Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.12.2024 12:37 | Uwe Geuder | ||
| Vuosisatojen kuluessa on ollut 5 sulkua: * Kuningatar Kristiinan sulku 1642 – 1744 * Polhemin sulku 1755 – 1850 (viimeiset osat purettu 2010-luvulla) * Nils Ericssonin sulku 1850 – 1935 (1935 – 2024 säännöstelykanava ja 2024:sta lähtien kalavaellusreitti) * Kaarle Juhanan sulku 1935 – 2015 * Victorian sulku, käyttöönotto suunniteltu 2027 Maalaus on Anders Holmin teos vuodelta 1780, näkyvissä siis Polhemin sulku. Korkeusero on todella kummallista. Nykyisin se on 69 cm (Mälaren 86 cm miinus Saltsjön 17 cm RH2000-järjestelmässä). Maannousu on noin 5 mm vuodessa, siis 50 cm vuosisadassa. Siis 100 vuotta sitten Mälaren oli vielä 50 cm alhaisempaa, näin sanoo myös Wikipedia minun laskustani riippumattomana. Minun ymmärtääkseni Itämeri ei juuri kohoa, siis vuonna 1780 ero ei olisi pitänyt vain paljon pienempää, mutta jopa negatiivista. Sekään ei voi olla totta, koska muuten murtovettä olisi koko ajan virrannut Mälarjärveen. Lähteet: https://sv.wikipedia.org/wiki/Slussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Drottning_Kristinas_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Christopher_Polhems_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Nils_Ericsons_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl_Johansslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Victoriaslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu |
||||
|
27.12.2024 01:13 | Uwe Geuder | ||
| > SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään En tiedä, mitä tarkoitat SE Wikillä, mutta Wikipediassa on artikkeli 13:lla kielellä https://sv.wikipedia.org/wiki/Saltsj%C3%B6n Se ei nimestä huolimatta ole järvi vaan merenlahti. Rautatieyhteydessä tunnetaan tietysti Saltsjöbanan. Minä muistan oppineen, että Slussenin ylä- tai länsipuolella on Mälarjärvi, siis makeaa vettä. Ja toisella puolella, siis Saltsjössä on suolaista vettä. Tai niin kuin kirjoitit, tarkemmin sanottuna murtovettä. |
||||
|
23.12.2024 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löysin sen taas. On myös hienosti kuvia https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10993858 https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10997255 |
||||
|
|
23.12.2024 23:15 | Uwe Geuder | ||
| Muistan hämärästi lukeneen, että viimeiset noiden sarjojen moottorivaunut on otettu pois käytöstä nyt joulukuun aikatauluvaihdossa. | ||||
|
23.12.2024 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Juhla uusien moottorivaunujen käyttöönoton johdosta oli mainostettu tänä vuonna ensin kesäkuun 9:lle päivälle ja sitten joulukuun 14:lle päivälle. Joka kerta juhlat piti peruuttaa, koska jarruille ei saatu vieläkään hyväksyntää. Seuraavan kerran juhlista aiotaan ilmoittaa vasta hyväksynnän saatuaan. | ||||
|
|
23.12.2024 22:33 | Uwe Geuder | ||
| Ehkä korkeusero on kasvanut vain maalarin silmissä? Sen ajan klikkiansa? | ||||
|
22.12.2024 14:19 | Uwe Geuder | ||
