Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02. 00:03 | Uwe Geuder | ||
| Ne liikennöivät Invalidilinjalla, siis Invalides - Champ de Mars - Issy - Meudon - Viroflay - Versailles Rive Gauche. Petiten Ceinturen kanssa oli risteys Gariglianosillan kohdalla, mutta ei mitään yhteistä. Petite Ceinturen sähköistyksestä löydän huonosti tietoa. Oliko se edes virtakisko 750 V niin kuin Invalidilinjalla ja nämä junat? |
||||
|
15.02. 22:49 | Uwe Geuder | ||
| Tämä on uudempi variantti "grande cabine" (iso ohjaamo). Vanhemmissa oli ilmeisesti aika ahdas ohjaamo, Ainakin tasavirtavarianteille tuli 2000-luvulla rajoitus, että sama kuljettaja ei saa ajaa yli 150 km kerrallaan pienessä ohjaamossa. | ||||
|
|
15.02. 22:37 | Uwe Geuder | ||
| Teliakseliväli 1,60 m, toisen lähden mukaan 1608 mm. Saksalaisissa vetuteissa se on noin 2 kertaa niin paljon, suomalaisista en löydä nopeasti tietoa. | ||||
|
|
15.02. 22:19 | Uwe Geuder | ||
| Lempinimi danseuse siis tanssijatar vihjailee kai kulkuominaisuuksista. Vaikka SNCF-historian mukaan lempinimi mainitaan vain tasavirtavariantille BB 8500. Mutta Wikipedian mukaan molemmille. Siis BB 25500 on kaksoisjärjestelmäveturi tasa- ja vaihtovirralle. Rakenne näyttää ihan samalta. Wikipedian mukaan heiluva kulku johtuu huonosta jousituksesta, Mutta lyhyt akseliväli ei varmaankaan auta. |
||||
|
|
15.02. 15:06 | Uwe Geuder | ||
| En usko, mutta pitää lukea tarkemmin, kun ehdin. Tuossa Wikipedian artikkeli: https://fr.wikipedia.org/wiki/Z_1200 | ||||
|
14.02. 13:08 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Olisiko pitänyt käydä katsomassa eilen illalla? Edit: Vain 9. https://juliadata.fi/timetables?s=265&d=13.2.2026 |
||||
|
14.02. 00:48 | Uwe Geuder | ||
| Ankkurimerkki tarkoittaa, että vaunu on hyväksytty linjoilla: Rødby Færge – Puttgarden (DB, DSB) Sassnitz Hafen – Trelleborg (DB, SJ) Villa San Giovanni – Messina (FS) Reggio Calabria – Messina (FS) Kirjaimet tarkoittavat sen lisäksi vielä seuraavat junalauttayhteydet: HH Helsingør – Helsingborg KN Korsør – Nyborg GW Gedser – Warnemünde KM København – Malmö Italiasta en tiedä, ovatko molemmat vielä käytössä? Kaikki muut kai lopetettu. |
||||
|
06.02. 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Moottorivaunut saatiin todellakin "jo" käyttöön tammikuun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta ilo kesti vain 5 päivää. Tällä kerta ei yksi selkeä ongelma. Yhdessä vaunussa paloi sähkökaappi. Toisessa joku oviongelma. Kolmanneksella lehtikelin aikana tulleita pyörävaurioita (ks. yllä) ei vielä korjattu. En tiedä mitä muuta vielä, joka tapauksessa yhdestätoista vaunusta on niin vähän käyttökelpoisia, että junaliikenne seisoo kokonaan. Korvataan linja-autoilla. | ||||
|
04.02. 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa video: https://youtu.be/OKA-zG7Qbp4 | ||||
|
25.01. 23:49 | Uwe Geuder | ||
