Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.09.2020 00:58 | Johannes Erra | ||
| Ensimmäisen vaunun littera lienee Eifet. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
12.08.2020 19:11 | Johannes Erra | ||
| No joo, kuvalaatu ei ehkä aina ole aivan sataprosenttisen täydellinen, mutta eivät nämä silti huonolaatuisiakaan ole. Dokumenttiarvo on huomattava, kuvavalikoima monipuolinen. | ||||
|
12.08.2020 19:09 | Johannes Erra | ||
| Tarkalleen ottaen Roslagenin radalla oli kuusi sähköveturia. Grisen-sarjaa oli neljä veturia, joista vuoden 1942 parivaljakko sai sarjamerkin Bbp ja vuoden 1946 parivaljakko sarjamerkin Bdp. Sarjojen ainoa ero tiettävästi oli siinä, että Bbp oli varustettu vielä Tukholman lähiympäristössä aikoinaan olleelle 750 V tasasähkölle(kin), kun Bdp pystyi operoimaan vain systeemin standardijärjestelmällä, 1500 V tasasähköä. Saksasta tuotu epäonninen puolisisar oli sarjaa Bcp. Kuvan veturi ei kuitenkaan ole yksikään näistä kuvatekstissäkin mainituista viidestä, vaan radan kuudes sähköveturi, alun perin dieselveturina hankittu SRJ 50, eli myöhempi Bap 3250, jonka tunnistaa ilman sekaannuksen vaaraa kaksilehtisestä sivuovestaan. Sarjamerkinnät Bap, Bbp, Bcp ja Bdp samoin kuin 3200-sarjassa olleet numerot otettiin käyttöön kun rata integroitiin SJ:n osaksi vuonna 1959, ja ne pysyivät käytössä radan 1970-luvulla siirtyessä SL:n tytäryhtiöille . Ainoa ero lienee ollut, että SJ-aikana litteroiden 891 mm raideleveyttä ilmaissut p-kirjain esiintyi toisinaan isona, varsinkin moottorivaunuissa (tyyliin X7P), kun taas SL:n tytäryhtiöt ja kilpailutetut operaattorit myöhemmin ovat aina käyttäneet pientä p:tä. | ||||
|
28.12.2019 22:40 | Johannes Erra | ||
| Resiina-lehti paljasti joitakin vuosia sitten, että Edelaraudtee on myynyt kaikki ČME3/ČME3T-veturinsa Ühinenud Depood -yhtiölle. Oletettavasti veturit ovat nyt Go Railillä sitä kautta, että Go Railin omistaja Go Group on jossakin vaiheessa hankkinut myös Ühinenud Depood -yhtiön omistukseensa. Miten uusi tai vanha juttu tämä yrityskauppa sitten on? Kenties jollakin täällä on asiasta tarkemmat tiedot. | ||||
|
10.12.2019 00:18 | Johannes Erra | ||
| Kiitos kiinnostavista tiedoista. Vuonna 1975 muistelen Moskovan junaa koskien jonkin asian muuttuneen, eli ehkäpä se silloin "itsenäistyi" omaksi junakseen. Jos kuva on kuitenkin vuodelta 1978, vääjäämättä sitten tulisi mieleen ajatus että tuo olisikin Joensuun suunnan yöjuna Leningradin vaunuilla täydennettynä. | ||||
|
|
08.12.2019 12:13 | Johannes Erra | ||
| Missä vaiheessa Tolstoi alettiin ajaa koko osuudella Helsinki-Vainikkala itsenäisenä junana? Vanhat turistit hyllyssäni paljastavat, että vielä 1970-luvulla juna kulki yhteenkytkettynä Kouvolan/Joensuun junan kanssa Hesingin ja Kouvolan välillä. Olin siinä käsityksessä, että tämä järjestely olisi päättynyt sähköistyksen valmistuessa Vainikkalaan toukokuun lopulla 1978, mutta en pikaisella etsimisellä löytänyt mitään lähdettä oletukselleni. Jos oletus olisi oikea, kuvan järjestelyllä olisi kuvanottohetkellä elinaikaa enää 5-6 viikkoa jäljellä. | ||||
