3106-137013 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 19.05. 08:47 Juhani Katajisto  
  Juhana Norlund kertoo tuossa ylempänä, että linjaus Ilmalaan päin ei ole ole tällä kohtaa vanhin vaan se kulki hieman pohjoisempana ja maastossa on siitä vielä jälkiä näkyvissä. Vanha ratapohja oli meillä hyvä kiihdytys alusta opetellessamme mp käsittelyä muilta rauhassa. Tämä heikkolaatuinen kuva on otettu joulukuussa 1962 tuolla vanhalla ratapohjalla talven kiihdytysharjoittelusta. Olisihan sitä tietysti voinut jonkunlainen pipo olla päässä vaikkei tuolloin mitään kypäräpakkoa ollutkaan, kulkihan tuo pikku Hondakin sataa. Ei ihme, että joskus päästä viiraa. Tässä Kari Juntunen siis kuva, jonka lupasin kytkeä tämän kuvan yhteyteen. Nykyinen ratalinja kulkee siis linkkikuvan oikealla puolella kallion takana. https://tinyurl.com/4t5mjxha
kuva 17.04. 18:41 Juhani Katajisto  
  Kuljettaja O. Jokilehto, joka teki tämän tapahtumailmoituksen on merkinnyt ylim. vetopäivystäjä. Liikenne ei onnettomuuden takia häiriintynyt. Ei muuta merkintää, missä tehtävissä veturi liikkui tuolla.
kuva 17.04. 18:17 Juhani Katajisto  
  Voi Zoni laulusi meni ihan sydämeen. Olisi täytynyt pyytää sinulta privaatti esitys siellä Hv4 742:n hytissä, jossa parannettiin silloin kerran maailmaa. Kaikupohja vaan taitaisi olla niissä olosuhteissa heikko. - Mitenkähän paljon meillä itsekullakin on piileviä hienoja kykyjä, joita joita muut ei arvakaan. - Tällä tasoristeyksellä niin kuin niin monella muullakin Helsingin satamaradan tasoristeyksellä ja linjan varressa sattui paljon vaurioita. Usein liian lähelle rataa parkkeerattujen autojen kanssa. Esim. 7.6.1962 oli Tr1 1052 matkalla Eteläsatamasta Länsisatamaan, kun klo 13.55 henkilöauto BO-738 peruutti Hietalahdessa huoltoasemalta veturin eteen ja pysähtyi junan kulkureitille. Hitaasta nopeudesta huolimatta veturia ei saatu pysäytettyä vaan törmäsi auton oikeaan kylkeen vaurioittaen sitä. Veturi ei vaurioitunut.
kuva 17.04. 17:56 Juhani Katajisto  
  Olen tämän kertonut ties kuinka monta kertaa aiemmin varmaan joskus täälläkin. Elettiin Pyhäinmiesten aattopäivää
eli 3.11.1967 ja oltiin kolmistaan, Hovi, Keränen ja allekirjoittanut kuvausmatkalla Karjaalla. Meillä oli tarkoitus hyvän
tavan mukaan pyytää lupa kuvata tuolta parvekkeelta lähestyvää Hv2 582:ta. Mutta veturi tulikin niin suurella nopeudella,
että työnnyimme sisään asetinlaitehuoneeseen emmekä ehtineet sanoa mitään, kun siirryimme rivakasti kuvaamaan.
No en tiedä oisko me saatu lupaakaan, kun huoneessa oli useita miehiä ja saattoi olla, että siellä oli nautittu muutakin kuin kansalaisluottamusta. Tässä alkupuolella näkyy Keräsen ja mun ottamat kaitafilmi palat tuolloin
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1362102
kuva 06.04. 15:19 Juhani Katajisto  
  Ruoholahti on ollut vilkas paikka. Siellä on riittänyt vaihtovetureilla töitä niin, että niitä on lähetetty Pasilasta vaihtotöihin ainoastaan Ruoholahteen. Esim. L1 790 oli 9.9.1939 työssä siellä klo 11.47-20.00. Onneksi näitä Ruoholahdessa työskennelleitä vetureita on säilynyt mm. Honkasen Peten ja hänen yhteistyökumppaneidensa keräämissä työkirjoissa.
