Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.01. 20:51 | Uwe Geuder | ||
| 1. luokan paikanvaraus voi olla halvempi, samanhintainen tai kalliimpi kuin 2. luokan. Halvempi esim. Ranskassa, jos 10-Euron paikkakiintiö on loppunut toisessa luokassa mutta ei ensimmäisessä. Voi myös käydä näin, että toinen luokka on täynnä (ainakaan ei myydä enää niille ei toivotuille Interrail-asiakkaille…) mutta ensimmäinen ei vielä. Käykö joskus toisinpäin, sitä en tiedä. Mutta ehkä 1. luokan matkalipulla saisi hätätapauksessa ostaa 2. luokan paikan? | ||||
|
01.01. 19:39 | Uwe Geuder | ||
| Kenen juna näkyy kuvassa, siihen en voi ottaa kantaa. Mutta Railcare hoitaa Kaunis Ironin kuljetuksia, ym. lehdistötiedote on vielä verkossa. Näkyyko kuvasta, että nämä olisivat LKAB:n vaunut? | ||||
|
01.01. 19:28 | Uwe Geuder | ||
| 003, aika vanha… Interraillipulla semmoisia toiveita on periaatteessa helppo toteuttaa Saksassa. Nousee vain kyytiin, kun näkee mielenkiintoisen junan, varausta ei yleisesti tarvita. Niin minäkään tein lokakuussa Ranskassa, kun näin laiturinäytössä mielenkiintoisen pääteaseman nimen. Mutta Ranskassa se käy vain osalle junista, monelle tarvitsee paikkalipun. Minä varaan yleisesti yösijan vasta, kun olen saapunut jonnekin. Aamulla paikka ei ole välttämättä vielä tiedossa, päivällä voi tulla uusia houkutuksia. Mutta lokakuussa se toimii ehkä paremmin kuin heinäkuussa, samaten kun on yksin eikä tarvitse neuvotella kenen päähänpistoja ovat nyt parempia. ICE1:sille on tehty toinenkin käyttöajan pidennys, siis saneeraus. Suunniteltu poisto liikenteestä joskus 2030. Ihan niin ainutlaatuisia kuin 1990-luvulla ne eivät enää ole. Jo ensimmäisen saneerauksen yhteydessä on esimerkiksi lisätty istuinrivejä. |
||||
|
30.12.2024 01:53 | Uwe Geuder | ||
| Vähän yllättävää, että sinne voi rakentaa asuntoja. Olettaisin, että Ruotsissa ympäristömyrkkyjä otetaan vakavasti. Katsoin nopeasti verkosta ja löysin ensimmäisinä noita: https://edokmeetings.stockholm.se/welcome-sv/namnder-styrelser/radet-till-skydd-for-stockholms-skonhet/mote-2019-08-26/protocol/pm-fororeningar-inom-gasverket-ostrapdf?downloadMode=download https://etjanster.stockholm.se/Byggochplantjansten/PresentPlan/GetFile?fileRecordNumber=10617000&journalNumber=2014-12741&fileName=Hantering%20av%20f%C3%B6roreningar%20-%20granskning%202 Kyllä saasteita on, mutta tilanne ilmeisesti ei ihan katastrofaalista. |
||||
|
28.12.2024 23:42 | Uwe Geuder | ||
| Olen kirjoittanut jo aikaisemmin sulkujen käyttövuosista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. Kautta aikojen on ollut suurin piirtein ilmeisesti 2 sulkupaikka: A: Kuningatar Kristiinan ja Polhemin sulku olivat samassa paikassa. Siksi pitikin keskeyttää laivaliikennettä 11:ksi vuodeksi Polhmemin rakennusaikana B: Nils Ericssonin sulku oli eri paikassa. Se oli käytössä 1850 - 1935 ja on vielä nykyisin olemassa kalavaellusreittinä. A: Kaarle Juhanan ja Victorian sulut ovat siksi eri paikassa kuin B. Minä oletan, että se on suurin piirtein sama paikka A. Ja taas laivaliikenne on ollut