybridejä". Muistikuvani mukaan liki 100 fuusion toteutumisen jälkeen toimitettua nokkamallin Vanajaa varustettiin Sisun hytillä. Lisäksi joitakin Vanajan Lokomolle toimittamia nosturialustoja taisi vielä fuusion jälkeen tulla tällä engelsmannien Bulldog-ohjaamolla jota B6-76 mallissa käytettiin.
Kuvasarja: Fh-vaunuja	27.01.2018 12:57	Kari Suominen
		Näihin pohjautuen nykykäytössä saattaa vielä nähdä Lv litteralla työjunissa http://vaunut.org/kuva/88982?tt=22&i1=Lv&i2=902115
	27.01.2018 12:16	Kari Suominen
		Tällä samaisella hiilisataman laiturilla on nähty myös vaunuroikan siirtoa perinteisestä poikkeavalla tavalla http://vaunut.org/kuva/84491?t=fargo.
	27.01.2018 11:53	Kari Suominen
		Tuosta ilmakuvasta saa erinomaisesti käsityksen Saukon laiturin sijainnista. Hiirellä vetämällä kuvaa voi siirtää ja liikkua kiskoja seuraten vaikka rautatieasemalle asti ja vuosilukua vaihtamalla katsoa alueiden muuttumista vuosien saatossa. Demag toimitti satamaan hiilenkäsittelylaitteet, joihin kuului mm. kolme tälläistä 170 m pituista hiilenkuljetushihnaa, jollaista pitkin nosturi tässä juuri siirtyy Hiilenkuljetushihnat näkyvät selvästi linkitetyssä ilmakuvassa. Hiilisatama lopetti vuonna 1977. Ratapihakaavioita : Länsisatama, Hietalahti ja Merisatama http://vaunut.org/kuva/43273 Länsisatama ja mm. Saukon laituri http://vaunut.org/kuva/43272 http://vaunut.org/kuva/43271 http://vaunut.org/kuva/43268 Pätkä Pauli Ruonalan koosteesta Resiina verkkojulkaisun keskusteluosiossa aiheena Helsingin satama-asemat, Helsingin sataman raiteet ja rakennukset marraskuussa 1958. Lähteinä Helsingin kaupungin satamalautakunnan julkaisema teos "Helsingin satama. Käsikirja 1958" ja artikkeli Helsingin satamaradat, Resiina 1/1994 "Länsisatama; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Länsisatamasta voi kuitenkin lähettää ulkomailta tullutta tullaamatonta tavaraa kappaletavaralähetyksenä. Tullattava tavara on osoitettava Katajanokalle. Länsisataman alaiset syrjäraiteet Hietalahdessa: Ulkopätkä, Vanha päätie. Jätkäsaaressa: Hiilisataman raiteet 1, 2, 3, Rantaraiteet 1, 2, 3, Makasiinin raide, 4-5 raide, 9 raide, 10 raide, 17 raide, 20 ulkoraide."
	26.01.2018 17:19	Kari Suominen
		Tämän kuvasarjan kuvien tekstit ovat suoria lainauksia kuvien yhteydessä olleisiin selitteisiin ajankohdasta ja paikasta. Jos ei kuvaaja ole pudonnut kartalta muistiinpanoissaan, niin seuraava kuvaoikeuksien haltija on arkistoinnin yhteydessä saattanut liittää vahingossa virheellistä informaatiota kuvan yhteyteen. Luotan asiantuntemukseesi ja korjaankin kuvauspaikan Nuottasaareksi sekä kiittelen runsaasta ja valaisevasta lisäselvityksestä paikan historian osalta.
	26.01.2018 01:45	Kari Suominen
		Samaa ihmettelin kyllä itsekin, mutta näin alkuperäinen kuvateksti väittää. Tässä Karjaalla ottamassani kuvassa http://vaunut.org/kuva/81209?u=3116&tag0=3%7CDm7%7C. nuorten takana seisovan tankkaajan pistooli on jo huomattavasti alempana Dm7:ää tankatessa kuin tässä.
	24.01.2018 22:44	Kari Suominen
		Unimog mallien U427 ja U430 kokonaismassaksi sallitaan esitteen mukaan 14 tonnia : https://www.mercedes-benz.fi/content/finland/mpc/mpc_finland_website/fi/home_mpc/trucks_/home/special_segment/road-rail/newunimog/technical_data.fb0007.html, jolloin tämä kuuluisi ajoneuvoluokkaan N3 (kuorma-auto, kokonaismassa yli 12 tonnia). Maastoautoksi katsotaan N3-luokan ajoneuvo jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä. Tämähän täyttää sen kriteerin eli maastokelpoisuudesta tulee lisämaininta G, jolloin ajoneuvoluokka on N3G otaksun.
	24.01.2018 11:02	Kari Suominen
		Juurihan Lahden mastojen vuosipäivää marraskuussa juhlittiin, kun täyteen tuli 90 vuotta niiden valmistumisesta.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset