|
|
06.03. 09:08 | Erkki Nuutio | ||
| Ohjaamon sermi on ollut äskettäin käytössä. Pohjoisessa (toki Oulu on pikemmin Keski-Suomea ja meri ja usein Föhn-tuulikin sitä lämmittää) sermi lieneekin useammin hyödyllinen. Etelämmässä sermiä ehkä käytettiin viimeksi sodan ja ilmavaaran vuoksi. Kiva kuva arjen aherruksesta. |
||||
|
|
28.02. 22:23 | Erkki Nuutio | ||
| Mry:n tuolloinen arvostettu ja tuloksekas puheenjohtaja oli myös innokas yksityislentäjä. Ei eksynyt matkalla Härmälän kentällekään (navigaattorit eivät silloin olleet apuna). Forssan silloinen kaupunginjohtaja oli syypää siihen, että saviseudun tuollekin maatilkulle (entinen asemapuisto) piti kiinteistökeinotella kerrostaloja. Ikäänkuin savipeltoja ei olisi riittänyt kilometreittäin joka suuntaan. |
||||
|
|
28.02. 22:00 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä Knut Nylanderin kuolinvuonnaan 1885 piirtämä uljas asemarakennus tuhoutui palamalla 19.1.2013 ( https://www.esaimaa.fi/paikalliset/5616005 ), Edeltävien muutaman vuoden aikana asema entisöitiin huolella, mutta mahtavaa kuistia ei ymmärtääkseni aiottukaan palauttaa. | ||||
|
|
24.02. 21:06 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä on siis alkuperäinen Vuoksenniska vuodelta 1895. Uudellennimettiin 9.1949 Vuoksen satamaksi, jolloin entinen Rönkkö uudelleennimettiin Vuoksenniskaksi. Nätti kuva, nätti asemarakennus ja nätti kioski. Kioski on ennen Rautatiekirjakauppaa (1910-) syntynyt, hieman jugendtyylinen. Sirkka Valannon mukaan (Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941) Imatran asemarakennusten piirustukset olisi muokattu Knut Nylanderin (kuoli jo 1885) Oulun rataa varten laatimien vakiopiirustusten pohjalta. Kunnon sade on edeltänyt auringonpaistetta. |
||||
|
|
22.02. 12:58 | Erkki Nuutio | ||
| Arvokas todellisen maanrakennustyön kuvaus. Veturia koskien on käytetty taiteilijan vapautta. Kyseessä lienee ollut Ankka D1/Vr2. Ne valmistuivat 1930-1931. 30-luvun alkupuolen tapahtumaa kuvataan. |
||||
|
|
22.02. 12:45 | Erkki Nuutio | ||
| Tampereella ollaan. PMK:n talo näkyy kaukana oikealla: https://tampereelta.blogspot.com/2008/04/pmkn-talo-sai-kylttins-takaisin.html |
||||
|
|
21.02. 09:26 | Erkki Nuutio | ||
| Vuodeksi tulee siten 1922, koska seuraavana vuonna torilla jo oli lähtöpysäkkejä ja pysyvämminkin linja-autoja. Ilmavalokuvaus-tiedustelua Suomessa harjoitti laajasti von der Goltzin Itämeren divisioona. Suomalaisten alkuaikojen toimia kuvaa Janarmon Varhaisilmailumme 1753-1919 (1963). Kiinnostavin kuva kirjassa on terävä ilmavalokuva Pietarin Suomen asema-alueesta (mukaanlukien SVR:n Kolikovan kentälle rakentama tavararatapiha) . Aikaansaannos oli tulos Mikkolan ja Leijerin nelituntisesta Sortavalasta alkaneesta rautatie- ja lentoasematiedustelusta 28.2.1919. |
||||
|
|
20.02. 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Loppusyksyn tai alkukevään lumikuuro on osunut vastaanottajien hattuihin. Ei senkään puolesta kesäolympia-aikaa. Mikä on ollut vaununumerointi vuoden 1932 vaiheilla? Vaunuja runsaslukuisesti. Lienee tullut Turun suunnalta. |
||||
|
|
20.02. 09:50 | Erkki Nuutio | ||
| Voi tämä olla vuodelta 1920 (Kaisaniemen/Murtokatua varten tehty aukko on ehkä vielä keskeneräinen), mutta ehkä todennäköisemmn vuodelta 1921. Vuonna 1923 oli torilla jo linja-autoja. Vuonna 1920 ei autoliikennettä käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan. |
||||
|
|
19.02. 18:51 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva. Ennen vuotta 1910 (ehkä noin 1905). Raidejärjestelyä muutettiin noin 1908-1911, jolloin kuvan etunurkan kohdelle rakennettiin myös aseman laajennus. | ||||
|
|
19.02. 18:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kaisaniemenkatu avattiin vuonna 1921. Sen suuaukon oikeaan kulmaan ei ole vielä rakennettu kulmataloa kuvan pienempien rakennusten tilalle. Rakennusvuosi kulmatalolle varmaan löytyy. Joka tapauksessa 20-lukua, ehkä puoliväliä siitä. Rautatientorilla on tyhjiä torimyyjien myyntipöytiä. |
||||
|
|
15.02. 14:14 | Erkki Nuutio | ||
| EN osti sen Lenovon vastaavalla kokemuksella kuin joku muukin, jonka edellisestä mikro-ostosta on vuosikymmen ja on edellä käyttänyt asiallisesti toimivaa W7:aa asiallisesti toimivan mikron (Acer) kanssa. Sinänsä ihmettelen ammattiotyökseen mikroalalla toimivia, jotka silti eivät nosta haloota näistä ala-arvoisista tuotteista ja niiden markkinoimisesta pahaa aavistamattomille kuluttajille. Olen valmis ja pätevä osoittamaan näiden tuotteiden vakavat virheellisyydet, jos niitä tulisi tarkastelemaan sellainen asiantuntija, jolla on kanttia toimia asioiden korjaamiseksi. |