poikki noin 11 vuotta (on vieläkin). Voi myös olla että jompikumpi tai molemmat on siirretty hieman sivusuuntaan. En ole asiasta ihan varma. Mutta on pakko olla erikseen paikasta B. Vuosien 1855, 1863, 1885, 1893, 1899, 1909, 1921 ja 1930 kartoista näkee selvästi, että käytössä oleva sulku on se pohjoinen. Paikka B on siis tässä karttakuvassa ylempi allas, Nils Ericssonin sulku, vuosi ennen sen käyttöönotto. Karttakuvassa alempi allas on Polhemin sulku, silloin vielä käytössä, mutta vain vuosi ennen sen käyttö lopetettiin. En ole sattunut lukemaan mitään, kuinka se käyttöönotto oikein tehtiin. Oliko vähän rinnakkaiskäyttöä vai suljettiin vanha heti kun uusi oli avattu vai oliko laivaliikenne jopa poikki siinä välissä. Kaarle Juhanan sulku ei voi näkyä vuoden 1849 kartassa. Se avattiin 1939 sen kuuluisan Slussenin liikenneratkaisun kanssa. Vanhat kartat voi tarkistaa tuosta: https://stockholmskallan.stockholm.se/sok/?postId=3137&map=true Ja ennen kuin joku kysyy, kuinka tämä liittyy rautateihin, rautatie on näkyvissä ensimmäinen kerta vuoden 1885 kartassa :) Ja Stadsgårdenin satamaraiteet viimeinen kerta vuoden 1972 kartassa :( |
||||
|
|
28.12.2024 19:45 | Uwe Geuder | ||
| On ollut jopa 5 kaasukelloa: 1: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 2: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 3: märkäkello, kehys jäljellä, näkyy kuvassa 4: kuivakello, purettu (sijainti kuvaajan takana tai vähän oikealla) 5: kaasupallo, haluaisin muistella sen harmaana, nykyisin Google Streetviewssa valkoisena, kuvan ulkopuolella oikealla takana https://sv.wikipedia.org/wiki/Gasklocka#/media/Fil:V%C3%A4rta_gasklockan_2007.jpg https://maps.app.goo.gl/3rUhBhcjk5SJopRQA |
||||
|
|
28.12.2024 18:52 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa ei ollut suojaseiniä. Oli kaksi rakennelmaa. Pienempi on kuvassa näkyvä teline, jonka sisällä oli liikkuva kaasukello. Isompi oli kiinteä harmaa rakennus. Koko alue oli 1987 jo huonokuntoinen eikä paljon toimintaa näkynyt. Haluaisin kuitenkin muistella, että kaasukellon täyttöaste vaihteli vielä. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/32036 En tiedä mikä sen isomman toiminto oli, nykyisin varmaan purettu? En ole varma, ehkä paikalla oli vielä kolmaskin, yksi oli muistaakseni aika lähellä tietä enkä muista tuommoista korkeaa kalliota. | ||||
|
28.12.2024 18:30 | Uwe Geuder | ||
| Aina oppii uutta, en ole ollut tietoinen semmoisesta keksinnöstä. En ihan ymmärrä selitystä, että nykyisin semmoisia kaarreratoja ei enää käytetä, koska nykyaikaisilla tavaravaunuilla on pitkä akseliväli tai sitten telejä. Ongelma pitkän akseliväin kanssa minä näen. Mutta eikö teli pitäisi olla juuri helpompi pienelle kaarresäteelle? Jos ei ole keskipuskurikytkin, pitää varmaan löysätä kytkintä. Mutta ratkaisu on joka tapauksessa vain alhaisille nopeuksille. |
||||
|
28.12.2024 18:04 | Uwe Geuder | ||
| > Nyt puhutaan vuoden 2025 lopusta, hinta 10 miljardia. Tällä hetkellä joulukuu 2026, hinta-arvio on kai jo ylittänyt 11 miljardia. |
||||
|
|
