Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05. 17:13 | Uwe Geuder | ||
| Paikallistuntemukseni ei riitä, että voisin sanoa kumpi on meren puoli. Jos sitä pilaria oikealla puolella katsoo, se on ilmeisesti rakennettu näin, että vesi ja jäät tulisivat oikealta. Meri sen mukaan kuvan vasemmalla puolella. Toisin sanoen Suomen kiskot kiiltävät ja Ruotsin ruosteessa. Ilmeisesti työkoneet suomalaisia eikä ruotsalaista kalostoa ole kulkenut viime aikoina. Onko se pilari jonkun edellisen sillan? Vai onko se muuten vain siltapilarin suojaksi, kun jäät liikkuvat virtausken mukaan? |
||||
|
15.05. 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Ja kilpailua käydään myös vähintäänkin kyseenalaisella tempuilla niin kuin aikaisemmin keskusteltu kuvan http://vaunut.org/kuva/165257 alla. | ||||
|
14.05. 23:41 | Uwe Geuder | ||
| Mitähän pääopastimelle on tapahtunut? Minusta tässä aja sn40 -asennossa molemmat siivet tulee olemaan samansuuntaisia. Muuten se näyttää vähän kehitysmaalta, jossa asiat ovat vähän sikin sokin. Mitä ikävä kyllä kuvastaa Saksan rautatieverkon nykytilaa turhaankin usein. | ||||
|
14.05. 23:18 | Uwe Geuder | ||
| > Veturin ympäriajo (siis siirtyminen junarungon toiseen päähän) on mahdollista Hamburg Hbf:llä ja sen asetteluratapihoilla. Näinhän järkevästi ajatteleva maallikko tai harrastaja ajattelisi. Veturi on kallis kapine, miksi semmoinen otettaisi mukaan monta tuntia säästääkseen perillä 15 minuuttia? Tosiasia on kuitenkin, että Saksassa se ei olekaan niin suuri harvinaisuus, että junia ajetaan kahdella veturilla, koska ratapihantyöntekijöitä ja myös vaihteita on vähennetty sen verran, ettei ympäriajo enää onnistukaan joissakin kääntöasemilla. Saksalaiset harrastajat puhuvat sandwichistä, siis voileivästä, jos juna on kahden veturin välissä. Hämärästi olen muistavinani, että olisin lukenut jossakin tai jopa nähnyt, että se koskisi myös (joitakin) Köpenhamina-Hampuri -junia. > Valitettavasti sen kerran kun menin, oli kyseessä viimeinen vuoro, joka jää Hampuriin yöksi. Sama täällä. Kun tulee yölaivalla Turusta ja päiväjunalla Tukholmasta, näin luonnollisesti käy. Ja jos juna Tukholmasta on ajoissa eikä peruttu Kööpenhaminan ja Malmön välissä (mitä näyttää tapahtuvan aina välillä), aika juuri riittää käydä vielä poikkeamassa lähimmässä Netto-kaupassa ostamaan eväitä. Mutta sitten Hampurin-juna on jo laiturilla eikä valtavasti aikaa junasta ihmettelyyn enää jää. > Paluumatkan tein bussilla ja Puttgarden-Rødby (juna)lautalla Minä nyt Baltian kautta. |
||||
|
|
13.05. 21:15 | Uwe Geuder | ||
| Hyvin mahdollista, että se on DSB:n Vectron. Olen viime puolen vuoden aikana matkustanut 3 kertaa Kööpenhamina - Hampuri tai toisinpäin ja veturina on joka kerta ollut DSB:n Vectron. Ei kai tuolla sillalla ole edes paljon muuta kaukoliikennettä. https://cms.static-bahn.de/wmedia/redaktion/abfahrts-ankunfts-plaene/dez23/Schleswig_23_24_Ab.pdf Jos veturi vetää, juna menee kai pohjoiseen (jos olen lukenut karttaa oikein, paikka ei ole tarpeeksi tuttu). Muistaakseni ohjausvaunua en ole siellä nähnyt. Mutta olenkohan muistavinani, että näissä junissa oli joskus veturi molemmissa päissä? Virroittimen mukaan se näyttää kuitenkin vetävän. |
||||
|