| Kääntötunneleita on erilaisia: Voi olla 180 astetta tai 360 astetta. Saksassa 360 astetta taitaa olla vain Johnin mainitsemalla Wutachtalbahnilla (epävirallisemmin Sauschwänzlebahn = possunhäntänenrata). https://de.wikipedia.org/wiki/Kehrtunnel#/media/Datei:K%C3%BCnstliche_L%C3%A4ngenentwicklung_der_Wutachtalbahn.png Erikoisuus siinä on, että se sijaitsee "vain" keskivuoristossa. Kaikki muut (tai ainakin valtaosa) Euroopan kääntötunneleista sijaitsee Alpeilla. Landwasser-sillan yhteydessä ei kuitenkaan ole kääntötunneli https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.679495094572864&lon=9.676031470298767&zoom=17 Vähän kauempana Albularadalla on https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.59932414541285&lon=9.760977029800415&zoom=16 |
||||
|
20.01. 01:10 | Uwe Geuder | ||
| Sarja 485:a en tunne, tämä näyttää minusta 465:ltä. Olen joskus lapsena matkustanut 465:llä. Siis säännöllisessä liikenteessä. Kuvassa on museoajo. Tarkistussumma vahvistaa epäilyni 4 x 1 = 4 6 x 2 = 12, 1 + 2 = 3 5 x 1 = 5 0 x 2 0 x 1 5 x 2 = 10, 1 + 0 = 1 summa 13, seuraavaan kymppiin puuttuu 7, täsmää kuvan kanssa 8 olisi 8 x 2 = 16, 1 + 6 = 7, 4 enemmän, seuraavaan kymppiin puuttuu 4 vähemmän, siis tarkistusnumero 3. Ei täsmä. |
||||
|
17.01. 23:06 | Uwe Geuder | ||
| Ja kuoli sukupuuttoon vain 6-vuotiaana. Suljettiin kai vuodenvaihteessa? | ||||
|
17.01. 22:35 | Uwe Geuder | ||
| En ole kuullutkaan tuosta firmasta. Ei ihmettä, he eivät myy kuluttajille mitään. Onko oikeista asiakkaista puute? | ||||
|
14.01. 18:01 | Uwe Geuder | ||
| Heikki, osta Deutschlandticket, et tarvitse enää miettiä vyöhykkeitä :) Se on voimassa koko Saksan lähiliikentessä. Ei ole enää ihan niin halpa kuin alkuvaiheessa, mutta 63 € / kk ei ole paha hinta. Jos on 2 vähän pidempää meno-paluua, se on jo maksanut itsensä takaisin. Kaikki muut kuukauden matkat tulevat kaupan päälle. | ||||
|
12.01. 01:03 | Uwe Geuder | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/Doppelstock-Stromlinien-Wendezug_der_LBE kertoo, että Bundesbahnissa sarjatunnus oli DAB6b. Uusi numero vuodesta 1968 lähtien vaunulle 8 oli 50 80 26-20 804-3. En ole koskaan matkustanut tuolla mallilla. Luultavasti näin sen kerran 1971 Lübeckissä, mutta muistikuvat ovat epävarmoja. Samankaltaisia vaunuja oli vain DDR:n Reichsbahn. vorgissa on kuva, mutta en löydä sitä nyt. DB sai ensimmäisiä uusia kaksikerrosvaunuja vasta 1990 luvulla. | ||||
|
11.01. 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Niillä tuli matkustettu Tukholman lähiliikenteessä 80-luvun lopussa. Ei ole kovin hyviä muistoja. Saksasta olin tottunut 420-sarjaan https://vaunut.org/kuvat/?maa=145&t=420, joka oli aika mukava. X1 oli vain 3 vuotta vanhempi, mutta tuntui 20-30 vanhemmalta tekeleeltä. Kun oli lumipyry, X1 ei juuri toiminut. https://sv.wikipedia.org/wiki/X10_(motorvagn) sanoo sen suoraan: felkonstruerad. Eikö suomen kielessä ole vastaava ytikemäs sana? Ei tule ainakaan mieleen. | ||||
|
11.01. 12:02 | Uwe Geuder | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/International_Wagon_Regulations | ||||
|
06.01. 23:07 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka paikka oli jollakin lailla tuttu 1980-luvulla, en muista yhtään miltä siellä näytti. Puhutaan ilmeisesti tuosta alueesta? https://minkarta.lantmateriet.se/plats/3006/v2.0/?e=672633&n=6582830&z=12&mapprofile=customized&layers=%5B%5B%22o2%22%5D%5D Ilmakuva vuodelta 1975. | ||||
