Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.09.2020 01:32 | Uwe Geuder | ||
| Miksi se kuuluu kahteen luokkaan vai mitä tuo Sk2 ja G9 tarkoittaa? Onko se joskus muutettu? Wikipedia ei tunne kumpaakaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_h%C3%B6yryveturit . Joku tietävä voisi kirjoittaa :) | ||||
|
06.09.2020 01:15 | Uwe Geuder | ||
| Jimi: Ilmeisesti on, mutta ei vielä yleisölle. https://vaunut.org/kuva/141986 | ||||
|
|
06.09.2020 01:14 | Uwe Geuder | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8843.0 Kännykkäkuva, kun peitteet ovat poissa saadaan varmaan parempaa. | ||||
|
27.08.2020 19:43 | Uwe Geuder | ||
| Onpas ihmellistä. Olen käynyt New York Cityssä 4 kertaa, jos ei lasketa joitakin vaihtoja. Mutta olen missannut tämän kokonaan. Toki tuo ei ole ehkä turistin tyypillisen reitin varella ja NYC on tavallaan isompi kuin koko Suomi. Stallone on sitten nimi, että jätän elokuvan todennäköisesti katsomatta :) | ||||
|
22.08.2020 01:24 | Uwe Geuder | ||
| Aseman nimi olikin vuoteen 1995 saakka Södertälje södra. Minusta tuntuu, että se oli lähijunien pääteasema. | ||||
|
|
22.08.2020 01:01 | Uwe Geuder | ||
| Olin jo unohtanut tämän suunnanvaihdon. Vai voisiko olla näin, että se ei ollut vielä olemassa 1980-luvulla, kun kävin siellä viime kerralla lähijunalla? Hakukoneella en ole löytänyt heti sen ajan linjakarttaa, mutta tämän mielenkiintoisen artikkelin: https://stockholmiana.wordpress.com/2018/05/12/pendeltagen-50-ar/ | ||||
|
02.08.2020 17:44 | Uwe Geuder | ||
| Onkohan tuo Passeig de Gràcian asema? Muistaakseni siellä on vain 2 läpiajoraidetta eikä niin ”hienoja” koristeitakaan. Todella tylsää peruslaatikkoarkkitehtuuria vai pitäisikö sanoa arkkitehtuurin puutetta. Ainakin ajankohtaisen linjakartan mukaan linja S1 päättyykin Plaça Catalunyaan. Voisiko kuva olla otettu siellä? (En ole käynyt jälkimmäisellä asemalla, kyseessä on siis pelkkä arvaus.) | ||||
|
02.08.2020 17:15 | Uwe Geuder | ||
| Ihmettelijä on jo poistunut, mutta jatkan silti keskustelua. Kalusto näyttää minusta sopivalta, kysymys olisi lähinnä, onko tuo S-Bahn. Se on hyvin erilainen verkko kuin Berliinin, Hampurin, Münchenin jne. S-Bahn-verkot. Nimi otettiin käyttöön jo DDR:in aikana. Niin isoja kaupunkialueita ei ollut niin paljon, mutta oli varmaan jonkinlainen pyrkimys näyttää, että täällä osataan yhtä hyvin kuin lännessä. Ja kun yhdistäminen tuli, nimeä ei voitu ottaa pois. Asiat pitivät mennä eteenpäin eikä taaksepäin. Ihan hieno alue tuo, sopii ihan lomailullekin. Vaikka onkin saanut viime vuosina kyseenalaista julkisuutta oikeistoradikalismin vuoksi. |
||||
|
02.08.2020 16:45 | Uwe Geuder | ||
| Ruohorata ei olekaan niin uusi kuin Tampereen raitotieprojektin yhteydessä annettiin ymmärtää. | ||||
|
01.08.2020 19:57 | Uwe Geuder | ||
| Interregio (IR) oli Deutsche Bahnin edullisin kaukojuna. Ensimmäinen vuoro oli 1988 ja tarjonta lisättiin vaiheittain. Se oli tosi suosittu niiden matkustajien piirissä, jotka katsoivat lippujen hintoja tai asuivat IC verkon ulkopuolella. Junatyyppi lopetettiin vaiheittain vuodesta 2000 lähtien, kun Deutsche Bahn:in tavoite oli pörssi, vaikka virallisesti sitä ei ole koskaan myönnetty syyksi. Lopun päivämäärä ei ole yksiselitteinen, koska sen jälkeen kun DB oli ilmoittanut, että junatyyppi ei enää ole, pari semmoista jatkoivat kulkemistaan. Joillakin alueella lopetus aiheutti paljon protesteja. Vastauksena jotkut osavaltiot ostivat noin 2006 junavuoria joiden nimi tuli poliittisista syistä Interregio-Express (IRE). Vaikka Express kuulostaa hienommalta ja nopeammalta ne eivät ole enää ollut kaukojunia vaan lähijunia. Kaukoliikenne ei olekaan osavaltioiden vastuualue. IRE-junia oli aina tosi vähän, monessa osavaltioissa ei yhtäkään. En tiedä montako on jäljellä, jos yhtäkään. Wikipedia ei taida olla päivitetty kunnolla. Kuvassa näkyvä juna menetti IRE-tunnuksensa ensin vuonna 2018 osamatkalla Ulm – Lindau ja 2019 kokonaan. Se on nyt yksinkertaisesti RE (Regional-Express), mikä onkin se yleinen junatyyppi tämäntyyppisille junille. |
