Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.05.2016 10:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Saalasti toimitti 2.1.1963 Otso ykkösen (50/63?) Keravalle. En sitä nähnyt, mutta 70-luvun puolivälissä Keravalla toimi Tve2 445. | ||||
|
28.05.2016 18:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Silta oli todella näyttävä! Matkustajavaunu oli maalattu aidolla keittovärillä. Toinen kuva samasta junasta: https://vaunut.org/kuva/71057?u=377&tag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen | ||||
|
27.05.2016 07:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Miro! Tuossa amerikkalaisessa "timantissa" näkyy jo särö pääraiteen kiskossa, liidulla merkittynä. Ilmeisesti poikkeavallakin raiteella kulki raskaita vaunuja. Tallinnassa ei ollut minkäänlaisia tukikiskoja kummassakaan suunnassa, risteyksen vinous varmaan auttoi. Raitiovaunut olivat siksi kevyitä, että päärata tuskin vahingoittui. Vaan enpä olisi uskonut tätä käytetyn laajemminkin. Oli meno siksi kamalaa! Raitiotien kiskot eivät edes koskettaneet rautatien kiskoja. | ||||
|
25.05.2016 20:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Tietysti koksijuna! Oma mokani. Kuva https://vaunut.org/kuva/93957?s=1 kertoo koksaamon rakentamisesta. Tästä puhuttiin sähköveturina. Vai oliko tämäkin vain kaapelikelasta voimansa saava vaununsiirtolaite? Onko joku nähnyt sen työssä? | ||||
|
24.05.2016 23:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Vain etäisyys saa koneet näyttämään pienemmiltä. Sama juna tulossa sillalta: https://vaunut.org/kuva/111013?a=1 Myöhemmin muistelen tulleeni Raahesta malmijunalla kolmioraidetta. En kyllä tiedä sen rakennusaikaa. | ||||
|
24.05.2016 00:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Vaikuttava näky! | ||||
|
23.05.2016 19:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Kannattipa odottaa! | ||||
|
23.05.2016 00:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Valmet kutsui kerran hätiin Onni Paukkusen (VR ylimatkaneuvoja, haastattelu). Outokummusta valitettiin, ettei uusi move51h jaksa. Onni kertoi menneensä paikalle, ja ottaneensa satsia päätepuskimesta asti. Nousi! Öljyn lämpötila arvelutti. Onni piti moottoriveturikursseja myös yksityisille, Valmetin luottomies. | ||||
|
20.05.2016 21:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos tiedoista, TPL/EP ! | ||||
|
18.05.2016 23:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Kertakaikkiaan seisauttava! | ||||
|
18.05.2016 23:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Liittyvätkö nuo katolla olevat lisävaimentimet "tupakointi kielletty"-kylttiin? | ||||
|
16.05.2016 23:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitän, Esko! | ||||
|
16.05.2016 20:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Viehättävän "tärkeän" näköisiä. Oli postimerkkien lisäksi veromerkkejä, rahtimerkkejä (myös auto, laiva...), säästömerkkejä... Mitä jää nykymenosta jäljelle? | ||||
|
16.05.2016 20:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Olin liian nuori kysymään, kun isäni usein osti rakennustarvikkeita Kalle Raisamolta 50-luvulla. | ||||
|
16.05.2016 20:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kartta! Osoittaa raiteiden olleen niin lyhyitä, että valtamaantien risteys aseman itäpuolella on mennyt vain yhden raiteen poikki. Lisäksi näyttää raiteen kääntöpöydälle tulleen aseman suunnasta! | ||||