28.12.2024 18:03 | Uwe Geuder | ||
| Vastaus kysymykseen, miksei München tai Frankfurt kuvan https://vaunut.org/kuva/66395 alla. | ||||
|
28.12.2024 18:02 | Uwe Geuder | ||
| Olisin halunnut jo vastata, että tuohon kysymykseen olen ennenkin vastannut. Tosiasia on kuitenkin, että olen ajattelut vastausta, mutta en ole ilmeisesti koskaan näppäillyt sitä: https://vaunut.org/kuva/163134 München on usein junien pääte- tai lähtöasema. Se koskee sekä kansallisia yhteyksiä pohjoiseen sekä kansainvälisiä yhteyksiä itään tai etelään. Ei niiden junien kulkureittiä kannattaisi varmaan yleisesti pidentää vaikka asemalta voisi vielä jatkaa suoraan. Frankfurtissa on jo kauan mahdollisuus jättää päärautatieaseman sivulle ja pysähtyä vain lentoaseman kaukojuna-asemalla. En tiedä mikä prosenttiosuus nopeista kaukojunista tekee näin. Stuttgartissa topografinen tilanne on kaikkein hankalin. Uusi asema on alusta lähtien ollut kytköksessä uuden Stuttgart – Ulm -radan kanssa. Mutta nykytiedolla ei varmaan kukaan olisi aloittanut tätä projektia. Veturivetoisten junien osuus on vähentänyt, ohjausvaunuja olemassa ja henkilöstökierrokset on lyhennetty. Suunnanvaihdosta on pieni haitta, jos henkilöstö vaihtuu joka tapauksessa. |
||||
|
28.12.2024 00:10 | Uwe Geuder | ||
| 22 vuotta myöhemmin ne ovat edelleenkin kaupallisessa liikenteessä. Ja ainakin yksi (S-STAB 1038) yhtä kiiltävässä kunnossa. https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,11002529 | ||||
|
|
27.12.2024 23:42 | Uwe Geuder | ||
| > onko siellä hirveä kasa kummemmin perustelemattomia väitteitä Jos puhutaan aikataulusta ja budjetista ihan varma. Vuonna 2010 hinta oli vielä alle 5 miljardia, nykyisin yli 11 miljardia. Vuonna 2010 suunniteltu käyttöönotto oli 2019, nykyisin puhutaan joulukuusta 2026. |
||||
|
|
27.12.2024 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Pyöräilin aina tuolla alhaalla ohi matkalla töihin vuosina 1987/88. Muistan tasoristeyksen, jossa oli valkoinen vilkkuvalo. En kuitenkaan ole kertaakaan nähnyt junaa, olikohan liikenne jo lopetettu? En tiedä, onko tuo kaasukellon kehys se alkuperäinen. Muistikuvassa se on paljon suurempi. Tuossa on kuva, jossa seinät vielä paikallaan: https://vaxer.stockholm/projekt/hjorthagen/gasverket-vastra/hus-9-regenerationshus/ Niin kuin sivulla lukee, paikka on raideliikenteen näkökulmasta taas mielenkiintoinen. Raitiovaunumuseo on muuttanut kaasulaitokseen. Kuvien perusteella paljon enemmän kuin raitiovaunuja. Totta, Hannu kirjoittikin asiasta jo kuvasarjan esittelyssä. En muista onko luvattu kuvasarja jo tullut :) | ||||
|
27.12.2024 16:20 | Uwe Geuder | ||
| > Osittain jopa joka 15:des minuutti. 7. tammikuun jälkeen ei enää. Vuokrattujen sähköjunien katsastus umpeutuu ja jatkossa on enää yhtiön oma vanha dieselkalusto käytössä. Ruuhkavuorot joudutaan korvaamaan busseilla. |
||||
|
27.12.2024 15:47 | Uwe Geuder | ||