23.03. 15:57 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos linkistä, mielenkiintoista tietoa ja mielenkiintoisia kuvia. Toivottavasti DB ei huomaa karttaa, sen jakelu on toisille kielletty. Tuossa ajankohtainen versio https://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn?rt=1&mainframe=IK_kachel&tocinfo=IK_strecken&datei=sk-n&x0=0&y0=0&imgX=3&imgY=7#map Nopealla silmäyksellä kaikki pienet sivuradat ovat jäljellä. Erittäin mielenkiintoinen tapaus on Nürnberg Nordost - Gräfenberg. Rata ei ole yhteydessä mihinkään muun rautatiehenkilöliikenteeseen. Sinne pitää matkustaa metrolla, niin kuin Pariisissakin :) |
||||
|
17.03. 17:37 | Uwe Geuder | ||
| Kun jo katson karttaa, löytyy myös raideleveyden muutospaikka: https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lat=41.61179262866314&lon=-0.8404809236526489&zoom=17 Barcelonan suunnasta vähän ennen Zaragozaa. |
||||
|
|
17.03. 17:27 | Uwe Geuder | ||
| Kartan https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=41.64533799016755&lon=-0.8602809906005859&zoom=13 mukaan ei taida olla pussiasema. Keskustan alla ilmeisesti tunneli. | ||||
|
|
17.03. 17:04 | Uwe Geuder | ||
| Vanhaan kommenttiin liittyen: Toissa päivänä oli Aamulehdessä juttu, että Tampereella kunnon hallikatos ei toteutunut, koska se olisi häirinnyt kaupunkikuvaa. Tehdään taas pikkukatoksia juuri laiturin yläpuolella. Se joka päätti näin, ei taida olla junamatkustaja, joka on useamminkin odottanut junia huonossa säässä. Tai sitten se ollut ainoa syy, semmoinen hallikatos taitaa olla kustannusluokaltaan ihan eri. | ||||
|
|
17.03. 16:55 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Menin kai kerran Zaragozan läpi, mutta koska matkustin makuuvaunussa, asema jäi näkemättä. Zaragozan lähellä heräsin, kun juna hidasteli raideleveyteen vaihtoa varten. Mutta en tiedä, oliko se ennen asemaa vai aseman jälkeen vai kulkiko yöjuna edes tämän aseman läpi. Edessä on kai normaaliraide. Vasemmalla ehkä leveäraide, voisin arvata kaluston ulkonäöstä. Toista kertaa ei matkaa pysty tekemään. Espanjassa yöjunaliikenne on lopetettu. |
||||
|
17.03. 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Saksankielisessä foorumissa on pitkä keskustelu, että 41 km radasta suljetaan kesäkuun alussa. Seutu ei ole minulle tuttu enkä ole ottanut selvää yksistyiskohdista. | ||||
|
|
16.03. 02:30 | Uwe Geuder | ||
| KBS tarkoittaa Kursbuchstrecke. Kursbuch on Reichsbahnin / Bundesbahnin / Deutsche Bahnin kaiken kattava aikataulukirja. Mikä olisi hyvä suomennos? Onko VR:llä ollut joskus samanlaista? Jonkun taskuaikataulukirjan muistan 80-luvuilta, mutta siinä ei kai ollut kaikkia ratoja? Sitten tietysti Suomen kulkuneuvot, mutta se ei ollut VR:n julkaisema. Lähiliikenteen taulukkomuotoisia aikatauluja saa edelleenkin sähköisessä muodossa, esim. tämän vuoden taulukko 808 tuosta: https://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn/KB808_H_Taeglich_F_G24112023.pdf?filename=KB808_H_Taeglich_F_G24112023.pdf&orig=ut Kaukojunien taulukkoja ei minun tietääkseni enää ole, toisin kuin Suomessa. Koko rata 808 on siis vain 13 km pitkä. |
||||
|
02.03. 12:00 | Uwe Geuder | ||
