1487-68604 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.08. 21:17 Erkki Nuutio  
  Rouva ei ole neuvostolasta, vaan kanta-Suomesta. Ehkä talvelta 1941/42, siis valtauksen jälkeiseltä talvelta (kyltti vielä esillä).
Taidetaan olla Moskovan rauhassa luovutetulla ja takaisin vallatulla alueella.
kuva 15.08. 21:06 Erkki Nuutio  
  Kolmeakselinen tenderi: Sk3 (G3, G5 tai G10, mutta ei Piiska-Mummo G11 Dutzin venttiilikupuineen).
Sotilas- ja siviilijunan törmäys. Etualan siviilirouvan päätä on kai sidottu onnettomuuden jäljiltä.
Aikahaarukka 1941-1944.
kuva 15.08. 19:29 Erkki Nuutio  
  Onkohan varaosapotkuri lähdössä Lyypekkiin vai risteilijä Lyypekkiin: https://en.wikipedia.org/wiki/SMS_L%C3%BCbeck ?
Laivassa oli varmaankin parikin potkuria.
Kyseinen laiva sai vuonna 1916 ankaran mällin merimiinasta Itämeren taisteluissaan.
Korjauksen jälkeen laiva joutui toisarvoiseen sotilaskäyttöön. Rauhassa se luovutettiin briteille ja kohta purettiin.

Könösen kirjassa Lokomo 70 vuotta on sivulla 57 kuva jokseenkin oheisen kuvan mukaisesta vuonna 1920 teräksestä valetusta nelilapaisesta potkurista. Yhdessä sen lavoista on Taalintehtaan potkurin leimakuviota kovasti muistuttava Lokomon leimakuvio.
Arvausvuodeksi täytyy ottaa 1918, koska silloin olimme Saksan banaanivaltio ja taloutamme palveli Saksaa. Jo vuonna 1919 yritimme miellyttää Ententeä ja kauppa Saksaan supistui vähiin ja risteilijä Luebeckin romutettiin
kuva 10.08. 08:51 Erkki Nuutio  
  No lättämatka 8.1964 on ainakin tapahtui. Siitä on todisteena vaikka tamä: https://vaunut.org/kuva/103353?kv=1963&kv2=1969&paik=Raahe
kuva 10.08. 08:44 Erkki Nuutio  
  Kunnallislain mukaan mm. kaavoihin liittyvät asiat päättää valtuusto. Tampereella ne valmistelee puolueallianssi kabineteissa valtuustosalin ulkopuolella. Puolueallianssi on tehnyt valtuuston pitkälti kumileimasimeksi, koska avoin ja oleellinen osa poliittisesta käsittelystä on siis poissuljettu oleelliselta osalta valtuustoryhmistä.
Tulokset näkyvät niin paljain silmin kuin mm. surkeassa jamassa olevassa kaupungin taloudessa, ennätystyöttömyydessä ja muuttotappiossa.
kuva 09.08. 22:36 Erkki Nuutio  
  Kaupungin allianssin valtuuttamien kiinteistökeinottelijoiden aikaansaama aseman vierusympäristö on sekavuudeltaan Euroopan arkkitehtuurin pohjanoteeraus. Turhaan etsitte vehreyttä - ovathan betonipinnat allianssin vihreidenkin suosima ilmastotoimi.
Tyylittömiä palikkataloja pitkin ja poikin ilman vähäistäkään koordinaatiota - kuin juosten kustu. Hävettää katsella.
Ajatelkaa minkä tahansa Euroopan keskikokoista kaupunkia ja sen aseman reunustaa. Surkeampaa esitystä ette löydä!
kuva 09.08. 22:00 Erkki Nuutio  
  Edustava kuva siististi naamiomaalatusta lätästä tuoreesti uudistettujen Oulun asemalaiturien äärellä.
Kun matkustin 8.1964 ja 8.1967 Raaheen oli aikataulu mielestäni N:o 28 Tuomioja-Raahe-Tuomioja.
Oliko silloinkin Oulu kuitenkin lätän kotiasemana?
kuva 04.08. 18:33 Erkki Nuutio  
  Junan kulkua veturin voimalla näyttelyalueelle katuja pitkin kuvaa Helsngfors Dagblad 31.5.1876 paremmin kuin Hufvudsatadabladet : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/435851?page=2
kuva 04.08. 09:17 Erkki Nuutio  
  Sakujen kanssa pärjättiin jatkosodan ajan kauppaneuvotteluissa kun puoleltamme oli osaavia ja tiukkoja miehiä, kuten Wrede Petsamon Nikkelissä ja Mäkinen Outokummussa.
Wrede oli Kullervo-traktorin suunnittelija I maailmansodan aikana Turun Rautateollisuus Oy:ssä ja osallistui Valmetin pääjohtaja-aikanaan Valmet -traktorien alkuunsaattamiseen (myös konstruktio-osaamisellaan).

Maakrapu kun olen, jaksan ihmetellä näiden laiva- ja voimalaitosmoottorien valtavuutta suhteessa niiden tehoon. Sama pätee saman ajan B&W laiva-apumoottoreihin, joita Linnavuori teki siellä ollessani.
kuva 02.08. 17:44 Erkki Nuutio  
  B&W-lyhenteellä tarkoitin Burwainia eli tanskalaista Burmeister&Wainia, jonka MAN nielaisi jo vuosikymmeniä sitten.
Valmetille B&W-toiminta oli sen telakoita ja Rautpohjaa työllistävää lisätoimintaa. Linnavuorikin teki 60-luvulla B&W:n lisenssillä kivikautisen oloisia apumoottoreita isoihin laivoihin.