| Ei tietääkseni liity millään tavalla. Käsipyörä ohjaa ruuvijarrun, jota käytetään vain seisontajarruna. Hätäjarru toimii avaamalla jarrujohtoa, siis paineilmajohto, joka ohjaa käyttöjarruja. Lisää keskustelua junien paineilmajohdoista esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/20827 alla. En ole asiasta varma, mutta voisin arvata, että matkustamon hätäjarrukahvasta on mekaaninen voimaansiirto siihen eteisen venttiiliin, jossa ilmajohto oikeasti avataan. Tai normaalikäytössä suljetaan. |
||||
|
27.12.2024 13:19 | Uwe Geuder | ||
| Läntinen sulkukammio, onko semmoinen olemassa? Eikö se tarkoittaisi, että olisi myös itäinen sulkukammio ja kyseessä olisi sulkuportaat? Kun korkeusero on aika pieni se kuulostaa epätodennäköiseltä. Kirjoitin eri aikakausien suluista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. Ensimmäiset 2 sulkua olivat samassa paikassa. Mutta sen jälkeen uudet sulut on siirretty joskus pohjois-eteläsuuntaan. Ei sitten tarvittu sulkea laivaväylän yli kymmeneksi vuodeksi rakennustöiden takia. Olen vähän tulkinnut, että uusi Victorian sulku on taas samassa paikassa kuin kuvassa näkyvä Kaarle Juhanan sulki. Mutta en ole varma asiasta. | ||||
|
27.12.2024 12:54 | Uwe Geuder | ||
| > että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä. Mälaren on ollut säännöstelty vuodesta 1943. Vuoteen 1968 matalavesi ei ollut vielä säännösteltyä, mutta sen jälkeen ei kai vettä enää ole virrannut ”väärään” suuntaan. Kuvan kohdassa, siis Söderströmmenissä on ollut sulku jo vuodesta 1642. Toinen koski on Norrströmmen. Siellä on tulvaluukkuja, jotka suljetaan, kun Saltsjön on korkeampi. https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 Lisää keskustelua korkeuserosta kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. |
||||
|
27.12.2024 12:37 | Uwe Geuder | ||
| Vuosisatojen kuluessa on ollut 5 sulkua: * Kuningatar Kristiinan sulku 1642 – 1744 * Polhemin sulku 1755 – 1850 (viimeiset osat purettu 2010-luvulla) * Nils Ericssonin sulku 1850 – 1935 (1935 – 2024 säännöstelykanava ja 2024:sta lähtien kalavaellusreitti) * Kaarle Juhanan sulku 1935 – 2015 * Victorian sulku, käyttöönotto suunniteltu 2027 Maalaus on Anders Holmin teos vuodelta 1780, näkyvissä siis Polhemin sulku. Korkeusero on todella kummallista. Nykyisin se on 69 cm (Mälaren 86 cm miinus Saltsjön 17 cm RH2000-järjestelmässä). Maannousu on noin 5 mm vuodessa, siis 50 cm vuosisadassa. Siis 100 vuotta sitten Mälaren oli vielä 50 cm alhaisempaa, näin sanoo myös Wikipedia minun laskustani riippumattomana. Minun ymmärtääkseni Itämeri ei juuri kohoa, siis vuonna 1780 ero ei olisi pitänyt vain paljon pienempää, mutta jopa negatiivista. Sekään ei voi olla totta, koska muuten murtovettä olisi koko ajan virrannut Mälarjärveen. Lähteet: https://sv.wikipedia.org/wiki/Slussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Drottning_Kristinas_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Christopher_Polhems_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Nils_Ericsons_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl_Johansslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Victoriaslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu |
||||
|
|
27.12.2024 01:13 | Uwe Geuder | ||
| > SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään En tiedä, mitä tarkoitat SE Wikillä, mutta Wikipediassa on artikkeli 13:lla kielellä https://sv.wikipedia.org/wiki/Saltsj%C3%B6n Se ei nimestä huolimatta ole järvi vaan merenlahti. Rautatieyhteydessä tunnetaan tietysti Saltsjöbanan. Minä muistan oppineen, että Slussenin ylä- tai länsipuolella on Mälarjärvi, siis makeaa vettä. Ja toisella puolella, siis Saltsjössä on suolaista vettä. Tai niin kuin kirjoitit, tarkemmin sanottuna murtovettä. |
||||
|
23.12.2024 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löysin sen taas. On myös hienosti kuvia https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10993858 https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10997255 |
||||
|
|
23.12.2024 23:15 | Uwe Geuder | ||
| Muistan hämärästi lukeneen, että viimeiset noiden sarjojen moottorivaunut on otettu pois käytöstä nyt joulukuun aikatauluvaihdossa. | ||||
|
|
23.12.2024 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Juhla uusien moottorivaunujen käyttöönoton johdosta oli mainostettu tänä vuonna ensin kesäkuun 9:lle päivälle ja sitten joulukuun 14:lle päivälle. Joka kerta juhlat piti peruuttaa, koska jarruille ei saatu vieläkään hyväksyntää. Seuraavan kerran juhlista aiotaan ilmoittaa vasta hyväksynnän saatuaan. | ||||
|
|
23.12.2024 22:33 | Uwe Geuder | ||
| Ehkä korkeusero on kasvanut vain maalarin silmissä? Sen ajan klikkiansa? | ||||
|
22.12.2024 14:19 | Uwe Geuder | ||
| Eikö se ole UKK, jokainen lapsi, joka katsoo rautateitä, kysyy, miksi sillalla on 4 kiskoa? Pitäisi ehkä kirjoittaa Hesarin lasten tiedekysymyspalstalle, Jorma, 5v kysyy... Onkohan Suomessa rautatietekniikan professori? En ole koskaan kuullut. Saksan Wikipedia antaa monta nimeä https://de.wikipedia.org/wiki/Fangschiene. Fangen = ottaa kiinni, ottaa koppi kuvaa toiminallisuutta ehkä parhaiten. Sen jälkeen kun vaunu on suistunut raiteilta, nämä kiskot estävät sen törmäämästä siltapilariin. Ammattikielessä niiden nimi on kuitenkin Führungsschienen, suoraan käännetty johtokiskot. On myös olemassa vähän samankaltaiset lisäkiskot, joiden tehtävä on estää raiteilta suistumisen kaarteissa tai vaihteissa. (Myös vähentää ulkokarteen kuulumista.) Ne ovat kuitenkin aina vain toisella puolella, karteen sisäpuolella. Saksaksi ne ovat Leitschienen, mikä sekin olisi suoraan käännetty johtokiskot. Suora käännös ei siis auta, pitäisi oikeasti tietää. Ruotsinkielinen ja englanninkielinen Wikipedia eivät ole niin tarkkoja eivät mainitse eri käyttömuotoja. Saksan puhekieli Angstschienen on myös kuvaava. Ainakin minä pelkäsin lapsena, kun juna jyrisi korkean terässillan yli (https://zeitsprung-stuttgart.de/einzelansicht-zeitsprung/viadukt-01/ ) |
||||
|
13.12.2024 12:00 | Uwe Geuder | ||
| Heillä on IRC-kanava, jossa on erittäin hiljaista. Voin kysyä, mistä data tulee, mutta en tiedä, vastaako kukaan. | ||||
|
08.12.2024 02:22 | Uwe Geuder | ||