| Eikö se ole UKK, jokainen lapsi, joka katsoo rautateitä, kysyy, miksi sillalla on 4 kiskoa? Pitäisi ehkä kirjoittaa Hesarin lasten tiedekysymyspalstalle, Jorma, 5v kysyy... Onkohan Suomessa rautatietekniikan professori? En ole koskaan kuullut. Saksan Wikipedia antaa monta nimeä https://de.wikipedia.org/wiki/Fangschiene. Fangen = ottaa kiinni, ottaa koppi kuvaa toiminallisuutta ehkä parhaiten. Sen jälkeen kun vaunu on suistunut raiteilta, nämä kiskot estävät sen törmäämästä siltapilariin. Ammattikielessä niiden nimi on kuitenkin Führungsschienen, suoraan käännetty johtokiskot. On myös olemassa vähän samankaltaiset lisäkiskot, joiden tehtävä on estää raiteilta suistumisen kaarteissa tai vaihteissa. (Myös vähentää ulkokarteen kuulumista.) Ne ovat kuitenkin aina vain toisella puolella, karteen sisäpuolella. Saksaksi ne ovat Leitschienen, mikä sekin olisi suoraan käännetty johtokiskot. Suora käännös ei siis auta, pitäisi oikeasti tietää. Ruotsinkielinen ja englanninkielinen Wikipedia eivät ole niin tarkkoja eivät mainitse eri käyttömuotoja. Saksan puhekieli Angstschienen on myös kuvaava. Ainakin minä pelkäsin lapsena, kun juna jyrisi korkean terässillan yli (https://zeitsprung-stuttgart.de/einzelansicht-zeitsprung/viadukt-01/ ) |
||||
|
13.12.2024 12:00 | Uwe Geuder | ||
| Heillä on IRC-kanava, jossa on erittäin hiljaista. Voin kysyä, mistä data tulee, mutta en tiedä, vastaako kukaan. | ||||
|
08.12.2024 02:22 | Uwe Geuder | ||
| S36.20 tarkoittaa Schnellzuglokomotive (pikajunaveturi). 3 kytkettyä akselia, 6 akselia yhteensä (ilman tenderiä). 20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipaino. Kolmio tarkoittaa, että veturi ylittää kuormaulottuman. Viiva kolmion yläpuolella tarkoittaa, että ylitys on vain savupiipun aiheuttama ja savupiippu on irrotettavissa. Se on https://de.wikipedia.org/wiki/Betriebsgattungszeichen En tiedä onko sille vakiintunut käännös tai vastine. Jotakin kuin käyttölajitunnus tai käyttöluokkatunnus. |
||||
|
|
08.12.2024 00:35 | Uwe Geuder | ||
| > "Rostlok". Ei siis ruostetta! Saksaan kielessä pitkä vokaali merkitään 4:llä eri tavalla - pidennys-h:lla, esim fahren - pidennys-e:lla, esim. Miete, Biene, Kiel. Käyetään melkein vain jos, pidennettävä vokaali on i, erittäin harvoin myös o:n kanssa - tuplavokaallila niin kuin suomen kielessä, ei kuitenkaan u:lla tai i:lla - ei millään tavalla Rost-sana kuuluu etelässä neljänteen kategoriaan der Rost (suomalainen kirjoittaisi roost) = ritilä, arina Pohjoisessa kuitenkin lyhyt o. Ettei olisi liian helppoa, on kuitenkin toinen sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla ja lausutaan kaikialla lyhyellä o:lla der Rost (suomalainen kirjoittaisi rost) = ruoste Toinen semmoinen pari on weg ja Weg weg = pois Weg (suomalainen kirjoittaisi weeg) = pieni katu |
||||
|
|
07.12.2024 23:50 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, myöhästyin yhdellä päivällä. 6.12. on Saksassa Nikolauspäivä, lapset saavat pieniä lahjoja saappaaseen, jos sen laittaa yöksi lastenhuoneen oven eteen. Tämä on selvästi baijerilainen Nikolaus, näyttää katoliselta piispalta. Muualla se on hieman erinäköinen https://johannaweissmullerblog.blogspot.com/2015/10/40-nikolaus-bilder-kostenlos-ausdrucken.html | ||||