||||
|
01.08.2020 18:59 | Uwe Geuder | ||
| Samasta aiheesta myös tuossa https://vaunut.org/kuva/140679 ja tuossa https://vaunut.org/kuva/141454 | ||||
|
01.08.2020 18:41 | Uwe Geuder | ||
| ABB ei ole saksalainen vaan sveitsiläis-ruotsalainen. Vai kuinka sitä oikein lasketaan niissä kansainvälisissä firmoissa. Saksassa on kyllä enemmän työntekijöitä kuin Sveitsissä. | ||||
|
01.08.2020 17:31 | Uwe Geuder | ||
| Lisäsin äsken vielä toisen kuvan siitä UK-versiosta https://vaunut.org/kuva/141454. Se on tosiaan vielä 40 cm matalampi ja 25 cm kapeampi. | ||||
|
01.08.2020 17:24 | Uwe Geuder | ||
| Tekniset tiedot näyttävät hyvin samankaltaiselta. UK:n malli on 40 cm matalampi ja 25 cm kapeampi. https://www.mainlinediesels.net/index.php?nav=1000359&lang=en https://www.mainlinediesels.net/index.php?nav=1000356&lang=en |
||||
|
23.07.2020 16:54 | Uwe Geuder | ||
| Jopa 3 siipiä. Mitä opastimen asento tarkoittaa? En tunne Tansanian rautatieverkkoa, mutta en olisi odottanut kovin monimutkaista risteystä. | ||||
|
05.07.2020 22:04 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Eilen oli puhetta siitä, että tänä vuonna selaimet alkoivat ottamaan EXIF:n tiedot huomioon, onko kuva pysty- vai vaakasuunnassa https://vaunut.org/kuva/140866. Tässä vanhassa kuvassa väärää tietoa ja sen seuraksena nykyinen selain kääntää sen kyljilleen. Jos se koskisi monta kuvaa, vorg voisi lisätä CSS:ään "image-orientation: none" vanhojen kuvien kohdalla. Mutta ei taida olla kovin yleinen ongelma. | ||||
|
05.07.2020 21:36 | Uwe Geuder | ||
| Historiallinen kuva, monorail on purettu. | ||||
|
04.07.2020 17:34 | Uwe Geuder | ||
| > Joku on ilmeisesti käynyt kääntämässä kuvaa. Aamulla se oli vielä sivuillaan, mutta nyt se on pystyssä. Muutettu tänään klo. 12:17 Photoshopilla :) |
||||
|
|
04.07.2020 17:29 | Uwe Geuder | ||
| Joku on ilmeisesti käynyt kääntämässä kuvaa. Aamulla se oli vielä sivuillaan, mutta nyt se on pystyssä. > sellaisella muinaisjäänteellä kuin Internet Explorer Muutos on aika tuore. Chrome 81 (tämän vuoden huhtikuussa), Firefox 77 (tämän vuoden kesäkuussa), Firefox 78 ESR (viime viikolla), Fennec F-Droid (ei vieläkään, koska se on vielä ESR 68.9) Siis pelkkänä kuvana EXIF on otettu huomioon jo 7 vuotta https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=298619 mutta sivun osana / CSS:n ohjaamana vasta nyt https://www.fxsitecompat.dev/en-CA/docs/2020/jpeg-images-are-now-rotated-by-default-according-to-exif-data/ |
||||
|
21.06.2020 00:04 | Uwe Geuder | ||
| > Alla menee Landwehr kanava Ja sen alla vielä kerran rautatie: S-Bahnin Nord-Süd-tunneli. Saksan armeija räjäytti sen toukokuussa 1945 juuri kanavan kohdalla, koska he pelkäsivät puna-armeijan etenevän tunnelin kautta. (Toiset väittävät, että puna-armeija räjäytti sen itse tuhotakseen vastarintapesäkkeitä, mutta se teoria ei ole saanut paljon tukijoita.) Tunneli täytyi kilometrien matkalla vedellä ja risteysasemien kautta vettä meni myös U-Bahnin. Neuvostopropagandan mukaan jopa 15.000 ihmistä hukkuivat. Muut lähteet puhuvat nollasta kahteensataan uhrista. Korjaus kesti 2,5 vuotta. Kuulostaa aikamoiselta saavutukselta, kun ajattelee, että kaupunki oli tuhottu ja kaikesta oli pula. |