|
11.11.2019 21:44 | Johannes Erra | ||
| Jukan näkemä kone oli 113 309. Molemmat veturit kuuluvat Train Rental GmbH:lle, ja ovat samassa TEE-värityksessä. DB poisti molemmat veturit rekisteristään v. 2014 ja ne varsin nopeasti siirtyivät TRI:lle. Kuvan veturin 113 268 (alk. E 10 1268) palautus ulkoisesti alkuperäisasuunsa valmistui kuitenkin vasta lokakuussa 2019, mikä poissulkee mahdollisuuden, että veturi olisi Jukan kuvassa. | ||||
|
08.11.2019 22:20 | Johannes Erra | ||
| Väli on toki Simpele - Elisenvaara. Syväoro oli rataosan Parikkala - Elisenvaara asema, ja vuosina 1944-1958 raja-asema Neuvostoliiton puolella rajaa. | ||||
|
19.10.2019 21:25 | Johannes Erra | ||
| Baijerissa noilla vetureilla sentään on vielä edes hiukan tulevaisuutta. Muualta Saksasta 111-sarja on jo kadonnut tai katoaa tämän ja ensi vuoden aikana. | ||||
|
16.09.2019 22:59 | Johannes Erra | ||
| Saltsjöbanan, ei Roslagsbanan. | ||||
|
16.09.2019 22:59 | Johannes Erra | ||
| Tässä ei tunnisteet ja otsikot ihan täsmää. Ollaan siis Saltsjöbananilla. Vasemmalla sarjan C10+C11 moottorijuna, oikealla museovaunu, molemmat normaaliraiteisia. | ||||
|
28.07.2019 14:33 | Johannes Erra | ||
| Uskomatonta. Voi olla että tämänkin kuvan ansiosta päässäni vähitellen kristallisoituu näkemys siitä, minne päin seuraavalla Sveitsi-reissulla. | ||||
|
28.07.2019 12:26 | Johannes Erra | ||
| Tuo on minusta Filisur - Reichenau-Tamins -rataosan hienoin kohta ilman pienintäkään epäilystä. Koska kuva on verrattain uusi ja veturissa ei ole kokomainosta, se lienee hyvin suurella todennäköisyydellä Ge 4/4 III 644 tai 647. | ||||
|
10.06.2019 12:15 | Johannes Erra | ||
| Kuten todettu, RZD:llä on edelleen yksi veturi käytössä. Sarjan suuri enemmistö kuitenkin poistui 1990-luvun puolivälin molemmin puolin. | ||||
|
|
09.06.2019 19:11 | Johannes Erra | ||
| Veturisarja on arkiliikenteestä lähes täysin poistunut. Jäljellä on jokunen teollisuuslaitoksen veturi, muutama museoveturi (kuten tämä) ja ainoana RZD:n veturina numero VL23 419 Orjolissa vaihtoveturina. | ||||
|
09.06.2019 19:09 | Johannes Erra | ||
| Ainakin nuo olivat ensimmäinen ulkomailta henkilöjuniin hankittu sarja, nuohan tulivat Tsekkoslovakiasta. Viimeiset veturit poistettiin kirjoilta v. 1983. | ||||
|
01.06.2019 14:20 | Johannes Erra | ||
| Juhan tieto on oikea. VR ei tilannut mitään, mutta Nohab oletti että tilaus olisi tulossa. Kaksi Di.3a-sarjaan muutettua alun perin VR:lle tarkoitettua veturia olivat myöhemmät NSB:n numerot 622 ja 623. | ||||
|
|
30.05.2019 18:43 | Johannes Erra | ||
| Kosovon Nohabit poistettiin ajosta vuonna 2017. Tanskasta tuotuja TMX/TMY-vetureita on tosiaan Ruotsissa vielä useammallakin yhtiöllä käytössä. | ||||
|
30.05.2019 18:41 | Johannes Erra | ||
| Kuvauspaikka lienee nimeltään Östersund. | ||||
|
29.05.2019 20:25 | Johannes Erra | ||