||||
|
|
15.02. 12:06 | Erkki Nuutio | ||
| Petroskoi vallattiin Karjalan armeijan VII ja VI AK:n saarrostuksen tuloksena 1.10.41. Valtauspäivänä kaupunki uudelleennimettiin Äänislinnaksi. Nimen ehdotti ilmeisesti HY:n professori Paavo Ravila. Kaupungille oli haettu uutta nimeä jo bolsuaikana Punainen Karjala -lehden kilpailussa. Ehdotuksina tuli mm. Puna-Sampo, Onega ja Gyllingrad. Kilpailu oli siis ennen erityisesti suomensukuisiin kohdistuneita Stalinin vainoja. Niissä myös Neuvosto-Karjalan puoluejohtaja tri Edward Gylling syrjäytyi ja kuoletettiin vankileirien saaristossa (Gulag). Suomalaiset pitivät hallussaan kesään 1944 asti Muurmannin radasta välin Syväri - Karhumäki/Poventsa (noin 200 km). Se suojasi hyökkäyskeskityksiltä, koska neukut eivät voineet tehdä siellä nopeita joukkojen siirtoja ilman rautatiekuljetuksia. Vaikka Saksa ja suomalaiset itse tiedustelivat laajasti välirauhan aikana, osasivat bolsut salata täysin tällöin rakentamansa yhdysradan Sorokasta Arkangelin radalle ( https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/muurmannin-radan-kautta-venaja-sai-valtavan-maaran-materiaalista-apua-rata-olisi-ehdottomasti-pitanyt-katkaista-pysyvasti-sorokasta/ ). Suomaisilla ei myöskään ollut mitään tietoa esimerkiksi Syvärin voimalaitoksesta. Siellä Syvärillä joukkomme turhaan odottelivat aseveljemme joukkojen kädenpuristusta. Syyskuussa 1941 päätettiin muuttaa hyökkäysvaiheen divisioonaorganisaatio prikaatiorganisaatioksi välttämättömän työvoiman vapauttamiseksi siviilitehtäviä varten. Tämän muutoksen yhteydessä siis muodostettiin Kolmas prikaati. Tämän kirjoitettuani kiroan jälleen W11:n ja Lenovo-mikroni alimpaan helvettiin - surkeista surkeimpia tuotteita jotka pilaavat fyysisen ja henkisen terveyden. |
||||
|
|
14.02. 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Lähtökohtia: 1 /Vahvialan suojeluskunnan jäsenet ovat alueelta, jossa rata nykyrajalta Viipurin suuntaan käsittää suurinpiirtein Loukon ja Hovinmaan välin. En tiedä löytyykö tuolta väliltä kuvaan sopivaa siltaa. 2/ Silta on lankutettu, mutta tuntuu siltä, että lankutus on vain erityiskäyttöä varten. Jos lähistöllä on kevyemmille ajoneuvoille sopiva silta, tarvittaisiin kuvan siltaa vain raskaille ajoneuvoille (sellaisia olivat linja-autot jo 30-luvun loppupuolella. Viipuriin vievän rautatien ohella Vahvialan lähialueella on muitakin ratoja. Hiitola - Rautu ei ole lähin näistä, mutta sen varrella on Kiviniemessä pari kertaa vuonna 1918 räjäytetty ja sitten uudelleen tehty Kiviniemenkosken silta. Kuva sillasta: VR 1912/37 II s.266. Kuvan yleishahmo tuntuu sopivan valokuvaan. Oheisen valokuvan suojakaiteet toki puuttuvat, mutta ne lienevät myöhempi lisäys. Jo vuoden 1920 Suomen kartastossa on rautatiesillan vierellä Kiviniemessä autotie. Sen kantavuus on tuskin ollut 30-luvun loppupuolella enää riittävä raskaimmille autoille, joten näille on voitu tarvita rautatiesillan apua. Ehdotus on siten Kiviniemenkosken silta ja 1930-luvun loppupuoli. Odotan avoimin mielin toisia ehdotuksia! |
||||
|
|
14.02. 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Silta ei näytä rajajokiselta, mutta varmaan siltä suunnalta. Etsintäpartiot lienevät jo liikkeellä. | ||||
|
|
10.02. 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Kummer -vaunu. Kyseinen linja avattu 4.10.1900. Kuva ehkä vuodelta 1901 kun näyttävät ns. uuden veroisilta. Raitioväki ehkä varmentaa. Nätti kuva. |
||||
|
|
10.02. 21:01 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos Jarille ja Intolle. Johdattelitte tosi mielenkiintoiseen paikkaan. Esimerkiksi tälle sivulle alasivuineen: https://pegasus-leaders.com/zlatoust-the-home-of-russian-steel/?srsltid=AfmBOorrMJlvXU14TwgL7lwbkA4ZOYy8CumN6Z9HCHlHnaPdXLh-jHeb Voisi vaikka ostaa 10000 eurolla miekan tai sapelin, jonka (sijoitus)arvo säilyy. |
||||
|
|
09.02. 15:17 | Erkki Nuutio | ||
| Sitten tuli tilatankkijärjestelmä vuodesta 1968 lähtien. Hankkijan MKT-tehtaat Malmilla aloitti kuorma-auton alustalle laitettavien jäähdytettyjen imutankkikorien sarjavalmistuksen. Alusta oli valtaosin Kontio-Sisu, perävaunullisena joskus R- tai M-Sisu. Asia on selostettu Sisu-Viestissä 1/1976 s.4-7. Sattui jarrutustuntoa koskenut kirjoitukseni Hallittua jarrutusta samaan lehteen s.12-13. |
||||
|
|
09.02. 10:30 | Erkki Nuutio | ||