||||
|
|
20.06.2020 23:36 | Uwe Geuder | ||
| > Anhalter jäi silloisen Itä-Berliinin puolelle ja Saksat yhdistyi 1989 jos olisi alunperin jäänyt länteen olisi sen kohtalo voinut olla toinen. Toisinpäin. Anhalter Bahnhof oli täysin lännessä. Voisin arvata, että heti sodan jälkeen se ei tullut avatuksi, koska tuhot olivat suurempia kuin muualla. Myöhemmin kun kaupungin jakautuminen tuli selkeämmäksi, se oli vain väärässä paikassa. Länsi-Berliini oli saari, jossa kaukojunaliikennettä ei ole kehitetty. Rautatieyhtiö ei ollut. Idän Deutsche Reichsbahn harjoitti kyllä kaukoliikennettä niihin kaupunkiin, johon Anhalterin radat veivät (esim. Leipzig, Dresden). Mutta mitä he olisivat tehnyt pääteasemalla, joka sijaitsi luokkavihollisen alueella? Jos se olisi ollut idässä, sitä olisi varmasti käytetty. Voi olla, että rauniot olisi vain räjäytetty ja korvattu jollakin sosialistisella ratkaisulla, ehkä jopa stalinistisella valtarakennuksella. Mutta koska Anhalter oli lännessä, DR:llä oli pakko siirtää pääteasemansa muualle. He valitsevat Ostbahnhofin, josta tuli heidän Hauptbahnhof. Se oli aikamoinen kiertotie ja projekti valmistui vasta 1980-luvulla. > Kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1990 ja silloin ratapihalla oli vielä pommitusten jäljiltä mm. vanhoja höyryvetureiden raatoja. Oudolta kuulostaa, mutta en tunne Berliiniä tarpeeksi hyvin, että voisin väittää vastaan. Luulisin, että vanhat rautatiet olivat idän omistuksessa. Se voi selittää, miksei mitään tuli tehty 40 vuoden aikana. Idällä ei ollut juuri käyttöä alueelle ja länsi ei omistanut sitä. Itä ei varmaan poliittisista syystä ollut halukas myydä, tarkoittihan omistus vielä tiettyjä vaikutusmahdollisuuksia. |
||||
|
20.06.2020 21:03 | Uwe Geuder | ||
| > Puttgardenin junalauttasatama on menettänyt koko tavaraliikenteensä Päivitys: Viimeinen henkilöjuna kulki junalautalla 14.12.19. Onko sen uuden tunnelin toteutus jo ihan varma, sitä en tiedä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12464.msg |
||||
|
20.06.2020 20:52 | Uwe Geuder | ||
| Käytännössä Borsig oli konkurssissa 1930. Vain fuusio AEG:n kanssa pelasti yrityksen. 1936 veturituotanto siirrettiin Tegelistä Hennigsdorfiin, jossa se on vielä nytkin. Nimet olivat AEG, Borsig, LEW, AEG, Adtranz ja nyt Bombardier. Sotatarvikeyritys Rheinmetall osti Tegelin tehtaan sen jälkeen, kun veturituotanto oli lähtenyt sieltä. Nimenä käytettiin Rheinmetall-Borsig. Hyvin vaikea sanoa, mikä se ”oikea” Borsig oli 1930 jälkeen. Taitaa olla vähän samakaltainen juttu kuin kännykkä-Nokia vuoden 2012 jälkeen. Nimi elää, mutta ei paljoakaan muuta. |
||||
|
20.06.2020 20:01 | Uwe Geuder | ||
| > "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Minä olen tietoisesti seurannut kylmää sotaa joskus 1970-vuoden lopusta 1989:ään asti länsisaksalaisesta näkökulmasta. En ole kuullut Pankow-käsitettä kertaakaan Lindenbergin biisin ulkopuolella. Enkä ole tiennyt, miksi Lindenberg oli käyttänyt sitä juuri sitä paikkanimeä kuin paljon myöhemmin. Wikipedia sanoo, että käsitettä käytettiin kylmän sodan alussa. Siiloin en ole ollut syntynyt, mutta varmaan näin on ollut. > että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä > ja alue eristettiin ulkopuolisilta Jos et nimenomaan puhu ajasta ennen 1970:ä, viitannet "Waldsiedlung Wandlitz”:in alueeseen, joka rakennettiin 1960 lähtien. Se oli jonkin verran tiedossa, mutta ei synonyyminä johtohenkilöstöön, vaan siihen, että olosuhteet olivat tavalliselle ihmisille