| ETCS-varustettuja Rd2-vetureita on ilmeisesti äskettäin alettu muuttamaan virallisesti Rde-sarjaan. Tämä kuva on ensimmäinen näkemäni kuvatodiste tästä muutoksesta. | ||||
|
20.04.2019 00:13 | Johannes Erra | ||
| Veturin omistaja lienee BLS Rail, ruotsalainen veturinvuokrausyhtiö jolla nimestä huolimatta ei ole sveitsiläisen BLS:n kanssa mitään tekemistä. | ||||
|
20.04.2019 00:09 | Johannes Erra | ||
| Pässi kuuluu toki Cargo Netille eli NSB:n tavaraliikenteestä vastuulliselle tytäryhtiölle. 226-sarjalaiset ovat toki kaikki aiempia SJ:n ja Green Cargon pienvetureita sarjasta Z66. TMZ:n molemmin puolin olevat avovaunut puolestaan ovat kytkinvaunuja. Malmivaunuissa on venäläiset SA3-automaattikytkimet, sivupuskimet puuttuvat. TMZ:ssa on ruuvikytkimet ja sivupuskimet. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan välivaunut samojen sääntöjen mukaan kuin Suomessakin venäläisiä ja suomalaisia tavaravaunuja samaan junaan laitettaessa. | ||||
|
09.04.2019 15:38 | Johannes Erra | ||
| Kuten Uwe jo totesi, arvioisin että kuvassa ajetaan Stuttgartista Ulmin kautta Friedrichshafeniin tai päinvastoin. RE-junissa on välillä veturinvaihto Ulmissa tuolla reitillä, välillä taas vaihdottomat vuorot ajetaan dieselillä koko matka. Mutta nykyisin Friedrichshafeniin ajetaan siis jo 245-sarjalla. | ||||
|
07.04.2019 23:30 | Johannes Erra | ||
| Rataosa München-Mühldorf-Simbach on edelleen 218-sarjalaisten reviiriä. Lisäksi 218-sarjalaisilla vedetään Münchenist jonkin verran Regio-junia Kempteniin sekä sähköistyksen valmistumiseen saakka tuplavedolla München-Zürich -välin EC-junat Itävallan rajalle Lindauhun. | ||||
|
|
07.04.2019 23:29 | Johannes Erra | ||
| Nykyisin Württembergin 218-sarjalaiset liikkuvat paikallisjunissa rataosilla Ulm-Aalen ja Ulm-Donaueschingen. | ||||
|
07.04.2019 23:28 | Johannes Erra | ||
| Yksi junapari päivässä ajetaan käsittääkseni edelleen 218-sarjalla ja kaksikerrosvaunuilla rataosalla Hampuri-Lyypekki-Kiel. | ||||
|
04.03.2019 23:09 | Johannes Erra | ||
| Kiitos kattavista tiedoista ja korjauksesta kytkinvaunuasiassa. Olin siinä käsityksessä, että kytkinvaunuja olisi käytetty enemmänkin, mutta nyt kun lähteitä pengon, huomaan että kaikki tällaiset kuvat ovat Hjortkvarnin radalta ja siis mitä ilmeisimminkin tuosta yhdestä ja ainoasta NNsp-tyypin vaunusta. On sinällään suuri harmi, että nämä ruotsalaisten toimet kapearaiteisen tavaraliikenteen rationalisoimiseksi osuivat SJ:n monopolin kenties jähmeimpään ja ongelmallisimpaan kauteen ja radat suljettiin ennen parempia aikoja. Toisissa oloissa liikenteellä olisi voinut olla tulevaisuutta. Ehkä. Lavettivaunujen ja lavettitelien kaupallinen liikennehän on maailmanlaajuisestikin päättynyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. | ||||
|
|
04.03.2019 02:44 | Johannes Erra | ||
| Tuo systeemi, että kapearaideveturi kytkettiin suoraan lavettivaunun päällä matkustaneeseen normaaliraiteiseen tavaravaunuun, siis ilman monilla radoilla tavanomaista kytkinvaunua, oli Ruotsissa ilmeisestikin käytössä vain rataosalla Växjö-Braås , ja sielläkin vain suunnilleen 3-4 vuotta ennen tavaraliikenteen lakkautusta keväällä 1986. | ||||