| Jyrkät kaiteelliset kulkuportaat ovat oikealla ojan ylityspuiden jatkeella. Näkymä ei luultavasti ole Siperian rautatieltä ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982280?page=4 ), koska siellä päin asut ovat värikkäämpiä. Kaukasuksen miehet kulkevat mustissa ja papakha-turkislakitettuina. |
||||
|
|
08.02. 22:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vihjeitä ei ole juurikaan. Kaksi miestä, sotilas (?) ja rautatieläinen. Edellisellä lienee tämänkaltainen perinteinen hattu: https://en.wikipedia.org/wiki/Papakha#/media/File:Azerbaijani_old_man_in_Papakh.jpg . Olisiko rautatielinjaa Bakun suunnalla? Ennen bolsuvaltaa, eli ehkä 1900-luvun alun tienoillta. Myös osseettien perinteinen hattumuoti sopii kuvaan: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Ossetian_traditional_clothing#/media/File:Mukagov_kin_from_Dargavs.jpg Harva azeri tai osseetti on on perinteisissä Kaukasuksen alueen ammateissa. Hyllyssäni on pohjoisosseetti Tokaevin kiinnostava kirja: Stalin means war (1951) . Tämä oli everstinä Neukkulan lentokonetutkimuksessa 1938-1945 ja sodan päätyttyä Stalinin käskystä kaappaamassa saksalaisia tiedemiehiä Neukkulaan. Loikkasi länteen ja jatkoi professorina Briteissä ja USA:ssa, kirjoitteli rakettitekniikan kirjoja ja osallistui Apollo -kuuohjelmaan |
||||
|
|
03.02. 10:11 | Erkki Nuutio | ||
| Sinänsä kiinteät tykkimme, kuten rannikkotykit olivat keisarilta perittyjä, osin lähinnä 30-luvulla paranneltuja. 180 mm ei riitä kuvan tykille. Luutnantin kauluslaatan pituus oli/on noin 80 mm : ( https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf/449efb5b-7f0e-4919-bf9c-cdbd6b06293f/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf.pdf , sivu 56) . Kuvan kaliiberi on noin 3 luutnantin laattaa, eli noin 240mm. Vain Russarö tulee kyseeseen. Myös kuvassa hieman näkyvä suojakilpikin viittaa Russaröhön. Bolsujoukon lynkkaaman entisen valtionpäämiehemme, Keisari-Suuriruhtinas Nikolai II:n perintöluovutus, jonka naapurimaaksemme muuttuneen bolsu-Venäjän valtionpäämies Lenin vahvisti vuonna 1920 on esitelty kirjassa: Viacheslav Nikitin Suomen armeijan venäläinen perintö - Tsaarin upseerit ja itänaapurin kalusto Suomen puolustusvoimissa 1918-1948 (Minerva, 2017, 449 s.) |
||||
|
|
02.02. 21:15 | Erkki Nuutio | ||
| Russarön 9.2 tuuman (234/50) tykit kävivät 1.12.1939 klo 9.57 tykistötaistelun 8800 tonnin risteilijä Kirovia ja sen suojana olleita kahta hävittäjää vastaan. Kirov avasi tulen ja Russarö vastasi. Hävittäjä Sremiteljy sai vakavan osuman, pakeni savuverhossa ja pääsi vaivoin palaaman tukikohtaansa ja telakalle. Myös Kirov sai osumia, lopetti tulituksen klo 10.08 ja pakeni nopeasti etelään (Tallinnaan). Kirov oli saanut Russarön osumista huomattavia vaurioita. Neuvostotapaan telakkakorjauksen pituutta ja laajuutta ei ole mainostettu. Neuvostovakoilu ei ollut selvittänyt Russarön tykkiulottumiin tehtyjä parannuksia ja tuli pahoin yllätetyksi. Kirov: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirov_(1936) . Mikon kommentin viitteen jatkoviite kertoo asiasta laajemmin (kappale 234/50) ja vieläpä asian liittyneen kapearaideoperaationkin. |
||||
|
|
02.02. 20:30 | Erkki Nuutio | ||
| Ristikkosiltojen laskenta on periaatteessa yksinkertaista, jos yksinkertaistaen oletetaan palkkien liittymiin kitkattomat nivelet. Tällöin jokaiseen liittymään pätee pystyvoimien ja vaakavoimien tasapainoehto (= voimien summa = 0). Kun liittymään tulevien palkkien (yleensä 3 kpl) suunnat ovat tiedossa, voi näiden tasapainoehtojen avulla suoraan ratkaista palkkivoimien (vetoa tai puristusta) suuruudet. Tällainen silta on ns. staattisesti määrätty, pelkät statiikkalaskut riittävät. Lähdetään liikkeelle sillan päästä ja edetään vaiheittain toiseen päähän. Ennen laskettiin laskutikun avulla. Taskulaskin nopeuttaa vähintään kymmenkertaisesti. Todellisen ristikkosillan liittymissä ei ole kitkattomia niveliä. Siksi palkkeihin syntyy myös taivutusmomentteja ja muitakin monimutkaistavia asioita. Siksi noin aikavälillä 1880-1920 kehitettiin laskentanormeja (DIN ja muut), jotka ottivat nämä seikat huomioon eri tavoilla, kuten myös ilmoittivat siltaan kohdistuvien ulkoisten kuormitusten määritystavat. Työmäärä oli suurehko. Mutta mikä oli laskiessa, kun hyvä palkka juoksi koko ajan ja kynänterottajia ja muuta apuväkeä oli käytettävissä. |
||||
|
|
02.02. 17:01 | Erkki Nuutio | ||
| Otsaprojektion rinnalle sivuprojektio: https://vaunut.org/kuva/158802?paik=Syv%C3%A4ri | ||||
|
|