karuja, mutta johtohenkilöstö eli rinnakkaismaailmassa mihin yleisöllä ei ollut pääsyä. > hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. En muista, onko laulu esitetty siellä. Mutta muistan, että konserttiyleisö oli tarkan valittu. Myöhemmin paljastui, että monet viattomat nuoret, jotka olivat konserttipaikan ympärillä siinä toivossa, että voisivat nähdä jotakin (tai ehkä jotkut olisivat siinä epätoivoisessa uskossa, että voisivat saada jostakin lipun viime hetkessä) tulivat kiinniotetuksi ja osittain turvallisuusjoukkojen pahoinpidellyiksi. Siinä mielessä se konsertti ei ollut mikään historian huipputapahtuma. Lindenberg oli myös naiivi DDR:n todelliseen luonteeseen. |
||||
|
|
20.06.2020 11:44 | Uwe Geuder | ||
| Toivottavasti tuo Snälltågetin suunnitelma ei osoittaudu lopussa liian kunnianhimoiseksi. Snälltåget käyttää vanhoja vaunuja ja uudella linjalla on 2 pitkää tunnelia: Juutinrauma ja Iso-Belt. Muistaakseni joskus on sanottu, ettei niissä saa liikennöidä millä tahansa vanhalla kalustolla. Pitää täyttää tiukempia turvallisuusvaatimuksia. (Esim. Tukholman X2000 aina välillä päättyy Malmöön ja pitää vaihda toiseen junaan, joka pendelöi vain Malmön ja Kööpenhaminaan välissä. Minun tulkinta on ollut, että junissa on ovia pois käytöstä eikä siksi saa aja tunnelin läpi. Sitten he käyttävät yhtä ”ehjää” junaa tunnelijunana.) Onhan vuosien varrella tapahtunut tulipaloja makuuvaunuissa ja erilaisia onnettomuuksia pitkissä tunneleissa. Sinänsä tiukempia vaatimuksia ovat varmaan paikallaan. |
||||
|
|
20.06.2020 00:15 | Uwe Geuder | ||
| Vanhaa keskustelua voisi päivittää: Sassnitzin vanha rautatielauttasatama suljettiin jo 1998 ja liikenne siirrettiin Mukraniin rakennettuun uuteen terminaaliin, joka sai nimen ”Fährhafen Sassnitz”. Viime vuosina kesäinen yöjuna Malmö – Berliini kulki sen kautta. Koronakriisin seurauksena lauttalinja Sassnitz – Trelleborg lakautettiin. Tulevaisuus on vähintäänkin epävarmaa, ei se ollut ilmeisesti enää pitkään kovin kannattava. Mukranin valtava ratapiha (48 km normaaliraide ja 24 km leveäraide) on viime vuosina käytetty liikenteestä poistetun kaluston varastointiin. Muistaakseni myös vorgissa on kuvia. |
||||
|
19.06.2020 23:17 | Uwe Geuder | ||
| Lisää keskustelua aiheesta tuossa: https://vaunut.org/kuva/17370 Mukana on 3 raideleveyttä: 1435 mm normaaliraide 1520 mm NL:n leveäraide 1524 mm Suomen leveäraide Oliko se näin, että kaikki NL:n ja Venäjän vaunut pystyvät käyttämään Suomen ratoja, mutta ei toisinpäin. Allegro on jonkinlainen kompromissi, että se toimisi hyvin molemmissa verkoissa. |
||||
|
15.06.2020 00:01 | Uwe Geuder | ||
| Löytyi se sittenkin: https://de.wikipedia.org/wiki/B%C3%BCndnerromanisch#/media/Datei:Disentis20090619Y583.jpg Tuossa ensimmäinen kieli taitaa olla luultavasti rumantsch grischun (joka on retoromaaninen uusi kirjakieli) tai sitten mahdollisesti romontsch sursilvan (joka on Disentiksen kunnan virallinen kieli). Myös kaksikielinen kulutus, kun juna saapuu Disentikseen löytyy verkosta https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Durchsage_Einfahrt_Disentis_RhB.ogv Arvatakseni toinen kieli on rumantsch grischun. Jos osaa ranskaa tai italiaa, voi arvata aika hyvin, mitä sanotaan. Retoromaani on monimutkaisempaa kuin ulkopuolinen kuvittelee. On olemassa hyvin monta erilaista murretta. Kuuluvatko siihen myös ne Itävallan ja Italian seutujen murteet, joihin Rainer viitasi, on kielitutkimuksessa kiistanalainen. Katsotaan siis vain Sveitsin tilanne, joka itsestään ei ole ihan yksinkertainen. Niin kuin kaikessa kielissä retoromaanisia