kuva 05.04. 17:34 Juhani Katajisto  
  Niin Petri esitti mielenkiintoisen kysymyksen. Miksi toinen kaikkein vanhimmista Ukko-Pekoista korjattiin niin myöhään vielä maaliskuun 1968 tulipalon jälkeen liikennekelpoiseksi. Vielä ainakin toukokuun lopulla 1969 se seisoi Riihimäen varikolla hytti palaneena ja joulukuusta 1969 alkaen se oli jälleen korjattuna liikenteessä. Samaan aikaan niin moni Pasilan Pekka jäi pois ajosta. Höyryaikaa oli jäljellä tuolloin, kun korjauspäätös on tehty maassamme vielä yli viisi vuotta. Ei varmaan tuolloin tarkkaan tiedetty, milloin höyryaika päättyy. Sitähän siirrettiin monta kertaa eikä monet suunnitelmat pitäneet paikkaansa. Tästähän voi lukea esim. VR:n satavuotishistorian kirjasta. Olisiko tuolloin 1960-luvun lopulla ollut suunnitelmia vetureiden kriisivarastoinnille? Hr1 1002 ehti korjauksen jälkeen olla ajossa vain tasan 6 kuukautta, mutta meille harrastajille se hienoa aikaa. Tajusimme, että höyryaika kulkee vääjäämättä Helsingissä kohti loppuaan ja kukin parhaansa mukaan yritti taltioida sitä. Rulla-Pekat 1020 ja 1021 pääsivät vielä myöhemmin 1970-luvulla konepajakorjaukseen ja sen jälkeen vetämään VR:n normaaliliikenteen henkilöjunia, mutta se onkin toinen juttu.
kuva 05.04. 11:42 Juhani Katajisto  
  Tämä oli Helsingissä monikymmen vuotisen Ukko-Pekka liikenteen aivan joutsenlaulua. Vielä seuraavassa kuussa eli toukokuussa 1970 näki Ukko-Pekoista tämän ja 1002:n liikkuvan pääkaupunkiseudulla. Sitten syksystä 1937 alkaneet Pekan ajot olivat normaaliliikenteessä ohi pääkaupunkiseudulla. Ja tuskin 1002 olisi enää ollut liikenteessä, mutta sen hytissä oli Riihimäellä keväällä 1968 paha tulipalovaurio ja se korjattiin ajoon. Ja pitihän sitä sitten tietysti vielä hyödyntää. Keväällä 1970 tämä 1010 tuli useana aamuna tässä aamujunassa Pasilan alaratapihan kautta. Oliko sitten ratatyöt syynä? Mutta aika hieno loppuhan tällä oli. Sillä ajettiin vielä huhtikuussa 1970 melkein 6 000 km.
kuva 02.04. 12:19 Juhani Katajisto  
  Sytytti sitten kipinän, jota yhden VPK:n paloletkut eivät riitä sammuttamaan. Näinhän meille monelle on käynyt. Upeat muistikuvat kantavat läpi elämän. Mun kipinä sai lisäroihua, kun näin 1952 tässä lähellä Ojakkalassa "Hurrikaanin" (Hr2) tavarajunassa. Joitain niistä oli sijoitettu Karjaalle ja tuo aika oli jo aivan niiden joutsenlaulua.
kuva 02.04. 11:59 Juhani Katajisto  
  Tämä oli niin tavallininen näky tuohon aikaan Kouvolassa kun olla ja voi. Ja tuolloin on varmaan ollut useampikin Kana samaan aikaan vielä töissä Kouvolan ratapihalla. On onni, että meillä on ollut Muurisen kaltaisi kuvaajia tallentamassa tuon ajan rautatiehistoriaamme. Tästä katraasta ajettiin eniten elokuussa 1969 662:lla yli 3 300 km ja vähiten Kukolla yli 2 300 km. Kaikki siis vielä vahvasti mukana työelämässä.
kuva 01.04. 15:37 Juhani Katajisto  
  Kauko Kuosma käytti Helioksen valokuvaamoa niin 6x6 väri- kuin mustavalkofilmiensä kehitykseen. Useissa filmikuorissa on Helioksen leima ja vuosi (ei kyllä ihan kaikissa). Hänen jälkeensä jäi useita jopa värifilminegatiivi- ja diafilmikuoria leimoineen aikaisimmat vuodelta 1954. Jotkut kuvat on pystytty todistettavasti identifioimaan vuodelle 1954. Hän kuvasi jo tuolloin vetokaluston lisäksi monenlaista rautatiekalustoa lähinnä pienoismallien rakentamista varten, esim. erilaisia vaunuja mm. säiliövaunuja värille sekä vuodelta 1954 löytyy myös värikuvia Helsingin raitiovaunuista. Mikäli kuva on todistettavasti joltain muulta vuodelta, silloin filmi ei olisi ollut enää alkuperäisessä kuoressaan.