| S36.20 tarkoittaa Schnellzuglokomotive (pikajunaveturi). 3 kytkettyä akselia, 6 akselia yhteensä (ilman tenderiä). 20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipaino. Kolmio tarkoittaa, että veturi ylittää kuormaulottuman. Viiva kolmion yläpuolella tarkoittaa, että ylitys on vain savupiipun aiheuttama ja savupiippu on irrotettavissa. Se on https://de.wikipedia.org/wiki/Betriebsgattungszeichen En tiedä onko sille vakiintunut käännös tai vastine. Jotakin kuin käyttölajitunnus tai käyttöluokkatunnus. |
||||
|
|
08.12.2024 00:35 | Uwe Geuder | ||
| > "Rostlok". Ei siis ruostetta! Saksaan kielessä pitkä vokaali merkitään 4:llä eri tavalla - pidennys-h:lla, esim fahren - pidennys-e:lla, esim. Miete, Biene, Kiel. Käyetään melkein vain jos, pidennettävä vokaali on i, erittäin harvoin myös o:n kanssa - tuplavokaallila niin kuin suomen kielessä, ei kuitenkaan u:lla tai i:lla - ei millään tavalla Rost-sana kuuluu etelässä neljänteen kategoriaan der Rost (suomalainen kirjoittaisi roost) = ritilä, arina Pohjoisessa kuitenkin lyhyt o. Ettei olisi liian helppoa, on kuitenkin toinen sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla ja lausutaan kaikialla lyhyellä o:lla der Rost (suomalainen kirjoittaisi rost) = ruoste Toinen semmoinen pari on weg ja Weg weg = pois Weg (suomalainen kirjoittaisi weeg) = pieni katu |
||||
|
|
07.12.2024 23:50 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, myöhästyin yhdellä päivällä. 6.12. on Saksassa Nikolauspäivä, lapset saavat pieniä lahjoja saappaaseen, jos sen laittaa yöksi lastenhuoneen oven eteen. Tämä on selvästi baijerilainen Nikolaus, näyttää katoliselta piispalta. Muualla se on hieman erinäköinen https://johannaweissmullerblog.blogspot.com/2015/10/40-nikolaus-bilder-kostenlos-ausdrucken.html | ||||
|
25.11.2024 21:53 | Uwe Geuder | ||
| Yllättävän puhtaalta nokipetteri näytti ainakin vielä siinä vaiheessa. Kunnes katsoo tuulilaseja... | ||||
|
25.11.2024 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Varovaisuus ei kai ole haitaksi. Mutta nyt näyttää siltä, että varoitusvalo on vain vaunun häntäpäässä. Ilmoittaako sitten, että vaara meni jo? | ||||
|
|
25.11.2024 00:30 | Uwe Geuder | ||
| Mikä valo on etummaisen vaunun katon päällä? | ||||
|
10.11.2024 20:28 | Uwe Geuder | ||
| Jos ranskalainen lukisi sanan "kone" ääneen, so kuulostaisi niin kuin haukumasana "con". Siksi suomalainen firma käyttää Ranskassa nimeä "Koné". | ||||
|
10.11.2024 20:05 | Uwe Geuder | ||
| Eikö Trelleborg - Sassnitz ollut myös kokonaan suljettu? Se selittäisi, miksi se ei ole mainittu. | ||||
|
10.11.2024 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Eurostatilta löytyy dataa, ikävä kyllä vain vuodesta 2014, ainakin nopeasti katsottuna: https://ec.europa.eu/eurostat/web/transport/database ja sieltä tiedosto https://ec.europa.eu/eurostat/api/dissemination/sdmx/2.1/data/rail_go_total?format=TSV&compressed=true Siitä olen nopeasti piirtänyt kaavion https://uwe.iki.fi/public/rail-fi-fr.png Ranskassa lasku 30% jo 2004 - 2010. Suomessa lasku 20% vasta 2021 jälkeen. |
||||
|
|
10.11.2024 19:15 | Uwe Geuder | ||
| > Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Pitää vain jaksaa lukea lisää :) Sivulta 52 se lukee: Tavaraliikenne on kasvanut vuoteen 2000. Sen jälkeen on lähinnä suhdannevaihtelua. Vuonna 2018 taas noin sama kuin 2000. Uudempia lukuja ei ole. |
||||
|
|
10.11.2024 19:05 | Uwe Geuder | ||
| Suomessa tavaraliikenne oli kasvussa vielä ajanjaksolla 2009 - 2018 https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Rautatietilasto_2.12_uusi.pdf sivu 41. Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Että viime vuosina liikenne on kutistunut, se on eri asia. Vuosi sitten on keskusteltu myös Ranskan luvuista. Pitäisi jaksaa etsiä taas. Juuri tuosta BB 75000 -sarjasta on vuonna 2004 tilattu 400 kappaletta ja vielä lisäoptiona 100 kappaletta. Liikennemäärät laskivat jo silloin kovasti ja vain 200 kappaletta on lopussa ostettu. En ole tietoinen, että olisi ollut merkittäviä sähköistysprojekteja, jotka olisivat vähentäneet dieselvetureiden tarvetta. |
||||
|
|
10.11.2024 18:41 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa ote RIC- sopimuksesta: https://uic.org/IMG/pdf/extract_ric_2014-01-01_en-2.pdf Ehkä täydellinen versio ei ole julkaistu verkossa? Junalauttareiteistä ei sanota mitään. Oli myös vielä reitti Puttgarden - Rødby, mutta Trelleborg - Sassnitz olisi pitänyt olla neuvostoliittolaisesta näkökulmasta kai tärkeämpi. | ||||
|
|
10.11.2024 18:18 | Uwe Geuder | ||
| Näin olisin arvannutkin, että on vaihtoehtoinen järjestelmä, vaikka en tiennyt onko se höyrylämmitys vai jotakin muuta. Nykyään lukee RIC:ssä, että lämmitysjohto on oltava kytkettynä ja toimivassa kunnossa koko vuoden aikana. Ehkä 50 vuotta sitten säännöt olivat vielä erilaisia. | ||||
|
|
10.11.2024 17:43 | Uwe Geuder | ||
| Omituinen on tuo ainoastaan 3000 V 50 Hz. Saksassa tulee 1000 V 16,7 Hz (siihen aikaan kutsuttu 2/3), Ranskassa 1500 V 50 Hz. Sen alla vielä joku merkki, jota en tunne. | ||||
|
|
10.11.2024 17:19 | Uwe Geuder | ||
| RIC on Regolamento Internazionale delle Carrozze, siis kansainväliset vaunusäännöt ovat sopimus matkustajavaunujen vaihdosta Euroopan normaaliraiteisilla verkoolla. Vain UK ei ole mukana. Suomi ja Irlanti eivät ole mukana, kun vaihtovaunuja ei kai koskaan ollut. Espanjaan ja kai myös Portugaliin oli vaihtovaunuja jo ennen kuin normaaliraide oli olemassa Espanjassa. RIC määrittelee myös vaunuluokat, A = ykkösluokka, B = kakkosluokka, WL = makuuvaunu jne. RIC oli 1922 – 1982 Sveitsin SBB:n hallinnoima, sen jälkeen se on ollut UIC:llä. Kun Suomi ei ole edes RIC:ssä, VR:n poisjäänti UIC:stä on ainakin siltä osin ilman merkitystä. Jos vaunussa lukee vain RIC, se kelpaa kaikkiin jäsenmaihin normaaliraiteille. Jos se kelpaa vain osaan maista, kaikkien maiden pitää luetella. En nyt oikein keksi, mikä maa puuttuu listalta. (TC on kai Turkki. Nuoremmille voi kai mainita, että J lienee Jugoslavia.) Mielenkiintoinen, että Neuvostoliitto on taipunut käyttämään D-tunnusta. Poliittisesti heidän kanta oli jo 1950:stä lähtien, että on DDR ja Saksan LTV olivat 2 erillistä valtiota. Kasainvälisesti sitä tunnustettiin kuitenkin vasta vuosina 1972 – 1974. |