|
06.01. 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Linkitetty sivu ei enää ole, mutta onneksi se on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20071025225048/http://www.almetalbahn-online.de/seite43.htm Heillä on nyt uusi sivu, jossa jopa parempi kuva https://www.almetalbahn-online.de/?page_id=1012 | ||||
|
06.01. 20:11 | Uwe Geuder | ||
| Melkein tasan 10 vuotta myöhemmin tilanne muuttui taas: 14.12.2019 junalauttaliikenne Tanskaan lopetettiin ja kaikki kaukojunat Tanskaan menevät Kielin ja Jyllannin kautta kunnes tunneli avataan. 2029 olisi enää 3 vuotta, mutta semmoiset projektit harvemmin valmistuvat aikatauluissaan. | ||||
|
05.01. 01:19 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin joskus keskustelupuolella huomattu, semmoinen (ilman kupolia) esiintyy tuossa musiikkivideossa https://youtu.be/f3Pw36EFRV0 Rautateistä tietävät huomaavat teknisiä epätarkkuuksia :) | ||||
|
05.01. 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Hannu: Asuin tuon radan varrella https://vaunut.org/kuva/158980, 7 km kuvauspaikasta. Tehdas sijaitsi 300 m kuvauspaikasta alueella, joka oli ehkä 1920-luvusta lähtien teollisuusalue, mutta 1970-luvulla jo aika lailla keskusta-alue. Palon jälkeen uusi tehdas rakennettiin taas Böblingeniin, mutta uuteen teollisuusalueeseen noin 2 km kuvauspaikasta radan toisella puolella. Muutoksesta Schopflochiin en tiedä mitään, asuin silloin Tampereella enkä seurannut Böblingenin asioita kovin tiivisti. Schopflochista voi vielä mainita, että siellä liikennöidään myös Karlsruhen mallin mukaan: https://karlsruher-modell.de/en/index.html Vorgista löytyy ainakin https://vaunut.org/kuva/56931, vaikka se on ihan eri linjasta. |
||||
|
|
04.01. 11:23 | Uwe Geuder | ||
| En ole koskaan harrastanut pienoisrautateitä. Kosketus Kibriin on siitä, että koulutie meni suoraan tehtaan seinän vieressä vähän aikaa, kunnes tehdas tuhoittui täysin suurpalossa 1973. Firma kuitenkin selvisi vielä kahdenkin uuden tehtaan ansiolla vielä vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen se on enää ollut brändi ja tavara tulee varmaan Kiinasta | ||||
|
04.01. 11:13 | Uwe Geuder | ||
| Amerikassa kaikki on isompi. Myös tila raiteiden välissä? | ||||
|
02.01. 18:44 | Uwe Geuder | ||
| Nimestäkö? Missä nimi? Ai, tuossa kameran(?) yläpuolella on jotakin. Voisi arvata, että siellä lukee ehkä Salo? Ainakin kännykän ruudulla, en tiedä näkyykö tietikoneella paremmin. | ||||
|
02.01. 00:53 | Uwe Geuder | ||
| Vain 65 kpl. tuntui omituiselta, koska noita vetureita näkyi aikanaan paljon. Mututuntumani sanoo, että isossa maassa kuin Ranskassa pitäisi sitten olla olemassa satoja. Asia johtuu siitä, että tasavirtamalli BB 7200 ja kaksoisvirtajärjestelmämalli BB 22200 näyttävät varsin samankaltaisilta. Niistä onkin rakennettu 240 kpl. ja 205 kpl. | ||||
|