|
25.11.2024 21:53 | Uwe Geuder | ||
| Yllättävän puhtaalta nokipetteri näytti ainakin vielä siinä vaiheessa. Kunnes katsoo tuulilaseja... | ||||
|
25.11.2024 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Varovaisuus ei kai ole haitaksi. Mutta nyt näyttää siltä, että varoitusvalo on vain vaunun häntäpäässä. Ilmoittaako sitten, että vaara meni jo? | ||||
|
|
25.11.2024 00:30 | Uwe Geuder | ||
| Mikä valo on etummaisen vaunun katon päällä? | ||||
|
10.11.2024 20:28 | Uwe Geuder | ||
| Jos ranskalainen lukisi sanan "kone" ääneen, so kuulostaisi niin kuin haukumasana "con". Siksi suomalainen firma käyttää Ranskassa nimeä "Koné". | ||||
|
10.11.2024 20:05 | Uwe Geuder | ||
| Eikö Trelleborg - Sassnitz ollut myös kokonaan suljettu? Se selittäisi, miksi se ei ole mainittu. | ||||
|
10.11.2024 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Eurostatilta löytyy dataa, ikävä kyllä vain vuodesta 2014, ainakin nopeasti katsottuna: https://ec.europa.eu/eurostat/web/transport/database ja sieltä tiedosto https://ec.europa.eu/eurostat/api/dissemination/sdmx/2.1/data/rail_go_total?format=TSV&compressed=true Siitä olen nopeasti piirtänyt kaavion https://uwe.iki.fi/public/rail-fi-fr.png Ranskassa lasku 30% jo 2004 - 2010. Suomessa lasku 20% vasta 2021 jälkeen. |
||||
|
|
10.11.2024 19:15 | Uwe Geuder | ||
| > Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Pitää vain jaksaa lukea lisää :) Sivulta 52 se lukee: Tavaraliikenne on kasvanut vuoteen 2000. Sen jälkeen on lähinnä suhdannevaihtelua. Vuonna 2018 taas noin sama kuin 2000. Uudempia lukuja ei ole. |
||||
|
|
10.11.2024 19:05 | Uwe Geuder | ||
| Suomessa tavaraliikenne oli kasvussa vielä ajanjaksolla 2009 - 2018 https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Rautatietilasto_2.12_uusi.pdf sivu 41. Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Että viime vuosina liikenne on kutistunut, se on eri asia. Vuosi sitten on keskusteltu myös Ranskan luvuista. Pitäisi jaksaa etsiä taas. Juuri tuosta BB 75000 -sarjasta on vuonna 2004 tilattu 400 kappaletta ja vielä lisäoptiona 100 kappaletta. Liikennemäärät laskivat jo silloin kovasti ja vain 200 kappaletta on lopussa ostettu. En ole tietoinen, että olisi ollut merkittäviä sähköistysprojekteja, jotka olisivat vähentäneet dieselvetureiden tarvetta. |
||||
|
|
10.11.2024 18:41 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa ote RIC- sopimuksesta: https://uic.org/IMG/pdf/extract_ric_2014-01-01_en-2.pdf Ehkä täydellinen versio ei ole julkaistu verkossa? Junalauttareiteistä ei sanota mitään. Oli myös vielä reitti Puttgarden - Rødby, mutta Trelleborg - Sassnitz olisi pitänyt olla neuvostoliittolaisesta näkökulmasta kai tärkeämpi. | ||||
|
|
10.11.2024 18:18 | Uwe Geuder | ||
| Näin olisin arvannutkin, että on vaihtoehtoinen järjestelmä, vaikka en tiennyt onko se höyrylämmitys vai jotakin muuta. Nykyään lukee RIC:ssä, että lämmitysjohto on oltava kytkettynä ja toimivassa kunnossa koko vuoden aikana. Ehkä 50 vuotta sitten säännöt olivat vielä erilaisia. | ||||