|
21.02.2019 09:32 | Johannes Erra | ||
| Olen tunnistavinani numeron 317. Eli kyseessä olisi Du2 317, joka oli sijoitettuna Sävenäsin varikolle 1970-luvun puolivälissä. | ||||
|
07.01.2019 21:55 | Johannes Erra | ||
| Tuo taitaa olla ainoa liikennepaikka Nynäshamnin radalla, jonne vielä on tavaraliikennettä? | ||||
|
05.01.2019 22:17 | Johannes Erra | ||
| Lähiliikenteen sähköistys on 1650 V tasavirtaa, oli aiemmin 1500 V eli sama kuin Alankomaiden rataverkolla. Tanskan päärataverkon sähköistys aloitettiin 1980-luvulla, ja siten se on tosiaan melko uusi systeemi. Mistään täysin poikkeuksellisesta ei silti ole kyse: Virossa, Irlannissa sekä toistaiseksi Latviassa vain pääkaupungin lähiliikenne on sähköistetty. Kreikan sähköistyssysteemi on kokonaisuudessaan 1990-luvulta tai uudempaa perua. Albaniassa, Kosovossa ja Moldovassa rautateitä ei ole sähköistetty lainkaan. | ||||
|
27.12.2018 16:41 | Johannes Erra | ||
| Tuo museo ratoineen on suosikkikohteeni Hampurissa. Ja radalla suosikkini ovat juuri nuo, sarjojen 151 ja 194 vetämät tavarajunat, jotka jo vuosien ajan ovat kuuluneet radan kalustoon. | ||||
|
24.12.2018 16:24 | Johannes Erra | ||
| Lyypekin suunnan IC-junat ovat tainneet enimmäkseen olla kyllä niitä, jotka ajoivat Kööpenhaminaan saakka junalautan kautta. Tämän yhteyden veturivetoiset junat ajettiin 218-sarjalla ja sen sisarsarjoilla pitkälle 1990-luvulle saakka Saksan puoleisella osuudellaan. Dieselveturivetoisia kaukojunia Hampurista pohjoiseen, sarjojen 218 ja 245 vetäminä, liikkuu edelleen Fehmarniin sekä toisaalta Westerlandiin, mutta ainakin jälkimmäisten veturinvaihto on äskettäin siirretty Hampurista Itzehoeen sähköistyksen pohjoiseen päätepisteeseen saakka. | ||||
|
21.12.2018 11:16 | Johannes Erra | ||
| Tuollaisia runkoja liikkuu Hampurissa vain linjalla RE1, eli juna on matkalla Rostockin suuntaan. | ||||
|
21.12.2018 01:30 | Johannes Erra | ||
| On tuo myös E 40 -sarjalaisen takia hyvä otos, niiden määrä yksityisissäkin käsissä lienee vähenemään päin. DB:n käytössähän 140-sarjalaisia on enää kaksi veturia, viimeisten tietojen mukaan Hannoverissa DB Fahrwegdienstellä, siis ratatyötehtävissä. | ||||
|
21.12.2018 01:29 | Johannes Erra | ||
| Aikataulunmukaisia ajoja ei enää ole, mutta normaalin veturikierron ulkopuolella muutama veturi on yhä aktiivinen. Tuossa ollaan vielä vakinaisen veturikierron mukaisissa tehtävissä, eli kuva on jo nyt historiaa. | ||||
|
19.12.2018 13:08 | Johannes Erra | ||
| AC Locomotive Group omistaa sen yhä, mutta se on pysyvästi vuokralla GBRf:lle ja makuujunavärityksessä. Onhan tuon veturin käyttö makuujunissa aika koomista, mutta näin se nyt on. | ||||
|
|
19.12.2018 09:16 | Johannes Erra | ||
