Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.12.2025 19:15 | Uwe Geuder | ||
| Ai, tuo ei olekaan edellinen vaan toiseksi edellinen. Tämä on kai nimeltään Matkakeskustunneli, viitisen vuotta myöhemmin tuli Rongantunneli ja nyt Itsenäisyyskadun alikulku näyttää vähän niin kuin kuvalla. Pikkukuvasta ajattelin ensin tämähän on tuore kuva. | ||||
|
Kuvasarja: Syyssatoa Saksasta 1: Schwäbische Waldbahn |
26.12.2025 18:53 | Uwe Geuder | ||
| Rata Schorndorfista Welzheimiin kutsutaan Wieslauftalbahniksi. Tuo Schwäbische Waldbahn on museorautatieyrityksen nimi. Rata ja myös säännöllisen liikenteen kalusto kärsi pahoja tulvavaurioita kesäkuussa 2024. Tämä on nykyisin Saksassa melkein jokavuotinen ongelma, että joku rata tuhoutuu rajuilmassa. Ilmeisesti museokalusto jäi ilman vaurioita. Säännöllisen liikenteen osuus saatin kuitenkin jo avattu uudestaan keväällä 2025. Omia moottorivaunuja ei enää korjattu, mutta käytettyjä RegioShuttle RS1 -yksilöitä on ilmeisesti hyvin tarjolla. Museoradan korjamiselle löytyi rahoitusta ja liikenne on ennakoitu käynnistävän uudestaan keväällä 2026. |
||||
|
26.12.2025 18:09 | Uwe Geuder | ||
| Kun näin tämän kuvan tulikin mieleen, että kännykästäni löytyy vielä ranskalaisen pienveturin kuva. Nyt myös vorgista https://vaunut.org/kuva/178136 | ||||
|
25.12.2025 21:14 | Uwe Geuder | ||
| > Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Jos ollaan tarkkoja, Suomi ei ole koskaan liittynyt EEC:n. EEC muuttui EU:ksi 1.11.93 Maastrichtin sopimuksen seurauksena. Suomi liittyi EU:hun 1.1.95. |
||||
|
20.12.2025 17:58 | Uwe Geuder | ||
| Matkustajaliikenne alkoi vihdoin kesäkuussa 2025, yksiköstä riippuen 4 - 5 vuoden seisonnan jälkeen. Kun pääsin syyskuussa kyytiin en vielä aavistanut, että se oli harvinainen ilo. Lokakuussa alkoi lehtikeli ja kävi ilmi, ettei elektroniikka pärjää. Ohjelimistopäivitys olisi pitänyt auttaa ja liikenteen avaaminen oli luvattu 15.12. Mutta yllätys, yllätys viranomaishyväksyntä puuttuu ja nyt puhutaan enää "joskus vuonna 2026". | ||||
|
19.12.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Railstock? Ilmeisesti en ole seurannut uutisia kovin hyvin viime aikoina, mutta hakukone tietää https://railstock.fi/ | ||||
|
18.12.2025 19:57 | Uwe Geuder | ||
| Eikö jopa kuusi? VR:n vyöhykelippu tai sitten "tavallinen", jos matka jatkoi/alkoi vyöhykkeiden ulkopuolelle/lla. | ||||
|
14.12.2025 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Piti katsoa 3 kertaa, mikä ihmeen veturi? Ai, niin, tämä ei olekaan ruotsia, vaan paikkakunta Tšekissä :) | ||||
|
13.12.2025 23:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa uusi kalusto https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2400 (kielen saa vaihdettu, jos paikallinen kieli ei ole hallussa :) Sen avulla löysin myös https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2000. Luulisin, että kuvassa on siis Z2. Viimeinen matka Luxemburgissa 29.11.25. |