|
|
10.11.2024 17:43 | Uwe Geuder | ||
| Omituinen on tuo ainoastaan 3000 V 50 Hz. Saksassa tulee 1000 V 16,7 Hz (siihen aikaan kutsuttu 2/3), Ranskassa 1500 V 50 Hz. Sen alla vielä joku merkki, jota en tunne. | ||||
|
|
10.11.2024 17:19 | Uwe Geuder | ||
| RIC on Regolamento Internazionale delle Carrozze, siis kansainväliset vaunusäännöt ovat sopimus matkustajavaunujen vaihdosta Euroopan normaaliraiteisilla verkoolla. Vain UK ei ole mukana. Suomi ja Irlanti eivät ole mukana, kun vaihtovaunuja ei kai koskaan ollut. Espanjaan ja kai myös Portugaliin oli vaihtovaunuja jo ennen kuin normaaliraide oli olemassa Espanjassa. RIC määrittelee myös vaunuluokat, A = ykkösluokka, B = kakkosluokka, WL = makuuvaunu jne. RIC oli 1922 – 1982 Sveitsin SBB:n hallinnoima, sen jälkeen se on ollut UIC:llä. Kun Suomi ei ole edes RIC:ssä, VR:n poisjäänti UIC:stä on ainakin siltä osin ilman merkitystä. Jos vaunussa lukee vain RIC, se kelpaa kaikkiin jäsenmaihin normaaliraiteille. Jos se kelpaa vain osaan maista, kaikkien maiden pitää luetella. En nyt oikein keksi, mikä maa puuttuu listalta. (TC on kai Turkki. Nuoremmille voi kai mainita, että J lienee Jugoslavia.) Mielenkiintoinen, että Neuvostoliitto on taipunut käyttämään D-tunnusta. Poliittisesti heidän kanta oli jo 1950:stä lähtien, että on DDR ja Saksan LTV olivat 2 erillistä valtiota. Kasainvälisesti sitä tunnustettiin kuitenkin vasta vuosina 1972 – 1974. |
||||
|
10.11.2024 00:51 | Uwe Geuder | ||
| Ei liene mikä tahansa reissumies, mutta vaatetuksen perusteella kyse on vaelluskisällistä. Saksassa vähintään 3 vuoden ja yhden päivän pitkä kisällivaellus oli keskiajasta lähtien pakollinen edellytys käsityöläisten mestarikokeelle. Kisällit vaelsivat kaupungista toiseen ja työskentelivät aina vähän aikaa paikallisella mestarilla. Idea oli ihan sama kuin nykyisin Erasmus-oppilasvaihdossa, oppii uutta mitä kotona ei olisi ikinä oppinut. Jonkun verran perinne elää vielä Saksassa, vaikka pakollinen se ei enää ollut pitkään aikaan. Itse näin vaelluskisällin viime kerran Lissabonissa vuonna 2020. https://de.wikipedia.org/wiki/Wanderjahre https://en.wikipedia.org/wiki/Journeyman_years Myös Suomesta löytyy lähteitä: https://www.finna.fi/Record/arto.013112373 |
||||
|
|
09.11.2024 19:45 | Uwe Geuder | ||
| Veturit menevät uudelle yhtiölle nimeltään Technis, liikennettä hoitaa jatkossa yhtiö nimeltään Hexafret. Tuossa hieman lisätietoa: https://www.railfreight.com/railfreight/2024/11/04/the-successors-of-fret-sncf-officially-have-their-names-technis-and-hexafret/?gdpr=deny Tietoja veturisarjasta: https://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_75000 |
||||
|
17.10.2024 21:08 | Uwe Geuder | ||
| Kulkevat. Vasta muutama päivä sitten oli uutinen, että Liettuan viranomaiset eivät päästäneet jatkaa kalustoa, jossa oli Venäjää tukevia iskulauseita. Ne poistettiin sitten hiekkapuhalluslaitteella ja juna sai jatkaa. | ||||
|
|
17.10.2024 19:58 | Uwe Geuder | ||
| Nykyinen Vilna - Riika -juna kulkee Šiauliain kautta eikä enää Daugavpilsin. Ainakin kartan perusteeella matka kertyy saman verran, vaikka reitti on täysin eri. | ||||