Wärtsilän laivamoottorivalmistus alkoi 30-luvun lopulla Crichton-Vulcan -telakalla Turussa. Tehtiin Nohab- (joka puolestaan perustui saksalaislisenssiin) ja Sulzer-dieseleitä. Kun nämä eivät olleet ongelmattomia, päätettiin siirtyä omakehitteisiin moottoreihin ja siirrettiin toiminta Vaasaan. Ensimmäinen oma moottori oli 60-luvun puolivälin vaiheilla Wärtsilä Vaasa 14. Rinnalla tehtin lisenssillä Wärtsilä-Sulzer -moottoreita.
Myöhemmin tunnetusti on omien mallien rinnalla tehty muitakin moottoreita (kuten veturimoottorin koeversio) ja aikansa Wärtsilän pois ostamien valmistajien moottoreita.
Vaasan toiminta on ollut ja on pitkäjänteistä ja ja menestyksellistä. Ei ole Olavi J:n kaltaista ihmistä sotkemassa.
kuva 02.08. 14:28 Erkki Nuutio  
  Lienee kyse Valmetin varaosatoimituksesta Pansion telakkkansa tekemään laivaan..
Päämoottorit laivoihin teki B&W:n lisenssillä Valmetin Rautpohjan tehdas. Pääjohtaja Wrede oli aikaansaanut sopimuksen B&W:n kanssa antaakseen Rautpohjan paperikoneiden tukijalaksi yhtä järeää valmistusta vaativan tuotteen.
Rautpohja teki vuosina 1960-77 yhteensä 118 moottoria laivoihin ja voima-asemille. Suurimmat olivat 30700 hv:tehoisia.
Ongelmiakin (kuten kampiakselin katkeamisia) syntyi - lähinnä lisenssinantajan kanstruktiovirheiden seurauksena.

Varaosan toimitusvuoden perusteella olisi ehkä kyse moottorityypistä 6K62EF. Sen teho oli 8300 hv, ja sellaisia ilmeisesti käytettiin hampurilaiselle tukkuliikkeelle myydyissä jäähdytetyissä 3400 dwt:n hedelmälaivoissa (toimitettu Pansiosta vuonna 1958).

Poistuvan Wreden seuraajakseen valitseman Härkösen kuoltua yllättäen vuonna 1964 alkoi Valmet politisoitua. Rappion kruunasi Kekkonen hoitamalla kepulaismuurari Olevi J. Mattilan Valmetin pääjohtajaksi vuonna 1973.
Raskaat strategia- ja muut virheet seurasivat. Yksi niistä oli Vuosaaren telakka, jonka ensimmäiset laivat valmistuivat vuonna 1975.
Se upotti Valmetin telakat ja laivamoottorienkin valmistuksen.
kuva 01.08. 19:31 Erkki Nuutio  
  Lempeä kuva ryhdikkäästä pysäkkirakennuksesta!
60-luvun puolivälissä voimakkasti kihdytetty paikallisliikenteen alasajo oli tuhoisa ja sen uudelleenkehittäminen on siksi hankalaa.
Jos kunnat (tässä Kangasala ja Tampere) olisivat halunneet toisin, olisi Siitamaankin voitu kaavoittaa pientaloja ja kerrostaloja edullisille tonteille (esimerkiksi 2000 ihmiselle) olisi tilanne nyt toinen.
kuva 29.07. 21:03 Erkki Nuutio  
  Erkkeriohjaamoisissa Ankoissa oli vasemmanpuolisessa viistossa etunurkassa ovi ja ovessa kapoinen ikkuna.
Tässä koko ovi on nostettu pois kulkujohteen varaan. Ei siis ole lähipäiviksikään pelkoa 5 -10 asteisista kesäpäivistä.
Kuva onkin ajalta ennen ilmaston ns. lämpenemistä. Silloin Suomen kesä oli muutakin kuin almanakkamerkintä.

Onko erkkeriankoista lista ja milloin muutostöitä tehtiin? Alunperin kaikki kai olivat suorakylkisiä?
kuva 27.07. 20:31 Erkki Nuutio  
  Olkaa hereillä harrastustehtävissänne - varokaa pystyssä olevia nauloja ja vastaavia ja eliminoikaa heti sellaiset !
Humppilan siirtokuormausalueelle tuli (kai 70-luvun alkupuolella) kapearaidehöyryn kattila VR:n avovaunussa siirrettäväksi museorautatien avovaunuun. Kattila oli ankkuroitu VR:n vaunun lattiaan naulatuilla puukiiloilla (kuten kuvassa).

Valmistelimme nostoa ja Kalliomäen Reinon kanssa ja alueen haltijan (JoFo Oy) puolelta oli yksi mies.
Olimme kammenneet palikat oli irti VR:n vaunun lattiasta ja olin varovaisena kerännyt ne kasaan vaunun nurkkaan.
Kun nostovaijereita sovitettiin kattilan ympärille oli JoFon mies ottanut kasasta kiiloja ja sovitellut niitä suojaksi vaijerin ja kattilan väliin.
Jos ne eivät sopineet, oli hän heitellyt sivuun - ja sitten astui yhden sellaisen päälle jossa naula oli pystyssä.

7 tuuman naula tuli vaivatta jalkapöydän läpi ja parin tuuman verran tuli esiin saappaan yläreunasta. Verta ei tullut esille tässä vaiheessa, koska naulapalikkaa ei tietenkään alettu repiä heti pois. Reinon henkilöauto oli lähistöllä, ja hän vei loukkaantuneen terveyskeskukseen.
En tiedä kuinka ongelmitta tai ongelmin mies parani ja kuinka pitkä sairaslomasta tuli.

Onko oma rokotuksenne voimassa jäykkäkouristusta vastaan?
Nykyisissä työjalkineissa lienee pohjassa teräslevy pistosuojana.
kuva 26.07. 21:02 Erkki Nuutio  
  Käyttäen keinopään erittelemätöntä lähdetietoa:
Hangon junalauttaliikenteen valmistelu käynnistyi 1970-luvun alussa, mikä johti säännöllisen junalauttaliikenteen alkamiseen Saksan Travemündeen helmikuussa 1975. Vuosina 1970–1971 tehtyihin tärkeimpiin esivalmisteluihin kuului Hangon radan kiskopainon nostaminen 30 kilosta 60 kiloon metriltä, jotta se kestäisi raskaat kansainväliset tavaravaunut.
kuva 26.07. 17:53 Erkki Nuutio  
  Kuvasarjassa ilmeisesti lastataan 1435 mm:n (saksalais)vaunuihin soveltaen kuvitellusti tiukkkoja junalautan tuentamääräyksiä.
1435 mm:n raide naulattu 1524 mm raiteen pölkkyihin epäsymmetrisesti, jotta toiselle puolelle tulisi oikea etäisyys siellä olevaan lastauslaituriin nähden.
Kuvat liittynevät junalautan käyttöönottoon.
kuva 23.07. 18:53 Erkki Nuutio  
  Tosiaan hieno sävykäs kuva Ristosta!
Vielä paljon vanhempaa kuvaa (1800/1900 lukujen vaihteen tienoilta) ei ole osunut silmiini.. Silloin kapoinen tie haarautui Sorinkadulta, ylitti etelään vievän radan vartoidun tasoristeyksen kautta, ylitti pohjoiseen (Vaasaan) vievän radan vartioimattoman tasoristeyksen kautta ja jatkoi kuvan kohdasta alamäkeä pitkin kohti rautatien alikulkusiltaa, kääntyi ja alitti alikulkusillan ja jatkoi Hatanpään vainioiden poikki kohti Lempäälää (ja Hämeenlinnaa) ja Etelä-Pirkkalaa. Oli ainoa tieyhteys kaupungista etelään 1920-luvulle asti.
kuva 22.07. 20:27 Erkki Nuutio  
  Nostokyky kai luokkaa 3 tonnia.
Olisiko Velmet B30 60-luvun loppuvuosilta. 70 -luvun alkuvuosina alettiin jo vaatia turvaohjaamoa, vrt. B30 1975 vaiheilta: https://kiertonet.fi/huutokaupat/trukki-valmet-b30-231551
kuva 22.07. 16:41 Erkki Nuutio  
  Hidastaa väliseinä ehkä hieman niskan jäykistymistä (reumatismia) kun ovea availlaan pakkasaikana.
Olisiko kuljettajan jaloille lämmityssuutinta? Väliseinä vähän estää lämmön karkaamista avoimesta ovesta ulos.
kuva 22.07. 16:31 Erkki Nuutio  
  Oliko tuo puurakennus entinen vanhan Pasilan asemarakennus?
Ahtaita olivat porkkanahallit, vaan tulihan porkkanahuollosta niiden myötä "siistiä sisätyötä"!
Jonkinlaiset asentajien sosiaalitilat kai olivat jossakin kopperossa.
kuva 19.07. 17:32 Erkki Nuutio  
  D10 on muuten kuin B10, mutta moottori on Perkins 4.236 -diesel (ilman ns. hemppa-akselia).
Nestekaasusäiliö ja -laitteet tietysti puuttuvat. Sama Voith-varustus kuin B10:ssä.
Käynti on karhea, mutta ei ilkeä.
Perkins 4.236 : https://www.perkins.com/en_GB/company/heritage/products/perkins-4236.html
Teholukema oli pienempi kuin myöhempiin vuosiin viittavassa mainostekstissä ja turboakaan ei ollut.
kuva 16.07. 14:48 Erkki Nuutio  
  Linjakas kuva kokoneukkujunasta!
kuva 16.07. 08:55 Erkki Nuutio  
  Pitää paikkansa. Lentokoneiden ohella alumiinia käytettiin mm. johdinautojen koreissa, Dm3/4 kiitojunissa liitevaunuineen ja Sm2:ssa liitevaununuineen javarmaan hissitehtaan hissikoreissa. Laitoksen altaat olivat mittavat ja peräisin ehkä 50-luvun alusta.
Virallisia ja virattomia kaatopaikkoja oli kaikkialla. Ei ollut kuljetusvälineitä kauas viemistä varten. Useimmiten jäte sopi notkojen täytteeksi.
Ruokajätteet syötettiin sioille.

Kuvan nykymaisema edustaa Tampereen uusrakentamisessa hallitsevaan asemaa päästettyä betonibrutalismia.
kuva 15.07. 08:59 Erkki Nuutio  
  Tuon korkeamman talon pihan puolella oli 50-luvulla lauta-aidalla reunustettu kaatopaikka. Meidän kakaroiden kulkiessa ohi alkoi sen hoitaja elämöimään hullun lailla. Tuskin hoitaja hullu oli, mutta näin toimien tämä sai pidettyä kakarat loitolla.
Kaatopaikka oli muodostunut sota- ja sotakorvausaikana. Se kaiketi sisälsi mm. Lentokonetehtaan pintakäsittelylaitoksen prosessimyrkkyjä. Minne muualle niitä olisi voinut laittaa. Käsitelty oli ne myrkyt, joita silloisin eväin voitiin käsitellä.
Epäilemättä vuotoa Härmälänojaan päin tapahtui, eli Pyhäjärveen ja uimarantaan (Härmälänsaari) virtasi liuottimilla maustettua paskavettä.

Ei Härmälässä silti syntynyt epämuodostuneita tai muuten vajaita kakaroita - päinvastoin.
60-luvun alkuvuosina vedet puhdistettiin. 90-luvulla kaatopaikka-alueen maa vaihdettiin, tai ainakin vaihdosta maksettiin.
Oli helppo maksaa kun arvoton suoalue gryndattiin täyteen monikerroksisia betonilatoja.
kuva 13.07. 13:59 Erkki Nuutio  
  Tämä B10 on ollut Ruotsin SJ:n trukki : https://www.blinto.se/auction/Valmet-B10-148526-51852/
Katso video !
kuva 13.07. 10:09 Erkki Nuutio  
  Teollisuustotteiden hintoja ei aiempina vuosikymmeninä juuri julkaistu edes maailmalla, puhumattakaan Suomesta.
Jos Eljas löytäisi tietojensa miljoonalaatikosta tiedon VR:lle myytyjen pikkutrukkien silloisista hinnoista, osuisi se tarkkaan sillä isompina erinä B10:kään ei voinut olla juurikaan maahantuojien kauppaamia kalliimpi (Clark, Towmotor, Hyster jne merkkisiä myytiin täällä).

Toisaalta saa tänä päivänä jokseenkin samanlaisen B12 (vähän siis nostokykyä viritetty) nestekaasu/bensiinitrukin (ei siis diesel, vaikka ilmoitus näin väittää) . Suojaohjaamokin on mukana, tosin karmean ruma sellainen) :
hinta alle 2000 €, hae Googlen tai Nettikoneen haulla Valmet B12 haarukkatrukki (suora haku ei näy toimivan)
kuva 12.07. 10:30 Erkki Nuutio  
  Kiinteistökeinottelun seuraukset näkyvät ihmisten kasvoilla ja lysähtäneessä liikkumisessa.
Pitäisi puitteiden olla jotenkin kelvolliset ennenkuin tungetaan asumistihentymää lähistölle.
kuva 12.07. 09:30 Erkki Nuutio  
  Valmet B10 -haarukkatrukki VR:n matalalla nostopuomilla varustettuna (jotta trukilla pääsi matalan oven kautta umpivaunuun).
Tämän trukkimallin valmistus Lentokonetehtaalla Härmälässä alkoi vuonna 1960. Kirjoitus tällaisesta on Kuljetus 5-6/64 -lehdessä (s.35-37).
Trukin pääsuunnittelija oli erityisen lahjakas ja aikaansaava tekn., sittemmin ins. Matti Terho. Käsittääkseni hänen johdollaan suunniteltiin Valmet -siirtokoneet (lukit, pienet ja isot haarukkatrukit, pyöräkuormaajat jne.) 1955-1980 -välillä..

Olin vuonna 1966 harjoittelijana kokoamassa ja koekäyttämässä näitä pieniä (nostoivoimaltaan 1.0, 1.5 ja 2.0 tonnia) ja suurempia (7.0 ja 13.0 tonnia) haarukkatrukkeja. Eniten tehtiin näitä 1 tonnin sekä 7 tonnin trukkeja. Molemmista tehtiin jatkuvaa sarjaa. Ihailin silloin miten joku on osannut suunnitella niin selväpiirteisen teräsrakenteen, mitä B10:n runko säilöineen ja muineen oli.

Alkuvuosina B10:n moottorit olivat pelkästään nestekaasulle muunnettuja Continental -bensiinimoottoreita. Vaihteisto oli näppärä Voithin portaaton hydraulivaihteisto, joka kiinnittyi edessä olevaan etuakseli/vetopyörästöön. Rungot ja nostolaitteet tehtiin Härmälässä, vastapaino tuli kai Rautpohjasta. Keinuva ohjausakselisto tehtiin Härmälässä.
VR:n käyttämän nostopuomin yhteydessä oli max nostokorkeus 1800 mm. Omapaino nesteineen oli 1950 kg.