02.01. 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikukko kertoo, että kaikki kivikukot olisivat rakennettu samojen piirustusten perusteella. Minulla on vain hyvin hataria muistikuvia tuosta Tampereen rakennelmasta. En muista semmoista sisäänkäyntiä tai puolipalloa kuin Wikipedian kuvassa näy. Artikkelissa ei myöskään mainita lastauslaituria. Oliko Tampereen kiviukko todellakin kyseinen vakiomalli? | ||||
|
|
02.01. 00:17 | Uwe Geuder | ||
| https://fr.wikipedia.org/wiki/BB_15000 kertoo, että 22. 12. 25 oli enää 5 kpl liikenteessä (rakennettu 65 kpl.). Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa. Minä en ole aiheen asiantuntija enkä näe, mitä olisi erikoista. Olisin väittänyt, juuri näin nämä veturit ovat 70-luvulla näyttäneet. | ||||
|
01.01. 23:44 | Uwe Geuder | ||
| Nokia 9500, koodinimi Erin. | ||||
|
01.01. 17:02 | Uwe Geuder | ||
| Olin ajatellut vähän samaa. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti ja muutamalla autoakulla vaunun pitäisi taas liikkua. Tai jos akkuosastot ovat liian pieniä, vähän enemmän sähköpyörän akkuja. Parhaiten sarjaan sopivaa olisi tietysti kännykkäakkuja, olihan niitä Nokia-vaunuja https://vaunut.org/kuva/35857 Kysymys on tietysti onko se enää museokalusto, jos keskeinen osa on ihan toisen aikakauden tekniikkaa? Ja sitten on pätevyys-, sertifiointi- ja hyväksyntäasiat. Ei varmaan ihan mutkatonta leikkiä sähköasioiden kanssa ja sitten lähteä liikennöimään. |
||||
|
|
31.12.2025 00:44 | Uwe Geuder | ||
| Pitää paikkansa. Noin 50 tonnia, ilmeisesti lyijyakku? Alussa 50-luvulla akkujen kapasiteetti oli noin 350 kWh. Vuoteen 1965 se kasvoi noin 600:aan. Mutta sen jälkeen vaunut oli vielä käytössä 30 vuotta, ilmeisesti samalla kapasiteetilla. 1995 niiden liikennöinti loppui. Akun elinikä oli vain 4 vuotta, aikamoisia lyijymääriä siihen käytettiin. Olen matkustanut muutama kerta semmoisen kyydissä. Aika verkkaisesti ne kiihdyttivät. Vain 2 kpl 232:sta on museoitu, mutta kun akkuja ei enää saa, niillä ei voi ajaa. |
||||
|
31.12.2025 00:15 | Uwe Geuder | ||
| Minäkin klikkasin vain tämän sivun kuvauspaikan-linkkiä. En ollutkaan tietoinen, että Haku-sivulla on semmoinen valinta. Mutta se ei näytä tekevän yhtään mitään. Saan Hof-kuvauspaikasta 261 osumaa ja suurin osa "vääriä" myös on se on valittu. Ai niin, ilmeisesti se pätee vain kuvatekstiin. Tuossa kuvassa on vähän keskustelua https://vaunut.org/kuva/21977, mutta minulla oli vähän toisenlainen muistikuva. Eihän kaupungin nimi välttämättä esinny tekstissä? | ||||
|
|
29.12.2025 22:52 | Uwe Geuder | ||
| Juu, huomasin myös. Muistaakseni meillä oli joskus vanhempi Hof-kuva, jossa oli vähän keskustelua, Mutta se ei ollut nyt ainakaan nopeasti löydettävissä. Ilmeisesti vorg löytää kirjaimet hof jokaisesta Bahnhof- tai Hauptbahnhof-sanasta. |
||||
|
28.12.2025 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Dolní ja nádraží ovat sanoja, jotka tulevat Tšekin rautateillä vastaan aina välillä ja minä unohdan aina mitä ne tarkoittavat. Kun etsin vähän verkosta, nádraži lienee rautatieasema, esiintyy myös lyhenteessä hl. n. = päärautatieasema. Dolní kai ala-, alempi. Dolní nádraží siis alempi rautatieasema tai ala-asema. Näkee, ettei Suomessa ole rautateitä vuoristossa, vastaavia ratkaisuja ei ole. Tuo rata näyttää varsin mielenkiintoiselta: https://en.wikipedia.org/wiki/Karlovy_Vary%E2%80%93Johanngeorgenstadt_railway Niin paljon kohteita, jossa voisi käydä ja niin vähän aikaa... |