| En ole neuvostokalustoon juurikaan tutustunut, mutta jos Wikipedian luetteloon voi luottaa, näkyy vasemmalta oikealle: Moottorijuna ER2 1252, 10 vaunua, rakennusvuosi 1981 Moottorijuna ER2 1191, 10 vaunua, rakennusvuosi 1979 Moottorijuna ER2 930, 10 vaunua, rakennusvuosi 1971 Kulmikas ohjaamomuotoa rakennettiin vuodesta 1974, ensimmäinen juna oli numero 1028. https://de.wikipedia.org/wiki/S%C5%BDD-Baureihe_%D0%AD%D0%A02 |
||||
|
29.02. 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Ai, Abellio tai ainakin sen rippeitä on vielä olemassa. NS lopetti alijäämäisen tyttärensä tukemista muutama vuosi sitten ja sen jälkeen firma oli maksukyvytön ja suuri osa liikenteestä meni muille toimijoille. Wikipedia tietää että jäljellä on 2 verkkoa: Tämä Erfurt Hallen alueella ja toinen Bielefeldin alueella, jossa nimeä Abellio ei kuitenkaan käytetä ensisijaisesti, siellä puhutaan Westfalenbahnista. |
||||
|
28.02. 18:20 | Uwe Geuder | ||
| Saksan pienin raitiotieverkko, 1 linja, 2,8 km pitkä. Ilmeisesti akuutin lakkautusuhan alla. Spiegelissä oli pari päivää sitten artikkeli. Jos joku haluaa lukea, lähetä yksityisviesti ja saat kopion. | ||||
|
25.02. 23:11 | Uwe Geuder | ||
| En olisi silloin ajatellut, että se oli historiallinen matka. 6 viikkoa myöhemmin ihmiset kuolivat Espanjassa koronaan ja sitten RENFE lopetti kaikki yöjunat pysyvästi. | ||||
|
25.02. 22:00 | Uwe Geuder | ||
| Likainen ulkoasu sopii kai likaiseen liiketoimintaan. | ||||
|
25.02. 19:15 | Uwe Geuder | ||
| Oikeasti Eiffelin rakentama rautatiesilta olisi Viaduc de Garabit Ranskassa. Olin jo vähän ajatellut käydä, mutta ei taida taas tänäkään vuonna onnistua. Ratatöitä maaliskuusta lokakuuhun. http://raildusud.canalblog.com/archives/2024/02/20/40205284.html | ||||
|
25.02. 19:01 | Uwe Geuder | ||
| Alkuperäinen sivu ei enää ole, mutta onneksi se löytyy arkistosta: http://web.archive.org/web/20230421222955/http://www.rothenhoefer-wiesloch.de/bahn/Aerobus.html | ||||
|
25.02. 17:10 | Uwe Geuder | ||
| En ole löytänyt verkosta heti tietoa Lissabonin kuvauksista. Sen sijaan löytyy tietoa, että Rhätische Bahnin Albularataa on myös kuvattu: https://maps.app.goo.gl/rw6bymksvWSMuKmHA https://maps.app.goo.gl/jC2jRqdNnhWDVTY47 |
||||
|
|
25.02. 16:51 | Uwe Geuder | ||
| Harrastajat olivat tietoisia ajosta: https://maps.app.goo.gl/aLJrDHWGsLLShtBq8 | ||||
|
|
25.02. 16:48 | Uwe Geuder | ||
| Tai opastimien perusteella se on mennyt toisinpäin. Juna on työnnetty Cais do Sodrélta ja sitten vedetty yhdysradalle. | ||||
|
|
25.02. 16:44 | Uwe Geuder | ||
| Ja vielä paremmin, juna vaihtaa ajosuuntaa ja jatkuu vielä Cais do Sodré -asemalla asti. https://maps.app.goo.gl/QU9ax8X1rkvidWXz6 |
||||
|
|
25.02. 16:37 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen, että Streetviewssa löytyy näkymä junasta, ja vieläkin tavaravaunusta. Jos kääntää näkymän 190 astetta, veturi ei häiritse näkyvyyttä ja näkee vielä kolmannenkin radan. Tai ainakin sen paikan, jos tietää missä se on. Junaa ei ikävä kyllä mahtunut junaan. |
||||
|
06.02. 01:04 | Uwe Geuder | ||
| https://youtu.be/jlh0f7C9SRA?feature=shared&t=222 | ||||
|
29.01. 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Mekaaninen asetinlaite S-Bahnilla käy kuntoiluna, vaikka se olisikin vain yksi linja. Ihan uskomatonta, vaikka tiedän hyvin, että mekaanisia asetinlaiteita löytyy Saksasta. Stuttgartissa siirrettiin elektronisen keskusasetinlaitteen aikakauteen vuonna 1977 tai 1978, ennen kuin S-Bahn avattiin vuonna 1978. Vaikka se ei sinänsä vielä läheskään kattanut koko Stuttgartin S-Bahn-verkkoa, en muista, että koko verkossa olisi ollut yhtäkään mekaaninen asetinlaite. | ||||