|
16.05.2016 20:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Raiteella oli monta lavoilla lastattua vaunua. Joka lavassa leima "VR". Tämän (vajaan) lastin koetin laskea, noin 150 kpl. | ||||
|
15.05.2016 21:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Värejä lukuun ottamatta vastaa vuoden 1946 pitäjänkarttaa! Vertaa kuva https://vaunut.org/kuva/110478 . | ||||
|
12.05.2016 22:08 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno kevättunnelma. Ojanvarren rentukkoineen. | ||||
|
12.05.2016 22:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Suomessa oli käsittääkseni 6 metrin raiteelle sopivaa höyryveturia: Töölön Sokeritehtaan "1" ja"2", molemmat 0-6-0WT-vetureita. Krauss 4689/1901 ja 5974/1908. Kattilatarkastus suoritettiin kakkoselle viimeisen kerran 1947, mutta ykkösen kattila oli höyrynannossa M.Karvolla Kemin mlk:n Liedakkalassa, ja katsastettiin vielä 1967. Honkataipaleen veturi, 0-6-0WT, Krauss 6206/1909 on yhä jäljellä, ja useimmille tuttu. Tämä kuva esittää Lohjan Kalkkitehtaan ykköstä, myös 0-6-0WT. Sen viimeinen kattilantarkastus on merkitty vuodelle 1954, kuten myös kakkosen , O&K 10942/1924, 0-4-0T. Kolmonen, 0-8-0T, Krauss 7558/1918, on Haapamäellä. Veturihan on saksalainen sodan jälkeisestä ylijäämävarastosta ostettu sotakenttärataveturi. Sen viimeinen kattilantarkastus oli v. 1960. | ||||
|
08.05.2016 17:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Iloisempi näkymä , vertaa https://vaunut.org/kuva/110614 . | ||||
|
06.05.2016 22:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno menneen ajan "selfie"! Yhäkin käy harmin ailahdus mielessä, kun vain isoveli sai golfarit. Muotia tosiaan! Onneksi en niitä saanut myöhemmin, eivät enää olleet muodissa:) | ||||
|
06.05.2016 22:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Pitäjänkartoistta otettiin usein uusia painoksia. Oikeaan alanurkkaan tehtiin lisämerkintä: "tarkistettu, nimi ja vuosiluku". Kun nyt katselin karttaa, huomaan siinä valtavia puutteita esittääkseen todella vuoden 1946 tilannetta. Suuret valtatien oikaisut, joilla vähennetiin tasoristeyksiä 30-luvulla ovat merkitsemättä! Kartoista jotain tietävät voinevat kommentoida, mutta olen siinä luulossa, että alkuperäinen vuosiluku säilyy tarkastuksista huolimatta parhaiten paikkansa pitävänä. Nokian ja Siuron väli on noin 10 kilometriä, ja 1920-luvulla tasoristeyksiä oli 8. Niistä 2 useampiraiteista, ja 2 kapearaiteista. Varoituslaitteista muistan ainoastaan Haaviston vanhan risteyksen valo/äänivaroituslaitteen. 1920-uvulla ainakin kotikylän molemmissa tasoristeyksissä oli käsin suljettavat veräjät. Kartan "Mäki"-nimisen pientilan väki hoiti läntistä, ja itäisen kohdalla oli vahtitupa. Nämähän jäivät käytöstä maantienä oikaisun ("Korvolan suora") valmistuttua. Pidin vonna 1963 elämyksenä automatkaa Lieksa - Nurmes, Mätäsvaaran kautta. Laskin 11 tasoristeystä. Juuri katsellessani "Suomen tiekartan" vuoden 1946 painosta, laskin em. välillä 14 tasoristeystä! Jotakin oli siis tehty. En laisinkaan tunne Siuron tuonaikaista tilannetta. Koska tie oli valtatie 9 ja tie 11 erkani siitä vajaan 10 km päässä Salmissa, otaksun ainakin veräjiä olleen. Tuttuja olivat siis tasoristeykset matkalaisille. Tarpeet vain olivat erilaiset. On syytä muistaa, ettei edes valtateitä välttämättä aurattu talvisin (S. Teiden Historia). |