Partek-Taxell tuhosi Valmetin trukkivalmistuksen ja sen työpaikat lahjoittamalla ne Ruotsista hankkimalleen konkurssin partaalla roikkuneelle Kalmarille. Tampereen kiinteistökeinottelijat Lyly apurinaan putsasivat teollisuushallit pois häiritsemästä puuhiaan.
Tehtaan taistolaisella luottamusväelläkin oli oma vaikutuksensa 1960-1990 -luvuilla syntyneeseen epäluuloon päättävien poliitikkojen ja Valmet-johdon taholla: Maineikas tehdas jota taistolaistouhu jatkuvasti sekoitti, ehti pilata aiemman myötätuntonsa pysyvästi.
Härmälän johtajista Öberg oli viimeinen, joka olisi kai pystynyt kääntämään suunnan, mutta hän kuoli tehtävässään.
kuva 11.07. 22:34 Erkki Nuutio  
  Kammottava paikkakunta. Sellaisen tuottaa vain selkärangaton kiinteistökeinottelu.
kuva 07.07. 09:45 Erkki Nuutio  
  Omakohtainen tietämys rajoittuu jokseenkin vain niihin aikoihin/vuosiin, jolloin oli kyseisessä yrityksessä. Ne ovat kiinnostavia asioita, mutta kokemisaikana (18..26 vuotiaana) oli perspektiivi suppea. Nyt sitä mitä muistaa tarkastelee avarammalla perspektiivillä.
Konkreettisen perspektiivin Scaniasta antaa Lindhin Scania Fordonshistoria 1891-1991 (1992). Valitettavasti vastaavaa riittävästi tekniikkaan menevää ei ole Volvon raskaista ajoneuvoista. Joutuu keräilemään pätkätietoa.

Työelämäni alkuvuosina (tai myöhemmin) ei ollut pappaa joka betalar, mutta sitkeys menestyä OSAAMISELLA oli pettämätön.
Silloin yritysten johto arvosti aidosti tekniikan osaamista, kunhan osasi kiinnostavilla asioilla herättää sen (levittämättä ruutia harakoille).
Eräs onnistuminen oli Volvo CFU -pesti, yhtymän tekninen kirjasto kerrosta alempana ja sen tietokoneet käytettävissä mitoituslaskelmiin, esimiehenä myönteinen Tekn.Lic. jne.
Nykynuorten parhaiden pitää etsiä omat keinonsa, ja niitä eivät ole AI tai muut laumasielujen jutut.
kuva 05.07. 12:35 Erkki Nuutio  
  Titanien (L39) valmistus alkoi vuonna 1951, siis heti kun ensimmäinen Volvon 10 litran suoraruiskutusmoottori VDC saatiin toimivaksi ja markkinoille levitettäväksi.
Siitä alkoi Volvon valtava kasvu dieseleissä. Investoitiin määrätietoisesti kokeiluihin ja luotettavuuteen ja huolehdittiin järjestelmällisesti (MTM) ja tarvittaessa aika kovin ottein tuottavuuden kehittymisestä. Siirtymä yksilöllisestä työstä toistotyöhön on työntekijälle usein ongelmallista, vaikka palkkaus parantuukin - tosin parhaille avautuu kiinnostavia erityistehtäviä.

Kasvun johtajat: Assar Gabrielsson (I) ja Gunnar Engellau (II) uskalsivat ja osasivat kasvaa, huolehtia yrityksen toiminnasta vähin häiriöin, järjestää rahoituksen valtaviinkin investointeihin (kuten Torslanda 50-luvun lopulla) ja pitää asiakkaat riittävän tyytyväisinä.
Pehr Gyllehammar (III) oli mätämuna, joka josta Volvo sai pysyvää vahinkoa. Engellaun suuri munaus oli palkata kärkkyvä vävynsä.

Omat muistoni ovat kesältä 69 Torslandasta Amazonien ja 142:n pistehitsailuista (raskasta, yksitoikkoista, palkka hyvä) ja kesältä 70 Lundbyn (gamla Volvo) Nordkulan-rakennuksen (jossa Volvon tuotanto alkoi vuonna 1927) Central Forskning och Utveckling -yksiköstä.
Se oli suoraan Engellaun alainen. Teoreettisesti olin neljännellä portaalla Volvo-yhtymän organisaatiossa (E -Schalin -Elgeskog -Nuutio).


Volvo oli ollut jälkijunassa dieselmoottoreissa 1930-40 -luvuilla. Larson roikotti kovin pitkään Hesselman- ja esikammiomoottoreissa.
Ensimmäinen suoraruiskutusmoottori VDA (1947, 6.13 litraa) oli liian kovakäyntinen. Sen ensiprotoissa 1941 oli MAN-lainauksia.
kuva 04.07. 17:58 Erkki Nuutio  
  Vaihtolavalaitteet söivät varmaan luokkaa 700 kg, kahmarille loput.
Jälkimmäistä elämäänsä kuorma-autot tuollaisesssa käytössä viettivät.
Titaneita alettiin tehdä vuodesta 1951 lähtien. Kuvan auto ehkä 50-luvun lopulta, ehkä uitettu.
Ohjaamo kai Volvon oma, taitaa olla puurunkoinen.
kuva 02.07. 14:09 Erkki Nuutio  
  Naissaarenkin kitsarööpmelisiä ratoja eri vaiheissa kuvaa kirjanen Mehis Helme Pietari Suuren merilinnoituksen rautatie 1913-1990 (96 s, 1992, löytynee MRY:n kaupasta edullisesti) ja tuoreempana ja edustavampana niinikään Mehisen (onko oikea vironkielen genetiivi?) kirja Eesti kitsarööpmelised raudteet 1896-1996 (300 s., 1996).
Head reisi rongiga !
kuva 30.06. 10:10 Erkki Nuutio  
  Tuo harmaa entinen pankkitalo, luokkatoveri Saarisen vanhempien K-valintamyymälöineen ja kemikalioineen toi 50-luvun loppupuolella Härmälään nykyajan tuntua.