|
20.01. 22:29 | Uwe Geuder | ||
| Juna toimi vuoteen 2017 asti ravintolana Augsburgissa rautatiemuseon vieressä. Sen jälkeen se oli myynnissä. Kotisivu http://www.blue-star-train.de lupaa vielä tänäänkin, että seuraavista vaiheista kerrotaan. Ei ole kuitenkaan mitään kerrottu. | ||||
|
18.01. 21:16 | Uwe Geuder | ||
| Selvä juttu. Sijaintimerkki tai miksi sitä nyt kutsuttaisi näkyy kyllä. Vain kartta ei näy, jos ei pelkästään rantalinjaa halua kutsua kartaksi. | ||||
|
|
18.01. 09:31 | Uwe Geuder | ||
| Näkyykö? Minä saan vain valkoista ja kun loitonnan tarpeeksi harmaata. | ||||
|
|
18.01. 00:19 | Uwe Geuder | ||
| > Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Eiköhän se tule automaattisesti niin kauan kuin ei vaihda valtiota joksikin muuksi kuin Suomi? |
||||
|
17.01. 22:32 | Uwe Geuder | ||
| > Onkohan tuohon aikaan ollut niin, että laiturille ei ollut mitään asiaa ilman tuota laiturilippua, Se tainnut olla tavallinen tapa monessa maissa. Lenin on kai sanonut: Saksassa ei ole vallankumous mahdollista. Jos kansan pitää rynnatä rautatieasemaan, he ostavat ensin laiturilipun. Itse muistan vielä lipuntarkastuskopit asemilla 1960-luvun lopussa. Ilman matka- tai laiturilippua ei päässyt laiturialueelle. Wikipedia tietää, että Deutsche Bundesbahn luopui käytännöstä 1974 lopullisesti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä. Ilmeisesti vuodesta 1965 lähtien se on ollut enää tietyillä asemilla. Tarkastaja oli ollut tyypillinen työpaikka sotainvalideille. https://www.nordbayern.de/region/nuernberg/13-august-1965-bahnsteigsperre-gegen-bummler-1.4579988 Hampurin lähiliikenne luopui laiturilipuista vasta 2 viikkoa sitten, vuodenvaihteessa 23/24. 2019 asti laiturilippu maksoi 0,30 euroa, lopussa enää 0,10 euroa. Siis 66% hinnanlaskua 3 vuotta sitten. Itse olen muistaakseni ostanut laiturilipun kerran. Se oli 1982 Pariisissa, kun halusin katsoa TGV:tä, silloin alle vuoden vanha. Hinta oli kai 2 frangia. Ei kukaan kuitenkaan halunnut nähdä lippua. |
||||
|
|
09.01. 21:29 | Uwe Geuder | ||
| > Silta on kyllä Eiffelin firman rakentama Luin huonosti. Kuvassa näkyvä silta on ilmeisesti Seyrigin uuden työantajan, belgialaisen Société de Willebroeck rakentama. Lukemani mukaan myös Portossa monet väittävät, että se olisi Eiffelin teos. |
||||
|
|
09.01. 20:02 | Uwe Geuder | ||
| Silta on kyllä Eiffelin firman rakentama, mutta ei Eiffelin suunnitelman mukaan. Suunnittelija oli Eiffelin entinen liikekumppani Théophile Seyrig. Hän oli kuitenkin jo lähtenyt firmasta, kun sillan rakennustyöt alkoivat. Silti etualalla hieman näkyvä katu kantaa Eiffelin nimeä. Alakannella on 2 kaksi ajokaistaa. Yleinen painorajoitus on 3,5 tonnia. Mutta tietyin ehdoin jopa 30 tonnia (lähde: Google Streetviewin kuvat) Tämä ei ollut ymmärtääkseni koskaan rautatiesilta. Rautatiesilta Ponte Maria Pia on myös Seyrigin / Eiffelin rakentama, siis samantyylinen kaarisilta, kuitenkin ilman alakanta. Se sijaitsee muutama 100 metriä vastavirtaan, mutta on seisonut vuodesta 1991 käyttämättömänä |