||||
|
|
06.05.2016 08:38 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Jaakko , tästä kartasta! Siinä näkyy "Turuntien" alkuperäinen linjaus alhaalla aseman tasolla. Tie Poriin haarautui tästä lännempänä, "Salmin mutkassa". Seinälläni on värillinen Pohjois-Pirkkalan pitäjänkartta vuodelta 1927, mutta siinä ei siis näy Suoniemen puolta, eli Elvingin kapearaiteista. Muuten kartta on (huolestuttavan?) pikkutarkasti sama. | ||||
|
05.05.2016 22:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Mielestäni liian suuria turve-, tai kivihiilibriketeiksi. Nykyaikaiset halot taas näyttävät tikuilta näihin verrattaessa. Olisiko jotain samaa kuvan https://vaunut.org/kuva/99187?liikp1=2011 tenderin lastin kanssa? | ||||
|
04.05.2016 17:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Taustalla näkyy Haverin kaivoksen varasto! Hiukkasen vasemmalle, niin näkyisi massatehtaankin! Eli sen pituinen muisti. Olisikohan ns. "miesmuisti"! Taas innostuin liikaa. Kuvahan on Koski-Baarin yläpuolelta. Siuro-Infon/ajankohtaista/I muisteloillassa katsotut kuvat: Eräässä kuvassa taustalla näkyvät ko varastot, mutta kuva taitaa olla 50-luvulta. | ||||
|
04.05.2016 16:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Todella hieno! | ||||
|
04.05.2016 16:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Mokasin lähettämällä saman kahdesti! Nyt lisäänkin kirjasta "Kyröfors Bruk 1870 - 1945", Lars G. von Bonsdorf, painettu 1946: Ei liene sama kirja kuin 1970 painettu, tämä on paremminkin 75-vuotiskirja. Suomennettu 1947. Samaa materiaalia tietysti käytetty. Ruotsinkielinen, koska satuin joskus saamaan sen. Von B:n kirjoista pidän , koska hänen tapanaan oli eritellä "kuljetusolot". Tässä kirjassa hän jopa mainitsee sähköradan henkilöliikenteestä. | ||||
|
|
04.05.2016 16:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Aivan mainiota!Kartassa näen ensi kertaa puuhiomon ja kaivoksen varastot selkeästi kuvattuna. Tiet jyrkästi nousevan maantien puolelta ovat ilmeisesti johtaneet toiseen kerrokseen. Onko kartta kumulatiivinen? Koen hankalaksi uskoa, että ko rakennukset olisivat olleet jäljellä 1968. |
||||
|
03.05.2016 22:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Sahan perusti "Räfsö Ångsågs AB" 1895. Maat ostettiin Kuljun kartanolta (omist. Anton Elving), ja Porin radan rakentamisen sanotaan olleen tärkeä kannuste. Mainitaan ainakin Ahlströmin henkilöhistoriassa. En ole lukenut, mitä Rauma - Repolan kirjat kertovat, siihen yhtiöön Reposaaren saha Oy sulautui myöhemmin. Anton Elving osti sahan 1908 (?), ja ilmeisesti siirsi koneistot radan varteen perustamalleen "Kuljun sahalle", jonka sanotaan aloittaneen toimintansa 1909. Tälle sahalle rakennettiin pistoraide Porin radalta 1912. Meloin kerran paikalla, ja löysin vähäisiä perustuksia. Siitäkin on taas yli 30 vuotta. Muistaisin jossain väitetyn Reposaari Oy:n olleen eturivin sahalaitoksia noin 150 vuotta sitten. |
||||
|
02.05.2016 22:03 | Reino Kalliomäki | ||
| B2 ensin, F1:siä kun hommaan kuului junavuoro Tampereelle, rataosaston hytitön Breuer, Lokomot 101 ja 102, oma Kalle. Loppuaikoina kävi töissä mös NokianOtso. Koetan saada aikaan oman sarjan asemalle, ja sen eteläpuolelle. Sitten vielä kosken länsipuoli. | ||||