Vanhemmasta ajasta muistutti pankin nurkalla Lentokonetehtaantien sähköbussipysäkki ja aikataulun mukainen kulku pikaisine pysähdyksineen - kiitos rahastajapalvelun. Voisiko jonkun rahastajan herättää pistämään ryhtiä ovellanotkuja-kännyaddikteihin ratikoissa. Kustannuksia ja haittaa tuovia jatko-osia sitten tarvittaisi. Sähköt ohjelmoitiin kilometrin päässä tehtaalla, ei Tuupovaarassa tai Pekingissä.

Vanhat ajat menivät ja 80-luvulla ihmisten rahoilla keinottelleet sossu- ja kokoomuspoliitikot kaatoivat Tampereen Säästöpankin ja saattohoitivat kivan osan sen rahoista omia puuhiaan varten. Keinottelutuho ei synnytä aiheuttajissaan katumusta tai herännäisyyttä koska aina syntyy uusia salassa sumplittavia hankkeita (esimerkiksi Garden Helsinki) ja uusi kritiikitön sukupolvi petettäväksi.
kuva 29.06. 20:48 Erkki Nuutio  
  Pidennyspäätöksen tekijät ylikuumentuivat Suomen kuumimmaksi uutisoidusta kaupungissa (puhun siis lämpötiloista).
Ratikkalinjojen varret ovat synnyttändeet lämpösaarekkeita. Talvisin niissä kylmä tuulet ja lumimyräkät raivoavat.
Hikistä kuin Santaslahdessa kesällä. Hyistä kuin Ranta-Tampellassa talvella.

Pidennys pidentää pysäkkiaikoja ja pysäkkihäiriöt lisääntyvät, mikä syö teoreettisen kapasiteettilisäyksen.
kuva 29.06. 07:42 Erkki Nuutio  
  Finnjetistä jäi lämmin muisto elokuulta 1978. Koirankopin neljänneskin menetteli verrattuna Skandian ja Nordian lepotuolien ohi virtaaviin yrjöpuroihin toukokuussa 1963.
Kun lompsa oli tyhjä - viimeiset rahat kuluivat matkalippuihin (Swansea-Paddington-muistaakseni Waterloo-Harwich-Bremerhaven-HampuriZOB -Travemuende-Helsinki) ja noin 40 kg painaneet kirjakassit olivat tallella (kantohihnoista tosin vain tyngät) - oli kiva laittaa kassit neljännessängylle ja suunnata ravintolaan.
Siellä VR:n hallintojohtaja Roto osui vastaan ja ystävällisesti tarjosi lounaan.

Ravintolassa viihdemusikkia soitti seisova pöytä sillä sävelellä, jolla 75000 hv:n teholla toimineet kaasuturbiinit potkureita pyörittivät.
Potkurit olivat löytäneet oivan värähtelyreitin kymmenennen kerroksen ravintolan seisovan pöydän lattiaan (iso paikallinen kuormitus = alentunut taivutusvärähtelyn ominaistaajuus = resonanssi). Muita laivoja ohiteltiin 30 solmun nopeuden mukaisesti.

Se oli aikaa, jolloin nuoret vielä jaksoivat mennä vieraille maille opiskelemaan tai töitä tekemään, eivätkä vain kuluttelemaan papan ja rahoja hupireissuilla!
kuva 22.06. 08:27 Erkki Nuutio  
  Jospa miettisit asumistiheyseroja Hämeen-ja Sammonkadun ja Teiskontien varrella verrattuna esimerkiksi Nuolialantiehen ja Pirkkalaan.
Miksi Pirkkalan väki alinomaa ramppaisi Tampereen keskustaan, kun Pirkkalan liikkeet ovat suurempia ja edullisempia kuin ylihintaisessa Tampereen keskustassa (kiinteistökeinottelun vuoksi poskettomien vuokrakustannukseien vuoksi).

Työpaikatkin ovat valtaosin muualla kuin Tampereen keskustan suunnassa.
Pikemminkin Rantaperkiön-Härmälän väki menee polkupyörällä tai puolityhjällä ratikalla Pirkkalan Nuolialan kauppoihin
Jokunen Tampereelta Pirkkalaan pysyvästi muuttava on joka ratikan kyydissö.
Ero on vielä rajumpi, jos raitio pääsee joskus kulkemaan Ylöjärven suuntaan.
kuva 16.06. 21:56 Erkki Nuutio  
  Jos VR:n väen puutaloasumisia pohditaan, lienee todennäköisin vaihtoehto Puu-PasIla Työmatka varikolle on kohtuullinen.
Onko mitään osoitetietoja? Kustantaja Laaksosen Puu-Pasila -kirja voi antaa vihjeitä.
Puu-Pasila taisi olla melko kurinalaista työläisseutua. Viinamyynti iltaisin taisi tapahtua enemmämkin muilla suunnilla.