||||
|
28.12.2025 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Ihmettelin, mitä ranskalaisveturi tekee Sveitsissä. Ei kai kasaininvälinen museoliikenne ole kovin yleistä. Mutta internet tiesi vastauksen: https://locomotive.fandom.com/wiki/SNCF_No._1-241.A.65 Poistettu SNCF:n liikenteestä 1965, 1968 siirretty Sveitsiin museokäyttöön. | ||||
|
28.12.2025 00:34 | Uwe Geuder | ||
| > vanhoilla vihreillä Erittäin vanha, kun niissä valoissa ei ole edes vihreä valo. Se voi korkeintaan olla vanhat pimeät :) |
||||
|
|
27.12.2025 21:59 | Uwe Geuder | ||
| Valistusteippauksessa vielä jokerivalot. Ne korvataan nyt "tavallisilla" punakeltaisilla liikennevaloilla. Kuulemma autoilijat eivät ymmärtäneet kahden punaisen valon merkitystä tarpeeksi hyvin. Kun näin viikolla ensimmäisen kerran uuden valon Hervannassa, auto meni päin punaista. Mitähän selitys siihen voisi löytää? | ||||
|
27.12.2025 21:35 | Uwe Geuder | ||
| Paljon roskia raiteella. Vaikka muuten Saksan rautateilla olisi paljon korjattavaa, en muista nähneeni vastaavaa kovin yleisesti. Kun kävin Münchenissa muutama viikko sittten, huomasin positiivisena: Kuulutukset ovat vielä elävän ihmisen tekemiä. Jos on pieninkin jäämä ammattitaitoa, luulisin, että se voisi auttaa paljon. Monella asemilla on enää automaattikulutukset. Eikä mikään ohjelma voi pysyä kärryllä Saksan jokapäiväisen rautatiekaaoksen kanssa. Niin paljon muutettuja, perutettuja ja myöhästyneitä junia, että automaatikulutuksista ei matkustajille välttämättä selvi, mihin kannattaisi nyt mennä. Jos tuntee vähän maantiedettä, ratakaaviot ja kalustoa, voi usein arvata, kun kuulutukset ovat harhaanjohtavia tai täysin vääriä. Mutta ilman semmoista tietoa se onkin jo haastavampaa. |
||||
|
|
27.12.2025 21:17 | Uwe Geuder | ||
| Tuo on minulle uusi tuttavuus. Ohjausvaunu näyttää ihan keskieuroppaalaiselta Vectronilta. Valmistaja onkin Siemens. Wikipedia ilmeisesti vain saksaksi: https://de.wikipedia.org/wiki/Railjet_2._Generation | ||||
|
27.12.2025 19:38 | Uwe Geuder | ||
| > junan läpi kuljetaan yläkerrassa. En olisi muistanut asiaa, mutta näin on tainnut olla. Ensimmäinen kerta näin tuota mallia 1990-luvun alussa USA:n Superlinerissa. Nykyisin myös Ranskan TGV:t on rakennettu sillä tavalla. TGV:ssä on sitten alakerrassa aina osasto jonka päässä on seinä ja viisipaikkainen penkkirivi. Semmoista tunnetaan kyllä linja-autojen takasosasta, mutta ei kai juurikaan junista. Kun mentiin kouluun bussilla, kyseinen penkki oli tunnettu nimeltään Affenschaukel, siis suoraan suomeksi käännettynä apinakeinu. Bussin perässä tien epätasaisuudet korostuvat, luulisin että joillakin Suomen sorateillä on vielä hurjempi matkaelämys. Mikähän koululaiset mahtavat kutsua kyseistä riviä? |
||||
|
|
27.12.2025 19:23 | Uwe Geuder | ||
| En ole tarkistanut mitään, mutta minulla olisi vahva mututuntuma, ettei Hofista lähde RE Hampuriin. Se olisi liian pitkä matka. | ||||
|
26.12.2025 19:15 | Uwe Geuder | ||