||||
|
13.12.2025 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Tampereen raitiovaunun ensimmäisen vaiheen kiskot ovat ArcelorMittalin Luxemburgissa tekemiä. Jos heillä ei ole 2 tehdasta Luxemburgissa, tehdas näkyy junasta siellä Rodangen radan vieressä. | ||||
|
|
13.12.2025 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Luin vähän aikaa sitten, että joku vanhempi junamalli oli viimeinen kerta liikenteessä Luxemburgissa. Olikohan se tuo malli? En ole kovin perillä Luxemburgin kalustosta. https://fr.wikipedia.org/wiki/Z2_(automotrice) mukaan 20 kpl on myyty Romaniaan. Matkustin Wiltz - Kautenbach lokakuussa. Silloin oli käytössä uudehko kaksikerrosjuna. Tuntui vahvasti ylimitoitteltu tuolle mielenkiintoiselle mutta kuitenkin ilmeisestä matkustajamäärältään hyvin pienelle radalle. |
||||
|
02.11.2025 02:42 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, ei se kauan kestänyt... Vielä maanantaina ArcticRailin edustaja kertoi SRHS:n kerhoillalla, että pienen operaattorin veturi ei sais oikein jäädä linjalle. On kuulemma tehty parannuksia niihin asoihin, jotka ovat aikasemmin ollut syinä epäluotettavuuteen. Muun muuassa paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Onneksi ei palanutkaan. | ||||
|
17.10.2025 00:26 | Uwe Geuder | ||
| Hervannassa on vielä suojateitä. Raitiovaunun pitäisi antaa kulkua jalankulkijalle. Olen kuitenkin nähnyt, että se soitti kovasti kelloa, kun joku oli astumassa suojatielle. Etäisyys oli ainakin 30 m, siis olisi voinut jarruttaa hyvin turvallisesti. Kyllä minunkin mielestäni se on outo, että raitiovaunun pitäisi pysähtyä, mutta olettaisin, että raitiovaunukuski noudattaa sääntöjä. | ||||
|
16.10.2025 21:10 | Uwe Geuder | ||
| En olisi muistanut, että nokipetteri oli joskus niin puhdas. | ||||
|
13.10.2025 18:40 | Uwe Geuder | ||
| Otin itse 4 viikkoa aikaisemmin kuvan pyöräkulmaisesta nro 30362. Mutta oli semmoinen nopea laukkaus huonolla kännykkäkameralla, en viitsinyt käyttää palvelimen tilaa https://uwe.iki.fi/public/IMG_20250911_174428a.jpg. | ||||
|
13.10.2025 18:16 | Uwe Geuder | ||
| Kyse ei ole siitä, sallitaanko poikkeus vai ei. Minun tietääkseni Saksassa, toisin kuin Suomessa, ei ole tehty vaihtokauppaa ennen Erdgas-Röhren-Geschäft tai sen ulkopuolella (LTV toimittaa putkeja, NL toimittaa maankaasua). Siis vetureita piti maksaa kovalla valuutalla, ja siitä on idässä ollut usein huutavaa pulaa. Mutta Wikipedian mukaan todella 10 kpl 75-sarjalaista on myyty suoraan Länsisaksasta Bulgariaan vuonna 1965: https://de.wikipedia.org/wiki/Henschel_DH_1100%E2%80%A61500_BB#Bulgarien Olen liian nuori muistamaan, miksi Bulgarialle meni ehkä suhtkoht hyvin juuri 1965. Myöhemmin Romaniassa niitä on rakennettu myös lissenssä. Mutta eivät olleet kestäviä. Jugoslavia oli hieman eri tapaus: Länsisaksassa oli paljon maahanmuuttajia, ns. vierastyöläisiä Jugoslaviasta. Siis ei ollut rautaesirippu ja heidän ansiosta varmaan valuuttatilanne oli parempaa. |