02.02. 16:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kaliiberi näyttäisi olevan kolme luutnantin natsaa a' 80 mm (eli luokkaa 240 mm.). Ei osu rautatietykkeihin. Kenties rannikkolinnakkeelta. |
||||
|
|
31.01. 21:47 | Erkki Nuutio | ||
| Kommenttini 2. Rautatiepatterin 152 mm:n rautatietykeistä pitää paikkansa Täktomiin varastointiin ja miehistön kotiuttamiseen asti. Nämä tykit eivät kiinnostaneet Neuvostoliittoa ja ne jäivät Suomeen. Kiinnostus ja myynti kohdistui 3. Rautatiepatterin 180 mm:n ja 305 mm:n rautatietykkeihin ja niiden erikoisvaunuihin. Nämä myytiin ja siirrettiin rautateitse Vainikkalan kautta Neuvostliittoon. 152 mm:n rautatietykkien putkia yritettiin korjata Tampellan toimesta vuodesta 1947 lähtien ja vuonna 1949 niistä tehtiin sisäputkellisina 152/46 tykkejä. Mutta tavoitteet elivät ja tykit päätyivät Raippaluotoon. Yksi näistä tykeistä on Hangon rintamamuseossa Lappohjassa. Ove Enqvist kertoo asiat kirjassaan täsmällisesti (ja ilman virheitä). Pahoittelen 152 mm:n ja 180 mm:n sekoittamista samaan soppaan. Pätevyyteni ulottuu vain 100 mm:n taisteluvaunun kanuunaan asti. Ei ole syytä epäillä tietoa kahdesta 40 mm:n ilmatorjuntavaunuista. |
||||
|
|
31.01. 14:57 | Erkki Nuutio | ||
| Ove Enqvist : Rautatietykistö Suomessa -kirjan tykkivaunujen muodon perusteella kuvassa lienee 2. Rautatiepatteri (4/152/45 "Iivari"). Perustettaessa 16.6.1941 se oli vasta kaksitykkinen, mutta täydentyi 7.1941 kuluessa kolmannella ja neljännellä 152/45 -rautatietykillä . Rautatietykkiensä lisäksi patterilla oli kaksi ilmatorjuntavaunua, joissa 40 mm:n ilmatorjuntatykit. Patteri toimi hyökkäysvaiheessa Karjalan armeijan tukena ja asemasodan aikana Itä-Karjalan rintamilla ja Laatokan rannikkopuolustuksessa. Loppuunkuluneilla neljällä tykillään patteri ampui Impilahdessa 28.7.1944 samasta tuliasemasta viimeiset laukauksensa kohti vihollista. Kenties kuvan yhteislaukaus ammuttiin tuolloin Impilahdessa. Patteri siirtyi varastoitavaksi Täktomiin Hangon alueelle 24.10.1944 ja miehistö kotiutettiin 1.1944. Tarkastettuina ja osin kunnostettuina tykit ja erikoisvaunut myytiin Neuvostoliittoon vuoden 1944 lopulla. Siellä ne olivat kunnostuksen jälkeen palvelukäytössä 1960-luvun alkuvuosiin asti. Yksi näistä 180 mm:n tykeistä on muistomerkkinä Sevastopolissa, toinen Krasnaja Gorkan (Yhinmäki) linnoituksessa ja kolmas Moskovassa. |
||||
|
|
30.01. 11:58 | Erkki Nuutio | ||
| Toivotan menestystä Greennorthille ja muille vetyä sivuaville hankkeille, joita pyritään toteuttamaan Suomessa. Mutta vielä ei ole lapioita isketty maahan peruskivien laskemiseksi. Vielä puuttuvat uutistiedotteet hankkeiden konkreettisista toteutusvaiheista. Rahoittajat polttavat yhä rahojaan kiinteistökeinottelussa. Usko muuhun, kuten ylivihreän siirtymän nopeuteen horjuu aiheellisesti. Osasyyllisiä tilanteeseen ovat etenkin ylivihreät utopistit. Vielä pari vuotta sitten nämä kiisivät kaiken aikaa ylimielisinä pari metriä maan pinnan yläpuolella - meitä suhteellisuudentajuisia ja edes jonkin verran tietäviä tallaillen. Utopistit näkivät kaikessa päästöttömän vetytalouden tulevan jo muutaman vuoden kuluessa. Esimerkiksi EU:ssa nämä sotkivat ja sotkevat yhä ajoneuvoteollisuuden mm. ohjaamalla satojen miljardien tuotekehitysrahat utopioihin, kuten polttokenno-vallankumouksen toteutumiseen liikenteessä kymmenen vuoden sisällä. Kotimaassa nämä ja muutkin parjasivat/parjaavat ainoata puolueistamme, joka näki asioita realistisemmin eikä edistänyt keinottelua. Olisi siis monien syytä toimia viisaammin - palauttaa kunniaan suhteellisuudentaju sekä tietämiseen tukeutuva rohkeus ja sinnikkyys. |
||||
|
|
28.01. 13:41 | Erkki Nuutio | ||
| TK-miehen ottama kuva tulikin ymmärrettäväksi kun se esittää dynamiittitehtaalle vievän tien tasoristeystä, ja sekin että tie on hyvin talviaurattu (luultavasti tehtaan toimesta). Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy (Forcit) joutui evakkoon Talvisodan rauhan seurauksena kevättalvella 1940. Tehdas siirrettiin Mustasaareen ja Kokkolaan. Kokkolan osastot palautettiin Hankoon vuonna 1942 ja Mustasaaren osastot vuonna 1946. |
||||
|
|
28.01. 11:53 | Erkki Nuutio | ||
| Esimerkiksi vuoden 1946 karttaversiossa näkyvä Dynamiittitehtaalle vievä pitkähkö raidehaara kääntyy tehtaan suuntaan kohta tasoristeyksen jälkeen. Raidehaara ei käänny linjaraiteelta, vaan linjaraiteen suuntaiselta toiselta raiteelta. Vaihde linjaraiteen suuntaiselle toiselle raiteelle on jo ennen tasoristeystä. Tasoristeyksen kohdalla on siten kaksi raidetta. Näyttää siltä että tämä tasoristeys siten osuu valokuvan maisemaan. |