murteita on paljon. Mutta on myös olemassa 6 kirjakieltä. Käytän tässä kielten omia nimiä, en tiedä, ovatko suomenkielisiä edes olemassa. * sursilvan (oletan, että se on sama kuin jo mainittu romontsch sursilvan) * sutsilvan (huom., että vain yksi kirjain on erilainen) * surmiran * puter * vallader * rumantsch grischun 5 ensimmäistä on kuntien virallisia kieliä ja vanhoja koulukieliä. Vaikka se olisikin kunnan virallinen kieli, sillä ei ole päivittäisessä käytössä aina niin suurta merkitystä. Ilmeisesti vaihdetaan monessa yhteyksissä nopeasti saksaksi, jos joku ei ymmärrä paikallista kieltä tai käännös ei ole olemassa (Niin kuin jo huomattiin Rhätische Bahnin sivuilla). Kun puhujat vähenevät koko ajan, kaikkien koulukirjojen ylläpitäminen viidellä kielellä on ollut haastavaa. Siksi tuli 1982 uusi yhteinen kirjakieli rumantsch grischun, joka on jonkinlainen keinotekoinen yhdistelmä kaikista. Rumantsch grischun on kantonin tasolla virallinen kieli vuodesta 2001 ja myös lukioiden koulukieli, mutta kunnat pitävät vanhoja virallisia kieliään jatkossakin. Peruskouluissa siirto uuteen kieleen on vapaaehtoista, kunta päättää, milloin sitä toteutetaan. Alkuperäinen suunnitelma oli, että siirtymäaika olisi 20 vuotta, mutta se on epäonnistunut. Ne kunnat, joiden vanha kirjakieli oli jo kaukana puhutusta murteesta, ovat siirtäneet innokkaammin uuteen. Toiset taas olivat sitä mieltä, että uusi keinokieli on kuin uusi vieras kieli lapsilleen, joka vaarantaa koko paikallismurteiden olemassaolon. Jotkut kunnat ovat jonkun ajan jälkeen myös siirtäneet takaisin uudesta kirjakielestä perinteiseensä. Rautatieharrastajille tästä jää varmaan vain haaste, että bongaa opasteita mahdollisin monella niistä kuudesta kielestä! |
||||
|
|
01.06.2020 01:19 | Uwe Geuder | ||
| 100-vuotisjuhla ja hengenvaara vain saksaksi. Raidekyltit saattavat olla jotakin muuta, en osaa arvaamaan, mikä saksankielinen sana se voisi muuten olla https://rail.cc/en/disentis-muster/disentis-muster-railway-station/l2819#gallery-2 | ||||
|
|
01.06.2020 00:59 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löytyi ainakin paikkanimi. Disentiksen nimi on retoromaaniksi Mustér https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6c/Disentis20090619Y575.jpg | ||||
|
|
01.06.2020 00:47 | Uwe Geuder | ||
| > Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema. Churissa on vähän alle 40.000 asukasta, josta vähän yli 5% puhu retoromaania, siis 2000 puhujaa. Kaupungissa kyltit näyttävät olevan yksikielisiä (Sveitsin saksa) https://vaunut.org/kuva/61156 Rautatiemaseman kylteistä en ole löytänyt vorgista parempaa kuvaa kuin https://vaunut.org/kuva/66962. Vaikka on pysty lukemaan mitään, ne ovat selkeästi yksikielisiä. Kaupungin nimi oli retoromaaniksi muuten Cuira, ei se lue edes asemalla https://sites.google.com/site/churerrundgang/home/gebaeude/bahnhof > Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen? Tietysti sanojen juuret ovat yhteisiä. Mutta nykyinen kielialue on paljon pienempi kuin kyseinen rataverkko ja ehkä myös sen ulkopuolella. Yritin selvittää asiaa eilen, siinä kuitenkin onnistumatta. Rata https://en.wikipedia.org/wiki/Bever%E2%80%93Scuol-Tarasp_railway sijaitsee ilmeisesti retoromaanisella kielialueella. Kaikki kuvat, jonka minä löysin, näyttävät vain saksankielisiä kylttejä. Jos Rhb:n sivulla vaihtaa retoromaaniksi, kyseisen alueen asematiedot katuosoitetta lukuun ottamatta ovat saksankielisiä https://www.rhb.ch/rm/service-souvenirs/contact/contact-stations/detail/zernez . Tarkistin joitakin kuntia. Retoromaanikielisen väestön osuus on laskemaan päin. Uusimmat luvut olivat vuodesta 2000 ja silloin 30:n % ja 50:n % välissä. En ole löytänyt yhtäkään retoromaaninkielistä kylttiä. Luulisin, että joitakin on varmaan olemassa, mutta eivät ole kovin yleisiä. |