||||
|
|
12.10.2025 20:56 | Uwe Geuder | ||
| Kuinka Henschel on päättynyt sinne? Tuskin Bulgaria on pystynyt ostamaan kapitalistituotteita vuonna 1965. | ||||
|
|
12.10.2025 20:46 | Uwe Geuder | ||
| Onko tämä vanhin malli? Minä olen aina olettanut että nämä kulmikkaat ovat uudempia kuin pyörähköt. Molemmat mallit vielä liikenteessä. | ||||
|
12.10.2025 16:03 | Uwe Geuder | ||
| Palvelin vastaa hienosti ja kertoo, että kuvan koko on 0 tavua. Ensimmäinen veikkaukseni olisi, että levy täynnä :) | ||||
|
12.10.2025 15:46 | Uwe Geuder | ||
| Lentokoneiden nimien lisäksi olen oppinut tämän matkan ansiosta, kuinka kaupungin nimeä äännytään. R - selvä juttu ei - e-nasaali m - mykkä s - ei jätetä pois, toisin kuin esim. Tours-kaupunginnimessä Siis [ʁɛ̃s], https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/transcoded/4/4f/LL-Q150_%28fra%29-Jules78120-Reims.wav/LL-Q150_%28fra%29-Jules78120-Reims.wav.mp3 Auttaa, kun haluaa ostaa lipun luukusta. Mikä on Ranskassa vielä hyvin yleinen tapa. |
||||
|
|
07.10.2025 11:40 | Uwe Geuder | ||
| Nyt on myös kuva vaunuista: https://vaunut.org/kuva/177114 | ||||
|
|
05.10.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| https://www.alstom.com/solutions/infrastructure/aps-service-proven-catenary-free-tramway-operations Siellä on kuva samasta järjestelmävaihtopaikasta Toursissa, jossa minä kuvasin viime vuonna. Reimsissa en tällä viikolla katsonut enää niin tarkasti, koska asia ei ollut enää minulle uusi. Oletin ja oletan, että kyseessä on sama järjestelmä. | ||||
|
|
05.10.2025 23:17 | Uwe Geuder | ||
| Esa ja Wikipedia taitavat olla oikeassa. Aika lähellä tuosta paikasta on opastin, käytännössä liikennevalo, jossa palaa teksti 750V. En tiedä miksi. Jos syöttö ei toimisi, kuski varmaan huomaisi asian muutenkin. En ole ottanut kuvaa opastimesta. Muistaakseni otin kuvan vastavasta opastimesta Toursissa viime syksyllä. Se oli kuitenkin järjestelmävaihtopaikassa. Reimsissa opastin on ihan katedraalin vieressä, siellä ei ole ajolankoja missään, siis ei järjestelmävaihtopaikka. |
||||
|
|
05.10.2025 09:03 | Uwe Geuder | ||
| Reims Rocket ei sano minulle mitään. Verkosta löysin https://aeropedia.com.au/content/reims-cessna-fr-172-reims-rocket/ | ||||
|
|
05.10.2025 08:50 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä pointti Esa. Kuva, jossa vaunu näkyy olisi ollut parempi valinta. Pitää katsoa onko minulla tarpeeksi hyvä kuva. En ole valokuvausmatkalla vaan tulee vain satunnaisia laukkauksia huonohkolla kännykkäkameralla. Nyt ei ole aikaa, pitää lähteä seuraavalle junamatkalle. | ||||
|
|
04.10.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Virtakisko lienee harhaanjohtava nimi. Itse asiassa ne ovat lyhyitä pätkiä, joita ohjataan erikseen. Jännite on päällä vain vaunun alla, | ||||
|
|
04.10.2025 23:31 | Uwe Geuder | ||