|
13.10.2024 21:52 | Uwe Geuder | ||
| Bayerischer Mistwagen, siis baijerilainen sontakärry. | ||||
|
12.09.2024 01:43 | Uwe Geuder | ||
| > Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa. Kyllä se on mahdollista. Minusta automaatissa jopa selkeimmin kuin verkossa. Automaatissa oli selkeä "nappi" "Näytä lähijunat" tai sinnepäin. Verkossa pitää valita "Rajaa hakutuloksia". Minusta rajaaminen tarkoittaa, että tulisi sen jälkeen vähemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Jotkut lähijunat tulevat näkyviin vasta "rajaamisen" jälkeen. |
||||
|
27.08.2024 08:33 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä. | ||||
|
26.08.2024 01:13 | Uwe Geuder | ||
| Taisin nähdä sen samalla seudulla pari vuotta aikaisemmin enkä tiennyt mikä se on. Verkkohaku toi vastauksen: https://www.majestic-train.com/en/ | ||||
|
|
25.08.2024 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Taisin istua kuvanottohetkessä istua ihan vieressä. En kyllä muista, kuka kuvasi. Tai sitten olin jo taistelemassa reppuni kanssa. Solki oli jäänyt kiinni matkatavarahyllyyn tai lähinnä -verkkoon enkä meinannut saada sitä enää irti. | ||||
|
25.08.2024 23:28 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti Loviisassa ei ole satama-alueen ulkopuolella ympäriajomahdollisuus. Paluumatka meni siis huomioväritys häntäpäässä. | ||||
|
25.08.2024 23:15 | Uwe Geuder | ||
| Mickelspiltom on Wikipedian mukaan entisen Liljendalin kunnan kylä. Kunnasta ei mainita suomenkielistä nimeä ollenkaan, kylän nimi on Umpala. Kun kunta liittyi Loviisan kaupunkiin vuoden 2010 alussa, suomenkielisiä oli 22%. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähatulla Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan |
25.08.2024 13:15 | Uwe Geuder | ||
| Hyviä kuvia, mutta vaikuttavasta 6:n vaunun junasta kannattaisi varmaan vielä ikuistaa kuvan sivusuunnasta. Olin junan kyydissä, minulla niitä on vain rajoitetusti. Ja mukana oli vain varakännykkä, jossa huonohko kamera. Odotan ensin, tuleeko vielä tosivalokuvausharrastajien kuvia. Radan varrella kuvaajia näkyi paljon. | ||||
|
21.08.2024 23:37 | Uwe Geuder | ||
| Île aux Cygnes on merkittävä myös siksi, että sen toisessa päässä sijaitsee Pariisin vapaudenpatsas. Vapaudenpatsaan kopioita on lukemattomia, mutta Pariisin on siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on suoraan patsaan muotoilijan Auguste Bartholdin tekemästä kipsimallista rakennettu. No joo, se on ehkä jo vähän sivuraiteella. Jos haluaa kommentille vielä vähän rautatieaiheista, voi mainita, että Bartholdi on syntynyt Colmarissa ja Colmarin rautatieasema on kopio Gdańskin rautatieasemasta :) Jälkimmäisestä löytyy kuvia vorgista, ainakin https://vaunut.org/kuva/166212 ja https://vaunut.org/kuva/63212 . Colmarin aseman kuvaa en ole löytänyt vorgista, mutta verkossa niitä tietysti on. Ja melkein unohtui vielä: New Yorkin vapaudenpatsaan sisärakenne on Eiffelin suunnittelema. Nyt ollaan taas kuvan aiheessa. Maailma on pieni... |
||||
|
21.08.2024 00:36 | Uwe Geuder | ||