||||
|
08.01. 00:03 | Uwe Geuder | ||
| Totta, tankovirroittimia on kahdenlaisia, en ajatellut heti kunnolla. Rulla on laahainta vanhempi järjestelmä. Wikipedia kertoo, että rulla on käytössä (ainakin osittain): Lissabon, Porto, Sintra, Barcelona (vain Tramvia Blau), Manx Electric Railway, Blackpool (ja Hampuri 1978 asti) Laahain: Daugavpils (Väinänlinna), Riika, Philadelphia, Toronto. Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Stromabnehmer |
||||
|
|
07.01. 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Riiassa ilmeisesti edelleenkin käytössä: http://vaunut.org/kuva/162854 Myös Manx Electric Railwaylla, mutta siellä koko kalusto on saavuttanut jo museoikää: http://vaunut.org/kuva/116272 Saksassa viimeinen kaupallinen käyttö oli Hamburin raitiovaunuilla. Liikenne lakautettu 1978. Kuvia esim. tuossa: https://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Hamburg |
||||
|
27.12.2023 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Saksaksi paarmat ovat Bremsen. Siis ihan sama sana kuin jarrut. Jos Fingerporin rautatieyhtiö voittaa ensimmäisen tarjouskilpailun Saksassa voi varmaan tulla kohtalokas väärinkäsitys... | ||||
|
|
26.12.2023 19:03 | Uwe Geuder | ||
| Juu, varmaan näin. Oikeaa sanaa ei vain tullut mieleen enkä jaksanut etsiä verkosta, kun olisi pitänyt sulkea kone jo aikoja sitten ;) | ||||
|
26.12.2023 18:27 | Uwe Geuder | ||
| Minun arvaukseni olisi Bruchsal. Siellä oli SWEG:in liikenne, raiteiden lukumäärä on sinnepäin (ehkä hieman muutettu 1970 jälkeen) ja minusta sama talo näkyy siellä vieläkin https://maps.app.goo.gl/1GWUDQ5QPaAer6k96 . | ||||
|
|
26.12.2023 17:54 | Uwe Geuder | ||
| Vaunussa on 3 tuulilasia ja isot valot, se on siis rakennettu 1951 – 1954. Niin kertovat sekä https://de.wikipedia.org/wiki/Esslinger_Triebwagen että https://www.triebwagenarchiv.de/index.php?nav=1001725&lang=de . Jälkimmäinen listaa kaikki 26 yksilöä, jotka on rakennettu. Ne on toimitettu pienille, ei valtionomistuksissa oleville rautatieyhtiöille. Ja koska niiden liikenne aikakaudella on usein supistettu tai lakkautettu, vaunut ovat usein siirtynyt jatkokäyttöön muualle. On hyvin mahdollista että vaunu on toimitettu 1950-luvun alussa muualle kuin missä on tässä kuvattu ehkä 1970-luvun alussa. Kuvassa näkyy minusta oikealla reunalla selkeästi raide 7. Se ei ole siis kovin pieni asema. Kyltti keskellä on paljon vaikeampi tulkita. Minä näkisin numeron 8. Mutta jos raide 7 on aseman viimeinen, tuossa olisivat 5 ja 6. Ylipäätään vain yksi kyltti laiturin keskellä on omituista. Minä en ainakaan tunne saksalaista asemaa, jossa laiturit (eikä raiteita) olisi numeroitu. Onko se sittenkin B? Se olisi sitten laiturisektorin tunnus, merkki siitä että asemalla on myös kaukoliikennettä. Se ei ole varsin yllättävää, kun raiteita on sen verran ja myös rakennuskanta viittaa vähän isompaan kaupunkiin. Väritykseltään se voisi olla SWEG:n moottorivaunu https://www.triebwagenarchiv.de/index.php?nav=1001725&lang=de&file=essl_23349_51&action=image |
||||
|
|
26.12.2023 02:28 | Uwe Geuder | ||
| Hyttysiä vastaan luulisin, ei rautaheppoja. | ||||
|
26.12.2023 02:07 | Uwe Geuder | ||