|
Kuvasarja: Kupittaa 30.04.2016 |
01.05.2016 21:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Hyvää harkittua dokumentointia! | ||||
|
01.05.2016 16:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Vastavalo korostaa höyryjä. Ihan varpaita palelee! | ||||
|
01.05.2016 02:23 | Reino Kalliomäki | ||
| "Keskimmäiselle" ratkaisulle, joka vältti kääntöpöydän, mutta jossa oli tasoristeys pääraiteen kanssa, Nummelin antaa kaarresäteeksi 100 m (Resiina 3/1995, s.15). Tälle uusimmalle, jonka tekemiseksi louhittiin kahtaalla kalliota, mittasin retkikartan etäisyystyökalulla säteen. Raide muodostaa varsin tarkan liki puoliympyrän, jonka säteeksi sain 152-3 m. Jyrkemmän säteen aikaisissa kuvissa olen nähnyt vain 2-akselisia vaunuja. En tiedä vaunujen kaarrekykyä. | ||||
|
30.04.2016 15:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Hyvä, Tero! Parikymmentä minuuttia myöhemmin tuli sama korjaus tekstiviestinä: Junaa lähinnä 25-sarjaa, etummainen 25 tai 27 (SKS). En edes suurentanut, tavallisia olivat kankikoneet. | ||||
|
23.04.2016 21:43 | Reino Kalliomäki | ||
| On se vaan hieno tuo Brändön vaunu! Verhotkin? | ||||
|
23.04.2016 02:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos kommenteista, Petri ja Heikki! Hassua sinänsä, sivuilla on kuva kahdesta Montaniasta, eikä kumpaakaan ole valmistusluettelossa. Muistitiedot kertovatkin, että veturit on ostettu sodan ylijäämävarastoista, eli ne on tilattu kenttäradoille. Loviisan ja Jämsänkosken veturit ovat kuvan https://vaunut.org/kuva/110218 mukaan kovin identtiset, vain raideleveys erona. Ilmeisesti molemmat on tilattu 60 cm:n raideleveydelle. | ||||
|
17.04.2016 20:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Jarmo! Juuri tämä olikin jäänyt kaihertamaan! 1974 olin Haapajärvellä, ja tein retkiä pohjoiseen. Tämä on siis 1975! | ||||
|
17.04.2016 00:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Etenkin Pekan linkkejä katseltuani veturi alkaa näyttää Oberurselin valmistamalta. | ||||
|
16.04.2016 20:32 | Reino Kalliomäki | ||
| "Ajankuva" tämäkin! Saako Helsingissä laiturilippua? | ||||
|
16.04.2016 20:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Ylöslämmityshalot valmiina! | ||||
|
16.04.2016 20:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Pasi! Multamäestä löytynee, kunhan kaivelen. | ||||
|
16.04.2016 10:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Pakaasivaunun raiteelta se näyttää. Valtava pakaasikasa aseman seinällä ei ole kuitenkaan valmiina vaunussa. Saapunutta tai menossa eri suuntaan? Pakaasiraide on tehty laiturin pidentämisen yhteydessä, vertaa kuva: https://vaunut.org/kuva/110049?a=1 . Puhelinlinja on eri paikassa. Kuvassa näkyy myös rakennuksen takana olevaa pistoraidetta, jota rajaamattomassa vertailukuvassa ei näy. | ||||
|
15.04.2016 18:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Tälle kohdalle sattuu pieni puro, retkikartan mukaan valuma-alue noin 65 hehtaaria. Kesäisin varmaan melko kuiva. | ||||
|
15.04.2016 08:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Hauska nähdä näin siistiä maisemaa! Eräs sikäläinen tuttava kysyi 80-luvulla näyttäessään varikkokuvaa: Mitä eroa on tällä ja vastaavalla suomalaisella kuvalla? No, valtava ero öljyvuodoissa raiteilla. Tämän sarjan kuvista taas ei näy roskia. Meillä niitä ei kykenisi laskemaan. | ||||