||||
|
|
31.05.2020 01:07 | Uwe Geuder | ||
| Karin ”kaksi muuta kieltä” voi todellakin ymmärtää kahdella tavalla. Kaksi muuta kieltä Heikin mainitseman englannin lisäksi, jotka näkyvät siinä kilvessä. Se oli minun tulkinta. Tai sitten Sveitsin kaksi muuta kansalliskieltä niin kuin Vesa tulkitsi sitä. Tämä tuli juuri taas mieleen kun tutkin Wikipediaa https://lmo.wikipedia.org/wiki/Stadler_CityLink ja löysin minulle tuntemattoman kielen: lombardin kieli. Sitä puhutaan Sveitsissäkin. Sillä on jopa 3,9 miljoona puhujaa, siis ei ole paljonkaan suomen kieltä pienempää. Retoromaani on todella pieni kieli (60.000 puhujaa). En tiedä onko sen alueella monta rautatieasemaa. |
||||
|
|
10.05.2020 21:09 | Uwe Geuder | ||
| Niissä otetaan paikka, mutta ei sentään istuinta. | ||||
|
10.05.2020 10:37 | Uwe Geuder | ||
| Ei kai ollut. Cisalpino on sveitsiläis-italialainen yhteisyritys, jolla oli 9 ETR 470 -junaa. Zürich-Milano oli sen pääreitti, mutta junat menivät jossain vaiheessa jopa Saksan Stuttgartiin asti. Liikenteessä oli paljon ongelmia. Esim. vuonna 2008 83 junavuoroa ei päässyt ollenkaan perille. Lehdistössä Pendolino oli synonyymi epäonnistumisen kanssa. Huonon maineen takia kyseiset palvelut muutettiin, eikä Cisalpino-brändiä enää käytetty. 4 junaa päättyvät lopussa Sveitsin SBB:lle ja niistä romutettiin 3 vuonna 2015, 1 museoitiin. Romutus teki viimeinen kerta räväköitä otsikoita, että ainakin viimeisellä matkalla se pääsi perille. Tuossa sikäläisen iltapäivälehden artikkeli https://www.blick.ch/news/schweiz/mittelland/letzter-halt-schrottplatz-ciao-ciao-pendolino-id4362171.html. Ja vähän asiallisempi artikkeli harrastussivulla http://schweizer-bahnen.ch/abschied-etr-470.html Trenitalian 5 junaa olivat vielä liikenteessä. Viimeinen uutinen oli kai, että ne siirretään Kreikkaan, italialaisten tytäryhtiölle. Muutos 25 kV:lle ei taida olla pieni urakka, siis ilmeisesti niitä halutaan käyttää vielä vuosia. https://en.wikipedia.org/wiki/Cisalpino https://en.wikipedia.org/wiki/FS_Class_ETR_470 Sekä ETR 470:n että Sm3:n kantaisä on ETR 460. Ne ovat ymmärtääkseni aika samankaltaisia. Ilmeisesti SBB:llä on jonkun tauon jälkeen nyt taas uusia Pendolinoja ETR 610. Mutta niitä en ole itse nähnyt enkä tiedä niistä muutenkaan juuri mitään. https://en.wikipedia.org/wiki/New_Pendolino |
||||
|
10.05.2020 09:17 | Uwe Geuder | ||
| Loputtua? Ovatko ne oikeasti lopetettu vai toistaiseksi tauolla, niin kauan kuin matkustamista ei suositella? | ||||
|
09.05.2020 13:46 | Uwe Geuder | ||
| > En tiedä, toimiiko se. Ehkä täällä on joku, joka on ajannut Dr13:a ja muita? Hän voisi kertoa, huomaako eroa. |
||||
|
|
09.05.2020 13:43 | Uwe Geuder | ||
| Veturi näyttää olevan niin kuin osa-aikaeläkkeellä. Sehän oli nopeille junille tarkoitettu ennen kuin TGV:t tulivat käyttöön. Nyt kyljessä lukee ”ter” siis seutuliikenne. | ||||
|
|
09.05.2020 13:26 | Uwe Geuder | ||
| Tätä ranskalaista muotoilua kutsutaan ”nez cassé”, siis murtuneeksi nenäksi. Wikipedian mukaan tarkoitus oli nimenomaan vähentää heijastuksia ja auringon häikäisyä. https://de.wikipedia.org/wiki/Nez_cass%C3%A9s En tiedä, toimiiko se. Suomessa auringon häikäisy on pohjoisen sijaintinsa takia pahempi ongelma kuin Ranskassa. Mutta paljon suomalaista veturimuotoilu ei tietysti viime vuosikymmenien aikana tapahtunut, siis ei voi tiedä, olisiko se täällä käytetty. Dr13:ssa on sama idea, mutta sekin lienee ranskalaisen suunnittelijan eikä suomalaisen tilaajan vaikutus. https://vaunut.org/kuva/139546 |