kuva 01.04. 15:10 Juhani Katajisto  
  Tässä hieman H9/Hv3 781:n elinkaarta Pekka Honkasen ja Juhani Pulkkisen ja heidän yhteistyökumppaneidensa keräämistä virantoimituspäiväkirjoista. Pikajuna P 1 Helsinki-Viipuri 3.1.1938 klo 12.35–17.36, 32 aks., 313 km, pikajuna P 12 Viipuri-Helsinki 4.1.1938 klo 6.50–11.50, pikajuna P 31 Helsinki-Turku-Turun satama 11.1.1938 klo 15.00–18.35–18.50, 32 aks., pikajuna P 32 Turku-Helsinki 12.1.1938 klo 14.20–18.00, 28 aks., pikajuna P 61 Helsinki-Tampere 20.8.1938 klo 8.25–11.04, 24 aks., juna nro 462 Pori-Tampere 7.7.1958, pikajuna P 9 Helsinki-Kouvola 1.6.1961, 20 aks., (klo 11 Helsingistä lähtenyt ns. moskovalainen), pikajuna P 10 Kouvola Helsinki 21.8.1961, 16 aks, oli vetopäivystäjä Jätkäsaari-Pasilan laskumäki 2.10.1961, 84 aks. ja veti pikajunat P 5/6 Imatra-Savonlinna-Imatra 27.-28.3.1964.
kuva 30.03. 22:16 Juhani Katajisto  
  Mutta rahtitavaran vastaanotto oli loppunut jo vuoden 1969 joulukuussa. Lukemattomat kerrat vuodesta 1963 toimitimme tuohon laiturille rahtitavaraa. Siinä oli muistaakseni kaksi asemamiestä vuorotellen ottamassa tavaraa vastaan. Vuonna 1964 maaliskuussa jätin tuohon laiturille Hondani. Se oli jo siitä ylihuomenna noudettavissa Ilmajoen asemalta. Ei voi muuta, kun kehua, miten nopesti tuolloin toimittiin. Käytimme mahdollisuutta tuoda rahtitavaraa Huopalahden asemalle aivan loppuun saakka. Sen jälkeen oli etsittävä muita paikkoja ja meidän kohdalla se oli aluksi Pitäjänmäki.
kuva 29.03. 12:03 Juhani Katajisto  
  Monet kiitokset Juhanalle. Nyt minulle selvisi, miksi tästä vähän Ilmalaan päin oli radan pohjoispuolella kallion vieressä tasainen kohta.
Sehän on siis vanhaa ratalinjaa. Mulla on heikkolaatuinen kuva joulukuulta 1962, kun ajan siinä Hondalla. Täytyykin yrittää löytää se kuva. Täällähän on paljon maastokuvia entisistä ratalinjoista.
kuva 28.03. 22:41 Juhani Katajisto  
  Hassua tuona samana vuonna 1963 näihin maisemiin liittyy paljon muistoja. Tuossa vasemmalla rantaradan penkan vierellä meillä oli kilparata, joka kiersin siinä olleen pellon. Meitä oli aikamoinen porukka, kun ajettiin siinä kilpaa moottoripyörillä, tosin yksitellen ajoaikoja mitaten. Ihan kärkeen en Hondallani päässyt, itsesuojeluvaistoa varmaan, mutta hyvää moottoripyörän käsittelya siinä sai, kun ei tarvinnut yleisellä tiellä (kokoaikaa) hurjastella. Siinä pellon laidalla oli myös rakennus, jossa oli Helsingin kaupungin nuorille tarkoitettua moottoripyörän ajo-opetusta ja annettiin muuta hyödyllistä tietoa moottoripyöristä. - Syksyiltojen pimennyttä 1963 meillä oli ajopelimme vähän matkaa tästä eteenpäin tuossa Ampumaradantiellä metsän siimeksessä kytiksessä ja kävelimme pienen metsäkaistaleen yli ja valvoimme hämärässä, kun ihmisiä kävi noilta pelloilta vohkimassa toisten suurella vaivalla kasvattamia vihanneksia ym. Tuon homman koimme hyödylliseksi. Ainakin muutaman kerran ilmestymisemme sai varkaat livohkaan.