| Britannia: juuri näin, ajokelpoinen 92-sarja kasvaa 12 veturin vahvuiseksi, mutta niillä ajetaan myös yksi harvakseltaan kulkeva tavarajunapari. Näistä 12 veturista viimeisetkin ovat nyt pajalla tai menossa pajalle varusteltaviksi, eli yöjuniin on käytettävissä jo varmuudella enemmän kuin kuusi veturia. 92-sarjan estyessä sijaisena käytetään ennen muuta veturia 87 002, ja senkin ollessa estynyt Freightlinerilta vuokrattavia vetureita sarjasta 90. Vasta jos Freightliner ei pysty vuokraamaan omiaan, on ajatuksena vuokrata DB Cargon 90-sarjalaisia. Eljaksen tieto kytkimistä Britannian makuujunissa on myös oikea. GBRf käsittääkseni haluaa kaikista 12 veturistaan sarjassa 92 makuujunakelpoisia, tarkoittaa myös kytkinmuutosta. Kytkintyyppi on sitten tosiaan Dellner T12, joka poikkeaa varsin huomattavasti Suomesta tutusta SA3-kytkimestä ja Saksassa käytetystä SA3-yhteensopivasta C-AKv-kytkimestä. T12 on toimintaperiaatteiltaan läheisempää sukua Scharfenbergille. Saksa ja 151: Kuten Eljas toteaa, 151-sarjaa on ollut myös vain toisesta päästä automaattikytkimin varustettuna. 16x-numeroisissa vetureissa muistaakseni oli myös yksilöitä, joissa AK oli molemmissa päissä. Kun Dillingenin junat siirrettiin 151-sarjalta pois, automaattikytkimet poistettiin ensimmäisenä vetureista, joissa ne olivat olleet vain toisessa päässä. | ||||
|
|
19.12.2018 09:03 | Johannes Erra | ||
| Nykyisin DB:llä ja ÖBB:llä on sopimus vetovastuun keskinäisestä jakamisesta, jonka perusteella ÖBB:n vetureilla (kenties myös ÖBB-miehityksellä) vedetään joitakin DB:n kaukojunia ja päinvastoin. Muistikuvani on, että ÖBB:n autojunat Hampuriin kuuluisivat tai olisivat välillä kuuluneet niihin, jotka tämän sopimuksen perusteella vedetään DB:n vetureilla, kuitenkin silloin sarjalla 101. Kuvan kalustonsiirtojunan ensimmäinen vaunu on ÖBB:n autojunaan kuuluva lepovaunu sarjasta, joka on hankittu DB:ltä käytettynä. | ||||
|
|
19.12.2018 00:19 | Johannes Erra | ||
| Käyttökohtena olivat DB:n autojunat, nehän lakkautettiin kaikki vuonna 2015 jos oikein muistan. Viime vuosina näitä on käytetty vakinaisesti lähinnä kalustonsiirtojunissa. Sellainen on myös kuvassa, matkustajiahan tuossa ei kuljeteta. 115-sarjan käyttö kalustonsiirtojunien vakinaisena vetovoimana päättyi 8.12.2018 eli kaksi päivää kuvanoton jälkeen, mutta käytännössä niillä on ajettu edelleen. | ||||
|
|
18.12.2018 23:52 | Johannes Erra | ||
| Sarjaa 92 on kunnostettavana ajokuntoon pitkäaikaisvarastoituja vetureita, joten sen sarjan tilanne tuskin tulevaisuudessa enää on yhtä kehno kuin oli vuosi pari sitten. Sarjaa 73 en sen sijaan tullut ajatelleeksi, sarjojen 66/67 varustaminen automaattikytkimin olisi siitä näkökulmasta todellakin loogista. | ||||
|
|
18.12.2018 23:12 | Johannes Erra | ||
| Kuvanottopäivänä 8.12.2018 Hampuri-Cuxhaven-yhteys oli viimeistä päivää Metronomin liikennettä. 9.12.2018 tuolla liikennöi Deutsche Bahn, joka on vuokrannut käyttöönsä aiemmin Metronomin käytössä olleen kaluston. Kuva on harvinainen, koska vaikka tuossa vielä ajetaan Metronomin komennossa, veturiin on jo vaihdettu DB:n paikallisen tytäryhtiön (Start) logo. | ||||