||||
|
|
07.05.2020 01:49 | Uwe Geuder | ||
| Sveitsissä Pendolinot on jo romutettu, kun luotettavuus ei ollut ihan huippua... Suomessa oli alkuvuosina paljon ongelmia, mutta ei kai nyt enää? Vai onko se vain näin, että lehdistö ei jaksa enää kirjoittaa samasta aiheesta? Tai sitten tämä talvi on ollut Etelä-Suomessa yhtä runsasluminen kuin Italiassakin. Kyseinen vika taitaa joka tapauksessa olla harvinainen, jos ei ainutlaatuinen. |
||||
|
07.05.2020 01:14 | Uwe Geuder | ||
| > Miksiköhän nuo aukeamattomat ohjaamon sivuikkunat ovat useimmiten sähkökalustossa? En uskoisi, että se liittyy suoraan sähköön. Mutta ehkä veturin ikään? Tai huippunopeukseen? Erilainen turvallisuusajettelu ja usko siihen, että ilmastointi tehoaisi. Toisaalta, olen yllättynyt, että suihkukoneen ohjaamoikkunoita saa avattu. En ole varmaa ihan uuseimmista, mutta suurin osa liikenteessä (ennen koronaa...) olevista kuitenkin. Siellä huippunopeus on ihan toista luokkaa ja vaara koko koneelle aikamoinen. Painostuksen takia sitä ei saa auki lennon aikana, mutta välillä tulee tapauksia, ettei ollut kunnolla kiinni lennonlähdössä. |
||||
|
|
07.05.2020 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Jos ei todellakaan olisi sääntö, ettei ovi saa olla auki se olisi kai työnantajan työturvallisuusrikos. Saksassa on viime vuosina kuollut ainakin 2 veturinkuljettajaa tippumalla ajossa ohjaamosta. Ainakin yhdessä tapauksessa on epäilty, että vessahätä oli liian suuri. Jos kyseessä on työntävä veturi ei tietysti veturinkuljettaja ole siinä vaarassa. Mutta New Yorkin metrossa on ollut semmoinen tapaus, että joku on toistuvaksi mennyt takaohjamoon ja tehnyt kiusaa, en muista enää yksityiskohtia. En tiedä, voiko siitä tulla junalle suoraan onnettomuusvaara, mutta ainakin sujuvan rautatieliikenteen merkeissä myös semmoista on kai syytä estää pitämällä tyhjän ohjaamon ovet aina lukittuina. |
||||
|
04.05.2020 23:25 | Uwe Geuder | ||
| > Se on ikuisuusongelma Ja välillä parannuksetkaan eivät ole täysin onnistuneita https://www.youtube.com/watch?v=h1_DCKbN3P4 |
||||
|
|
04.05.2020 22:47 | Uwe Geuder | ||
| Se on ikuisuusongelma, mutta joudun myöntämään, etten ole seurannut aihetta ollenkaan. > Onko S-Bahnilla aina oma laituri Siihen kai pyritään, mutta vastaus on ei. (Paitsi ehkä tasavirtaverkoissa.) Vaikka linja sinänsä olisi vain kaksiraiteinen on joillakin asemilla erilaiset raitteet eri junatyypeille. S-Bahnin laiturikorkeus on 96 cm. Se antaa ymmärtääkseni tasaisen sisäänpääsyn. Jos samalla raitteella pysähtyvät muitakin junia laiturikorkeus on 76 cm. Se tarkoittaa yksi askel ylös S-Bahniin. Tuossa tuorehko raportti Stuttgartin tilanteesta https://www.nvbw.de/fileadmin/nvbw/Fahrgastbeirat/Sitzungen/22.09.17/Bahnsteigh%C3%B6hen_VRS_FGB-BW-Sitzung_am_22.9.17.pdf 61% asemilla S-Bahniin pääse ilman askelta ja sillä tavoitetaan 72% matkustajista. Stuttgart on vauras alue. En olisi yllättnyt, jos jossakin tilanne on vielä huonompi. Vähän kauempana (S-Bahn -verkon ulkopuolella ja varsinkin idässä) on myös olemassa 55 cm ja 38 cm vakiokorkeuksina. Sen lisäksi vielä "poikkeuksia". https://www.deutschebahn.com/resource/blob/1173544/52654276c4eebdd3e6d2219423424773/ETR-05_2014-Bahnsteigh%C3%B6henkonzept-data.pdf Ruhrin aluella lasketaan laitureita jo 96 cm:stä 76:teen, koska tulee uusia kaksikerrosvaunuja. |
||||
|
04.05.2020 00:45 | Uwe Geuder | ||
| Ah, je me suis demandé quelle mot se cache par derièrre l'isolant. | ||||