||||
|
|
27.01. 11:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kaiken varalta pyydän varmistamaan ettei alkuperäinen negatiivi kuvasta olisi ollut kääntyneenä, eli ettei oheinen kuva olisi peilikuva. Kuvassa itsessään ei ole mitään, josta mahdollisen (epätodennäköisen) kääntymisden voisi havaita. |
||||
|
|
26.01. 15:38 | Erkki Nuutio | ||
| Minulla on vain kartta vuodelta 2012. Appelgrenintien tasoristeys on siinä kuitenkin peilikuva valokuvan tiesuuntaan verrattuna ja suurehko mäkikin taitaa puuttua. Kartan alueelta en löydä sopivaa kohtaa. Nykyinen Hangontie kulkee alkuun tavallaan Appelgrenintien jatketta, mutta ainakin Tietosanakirja III:n (1911) kartassa Tammisaareen viittaava tie kääntyy kohta länteen rautatietä kohti nykyisen teollisuusalueen läpi. Vuoden 1920 Suomen kartassa silloinen päätie kääntyy vastaavasti ja ylittää sitten tasoristeyksellä rautatien. Tämän kohdan oletan siis olevan valokuvassa. |
||||
|
|
25.01. 22:04 | Erkki Nuutio | ||
| Huomionarvoista on, että : 1/ Tie on moitteettomasti talviaurattu, siis ajankohdan päätie Hanko-Karjaa. 2/ Lähestytään kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeystä. 3/ Varoitusmerkkipylväässä lienee valovaroitus ja rakennelma edessä taitaa liittyä siihen. Suomen kartta 1920, lehti 3B : Tien lähestymissuunnan kannalta osuva tasoristeys olisi Lappvikistä noin 6 km Karjaan suuntaan. Rata tuskin on ollut tällä kohdalla kaksiraiteinen. Parempi mahdollisuus on tasoristeys heti Hangon kaupunkialueen pohjoisreunalla. Siellä rata on hyvinkin voinut kaksiraiteinen. Hyvä talviauraus viittaisi myös tänne. Se olkoon siten ehdotukseni. |
||||
|
|
25.01. 18:56 | Erkki Nuutio | ||
| Karsittua metristä rankaa pitkät pinot. Epäilemättä Mäkilän sahan oheistoimintaa Metristä rankaa kerätään rillivaunuun . Seuraava vaihe on katkominen ja halkaisu sopivassa laitteessa pilkkeeksi häkäpönttöautoja varten tai polttohakkeeksi. En ole kylläkään aiheen tuntija, joten oikaiskaa ja täydentäkää. Kuva voisi olla jatkosodan vuosilta 1941-44. Silloin kotirintama ahkeroi kaiken puutteen torjumiseksi - koululaiset kesälomalla nuorimmista alkaen ja 15 vuotta täyttäneillä oli työvelvollisuuskin. Työtä haettiin aktiivisesti itse. Suosituinta oli maatilojen maatilojen kotieläin-, puutarha- ja metsätyöt. Alle kymmenesosa tarvitsi Nuorten Työkeskuksen apua työpaikan haussa. Vanhempi naisväki ohjasi useimmiten töitä. Kuva voisi olla vielä jälleenrakennuksenkin alkuvuosilta 1944/46. Silloin pilkkeitä ja haketta tarvittiin kuten sotavuosina. Valaiseva kuvakirja noilta ajoilta: Kotirintaman laposet ja nuoret 1939-1945 (2006, 335 s.). Löytrynee antikvaarin hyllystä. |
||||
|
|
23.01. 09:48 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä täydennys! Hieman pyöristäen samalla täsmentyy väliaikaisen säännöllsen yhdysliikenteen käynnistymisajankohta (17.12.1921). Sitä ennen, vuonna 1921 tehdyn rajasillan väliaikaisen korjauksen jälkeen oli joitain yksittäisiä, osapuolten edustajien ja vastaavien junia. Vakituinen matkustaja- ja tavarayhdysliikenne uudistetun sopimuksen puitteissa alkoi 1.12.1925 ja päättyi 29.11.1939 (ilman irtisanomista). Vuoden 1921 sopimuksesta : Karjala 28.12.21 s.3 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1408784?page=3 ) |
||||
|
|
22.01. 09:39 | Erkki Nuutio | ||
| Edustavia kuvia hienosti entisöidystä nätistä asemasta (ja rautatiemuseosta). Katettu laituri taidettiin tehdä Nikolai II:n kylpylävierailuja silmälläpitäen. Ei palautunut mieleeni missä lähteessä asiasta kerrotaan | ||||
|
|
21.01. 20:18 | Erkki Nuutio | ||
| Esan kommenteista: Bolsuilla oli sisällissodan jälkeen kehno alkuasetelma, mutta sähläsivät itse perusteellisesti sen lisäksi. Tuli Kronstadtin kapina 1921. Tuhansia kapinamatruuseja pakeni jään yli Terijoelle - ne jotka olivat välttyneet hengenmenolta taisteluissa mm. punasuomalaisten joukko-osastoa vastaan. Lenin totesi että koko neuvostomaa kaatuu yleiseen kapinaan jos menoa ei kiireesti muuteta. Siitä johtui NEP, jonka myötä talous alkoikin nopeasti elpyä. Lenin sitten kurjistui ja kuoli kuppaan. Kun talous oli ehtinyt parantua, iskivät kiihkomieliset bolsujohtajat takaisin ja lopettivat NEPin. Aloiteltiin maatalouden bolsevisointia. Oletettujen toisinajattelijoiden terrorisoinnista tehtiin järjestelmällisempää. Kaganovitsh oli bolsujohtajista vihatuin, Staliniakin vihatumpi. Täysin häikäilemätön, karkea ja armoton stalinistiroisto. |
||||
|
|
