3457-116349 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 03.06. 15:28 Juha Kutvonen  
  Kaupat tuli ja vetureiden ura jatkuu uusissa väreissä: https://vaunut.org/kuva/180786
kuva 03.06. 14:06 Juha Kutvonen  
  Dm2-vaunuista nrot 13 ja 15 oli sijoitettu Pieksämäelle 1948, loput Kouvolaan. Joensuussa oli ainoastaan Ds2 nro 9, joten Ei:tä lienee vedetty tällä vaunulla. Tampereen kirjoilla olivat Bm1 nrot 2 ja 3, Ds1 5, sekä Ds2 6, 8 ja 10. Lisäksi Seinäjoella olivat Ds1-vaunut 1 ja 4, sekä Kouvolassa Ds3 11 ja 12 + Bm2-3-vaunut 20-22.

Helmikuun 1949 sijoittelulistan mukaan oli Joensuun Ds2-vaunu 9 siirtynyt Tampereelle ja sieltä tulleet vaunut 6 ja 8 tilalle.
kuva 03.06. 12:02 Juha Kutvonen  
  Luettelo henkilö-, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunuista vuodelta 1948 listaa näiden vaunujen kotiasemat:

22401 Joensuu
22402 Toijala
22403 Kouvola
22404 Kouvola

Kaikkien vaunujen paikkaluvuksi on ilmoitettu 87 erikoismerkinnällä "Mot. lisävaunu".
kuva 02.06. 15:19 Juha Kutvonen  
  UP:n SD40-2 -vetureiden keula-asiaa on selvitelty tarkemmin täällä: https://utahrails.net/up/sd40-2-nose-length.html
kuva 02.06. 14:29 Juha Kutvonen  
  Niin kauan kuin puumottien historiaa ei ole koottu yksiin kansiin, on tämän mielenkiintoisen aiheen tiedon muruset haettava monista eri lähteistä.

Suomen veturit, osa 2:n mukaan nämä Ei-liitevaunut rakennettiin Dm2-sarjaa varten, mutta ehkä niitä voitiin vetää muillakin moteilla, tuskin kuitenkaan Bm-sarjalaisilla.

Vuonna 1954, jolloin tämä vaunu on kuvattu, oli Joensuuhun sijoitettuina motit Ds2 nro 8, Dm1 16 ja Dm2 17. Minulla ei ole kyseisen vuoden aikatauluja, mutta kesällä 1951 Joensuusta liikennöitiin moottorivaunujunia näillä samoilla vaunuilla Pieksämäelle, Outokumpuun ja Nurmekseen. Talvella 1955-56, jolloin ensimmäiset Dm7:t olivat jo korvanneet suurimman osan Joensuun mottivuoroista, oli aikatauluissa vielä joitakin junia M-tunnuksella linjalla Outokumpu - Joensuu - Niirala. Tässä vaiheessa Dm1-vaunu oli jo hylätty.
Kuvasarja:
Tekoälyllä muokattuja pienoismallikuvia
 