||||
|
10.11.2024 00:51 | Uwe Geuder | ||
| Ei liene mikä tahansa reissumies, mutta vaatetuksen perusteella kyse on vaelluskisällistä. Saksassa vähintään 3 vuoden ja yhden päivän pitkä kisällivaellus oli keskiajasta lähtien pakollinen edellytys käsityöläisten mestarikokeelle. Kisällit vaelsivat kaupungista toiseen ja työskentelivät aina vähän aikaa paikallisella mestarilla. Idea oli ihan sama kuin nykyisin Erasmus-oppilasvaihdossa, oppii uutta mitä kotona ei olisi ikinä oppinut. Jonkun verran perinne elää vielä Saksassa, vaikka pakollinen se ei enää ollut pitkään aikaan. Itse näin vaelluskisällin viime kerran Lissabonissa vuonna 2020. https://de.wikipedia.org/wiki/Wanderjahre https://en.wikipedia.org/wiki/Journeyman_years Myös Suomesta löytyy lähteitä: https://www.finna.fi/Record/arto.013112373 |
||||
|
|
09.11.2024 19:45 | Uwe Geuder | ||
| Veturit menevät uudelle yhtiölle nimeltään Technis, liikennettä hoitaa jatkossa yhtiö nimeltään Hexafret. Tuossa hieman lisätietoa: https://www.railfreight.com/railfreight/2024/11/04/the-successors-of-fret-sncf-officially-have-their-names-technis-and-hexafret/?gdpr=deny Tietoja veturisarjasta: https://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_75000 |
||||
|
17.10.2024 21:08 | Uwe Geuder | ||
| Kulkevat. Vasta muutama päivä sitten oli uutinen, että Liettuan viranomaiset eivät päästäneet jatkaa kalustoa, jossa oli Venäjää tukevia iskulauseita. Ne poistettiin sitten hiekkapuhalluslaitteella ja juna sai jatkaa. | ||||
|
|
17.10.2024 19:58 | Uwe Geuder | ||
| Nykyinen Vilna - Riika -juna kulkee Šiauliain kautta eikä enää Daugavpilsin. Ainakin kartan perusteeella matka kertyy saman verran, vaikka reitti on täysin eri. | ||||
|
13.10.2024 21:52 | Uwe Geuder | ||
| Bayerischer Mistwagen, siis baijerilainen sontakärry. | ||||
|
12.09.2024 01:43 | Uwe Geuder | ||
| > Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa. Kyllä se on mahdollista. Minusta automaatissa jopa selkeimmin kuin verkossa. Automaatissa oli selkeä "nappi" "Näytä lähijunat" tai sinnepäin. Verkossa pitää valita "Rajaa hakutuloksia". Minusta rajaaminen tarkoittaa, että tulisi sen jälkeen vähemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Jotkut lähijunat tulevat näkyviin vasta "rajaamisen" jälkeen. |
||||
|
27.08.2024 08:33 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä. | ||||
|
26.08.2024 01:13 | Uwe Geuder | ||
| Taisin nähdä sen samalla seudulla pari vuotta aikaisemmin enkä tiennyt mikä se on. Verkkohaku toi vastauksen: https://www.majestic-train.com/en/ | ||||
|
|
25.08.2024 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Taisin istua kuvanottohetkessä istua ihan vieressä. En kyllä muista, kuka kuvasi. Tai sitten olin jo taistelemassa reppuni kanssa. Solki oli jäänyt kiinni matkatavarahyllyyn tai lähinnä -verkkoon enkä meinannut saada sitä enää irti. | ||||
|
25.08.2024 23:28 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti Loviisassa ei ole satama-alueen ulkopuolella ympäriajomahdollisuus. Paluumatka meni siis huomioväritys häntäpäässä. | ||||