|
|
18.12.2018 22:51 | Johannes Erra | ||
| Onko todella näin? DB Cargo UK:n vetureita on vuokrattu GBRf:lle makuujunien vetoon, koska GBRf:n omia vetureita on pois ajosta. Veturit ovat pois ajosta, koska ne ovat pajalla automaattikytkinten asentamista varten. Kun GBRf:n omissa sarjan 92 vetureissa on automaattikytkimet, vetureita ei enää makaa kytkinmuutostöissä vaan niitä riittää makuujunien veturikiertoon paremmin. Voi toki olla että DB Cargo UK:n vetureihinkin automaattikytkimiä jossain vaiheessa ilmestyy, mutta nykyiset makuujuniin liittyvät suunnitelmat yksinään sitä tuskin aiheuttavat. | ||||
|
|
18.12.2018 21:17 | Johannes Erra | ||
| Eljaksen kommenttiin automaattikytkimistä lisään vielä, että sarjassa 151 160-169 suuri osa vetureista varustettiin automaattikytkimin viimeisinä vuosina kun veturit olivat vielä DB:n omassa rekisterissä. Suuressa osassa automaattikytkinvetureita on sittemmin palattu ruuvikytkimiin, automaattikytkimellisiä vetureita on käsittääkseni enää kymmenkunta ajossa. | ||||
|
|
18.12.2018 21:15 | Johannes Erra | ||
| Juna on Deutsche Bahnin tytäryhtiön DB Cargon operoima. veturit kuuluvat lähes sadan veturin erään, joka myytiin Railpoolin ja Toshiban yhteenliittymälle 31.12.2016. Näistä vetureista on poistettu DB:n logot, mutta yhtäkään ei vielä ole maalattu Railpoolin väreihin. Automaattikytkimellisiä 151-pareja käytetään rautamalmijunissa Hampurin satamasta Salzgitterin/Beddingenin terästehtaille Braunschweigin seudulle. Aiemmin Rotterdam-Venlo-Dillingen-junat ajettiin Venlosta etelään samalla kalustolla. | ||||
|
10.12.2018 09:51 | Johannes Erra | ||
| GoRailin juna lakkautettiin, mutta lyhyehkön tauon jälkeen Venäjän rautatiet avasi oman junayhteytensä. Juna vedetään Tallinnan ja Narvan välillä GoRailin veturilla, vaunusto ja ainakin valtaosa henkilökunnasta on kuitenkin RZD:ltä. | ||||
|
22.11.2018 17:49 | Johannes Erra | ||
| Mannheimista, kuten koko vaunu. Helsinki-aikanaanhan vaunut olivat jo väliosallisia. | ||||
|
21.11.2018 19:50 | Johannes Erra | ||
| Veturi on samaa sarjaa kuin toisessa kuvassa, tässä vain ajetaan sähkömoodissa eikä dieselmoodissa. | ||||
|
21.11.2018 19:49 | Johannes Erra | ||
| Tämä on sähködieselveturi FEVE:n sarjasta 1900. Kun FEVE fuusioitiin valtionrautateihin joitakin vuosia sitten, tästä tuli RENFE:n sarja 619. Vähän Suomen Vectroneiden tapaan näissä on dieselkone sähköistämättömiä osuuksia varten, sähköistetyllä rataverkolla ajetaan sitten virroittimen kanssa. | ||||
|
17.11.2018 13:05 | Johannes Erra | ||
| Sarjan 37 ja veturivetoisten junien käyttö ylipäätään Barrow-in-Furnessin seudun matkustajaliikenteessä päättyy virallisen tiedon mukaan tammikuussa 2019. Kuvalla saattaa siis verrattain nopeastikin olla merkittävää historiallista dokumenttiarvoa. | ||||
|
29.09.2018 20:26 | Johannes Erra | ||
| 115-sarjaa käytetään hyvin paljon nimenomaan kaukojunavaunujen siirtojunissa. | ||||