 29.05. 11:53 Juha Kutvonen  
  Tämä on hyvä kuvasarja tekoälyn mahdollisuuksista oikein käytettynä. Erityisesti Hinthaaran kuva näyttää todella kuin Fremo-radalta otetulta.
kuva 29.05. 11:51 Juha Kutvonen  
  Tässä AI on kyllä mennyt liiallisuuksiin höyryn määrässä. Sitä kun näyttäisi tulevan vähän joka paikasta, jopa hytistä!
kuva 29.05. 11:48 Juha Kutvonen  
  Tämä menee kyllä täydestä pienoismallikuvana. Tässä AI on onnistunut muuten täydellisesti, mutta Lokomon laatan se on muokannut uuteen uskoon.
kuva 26.05. 15:40 Juha Kutvonen  
  Onnistuin hiljattain hankkimaan tämän veturin mittakaavassa 1:160 :)
kuva 26.05. 15:33 Juha Kutvonen  
  Varjoista päätellen kuva on otettu aamupäivällä. Kesällä 1938 Järvenpäässä pysähtyi kaksi etelään menevää postijunaa aamupäivisin: Rajajoen postijuna nro 8 klo 7.45 ja Tornion postijuna nro 64 klo 9.13, joka voisi sopia tähän kuvaan.
kuva 26.05. 10:17 Juha Kutvonen  
  Nappiotos! Ilman noita avonaisia konesuojan ovia sopisi hyvin Fenniarailin mainoskuvaksi.
kuva 26.05. 08:39 Juha Kutvonen  
  Nappiotos! Sopisi hyvin ArcticRailin mainoskuvaksi.
kuva 26.05. 08:38 Juha Kutvonen  
  Nappiotos! Sopisi hyvin Spenon mainoskuvaksi.
kuva 24.05. 09:39 Juha Kutvonen  
  Harvassa ovat suomalaiset vaunut, jotka ovat päässeet kuninkaallisia kuljettamaan.
kuva 14.05. 19:29 Juha Kutvonen  
  Tässä yksi kuva Kirjokiven onnettomuusveturista: https://vaunut.org/kuva/68352
kuva 12.05. 22:03 Juha Kutvonen  
  Veturit jäivät pois ajosta kevään 1972 aikana. Samana vuonna hylättiin viimeiset Paikut (Pr1), Kalkkunat (Vr5) ja harmaat kiitojunat (Dm4).
kuva 07.05. 14:41 Juha Kutvonen  
  Näin on. Sen verran vielä tarkennusta, että dieselhydraulisten vetureiden tilaajana oli ainoastaan British Railwaysin Western Region, eli entinen Great Western Railway, joka oli vuoden 1948 kansallistamisessa sulautettu BR:iin. Siinä missä British Transport Comission (Britannian Rautatiehallitus) otti dieselöinnissä esikuvakseen USA:n sähköisen voimansiirron ratkaisut, katsoi WR itään ja päätti hoitaa dieselöinnin saksalaisen hydraulisen voimansiirron avulla. Tämä ratkaisu tuli lopulta kalliiksi, kun British Rail laittoi omavaltaisen osastonsa kuriin v. 1967 päättämällä standardoida vetokalustonsa siten, että dieselhydrauliset sarjat saivat "epästandardeina" hylkytuomion. Viimeisinä hylättiin D1000/Cl 52 "Westernit" (DB V 300) vuoteeen 1977 mennessä. Viimeiset Warshipit hylättiin jo 1973. Näiden lisäksi lyhyen uran tekivät sarjat 14 (Teddy Bear), 22 (Baby Warship), 35 (Hymek) ja 41 (C-C Warship).
kuva 05.05. 15:15 Juha Kutvonen  
  Tämä on minun ensimmäinen järkkärillä (Canon AE-1 Program) ottamani kuva: https://vaunut.org/kuva/6674
kuva 05.05. 11:54 Juha Kutvonen  
  Vahva lähdön tunnelma on hyvin saatu vangittua tähän kuvaan.
kuva 02.05. 09:22 Juha Kutvonen  
  D'oh!
kuva 02.05. 08:14 Juha Kutvonen  
  Jorma, lupailemasi värikuvat Jenbachin Mäntän ajoilta kiinnostelee: https://vaunut.org/kuva/44636
kuva 29.04. 15:52 Juha Kutvonen  
  Tämä sotalaiva on nimeltään "Greyhound". Sen ura BR:lla kesti vain 12 vuotta (1960-72). Veturi on nykyään sinisessä värityksessä: https://www.svrwiki.com/BR_Class_42_D821_Greyhound

Yhdennäköisyys saksalaisen V200-sarjan kanssa ei ole sattumaa.
kuva 28.04. 20:24 Juha Kutvonen  
  Onko Niinisalon radalla enää kevyttä kiskotusta? Sinnehän on viime aikoina vaihdettu K43:a ja UIC54:ää K30:n tilalle.
kuva 28.04. 20:11 Juha Kutvonen  
  Ei ole. Vaunu tuhoutui 12.12.1995 yhteentörmäyksessä Garmisch-Partenkirchenissä: https://de.wikipedia.org/wiki/Eisenbahnunfall_von_Garmisch-Partenkirchen
kuva 27.04. 18:22 Juha Kutvonen  
  Siinä tapauksessa junan olisi pitänyt hidastaa normaalista matkanopeudesta, mutta näin ei käynyt. Tietääkseni onnettomuuden syy oli suorittajan virhe.
kuva 27.04. 17:57 Juha Kutvonen  
  Veturi oli onnettomuuden sattuessa vielä Hr12-sarjaa ja se oli ainoa Huru, joka ei ehtinyt olla ajossa sarjamerkkiuudistuksen jälkeen.