| Ai, tuo ei olekaan edellinen vaan toiseksi edellinen. Tämä on kai nimeltään Matkakeskustunneli, viitisen vuotta myöhemmin tuli Rongantunneli ja nyt Itsenäisyyskadun alikulku näyttää vähän niin kuin kuvalla. Pikkukuvasta ajattelin ensin tämähän on tuore kuva. | ||||
|
Kuvasarja: Syyssatoa Saksasta 1: Schwäbische Waldbahn |
26.12.2025 18:53 | Uwe Geuder | ||
| Rata Schorndorfista Welzheimiin kutsutaan Wieslauftalbahniksi. Tuo Schwäbische Waldbahn on museorautatieyrityksen nimi. Rata ja myös säännöllisen liikenteen kalusto kärsi pahoja tulvavaurioita kesäkuussa 2024. Tämä on nykyisin Saksassa melkein jokavuotinen ongelma, että joku rata tuhoutuu rajuilmassa. Ilmeisesti museokalusto jäi ilman vaurioita. Säännöllisen liikenteen osuus saatin kuitenkin jo avattu uudestaan keväällä 2025. Omia moottorivaunuja ei enää korjattu, mutta käytettyjä RegioShuttle RS1 -yksilöitä on ilmeisesti hyvin tarjolla. Museoradan korjamiselle löytyi rahoitusta ja liikenne on ennakoitu käynnistävän uudestaan keväällä 2026. |
||||
|
26.12.2025 18:09 | Uwe Geuder | ||
| Kun näin tämän kuvan tulikin mieleen, että kännykästäni löytyy vielä ranskalaisen pienveturin kuva. Nyt myös vorgista https://vaunut.org/kuva/178136 | ||||
|
25.12.2025 21:14 | Uwe Geuder | ||
| > Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Jos ollaan tarkkoja, Suomi ei ole koskaan liittynyt EEC:n. EEC muuttui EU:ksi 1.11.93 Maastrichtin sopimuksen seurauksena. Suomi liittyi EU:hun 1.1.95. |
||||
|
|
20.12.2025 17:58 | Uwe Geuder | ||
| Matkustajaliikenne alkoi vihdoin kesäkuussa 2025, yksiköstä riippuen 4 - 5 vuoden seisonnan jälkeen. Kun pääsin syyskuussa kyytiin en vielä aavistanut, että se oli harvinainen ilo. Lokakuussa alkoi lehtikeli ja kävi ilmi, ettei elektroniikka pärjää. Ohjelimistopäivitys olisi pitänyt auttaa ja liikenteen avaaminen oli luvattu 15.12. Mutta yllätys, yllätys viranomaishyväksyntä puuttuu ja nyt puhutaan enää "joskus vuonna 2026". | ||||
|
19.12.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Railstock? Ilmeisesti en ole seurannut uutisia kovin hyvin viime aikoina, mutta hakukone tietää https://railstock.fi/ | ||||
|
18.12.2025 19:57 | Uwe Geuder | ||
| Eikö jopa kuusi? VR:n vyöhykelippu tai sitten "tavallinen", jos matka jatkoi/alkoi vyöhykkeiden ulkopuolelle/lla. | ||||
|
14.12.2025 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Piti katsoa 3 kertaa, mikä ihmeen veturi? Ai, niin, tämä ei olekaan ruotsia, vaan paikkakunta Tšekissä :) | ||||
|
13.12.2025 23:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa uusi kalusto https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2400 (kielen saa vaihdettu, jos paikallinen kieli ei ole hallussa :) Sen avulla löysin myös https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2000. Luulisin, että kuvassa on siis Z2. Viimeinen matka Luxemburgissa 29.11.25. |
||||
|
13.12.2025 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Tampereen raitiovaunun ensimmäisen vaiheen kiskot ovat ArcelorMittalin Luxemburgissa tekemiä. Jos heillä ei ole 2 tehdasta Luxemburgissa, tehdas näkyy junasta siellä Rodangen radan vieressä. | ||||