Onko ovenpielessä radioapparaatin antenni vai ufotunnistin?
kuva 16.06. 08:36 Erkki Nuutio  
  Vuorineuvos Berndt Grönblom (1885-1970) oli maamme teollisuuden suurmiehiä: Suomen Öljytehdas (Turku) 1912, Elektrometallurgiska Ab 1914 (Imatra, Nokia) / Oy Vuoksenniska Ab 1926- / Imatran rautatehdas 1935- / Imatran terästehdas 1937-. Turun rautatehdas 1943-, Oy Koverhar Ab 1960-. Itsenäisyysliikkeen ja valtion asiantuntija ja neuvottelija erityisesti puolustustaloudellisissa asioissa 1918-1944.
Mm. The Iron and Steel Instituten kunniapuheenjohtaja.
kuva 15.06. 06:22 Erkki Nuutio  
  Sama arvelu kuin Johnilla. Vuonna 1964 ja siitä ehkä pari vuotta eteenpäin oli Toralinnan edustalla rivi ruostuvia Hk-vetureita:
https://vaunut.org/kuva/103558?kv=1960&kv2=1966&paik=Pasila+alapiha
Näillä sivuilla olevat asiantuntijat varmaan voivat kertoa milloin mainitut Hk- ja muut veturit poistettiin liikenteestä ja jätettiin ruostumaan Pasilan alapihan romuriviin. Luulisin sen olleen noin 1961/62 .
kuva 14.06. 19:33 Erkki Nuutio  
  Kyllä ollaan Jenkkilässä. Trestleworks-kuvitelma on hutero etenkin pitkittäissuunnassa.Taiteilija on yrittänyt selvitä vähillä viivoilla ja niukalla siltaosaamisella. A4 oli paljon hoikempi kattilaltaan. Pyörästö on varhaisen tekoälyn tuotos. Mutta onhan liikevaikutelmaa silti.
kuva 14.06. 12:59 Erkki Nuutio  
  Eliel Saarisella oli jäsentymättömiä luonnoksia arkkitehtuurikilpailusta 1904 alkaen. Kilpailussa hän sai I palkinnon ja luvan kehitellä ehdotustaan paremmaksi ja pidemmälle.
Oheinen luonnos (ehkä Saarisen pohjalta) muistuttaa viitekirjassa näkyviltä osiltaan Saarisen luonnosta vuodelta 1908.
Viitekirja tässä asiassa on Sirkka Valannon toimittama näyttelykirja Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941 (1984) .
Vittaan kirjan piirrokseen 109 vuodelta 1908. Vuodeksi merkitsisin siis 1908.
Lopputulos oli erinomainen, mutta Eliel Saarisen kasvamista sen puitteissa huippuarkkitehdiksi rahoitettiin toistakymmentä vuotta.
kuva 14.06. 07:25 Erkki Nuutio  
  Konesuojien aukipito lämpimillä ilmoilla liittyi vaihtotyöhön. Linja-ajossa veturin nopeus on keskimäärin niin suuri, että ajoviima vie jäähdyttimen, itse moottorin ja vaihteiston (ennen kaikkea momentinmuuntimen) tuoman lämmön pois moottoritilasta ja ohjaamon alta.

Umpiperää jäähdytysilman poistumiselle ei tietenkään saa olla silloinkaan kun konesuojus on suljettu ja veturin nopeus hidas.
Vaihteiston momentinmuuntimessa (muuntimen jäähdytys on kytketty lämmönvaihtimen kautta moottorin jäähdyttimeen) lähes koko teho muuttuu alkukiihdytyksissä lämmöksi.
Lisäongelmaa voi tuoda sekin, että veturi usein kulkee pääajosuuntaa vastaan. Silloin ajosuunta on tuulettimen puhallussuunnalle vastakkainen.

Näitä ongelmia ei synny juurikaan linja-ajossa, jossa ajoviimaa on yleensä riittävästi ja momentinmuunnin vain harvoin toimii suuressa luistotilassa. Lisäksi veturi liikkuu normaalisti etupää (merkitty tikkunekkumerkilläI) edellä.

Samankaltaisia ongelmia oli aikanaan eräissä nokattomissa (bulldog) kuorma-automalleissa. Bulldogeissa moottori ja sen tuuletin meluaa (115...120 dB(A)) ja levittää lämpöään vain noin 50...100 mm ohjaamotilan alla. Itse moottoritilakin saattoi olla melko umpiperä jäähdytysilman poistua. Tunnetuin oli Scania (-Vabis) LB/LBS-mallisarja (-1968). Sen jäähdytys- ja lämmitysmitoitus oli harhateillä.
Mallisarja oli muutenkin kivikautinen, mutta kelpasi silti monelle suomalaisliikennöitsijälle.
kuva 13.06. 19:40 Erkki Nuutio  
  Olen saanut käsityksen, että konesuojuksen aukipito kesäisin liittyy ohjaamon liiallisen lämpenemisen välttämiseen.'
Kun lämmennyt jäähdytysilma jäähdyttimestä ja moottorin pinta- ja sätelylämpö pääsee suoraan ulos, ei se jatka matkaansa ohjaamon alle ja lämmitä ohjaamon lattiaa.
kuva 08.06. 19:59 Erkki Nuutio  
  Halkotäydennykset hytin oven kautta. Siisti kuva ja varsin siistitty veturikin.
Kuvauspäiväkin on varmaankin oikea
kuva 07.06. 01:44 Erkki Nuutio  
  Eihän se aito ole, mutta parempi on kuin ruosteiset romut. Vain sisäsäilytys on kelvollinen veturille.
kuva 07.06. 01:40 Erkki Nuutio  
  Insinööritoimistoni vaatehuoneessa oli minulla Siemens telexkone vuodesta 1985 lähinnä piirustusten ja muun teknisen aineiston tilaamiseksi. Toimi erinomaisesti. Aineisto lähetettiin silloin postitse, ja se tuli pikaisesti suuryrityksiltäkin, kuten esimerkiksi ZF:ltä Saksasta, Eatonilta USA:sta tai GKN:ltä Britanniasta. Suurissakin yrityksissä telexeillä sai pikayhteydet yritysten asiantuntijoihin ja moitteettoman palvelun.