Tässä onnettomuudessa tuntuu oudolta, miten EP-junalle on voitu antaa aja-opaste, jos kulkutie on ollut sivulle. Eihän tämän pitäisi olla kampiasetinlaitteella mahdollista.
kuva 27.04. 14:38 Juha Kutvonen  
  Totta, kyllä se postiliiteriksi muuttuu, kun tarpeeksi zoomaa. Se voisi olla Riihimäelle sijoitettu FPoab 10201, joka tässä toimittaa tavaravaunun virkaa. Postin kuljetus lättien postivaunuissa oli 1970-luvun puolivälissä jo lähes loppu, joten VR:n omistamat vaunut lienevät joutaneen muihin tehtäviin ennen hylkäystä. Riihimäen ja Hangon välillä kulkenut postivaunulinja oli lakkautettu jo 1.4.1970.
kuva 27.04. 09:59 Juha Kutvonen  
  Geoab tuli Hankoon H 426:ssa klo 11:27 ja palasi Riihimäelle H 429:ssä klo 15:50. Toinen Geoab kulki samoissa junissa Riihimäen ja Lohjan välillä.
kuva 27.04. 09:55 Juha Kutvonen  
  Taustalla näkyvä vaunu on Geoab, joka jätettiin aamulla Riihimäeltä Hankoon kulkeneesta H 426:sta ja poimittiin alkuillasta H 429:n kyytiin. Samoissa junissa kulki toinen Geoab koko matkan Hankoon ja takaisin.
kuva 20.04. 14:43 Juha Kutvonen  
  Jimin linkkaama kuva on itse asiassa toiselta, linnan pohjoispuolelta suoraan Siljan terminaaliin johtaneelta linjalta. Siellä oli erillset laiturit molemmille raiteille, kun tällä nykyisellä asemalla on keskilaituri.

Aseman paikka lienee vaihtunut joskus 1982-83 välillä. Tässä loppuvuodesta -83 otetussa kuvassa ajetaan jo uutta linjaa satamaan: https://vaunut.org/kuva/47531
kuva 08.04. 12:00 Juha Kutvonen  
  Sama käytäntö oli meilläkin aina 7.5.1912 saakka, jolloin "aja" -opaste muuttui 45 asteen kulmassa ylöspäin osoittavaksi siiveksi.

Veturi istuisi vaunujen kanssa paremmin alkuperäisessä vihreässä värityksessään, mutta hieno se on tämä BR Blue -värityskin!
kuva 06.04. 21:20 Juha Kutvonen  
  Näin on. Ruotsin ja Britannian kuormaulottumien ero on huikea!
kuva 03.04. 15:38 Juha Kutvonen  
  Jorma, lisäkuvat tästä värityksestä olisi mallirakentajien toivelistalla.
kuva 03.04. 10:38 Juha Kutvonen  
  Arkinen näkymä Forssan asemalta, joka vain hetkeä myöhemmin oli pois pyyhitty.
kuva 03.04. 10:33 Juha Kutvonen  
  Nuo tukit ovat aivan valtavia meikäläisiin verrattuna.
kuva 03.04. 10:15 Juha Kutvonen  
  Onkohan veturi palautettu alkuperäisväritykseen? Nämä olivat pitkään oranssi/beige "Jaffa" väreissä.
kuva 27.03. 10:30 Juha Kutvonen  
  Ei minulta tarvitse anteeksi pyytää. Olen vain valpas sivullinen:)
kuva 26.03. 08:41 Juha Kutvonen  
  Nämä ovat jäämässä lyhytaikaisiksi, kun GOST-vaunut kielletään kotimaan liikenteessä 2028. Yaran mukaan korvaavia vaunuja on tulossa 2026 alkaen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2025-AK-36447.pdf
kuva 26.03. 08:18 Juha Kutvonen  
  Tuotanoin... Kyseinen henkilö taitaa kuitenkin olla suomalaismatkailija ja kuvaajalle hyvinkin läheinen. Hänet voi nähdä muutamissa muissakin tämän sarjan kuvissa.
kuva 25.03. 09:33 Juha Kutvonen  
  Etummainen veturi näyttää olevan 111-sarjaa. Pikkuinen on ASF-akkuvaihtoveturi, Itä-Saksan peruja: https://de.wikipedia.org/wiki/LEW_EL_16
kuva 20.03. 17:24 Juha Kutvonen  
  Vanhan ratalinjan silta häämöttää taustalla.
kuva 16.03. 15:00 Juha Kutvonen  
  Uusi Karjalan rata valmistui vaiheittain: Simpele - Parikkala 1947, Luumäki - Lappeenranta 1962, Säkäniemi - Puhos 1965, Puhos - Parikkala 1966.