21.01. 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennän tietoja Kansalliskirjaston nettilehtiin kuuluvan, viikottain ilmestyvän Vapaa Karjala sanomalehden uutisilla 9.-12.1925 ja tiedoilla: 1/ Ainakin suurin piirtein kuvan mukaisessa tilassa oli yksiraiteiseksi muuttunut silta kun yhdysliikenne alkoi vuonna 1921 tilapäisen sopimuksen mukaisesti. Henkilöliikennettä Moskovaan hoidettiin ehkä vuodesta 1921 lähtien yhdellä edestakaisella makuuvaunulla kolme kertaa viikossa. Matkustajia kumpaankin suuntaan oli vähän (3-25, ja näistäkin epäilemättä joku Tsekasta keskusteluja kuuntelemassa). Edestakainen postivaunu ja postinvaihto Rajajoella tapahtui sopimuksen pohjalta viimeistään vuonna 1924 (VK 28.10.25 s.2). 2/ Matkustaja- ja tavarayhdysliikennesopimus valtiollisesti tehtiin siten, että sen oli tarkoitus toteutua 12.10.25 (VK 11.9.25 s.3). 12.10.25 kuitenkin todettiin, että Venäjä ei ollut tehnyt tarvittavia toimia tavarayhdysliikenteen suhteen, eikä tavaravaunuja voitu siksi Venäjälle lähettää. Edestakainen matkustajaliikenne Moskovaan (kaksi VR:n makuuvaunua (VK 11.9.25) kolmasti viikossa saattoi jatkua vuoden 1921 sopimuksen puitteissa. 3/ Valtioiden lisäneuvotteluja käytiin edellä mainitun vuoden 1925 sopimuksen toteuttamiseksi myös tavaravaunujen osalta (VK 18.9., 25.9. ja 2.10.25) Niiden perusteella sopimuksenmukainen matkustaja- ja tavarayhdysliikenne päätettiin aloittaa 1.12.1925 (VK 23.10.25). Tavaraliikenne maiden vlillä oli vilkastunut, mutta matkustaliikenne ei (kts. esim. VK 23.10.25 ja 27.11.25). 4/ Lokakuun rautatielle ehdotettiin neuvottelukokouksen pitämistä 30.11.25 Rajajoen sillan kunnostamisesta (VK 20.11.1925). 5/ Rajalla käytyjä neuvotteluja sillan kunnostuksen toteuttamisesta 12.1925 VR:n toimesta käytiin ensin viikolla 30 ja sitten raja-asiamiesten läsnä ollessa 3.12.25 (VK 4.12.25). Vielä tässäkin neuvottelussa ei voitu Venäjän estäessä sopia Valkeasaaren puolella olevan, VR:n käytössä kunnostuksen aikana käytettävän maa-alueen vartioinnista, mutta asia tuli kohta sovituksi ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1337951?page=1 ). Kunnostustyön aikana 12.1925 oli VR:n käytössä siten aluetta pituussuuntaan 50 m. sillasta Valkeasaareen päin, pohjoiseen päin 15 m ja etelään päin 40 m. Kun ajankohta on nyt haarukassa, mahtaisiko löytyä valokuvia ja muutakin? |
||||
|
|
19.01. 20:54 | Erkki Nuutio | ||
| Näinhän osittain on, mutta osittain ei ole. Nimittäin Tampereen raitioverkon haltijan perustavoite ei ole ollut haluttavuuden ja käyttäjämäärien kasvu. Hallitsevaa on ollut paljolti kiinteistökeinottelu mainitsemiesi kannatettavien tavoitteiden kustannuksella. Räikeästi tämä tapahtui, vieläpä kymmenien miljoonien vero- ja tukieurot haaskaten Lielahden rautatieaseman tapauksessa. Lielahti oli ainoa mahdollisuus keskustan ohella vaihtoihin raide- ja raitioverkon välillä. Esimerkiksi junalla Nokialta tullut ja esimerkiksi Lentävänniemeen jatkava olisi voinut siirtyä Lielahdessa tälle verkolle. Keinotteluallianssi on ikuisesti estänyt tämän! Se on tuominnut tämän kulkemaan ensin junalla kaupungin keskikohtaan ja palaamaan raitiolla Lentävänniemeen. Asia tulee vielä hölmömmäksi jos/kun raitioverkko pidentyy esimerkiksi Ylöjärvelle. On siis pelleilty estottomasti (valmis silta purettu ja uusi tehty noin 200 m idempää ja raitiota tekosyynä käyttäen täytetty Näsijärveä tekosaarta, eli keinottelua varten). Kerrostaloja "saareen" tulee aikaisintaan vuosikymmenten päästä - kalliiksi tuleville tonteille. Kun julkista liikennettä varten yhteiskunnalta saatuja miljoonatukia on tässäkin tapauksessa mennyt kiinteistökeinottelun hyväksi, ei pidä yllättyä kritiikistä - etenkin kun sitä tulee kunnallisverorahojansakin keinottelijoiden vuoksi näin menettäneiltä kuntalaisilta. Tuskin muuallakaan maassamme asuvat tykkäävät touhusta. |
||||
|
|
18.01. 17:05 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on viimeistään vuonna 1925 koska tänä vuonna VR rakensi paikalle uuden yksiraiteisen sillan (vrt. https://vaunut.org/kuva/178669 ). Sitä ennen kuvan esittämän vuonna 1919 räjäytetyn kaksiraiteisen sillan pohjoisraiteen vaurioitunut keskijänne oli poistettu. |
||||
|
|