|
|
04.05.2020 00:23 | Uwe Geuder | ||
| Tuukan kohta 11 vuotta vanhaan kysymykseen ei ole vielä vastattu: > Ajetaanko tuolla S-Bahnia ihan kaukojunaraiteita, Sekä että. On osuuksia jossa S-Bahn kulkee samalla raiteilla kuin kauko-, regio- ja tavaraliikennekin. On ratoja, jotka ovat 4-raiteisia, siis S-Bahnille ihan omat raiteet. Ja on on ratoja, jotka ovat pelkästään S-Bahnin käytössä, muuta liikennettä ei ole. > minkätyyppisessä liikenteessä nuo kuvassa näkyvät dieselmoottorivaunut ovat Arvatakseni tuolla linjalla https://de.wikipedia.org/wiki/Teckbahn , siis erään sivuradan henkilöjunat, suurin osa matkustajista jatkanee S-Bahnilla. S1:n pidentämisen myötä nuo junat eivät taida olla nykyisin enää Plochingenissa, vaan Kircheim (Teckillä). |
||||
|
03.05.2020 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Silta oli Wikipedian mukaan 398 m pitkä. Kun mittakaava N on 1:160 siitä tulisi melkein 2,50 m. UK:ssa mittakaava N tarkoittaa ilmeisesti poikkeuksellisesti 1:148, sitten malli olisi jopa meikein 2,70 m. Minulla on tieltä otettu kuva näistä siltatorneista. Se on aika synkkä eikä rautatiestä muistuta enää yhtään mitään. En usko, että se kannattaisi ladata ylös tänne. Jos eksisi joskus sinne, suosittelisin käymään kivan pikkuvaelluksen eteisyydessä sijaitsevassa Linzin asemalla. https://vaunut.org/kuva/134940 https://vaunut.org/kuva/134939 |
||||
|
Kuvasarja: Roma–Giardinetti rautatie |
01.05.2020 23:22 | Uwe Geuder | ||
| Rata oli joskus 78 km pitkä. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rome%E2%80%93Fiuggi%E2%80%93Alatri%E2%80%93Frosinone_railway Jäljellä olevat 5 km oli tarkoitus sulkea vuonna 2016, mutta nyt on kuitenkin päätetty toisin. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rome%E2%80%93Giardinetti_railway Ehkä olisi kannattanut muutta suuntaa vähän aikaisemmin, 5 km muusta verkosta irrallinen rata ei taida olla kovin taloudellinen ratkaisu. (Webbiosoitteet korjattu. Näyttävät nyt rumia, mutta toimivat ainakin Firefoxissa.) |
||||
|
27.02.2020 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Rakennusvuosi 1982. Wikipedia https://de.m.wikipedia.org/wiki/SSB_ZT_4 tietää, että korvaava kalusto on jo tilattu Stadlerilta. Suunniteltu käyttöönotto ensi vuonna. | ||||
|
23.02.2020 22:40 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa vielä Riggenbachin hammastanko. Wikipedia kertoo, että nykyisin on käytössä (osittain?) von Roll -tyylinen tanko. Uudemmat kuvat näyttävät vahvistamaan asian. | ||||
|
23.02.2020 22:04 | Uwe Geuder | ||
| Totta, Strubin profiili on samankaltainen kuin tavalllinen rautatiekisko. Lyonin metrlinjan C:n hammaskiskon profilli on vain yksinkertainen suorakulma. En ollut katsonut niin tarkkaa. Von Roll -yritys on järjestänyt toimintonsa uusiksi jossain vaihessa. Hammaskiskot valmistaa nykyisin Tensol-niminen firma. Valikoimassa toki Von Roll -kiskon lisäksi myös Riggenbach, Abt ja Strub. Nämä ovat kuitenkin kaikki sveitsiläisiä yrityksiä. Eihän Sveitsi ole kärsinyt 2. maailmansodan tuhoja. |
||||
|
|
23.02.2020 18:41 | Uwe Geuder | ||
| Oletko varma, että ala-asema on siirretty vuoden 1984 jälkeen? Aukio (Marienplatz) on kyllä muunneltu aika lailla vuonna 2004, mutta minusta se on niin pieni, ettei radan pidennyksille olisi ollut edes tilaa. Ehkä kymmenisen metriä, niin tarkkaa en muista paikkaa, mutta ei 50 metriä. Tuossa kuvasarja https://www.stuttgarter-nachrichten.de/gallery.serie-endstationen-marienplatz-die-haesslichste-haltestelle-hat-den-groessten-fanclub.35875a86-8fb8-4d64-8851-bbf51f75230a.html |
||||