| Ainakin Toursissa ja Reimsissa käytetään kaksi järjestelmää: "arvokkassa keskustassa" on virtakisko ajoradassa, muualla tavallinen ajolanka. Nizzassa ei muistaakseni ole virtakisko, Ajolangaton kohta on lyhyt ja siellä ajetaan kondensaattorilatauksella, jos muistan oikein. En ole käynyt 15:een vuoteen. |
||||
|
|
04.10.2025 23:26 | Uwe Geuder | ||
| Nyt tunnisteet korjattu. Koordinaatit ovat OpenStreetmapin, koska Googlilla täyttäminen ei onnistu tällä hetkellä. Heittävät yhden risteyksen verran, mutta täytyy nukkua, en lähde nyt säätämään. | ||||
|
|
04.10.2025 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Paikka ei ole Bordeaux, En tunne Bordeauxin ratikkaa, mutta sama järjestelmä on käytössä Toursissa ja Reimsissa, En olisi yllättänyt, jos muuallakin. Eikö avoitus ole nyt ratkaistu? Liikennemerkeissä ajolanka ja virroitin ovat raitiovaunun tunnusmerkkejä. Mutta tuossa paikassa ajolankaa ei ole ja virroitin alhaalla, siis näkymätön. | ||||
|
04.10.2025 22:16 | Uwe Geuder | ||
| Mistä tulevat uudet kiskot? Satuin tällä viikolla ajamaan ohi nykykiskojen syntymätaloa. Eivätkö ne ole AreclorMital Luxembourgin tekemiä? En ollut tarkeeksi nopea vetäämään kännykän taskusta, muuten olisin voinut tehdä kuva-arvoituksen niin kuin https://vaunut.org/kuva/164970 | ||||
|
04.10.2025 22:00 | Uwe Geuder | ||
| Tuttu kuva tuli satunnaiskuvana. Vaikka en olisi enää muistanut, että olen latannut sen ylös. Junan saa nyt ostaa itselleen, jos on tarpeeksi iso piha ja rahapussi. https://web.archive.org/web/20250816201955/https://www.db-gebrauchtzug.de/r/gbzp/gbzp/schaufenster-detail?p210_id=4274&session=2113192563778&cs=1QfLNgS4WTh6881dBcNRb5GLN162fOQ9PHLR_TXCzQJQH8suT3GizsswTkysaplDl-InlB_GotJszz1rWzUCTaw | ||||
|
|
04.10.2025 21:40 | Uwe Geuder | ||
| Reijo: Ei ole. | ||||
|
|
04.10.2025 21:40 | Uwe Geuder | ||
| Saa tietysti myös arvata missä se on. Maa lienee helppoa, mutta kaupunki ehkä mahdoton tehtävä? | ||||
|
|
04.10.2025 21:38 | Uwe Geuder | ||
| Veli-Matti on tietysti täysin oikeassa. Siksi kirjoitinkin: Korjaan tunnisteet ... | ||||
|
|
04.10.2025 21:35 | Uwe Geuder | ||
| Stop-merkkiä en ole tarkoittanut. Voiko olla, että vastakkaisesta suunnasta on itse asia kielletty ajosuunta -merkki? Rainer on on jo aika lähellä, mutta keksiikö vielä joku tarkempaa selitystä, mikä vika ajolangan kanssa? |
||||
|
17.09.2025 23:49 | Uwe Geuder | ||
| Tuo Skulte on mielenkiintoinen tapaus. Riian lentoasema oli aikaisemmin nimeltään Skulte. Olen aina vähän ihmettellyt, kuinka se rata oikein kiertää päästääkseen lentoasemalle. Ja myös joki on hieman tiellä. Nyt katsoin tarkemmin kartasta: Riian lähellä on 2 Skultea. Toinen lännessä lentoaseman vieressä, yhtään junarata ei lähelläkään (jos nyt ei lasketa Rail Baltican rakennusmaata). Ja toinen koilliseen, jonne kuvassa oikealla näkyvä junarata päättyy. | ||||
|
|
15.09.2025 07:46 | Uwe Geuder | ||