18.01. 16:17 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkennus: Venäläiset räjäyttivät Rajajoen kolmiaukkoisen ja kaksiraiteisen levysillan 4.6.1919. Sillan itäpuolinen maatuki särkyi kokonaan. Sillä levänneet pohjois- ja eteläraiteen lyhyet jänteet putosivat rikkoutuneelta maatuelta jokeen. Itärannan siltapilarikin vaurioitui ja sillä levännyt pohjoisraiteen keskijänteen itäpää putosi tältä pilarilta, mutta jäi länsipäästään länsirannan siltapilarin varaan. Silta korjattiin tilapäisesti eteläraiteen osalta vuonna 1921 ja tämä raide avattiin rajoitetulle yhdysliikenteelle. VR rakensi sillan uudelleen yksiraiteisena vuonna 1925, mutta Venäjän Lokakuun rautatiet suoritti puolet kustannuksista (osittain VR 1912/37 II s.289, 292). Silta oli raidettaan leveämpi ja raiteen molemmin puolin oli laudoitettu kävelytie. Tässä vaiheessa silta oli yhä satunnaisille autoille ainoa mahdollinen kulkuväylä Rajajoen yli. Kuva on siten ajalta ennen vuotta 1925, luultavasti siis vuodelta 1924. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi palasi syksyllä 1939 kaksi Paasikiven seurueen neuvottelijaa (muistaakseni Nykopp ja Paasonen) Moskovasta autolla Suomeen Rajajoen rautatiesillan kautta, eli silloinkaan ei ollut muita siltoja käytettävissä Rajajoen ylitykseen. |
||||
|
|
18.01. 12:05 | Erkki Nuutio | ||
| Arvaukseni tätäkin koskien on 1924. | ||||
|
|
18.01. 12:03 | Erkki Nuutio | ||
| Pidän ilmeisenä vuosilukuna 1924. Vuoteen 1929 mennessä neuvostonäkymä on siistiytynyt merkittävästi. Raja-alueen inkeriläisasukkaat häädettiin muualle. Tarkempia vuosilukuja näille tapahtumille täytyy kaivaa lähteistä. Riemukaari tuli kai 1929 vaiheilla. Selvimmin 20-luvun alkupuoleen viittaa uusimaton silta (uusittiin ilmeisesti 1925/26 vaiheilla). Kuvassa näkyy laudoista tehty kävelypolku, jota pitkin neuvostomaasta poistumisluvan saaneet kävelivät Suomeen silloin kun neuvostojunalla ei vielä päässyt (-1921) tai sellaista ei kulkenut Rajajoen asemalle asti (-1925?). Kiskojen välissä olevilla irtolankuilla helpotettiin satunnaisten henkilöautojen kulkua sillan yli (muita autoille mahdollisia siltoja Rajajoen ylitse ei ollut). |
||||
|
|
14.01. 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Sektorimaalaukset on tehtii suoraan levypyöriin. Koristekaspseleita ei kuorma-autoissa käytetty. Kuvassa Kontio-Sisu LV-132 . V viittaa Vanaja-teliin. 2 viittaa nostotelisyyteen (6x2). Tällaisia tehtiin Karjaalla välillä 1970 - 1979. Merkintään kuuluu vielä SVT (Leyland 0.401, 165 hv -1971) tai CVT (Leyland 0.410, 170 hv, 1971 -). T viittaa ahtimeen. Kontioita seurasivat Karhut (EIT, Valmet 611 CSB, 197 hv) vuodesta 1977 noin vuoteen 1980. Ulospäin Karhuista erottuu mm. galvanoitu parannettu askelmisto ohjaamoon, vaikka ei Kontioidenkaan askelmistoa voinut moittia. Kontio-suunnitteluryhmän vetäjä noin vuodesta 1955 oli teknikko Toivo Kivistö (Topi, Sisulla 1946-1977). Kontio oli monessa suhteessa kilpailevia Volvon ja Scania-(Vabisin) keskiraskaita nokka-autoja parempi ja nykyaikaisempi, mutta sitä rasittivat osin pysyvästikin moottoriongelmat: nykyaikaisen ja taloudellisen Leyland 0.400-moottorin lapsentaudit (lähinnä 1962-64) ja varomattomasti käyttöön otettu lähes susimoottori Cummins V8 (1966-1968). Myös Karhun Valmet 611 -moottorien alkuvaiheessa oli jonkin verran ongelmia. |
||||
|
|
14.01. 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Berliner Omnibusse -kirjasen (alba, 1975, 96 s.) kuvan ja tekstin mukaan kyseessä on tyyppi SD73/74, jotka oli kahtena prototyyppinä IAA-näyttelyssä (silloin vielä Frankfurtissa) vuonna 1973. Se oli kaksikerroksinenä VöV-Standard-Eindeck-Omnibusista. mainitussa näyttelyssä, mutta pääkiinnostukseni oli alustakomponenteissa ja kuorma-autoissa. Valmistajaa ei manita, mutta kuvasta näkyy MAN. Kuvan haaleuden vuoksi mahdollinen Buessing MAN:n alapuolella ei erotu. |
||||
|
|
13.01. 16:47 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennystä tietopohjaan valtaradasta antaa Matti Haro myös Resiinassa (5/87 s. 34-36). Kirjoituksesta selviää suunittelun ajoitus ja johtohenkilöt. Suunnittelu jatkui vuodelle 1943, siitä varmaan kartan otsikon vuosiluku. Kartta tosiaan lienee vuodelta 1939. Asian selittänee se, että Valtaradan suunnittelupäälliköksi nimitettiin avuonna 1943 Dr.Ing. Guenther Wiens, joka sai suunnitteluun avukseen 76 kiskoliikenteen asiantuntijaa. Siemensin rahoittama Wiensin väitöstutkimus oli juuri vuodelta 1939. Karttapohjan karkeasti hahmottelemat ratalinjat lienevät peräisin Wiensin väitöskirjasta. Väitös on valmistunut sopivasti kun Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat Neuvostoliiton ja Saksan taloudellis-poliittisen liittosopimuksen ja näiden sosialistimaiden välinen ystävyys oli sydämellisin. Petrin viittaama tutkimus SA:n toimista on selkeä ja tasapainoinen. Tulee