|
13.04.2016 22:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Vastaan näin myöhään, koska toivoin asian selkenevän Juhani Kostet´in tutkimuksesta ”Ilmasilta Tornionjoen yli – Tornion ja Haaparannan välisen posti – ilmaradan vaiheet” (Faravid 5.81 , Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen vuosikirja). Paljon lisätietoa tutkimuksessa onkin, mm. kolmisenkymmentä valokuvaa köysiradan rakentamisesta ja järkyttävistä postivuorista. Kuvat ovat Posti- ja Telemuseosta. Tukholman ja Turun väliä kulkenut postilinja jouduttiin saksalaisten lisääntyneen meritoiminnan takia siirtämään ensin Gävlen – Rauman välille , ja sitten pohjoiseen. Siellä ongelmat olivat pahoja, kelirikon takia saattoi Tornion asemalla olla jopa 200 rautatievaunua postia. Kesällä kuljetettiin höyrylautalla, talvella rekipelillä. Jäiden ohentuessa jopa selässä kantaen. Heti alun perin suunniteltiin rautatiesiltaa. Väliaikaiseksi ratkaisuksi rakennettiin köysirata, mutta säännöllinen liikenne alkoi vasta maaliskuussa 1917, ja sitä kesti syyskuuhun 1918. Köysirata myytiin huutokaupalla kesällä 1919, mutta ei mainita kenelle. Vaihtoehtona ilmaradalle ehdotettiin jopa jäälle tehtävää Decauville-rataa. Ilmaradan valmistaja oli ”AB Nordströms linbanor”, radan pituus 1330m, 0,6 m³ koreja oli 45 kpl. Kuljetuskyky 10 t tunnissa, mikä ei aina vastannut puoltakaan tarpeesta. Muistitieto siitä, että ostaja olisi ollut tehtailija K. Alastalo Nokialta on siis varmistamaton. Alastalon rata on kuitenkin saman tyyppinen, tornit lähes identtiset, ja aikataulukin täsmää. Mainio lisätieto koskee Kilpisjärven hevosreittiä: Ruotsi ei sallinut asekuljetuksia. Osa kenttäratavetureista onkin ehkä tästä syystä tilattu nimellä ”Russian Countries & Towns Union”. |
||||
|
11.04.2016 01:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Näitä pieniä (28t) vetureita näkyi Tallinnassa 1970-luvullakin. Mutta niistä jäi mielikuva, että ne kuuluivat teollisuuslaitoksille. | ||||
|
11.04.2016 01:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Juurakoista löytyy sopivan "vääriä" emmeitä. En vain olisi kuvitellut niitä varastoitavan moisia määriä! | ||||
|
08.04.2016 01:38 | Reino Kalliomäki | ||
| Mahtoi olla työvoima halpaa! | ||||
|
06.04.2016 13:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä vehreä teksti oli maamerkki lähestyttäessä Helsinkiä. Oliko vastaavia muualla? Ainakin Kemijärvellä törmäsin tällaiseen: https://vaunut.org/kuva/109848?a=1 | ||||
|
05.04.2016 21:18 | Reino Kalliomäki | ||
| No mutta! Mikä se tämä nyt sitten on. Olen kuvitellut, että oikeanpuoleinen vanha asemarakennus vuodelta 1903, ja monelle tutuksi tullut tiilinen vuodelta 1928 ovat Tornion ainoat asemarakennukset, kts kuvat https://vaunut.org/kuva/42718?liikp1=1841 ja https://vaunut.org/kuva/64301?liikp1=1841 . Kumpikin rakennus on yhä jäljellä. Niiden välissä on tyhjä aukio. Onko jotakin rakennusta siirretty? | ||||
|
04.04.2016 22:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Vastoin ennakkoluuloani rahan arvon elinkustannusindeksiin perustuvan kertoimen mukaan postipaketti maksaa nykyään likimain saman verran. Musteella kirjoitettu käsiala on sievää, mitä ei voi sanoa (ilmeisesti) kosmos-kynällä tehdystä. | ||||