| Asiasta ei ole päätöstä Suomessa. Luulisin, että se olisi ollut otsikoissa Suomessakin, jos Latviassa päätös olisi tehty. Uusia TEN-väyliä tuskin enää rakenneta muulla raideleveydellä, mutta vanha verkko on tietääkseni täysin auki, ei edes vielä kallistumassa muutokseen. Ei päätöstä tarkoittaa niin isossa asiassa, että mitään ei muutu. | ||||
|
|
14.09.2025 21:59 | Uwe Geuder | ||
| Vaihtaako Latvia? En ole kuullut moisesta, mutta en ole Latvia-asiantuntija. Olisin olettanut, että Rail Balticalla ei ole yhteyttä muuhun rataverkkoon. | ||||
|
|
14.09.2025 00:03 | Uwe Geuder | ||
| Keksin, että voin ottaa koordinaatit Open Streetmapsin Jaa-toiminallisuudella ja sitten täyttää manuaalisesti. Koordinaatit eivät täysin samoja Googlella kuin Open Streetmapilla, mutta aika lähellä kuitenkin. | ||||
|
|
13.09.2025 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Karttalinkin lisääminen ei toimi. Kirjoitin asiasta forumiin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16569.msg127033#msg127033 | ||||
|
|
13.09.2025 23:07 | Uwe Geuder | ||
| Ehkä heille, jotka eivät tunne paikkaa: Edessä oleva rata siis raitiotie, linjat 5 ja 8. Oikealla rautatie. Raideleveys molemilla sama. | ||||
|
|
13.09.2025 23:02 | Uwe Geuder | ||
| Käsittämätöntä! 19 minuuttia ja täydellinen vastaus, onneksi olkoon Leevi! | ||||
|
|
13.09.2025 22:38 | Uwe Geuder | ||
| Vinkki 1: Annettu valtio ei pidä paikkaansa. Korjaan lopussa. | ||||
|
13.09.2025 02:14 | Uwe Geuder | ||
| Alkuperäinen ulkonäkö kuvassa https://vaunut.org/kuva/66199 | ||||
|
08.09.2025 00:15 | Uwe Geuder | ||
| Miksi kovasti sykkivää? Minusta vaunut liikkuvat suht koht pehmeästi. Kyllä, taipumisen lukumäärä määrittelee vaijerin sallittua elinikää. Verkosta löysin Seilbahn Zugspitzen vetovaijerin tiedot: Saa taivuttaa noin 700.000 kertaa ja heille se tarkoittaa 10 - 12 vuotta. (Se on köysirata ja yli 100 vuotta uudempi, siis ei varmaankaan 100%:isti vertailukelpoista) Glorian matka-aika on vain hieman yli minuutti. Voisin kuvitella, että sesonkiaikana se kulkee ehkä jopa 20 kertaa tunnissa. Seilbahn Zugspitzen matka-aika on 9 minuuttia, siis vaijeri taivutetaan huomattavasti harvemmin. Kerroin 5-6 sopii itse asiassa yllättävän hyvin sekä matka-ajalle että vaijerin tekniselle käyttöajallle. Glorian vaijeri on tyypiltään 6x36. Siis 6 kaapelia, jossa 36 lankaa. Se tuottaa ilmeisesti ei kovin lujaa vaijeria muihin verrattuna, mutta hyvin taipuvan. Vaijerin taipuvuus tai taivuttamisen lukumäärä ei kuitenkaan taida liittyä onnettomuuteen. Vaijeri katkesi ihan vaunun kiinnityskohdassa. Siellä se on kai koko ajan suorana. Jos ongelma olisi nyt kuitenkin ollut sykkivä rasitus? Voima on isompi jos vaunu vedetään ylös (paitsi jos tapahtuu äkkijarrutus vaijerin avulla, mutta semmoista ei ole kerrottu), mutta vaijeri katkesi kun vaunu meni alaspäin. En ole konetekniikan insinööri. Mutta polkupyörän jarruvaijeri katkea yleisesti kiinnityskohdassa. Se taitaa olla helposti koko järjestelmän heikkoin kohta. Joko ei ole kiinnitetty tarpeeksi hyvin tai sitten niin lujaa, että vaijeri on vahingoittunut. |