samalla muistaa, että Suomi osallistui Heinrichsin ja muutaman muun yliupseerin johdolla ennakkokaavailuihin saksalaisten kanssa muutamien kuukausien päästä MAHDOLLISESTI alkaviin sotatoimiin. Oletetuissa sotatoimissa mm. Suomi puolustautuu jos NL hyökkää sen kimppuun. Varman ilmoituksen Saksalta sen täysimittaisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella saimme kaksi viikkoa ennen toteutunutta hyökkäystä. Koko asia oli tietysti äärimmäisen salainen ja epävarmakin ennen tätä vahvistusta. On siten selvää, ettei Suomi (SA) ei voinut sisäpolittisistakaan syistä johtuen tehdä varsinaista sotatoimien suunnittelua ennen sodan alkamista NL:n hyökkäyksillä 25.6.1941. Se ja tottumattomuus hyökkääviin sotatoimiin selittää täysin hapuilun hyökkäysvaiheen lopulla. Myös Mannerheimin johtamistapa ja muut asiat, kuten se ettei Suomi ollut menossa tuhoamaan Neuvostoliittoa maan päältä selittävät. Saksan rautatiesotaa idässä kuvaa Resiina 1/2001 s.10-17. |
||||
|
|
13.01. 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Matti Haron Menolippu uuteen Eurooppaan - Päättäjiä ja päättömiä jatkosodan vuosina (2004, 190 s.) käsittelee otsikkonsa mukaisesti tätäkin asiaa. Ihan hyödyllistä olisi saareensa käpertyneiden nykysuomalaisten tutustua silloiseen Suomeen ja Eurooppaan, vieläpä harrastusalaamme painottaen. Huomionarvoista on, että kartassa ei Leningradia ole pistetty maan tasalle Fuehrerin määräyksen edellyttämällä tavalla. Jopa käytetään nimenä Leningradia Hitlerin käyttämän Petersburgin sijasta. Voisiko selityksenä olla erillisrauha-ajatus, jolla oli laajasti kannatusta natsien ylimmissä portaissa. Tunnetusti Hitler tyrmäsi aina erillisrauhan? |
||||
|
|
11.01. 15:50 | Erkki Nuutio | ||
| Transit oli tuolloin Kölnin Transit FK 1000-1250 (1954-1965) ja pelkästään pakettiauton kokoluokkaa. Volvon Snabbe (F82) oli kuorma-auto, ja kuvassa näkyvä ohjaamon takaosan muoto, liuku-ikkunat ja etupyörien paikka ja koko ovat tarkoin Snabbea vastaavia. | ||||
|
|
11.01. 14:02 | Erkki Nuutio | ||
| Hienoa! E1400 / A1 osuu. Kolmiakselinen tenderi jne. | ||||
|
|
11.01. 13:53 | Erkki Nuutio | ||
| Maaliskuussa 1962 kävin Töölön ratapihan näyttelyssä luokkatoverini (ei luokkataistelutermi), Tampereen Amurin seisakkeen rata-ja nostopuomivartijan pojan Mauri Mattsonin kanssa. Silloin oli runsaslumista. Kuva lienee huhtikuulta. Automaailmaa edustavat Glas Isar Kombi K600/700 noin vuodelta 1960 ja Volvon suorastaan alkeellinen jakelukuorma-auto Snabbe (F82). |
||||
|
|
11.01. 13:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan epäselvyys vaikeuttaa johtopäätösten tekoa. Juna edempänä lienee korjausjuna. Kyllä törmäysveturin takana etuviistossa voi olla se vastaan tullut veturi. Sen tenderin kylki taitaa loistaa näkyvillä. Maaskola : Epäilykseni Maaskolaa VASTAAN johtui korkeasta ratapenkereestä oikealla puolella. Toisaalta Maaskolan ratapiha tehtiin melko soiselle pohjalle lapiotyönä noin 40 vuotta ennen tämän kuvan ottamista. Jos raide olisi se jota arvelin, olisi sivusuuntainen etäisyys viereiseen raiteeseen nähden niin suuri, että kuvan mukainen rinne olisi kai mahdollinen. Mitä tulee tenderiin, se ON 3-akselinen (ei teli-neliakselinen). Jo tämä sulkee pois veturisarjat A, B4, C ja K6. Kovasti poikkeava ulkonäkö sulkee pois B1 , B2, E1 ja H10 -veturisarjat. Kattilan kuvut sulkevat pois B3, B4 ja F1 -veturisarjat. Mikään venäläisvetureista Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjasta ei siis kelpaa. Johtopäätös: VR:n oma veturi on kyseessä. Tenderi : Ero jonka tunnistan kuvan tenderissä on sen takaosan matalamman alueen "liika" pituus sopiakseen K3:n tenderiksi ( https://vaunut.org/kuva/159008?tag0=0%7CK3%7C . Jos tämä on määräävä tekijä, se sulkee samalla pois kaikki muutkin VR:n tenderit. Kattila : Kattila on kaatunut vasemmalle koneistoon nähden. Vertailu ehjän veturin koneiston ja kattilan keskinäisestä korkeussijainnista johtaa siksi harhaan. Kattilan järjestely (ensin piippu, sitten isompi sylinterimäinen kupu, sitten pienempi kupu) viittaa mittasuhteiltaan K3/Tv1 -veturiin. Odotan uteliaana perusteltuja parempia ehdotuksia ! Ratapölkkykasat : Ainoa mahdollisuus on, että pölkyt (käytössä olleita) on nostettu pois ratatyön yhteydessä ja lastattu onnettomuusjunan (avo)vaunuun, ja että ne ovat laonneet radan penkereelle törmäyksen vuoksi. Onnettomuusmaisema : Kuvan epäselvyys vaikeuttaa ratkaisuun päätymistä. Olisiko muuten haitallisesta AI:stä apua kuvan terävöittäjänä? |
||||