Ennen Luumäen oikorataa oli jo 1940 rakennettu ns. "Simolan yhdysraide" Etu-Simolasta (nyk. Raippo) Lappeenrannan radalle.
kuva 11.03. 13:15 Juha Kutvonen  
  Vastausta vanhaan kysymykseen: moottoreina V 60 -sarjassa oli MTU (Maybach) GTO 6 ja 6A, 478 kW/1400 rpm.
Kuvasarja:
Turverataretki Baltiassa 2016
 
 11.03. 09:58 Juha Kutvonen  
  Mielenkiintoinen kuvasarja Robertilta putkahti esiin. Mikähän mahtaa olla turpeen kysyntä Baltiassa ja sen myötä näiden ratojen tilanne nyt vuosikymmen myöhemmin?
kuva 10.03. 10:01 Juha Kutvonen  
  Joo, kommentteja ajalta ennen omaa skanneria. Nykyään kuvista pitää siivota kissankarvoja skannauksen jälkeen :)

Täydensin muidenkin vetureiden numerot tunnisteisiin, tosin harmillisesti takimmainen Sr1 jäi dokumentoimatta - jollei sitten Mikan arkistoissa ole siitä kuvaa...?
kuva 07.03. 13:46 Juha Kutvonen  
  Olisiko tämä H 833 klo 8:20 Joensuuhun, jolloin taustalla odottaisi Kuopion lättä H 961 lähtövuoroaan 20 minuuttia myöhemmin?

Kesäkausilla tällä viivalla kulkivat Joensuun H 833 ja Savonlinnan H 913 yhdistettynä Huutokoskelle saakka.
kuva 07.03. 12:14 Juha Kutvonen  
  Kiitokset Hra Esalle mielenkiintoisista havainnoista! Täytyy sen verran korjata vanhoja kommenttejani, että Hki-Ri -runkolinja lakkautettiin 1976, mutta DmG-kiitotavarakäyttö päättyi vasta alkukesällä -78, jolloin vaunut siirrettiin Sk:n (4146) ja Tpe:n (4145, 4147) kirjoille. Havainnoista päätellen ainakin Seinäjoen 4146 on ollut aktiivikäytössä vain yhden aikataulukauden ajan 1978-79, vaikka koko sarja hylättiinkin virallisesti vasta lokakuussa -81.
kuva 04.03. 16:04 Juha Kutvonen  
  Edellä kuvaamani koski tosiaan vain viimeistä aikataulukautta 1969-70. Jos kelataan 1950-luvun puolelle, niin esim. 1957 on Toijalasta lähtenyt vaihtoyhteys Tampereelle, josta on edelleen voinut matkustaa Poriin yöjunalla. Ehkä sama vaunusto on jatkanut Toijalasta Tampereelle.
kuva 04.03. 15:23 Juha Kutvonen  
  Juna ei tosiaan ollut mikään pikainen kulkija. H 213 lähti Helsingistä klo 15.05 ja saapui Riihimäelle 17.15. Sieltä matka jatkui numerolla H 231 klo 17.35. Hämeenlinnassa oli 20 minuutin pysähdys 18.25-18.45 ja perille Toijalaan juna saapui 19.35, eli matkaan kului yhteensä 4,5 tuntia.

Aikatauluista ei ilmene, että Toijalasta juna olisi jatkanut eteenpäin. Runko lienee sen sijaan palannut Helsinkiin aamulla klo 5.50 lähteneessä H 232:ssa.
kuva 07.02. 11:51 Juha Kutvonen  
  Fo-vaunut korvattiin Fot:eilla vuoden 1984 aikana. Vielä keväällä -84 Fo:t sarjasta 22531-548 kulkivat kaukojunien vaunustoluettelon mukaan junissa P 9/10, P 61/62, P 63/64 ja P 71/72. P 9:ssä Fo on havaittu Joensuussa 1.6. ja syyskuussa olen kuvannut Järvenpäässä 22541:n P 71:ssä.
kuva 03.02. 21:50 Juha Kutvonen  
  Tämä oli hyvin lyhyt hetki, kun Pasilan henkilöasemalle johti Helsingistä vain kaksi sähköistettyä raidetta. Seuraavana vuonna raiteita oli jo viisi.
   >>