| Vindobona on roomalaisten nimi Wienille. Vindobona-juna oli aikanaan (myös?) DDR:n Reichsbahnin juna, usein ajettu VT18.16:lla (BR 175). Aiheesta on keskusteltu tuossa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.msg65727 (Ketjun alussa luvattu YouTube-video ei kuitenkaan enää ole, jos jaksaa lukea vastaukset, löytyy vielä eri, mutta toimiva video) |
||||
|
|
19.08.2024 01:24 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Heikki, nyt saatiin oikea tietopaketti. Pussiasema Champs de Marsilla vahvistaa tuntumani, että tuo ei oikein sovi mihin yhteyteen. Mutta tietysti maailmanäyttely oli varmaan ihan tarpeeksi iso syy ihan omalle linjalle. Tuli vielä mieleen, ettei oikein ”lukuisia” RER-linjoja olekaan. Ihan ydinkeskustassa on vain 2 yhdysväliä: A-linjan Les Halles - Étoile ja B-linjan Notre Dame – Gare du Nord. Jos halua laskea laajemmin ehkä vielä D-linjan jatko Gare de Lyonille ja C-linjan Gare d’Austerlitz – Tour Eiffel. Pienehkö lukumäärä ei tietysti vähennä sitä tosiasiaa, että kyseessä on erittäin tärkeistä pääväylistä. Jos ne osuvat sopivasti matkasuunnitelmaan, ne ovat paljon metroa nopeammin. Ja sama metrolippu kelpaa. Viime kerran kun kävin Pariisissa tuli tehty semmoinen moka: Haluttiin mennä La Défensen esikaupunkikeskukseen. Sinne pääsee jo monta vuotta metrollakin, olikohan se ensimmäinen metrolinja, joka jatkettiin muurien ulkopuolelle? Mutta RER:llä pääsee paljon nopeammin, koska se ei pysähdy niin usein. Otettiin siis RER. Mutta perillä ei portit metrolipulla avanneetkaan. Kun katsoo kartasta hyvin tarkasti, näkee että metroasema kuuluu metrolipun voimassaoloalueeseen. Mutta saman paikan RER-asema on jo ulkopuolella. Pitää maksaa enemmän, jos halua päästä nopeasti. En tiedä, muuttuuko siinä hinnoittelussa mitään. Hämärästi olen muistavinani, että yli 50 vuotta vanha pahvinen metrolippu magneettiviivalla siirtyisi historiaan olympialaisten jälkeen. |
||||
|
18.08.2024 00:21 | Uwe Geuder | ||
| En ole vähän aikaan katsonut Tokion live-kameroita. Kyllä ei tarvitse seuraavaa junaa odottaa monta minuuttia. Muistan ainakin, että https://www.youtube.com/live/vXSh0pGFsH4 on vaihteleva, jopa tavaraliikenne vähäsen. Muualla myös luotijunia. Lisää kameroita löytyy sivun https://minitokyo3d.com/ avulla. |
||||
|
18.08.2024 00:00 | Uwe Geuder | ||
| Mitä? Olisin pitänyt tätä kuvamanipulaatioksi, DDR:n Reichsbahnin logo ja sarjanumero vuonna 2024, melkein 35 vuotta myöhässä? Mutta kuvia löytyy muuallakin: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Deltarail_Class_143 Taitaa olla varsinainen Ostalgia-firma. Nimi on kai Delta Rail GmbH, mutta verkkosivuja en löydä. | ||||
|
17.08.2024 23:39 | Uwe Geuder | ||
| Ei kai siellä muuttunut paljon mitään. Passintarkastus ja turvatarkastus ovat olleet olemassa ennenkin. UK ei ole koskaan ollut Schengenissä. (Toki monet matkustajat tarvitsevat nykyisin erilaisia matkustusdokumentteja päästäkseen passintarkastuksen läpi.) | ||||
|
17.08.2024 23:32 | Uwe Geuder | ||
| Onpas likainen nokka. Hyttysiäkö? | ||||
|