| Ranskassa on kuljettu tavaraliikenteessä vuonna 2021 36 miljardia tonnikilometriä. https://www.insee.fr/fr/statistiques/2016004 Mikä olisi vastaava luku Suomessa? Ainakin nopeasti löydän tähän kellonaikaan vain vaunuakselikilometrejä enkä ymmärrä, mitä luku 1317 tarkoittaa. Kun vie kerran 2 akselia Hangosta Kemijärvelle tulee jo melkein tuplasti. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rtie/statfin_rtie_pxt_12m1.px/table/tableViewLayout1/ |
||||
|
26.12.2023 01:25 | Uwe Geuder | ||
| On kyllä komea. Valmistui 1900, paloi 1945 mutta on uudelleen rakennettu alkuperäisen tyylin mukaan. Wikipedia osaa kertoa, että se on Colmarin aseman esikuva. On siitä noin 20 vuotta, että olen nähnyt Colmarin aseman katupuolelta, en olisi voinut enää huomata sitä. | ||||
|
|
26.12.2023 01:16 | Uwe Geuder | ||
| Lyon Perrachessa näkee "aina" rekkajunia, myös Lyonin pohjoispuolella siellä Paul Bocusen ravintolan seudulla seisoi muutama tavarajuna. Vähän Dijonin eteläpuolella oli iso järjestelypiha, jossa oli reilusti kalustoa. Mutta muuten olen kokonaisen viikon aikana http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6884.msg110475.html#msg110475 nähnyt vain yhden tavarajunan kulkevan ohi, kun olin asemilla. Se on minusta vähemmän, mitä yleisesti näkee Suomessa. | ||||
|
26.12.2023 01:01 | Uwe Geuder | ||
| Eikö se olisi sitten flyktplan ;) Juu, g jäi uupumaan, flygplan oli tarkoitus kirjoittaa... | ||||
|
25.12.2023 23:42 | Uwe Geuder | ||
| https://xkcd.com/927/ | ||||
|
|
25.12.2023 23:36 | Uwe Geuder | ||
| Ai niin 1974. Eka kerta luin väärin 1924 ja ajattelin, ettei siihen aikaan flygmaskin varmaankaan ollut kovin kummallinen sana. Mutta 1974 olisi voitu jo tietää, että lentokone on flyplan. Vai onko se sittenkin suomenruotsia? Jotkut suomenruotsalaiset sanat kuulostavat riikinruotsalaisiin korviin vanhoilta, vaikka ihan nykykieltä ovatkin. | ||||
|
|
25.12.2023 23:18 | Uwe Geuder | ||
| Standardit ovat hyvä juttu. Siksi jokaisella on oma :) Pätee myös funktionäppäinten toimintaan... | ||||
|
25.12.2023 23:10 | Uwe Geuder | ||
| Jos on jäänyt epäselväksi, miksi Badenille tai nykyisin Saksalle se on niin iso juttu, että heillä on asema Sveitsissä, tuo linjakartta näyttää sen hyvin: https://www.bwegt.de/fileadmin/assets/www.bwegt.de/0000_v2/c_PDFs/Karten/bwegt_Liniennetzplan_Regionalverkehr_BW_21.12.2023_barrierefrei.pdf (Basel on lounasnurkassa). Tämä on vain kaavio (minusta aika kaunis semmoinen), mutta myös topografisesta kartasta näkee, että olisi muuten tarvittu pitkiä tunneleita, jos ei olisi menty Baselin kautta. Korkeuseroja jopa 250 metriä muutaman kilometrin matkalla. https://opentopomap.org/#map=14/47.57212/7.64528 | ||||
|
|
25.12.2023 22:51 | Uwe Geuder | ||
| > Työskentelin tuolloin hankkeessa jossa tutkittiin saksalaisten ja suomalaisten idiomien Että vorgista löytyy vaikka mitä osaamista on ollut tiedossa, mutta tuo ylittää odotukset :) Onko hankkeesta jäänyt julkaisua tms. johon voisi tutustua? Itse käytän kirjaa Jarmo Korhonen: Alles im Griff = Homma hanskassa, |
||||
|
25.12.2023 22:39 | Uwe Geuder | ||
| Ai niin, totta :) Ei auttanut minua, mutta odotapas, kunnes tulee lisää lukijia | ||||
|
|
25.12.2023 22:34 | Uwe Geuder | ||
| Sitten sinun pitää varmaan aloittaa antamaan vinkkejä :) (Vaikka se ei taida minua auttaa, mutta varmaan muita.) | ||||