Siemens -kone oli ammattikäyttöön tehty (painoa yli 30 kg) ja siinä oli jo sanomarivin laajuinen muisti. Siten kirjoitusvirheet pystyi sujuvasti korjaamaan ennen lähetystä. Tosin kirjoitusvirheitä tuli enintään sadasosa siitä mitä kauttaaltaan ala-arvoisilla W11 ja Lenovo paskoilla nykyään tulee. Nykynuorille ei ole kokemusta kunnollisista ohjelmista ja laitteista ja heille kai nämä pohjanoteeraukset kelpaavat.

Kun telefaxit tulivat ja levisivä laajemmalle 90-luvun loppupuolella, harveni telexien käyttö Suomessa. Joskus silloin Posti myi Telex-koneet helvalla niille asiakkaille, jotka niitä vielä käyttivät. Minäkin ostin ja käytin konetta vielä kenties vuoden. En muista miten ja minne koneen hävitin.
kuva 06.06. 17:42 Erkki Nuutio  
  Tuoreessa Panssari -lehden numerossa 2-2026 on luutnantti evp Olavi Waljakan mielenkiintoinen nelisivuinen (s.41-44) kuvaus Misin aseman ja kylän sekä Rovajärven, Länsi-Euroopan suurimman tykistö-harjoitusalueen vaiheista.
Panssarikilta ja Panssari-lehti täyttivät 75 vuotta - Iske ja murra !
kuva 03.06. 15:56 Erkki Nuutio  
  Otit persuilla pelottelun argumentiksi. Pelottelu / parjaus ei auta - kuka uskoo persujenkaan vastustaneen (jos asiaa on näiltä edes kysytty) kun Väylän allianssi syrjäytti mm. kyseenalaisilla silloilla veronmaksajia rasittaneen hyväveli-allianssin !

Selvyyden vuoksi vielä: Toivotan menestystä Väylän johtamalle hankkeelle. Mutta kaksi kommenttia asiaan:
1/ Allianssi on pilannut nimenä itsensä pysyvästi ainakin Tampereella mm. hyväveli-allianssin vuoksi. Lisäksi puoluepoliittiset allianssit rikkovat kunnallislain nimenomaista tarkoitusta.
Olisi syytä valita nimitykseksi joku muu kuin allianssi.
2/ Odotan huolellista harkintaa ja suunnittelua, jolla rajoitetaan kohtuutonta riesaa ylipaisutetuista rakennus-ja muutostöistä viime vuosina (esimerkiksi Hämeenkatu yli 5 vuotta kaaosta) ja jatkossa (esimerkiksi Hatanpään kaaos, asematunnelin sulku vuosiksi).
(Tiedän kyllä että useimmat näistä kaaoksista eivät ole liittyneet tai liity Väylään.)
kuva 03.06. 11:07 Erkki Nuutio  
  Jari: Arveletko etten tunne riittävän hyvin niitä asioita, joista kirjoitan? Tunnen ne tasan tarkkaan ja tuntemiselle antaa perspektiivin Tampereen erinomainen tuntemus ainakin yli 60 vuoden ajalta. Voit yrittää tavoitella vastaavaa tuntemusta jatkamalla 50 vuotta nykyisen päälle. Toivottavasti luoja suo nämä vuodet. Lisäksi kyllä tarvitset kriittisyyttä, koska varmaan haluat olla muutakin kuin puhetorvi.

Tämä toinen asematunnelin ja -alueen mylläys (edellisestä on vain vuosikymmen) on kaupungin lobbareiden saavutus ja talouskriisiin joutumassa olevan kaupungin toiveiden täyttymys (miljoonittain valtion rahaa, huhhei, hahaa !!).
Sillä saadaan kaivinkoneet kaivamaan pois kaupungin kehnosti suunnittelema ja siksi suteen mennyt alueen edellinen mylläys (valtava maanalainen hulevesisäiliö jää - ovatko sen alligaattorit jo täysikokoisia ja kurkkivatko jo ohikulkijoita?).

Toivotan onnea ja kaupunkilaisille sitkeyttä vuosikausiksi kiertoreiteillään ja aikanaan viuluja maksaessaan !
kuva 02.06. 14:15 Erkki Nuutio  
  Tampereen allianssin sosialismi-, keinottelu- ja utopiajaokset ovat hyvin omaksuneet Ceaucescun johtamiskulttuurin ja tarpeen nöyryyttää kaduntallaajia. Ylimääräiset kävelykilometrit vain parantavat kaduntallaajien kuntoa.

Allianssin ylemmyydentuntoa ei nakerra sen kaupunkikonsernille kasvattama 5.9 miljardin euron (5.900.000.000) lainakuorma.
Sitä ei enää suunnitelluin keinoin voi hoitaa (mm. tontinvuokrat ehdittiin jo kahdeksankertaistaa).
Investointitaso on jatkuvasti ollut kolminkertainen kantokykyyn nähden. (Tampere on vielä toistaiseksi Elrorado koneurakoitsijoille).
Epätasaspaino leviää mm. muuttokadon myötä yhä useammalle asukastalouden alueelle.

Kaupunkikonsernista: Se on linnunrataa muistuttava himmeli, jossa tytär- ym- yhtiöitä on kuin linnunradassa tähtiä.
On musta aukkokin, joka vähitellen nielee vallinneen reaalitalouden aikana syntyneen varallisuuden.
<<   >>