||||
|
|
07.09.2025 23:35 | Uwe Geuder | ||
| San Franciscossa on 3 jarrua: Pyöriä vastaan, kiskoa vastaan ja hätäjarru. Hätäjarru kuvataan kiilana (wedge). En tiedä kuinka se toimii, mutta se johtaa ilmeisesti äkkipysähdykseen ja yleisesti matkustajien loukkantumiseen. Tietysti parempi äkkipysähtyminen 10 km/h:lla kuin 60 km/h:lla. Lissabonissa vain 2 jarrujärjestelmää. Raportissa lukee, että tässä konfiguraatiossa ne eivät riitä vaunun pysäyttämiseen. En tiedä mitä sillä konfiguraatiolla tarkoitetaan. En tiedä oliko tiedossa/tarkoitus, että jarrut eivät riitä vai oliko se yllätys/vika. |
||||
|
|
07.09.2025 13:21 | Uwe Geuder | ||
| Kävin 2020 eikä silloin ollut sotkettu haluaisin muistaa. Ensimmäinen alustava tutkintaraportti https://www.gpiaaf.gov.pt/upload/processos/d054239.pdf kertoo, kuinka se toimi. Ihmettelin, etta köyttä käytetään alle 2 vuotta. Onko se funikulareille tavanomaista? |
||||
|
31.08.2025 02:33 | Uwe Geuder | ||
| Puolitoista tuntia Riiasta, hinta 6,10 EUR. Junavastinetta rahalle :) Suomesta katsottuna alle puoli tunti Valgasta, hinta 1,90 EUR. |
||||
|
29.08.2025 02:01 | Uwe Geuder | ||
| 611 oli murheenkryyni, teknisiä ongelmia kauan. Ne poistettin liikenteestä 2019 ja yritettiin myydä. Eivät ole menneet kaupaksi ja viime ja tänä vuonna niitä romutettiin. En tiedä onko yhtäkään jäljellä. | ||||
|
|
29.08.2025 01:57 | Uwe Geuder | ||
| Teppo on tietysti oikeassa, näin se numerointi toimii perinteisesti DB:llä. Nykyisin kun on monta operaattoria ja kalustonomijaa, näkee kaikenlaista, 3-numeroiset sarjat, 4-numeroiset sarjat, ET (sähkömoottorivaunu), VT (diesel). Hybriidit menevät minun havaintojen mukaan kuin diesel. Modernien akkujen numeroja en muista. Vanhat lyjyakkumoottorivaunut olivat 5xx. Minusta tuntuu, ettei tuo hieno perinne ole noussut kuolleista. |
||||
|
22.08.2025 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Jos joku ei ymmärtänyt, mitä auikisi ennallistamisella tarkoitetaan: Au tarkoittaa suomeksi tulvatasanko (vaihtoehtoinen muoto Aue on sama asia, monikko olisi Auen). Se ei ole kuinkaan näin, että jokaisessa saksankielisessä nimessä jossa on au, se viittaisi juuri semmoiseen tulvatasankoon. Augsburg on saanut nimensä roomalaisen keisarin Augustus mukaan (Limes oli ainakin 100 km pohjoiseen). Glauchau on sorbinkielistä alkuperää, siis slaavilainen ov- tai ow-pääte sovellettu saksalaisten kieliin. Lindausta taas kirjoitetaan, että au on joku vanha muoto saaresta. Siis Lehmussaari, joka näyttää paikalle sopivalta nimeltä. Eikö tuo puu rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä voisi olla lehmus? (Kaikki tiedot: lähde Wikipedia) Morgentau on aamukaste (th on vanhempi kirjoitusasu). Yhdyssana Morgen plus Tau. Herra Morgenthaun isovanhemmat olivat maahanmuuttajia Saksasta, tarkemmin Mannheimista. Jälkimmäisessä ei esiinny au laisinkaan :) |
||||