17.08.2024 17:22 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ajomoottori ei ole laaja käsite. Tuon veturin ajomoottorit ovat sähkömoottoreja. Oliko se sitten tosiaan ajomoottori, joka oli syttynyt palamaan vai kuitenkin generaattorin dieselmoottori, sitä minä en tiedä. | ||||
|
17.08.2024 14:14 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa näkyy toinen ranskalainen erikoisuus: Raiteet "numeroidaan" "matalilla" kirjaimilla, tässä raide H (siis 8. raide). Laiturilohkot sen sijaan "korkeilla" kirjaimilla, tässä "V", "U" ja "S". (Onkohan "T" jäänyt jonnekin piiloon vai onko se jätetty pois?) ("4V" sen sijan on pysähdysmerkki veturinkuljettajalle, 4 vaunua) Joillakin asemilla raiteilla on kuitenkin numerot. En tiedä, onko se alueellinen juttu, vai onko kirjaimet uudempi järjestelmä. En ainakaan muista nähneeni kirjaimia vuosikymmeniä sitten. |
||||
|
|
17.08.2024 14:01 | Uwe Geuder | ||
| Tupla-ajolanka osoittaa, että ollaan 1.5 kV:in alueella. Luotijunat kuitenkin vaihtavat uusille 25 kV -radoille heti kaupungin ulkopuolella. | ||||
|
|
17.08.2024 13:50 | Uwe Geuder | ||
| Nämä vaunut ovat nimeltään Corail. Ne olivat aikanaan Ranska yleisimpiä vaunuja, rakennettu melkein 4000 kappaletta. Nykyisin ne ovat jo melkein harvinaisuuksia, Ranskassa kaikki on siirtynyt moottorijuniin. En tunnista junaa, mutta luulisin, että se on PACA-alueen juna (Provence-Alpes-Côte d'Azur), tuotemerkki Zou. Toinen alue jossa niitä vielä on, on Grand Est, siis Strasbourgin alueellinen liikenne, tuotemerkki Fluo. Kaukoliikenteessä on vielä Clermont-Ferrandin linja. En ole matkustanut Zoun junilla viime vuosina. Fluon vaunut ovat edelleenkin hyvin mukavia, paitsi että ikkunanpesu on usein laiminlyöty. |
||||
|
|
17.08.2024 13:26 | Uwe Geuder | ||
| Olin 1970-luvun lopussa kaksi kertaa Pariisissa kouluretkellä. Siihen aikaan tämä silta oli sähköistämätön, pahasti ränsistynyt ja ilman liikennettä. Ei ollut merkkejä siitä, että se palasi vielä joskus liikennekäyttöön. Mikä rata se oli ollut alun perin? Suunta ei kai sovi osaksi Petite Ceinture -rataa. |
||||
|
|
17.08.2024 13:09 | Uwe Geuder | ||
| Nämä rajat eivät useinkaan ole kovin selkeitä, mutta en kutsuisi RER:iä pikametroksi. Se on mielestäni lähijunajärjestelmä. Vaikka keskustassa junat kulkevatkin pääasiassa tunneleissa, verkko jatkuu kehyskuntiin kymmeniä kilometriä tavallisena rautatienä. Pikametron nimi sopisi ehkä paremmin uudelle https://fi.wikipedia.org/wiki/Grand_Paris_Express |
||||
|
09.08.2024 17:02 | Uwe Geuder | ||
| > Ja laitureilla riukujen lisäksi myös tavallisia istuimia. Laitureillä on myös oikeita penkkejä. Jäi minulle epäselväksi, saako kahvilaa ("asemapalveluita") käyttää odotussalina, jos ei halua ostaa mitään. |
||||
|
|
09.08.2024 13:53 | Uwe Geuder | ||
| Juu, asemapalvelut sanotaan opasteessa. Mutta mitä ne varsinaiset asemapalvelut oikein ovat? Lähtönäyttö ja vessat? Lippuja ei kai myydä toisin kuin Tikkurilassa. | ||||
|
12.07.2024 03:20 | Uwe Geuder | ||
| Asiallinenko? Tuo ei kai ole VR:n auto? Anteeksi turhasta kommentistani, mutta pieni nosto ei kai ole tälle kuvalle ihan sopimatonta :) |
||||