kuva 27.03. 11:29 Juhani Katajisto  
  Tällaista kuvaa kun katselee, sitä miettii miten hyviä kuvia nykytekniikalla osaavissa käsissä saa aikaiseksi. Ja huippukuvista täällähän on useita muitakin esimerkkejä. Mihinkä suuntaan junavalokuvaus tästä kehittyy, mitä olisi vielä parannettavissa, vaikea nyt ymmärtää, mutta arvatenkin 2000-luvun lopulla otetut kuvat tuovat taas uusia asioita kuviin. Ehkä stereokuvat ovat silloin arkipäivää ja monet muutkin asiat, joita on nyt vaikea hahmottaa. - Ja nämä kommentitkin, miten mainion osuvia ne ovat. Kuva henkii aavemaisen yliluonnollista vaikka kyseessä lienee varsin arkinen tapahtuma.
kuva 24.03. 20:56 Juhani Katajisto  
  Jörn Donnerin filmissä "Täältä alkaa seikkaulu" näkyy, kun isopyöräinen höyryveturi ylittää Kolera-altaan siltaa. Tämä kohtaus on kuvattu kesä/heinäkuun aikana vuonna 1965 Suomen kansallis filmigrafia kirjan mukaan. Pasilassa ei juuri tuolloin ollut yhtään sopivaa höyryveturia, joka voisi ylittää tuon sillan. Tapani Kilpinen havaitsi 2.6.1965 Masalassa yksinäisen Schwartzkopffin Hv2 588:n (LT 1312) matkaavan Helsinkiin päin. Tässä on jonkin verran polemisoitu, että tuo Kolera-altaan sillan ylittäjä filmissä voisi olla juuri tuo 588 ja tuotu tätä filmausta varten Helsinkiin. Veturin numeroa ei filmissä näy, mutta Hv2 se on.
kuva 24.03. 13:50 Juhani Katajisto  
  Veeti kysyt onko tässä Ukko-Pekat ottaneet vettä. Koitan vähän valaista asiaa. Ukko-Pekoissa ja saman suuruisissa Ristoissa (Tr1-vetureissa) on varsin suuret vesitilat. Ne eivät siis tarvinneet vesitäydennystä satamakeikoilla vaikka olisivat tehneet vähän kauemminkin siellä töitä. Mitä tähän kyseiseen vesiviskuriin tulee niin se sijaitsee kolera-altaan sillan sillä puolella, jota Ukko-Pekat ja Ristot eivät ylittäneet. - Katajanokalla ovat käyneet mm. B1, C1, C2, C4, Sk1-Sk4, Vk1, Vk3, Vr1, Vr5, ja Tk3-vetureita. Sen sijaan sillan Kauppatorin puoleisella Eteläsataman raiteistolla ovat käyneet lähes kaikkien veturisarjojen edustajia, mitä Pasilaan on ollut sijoitettuna. Trumaneista (Tr2-vetureista) minulla ei kyllä ole mitään tietoa. Eli siis Ukko-Pekkakin on käynyt Kauppatorilla asti lajitellessaan vaunuja Eteläsatamassa, mutta ei ylittänyt tuota siltaa. Tietoa näistä eri höyryvetureiden käynneistä Eteläsatamassa ja Kauppatorilla on taltioitunut useisiin tapahtumailmoituksiin, kun autot ovat olleet pysäköitynä liian lähelle rataa. - Monesti kauniina talvipäivänä noista viskurien putkien reistä ulos tuleva höyry näkyi hyvin pakkaspäivinä antaen vedenotto kuviin lisähuomioitavaa.
kuva 23.03. 22:29 Juhani Katajisto  
  Kuva on otettu viimeisen Kouvolaan sijoitetun Kukon 756:n päältä. Kouvolan muut Kukot 754 ja 755 olivat jo aikoja sitten saaneet työtä muualta. Eikä siellä enää muuta tähän sopivaa tankkiveturia tuolloin ollutkaan. Kuvasta voi aistia Kanan 670:n joutsenlaulua. Sehän seisoo aivan yksinään ilman lajitovereitaan, jotka niin oleellisesti kuuluivat parvina Kouvolan talliraiteille. Vr1 670:n pitkä ura päättyi juuri kesäkuussa 1974 tilastoituun vaivaiseen kymmeneen kilometriin. Samalla se päätti Kanojen työtehtävät Kouvolassa. Ja taakse on jäänyt Rulla-Ristojenkin mittavat kuukausi ajot. Tr1 1094 kulutti kiskojamme tuona kuukautena vain 744 km. Uusi aika tehokkaampine vetureineen työntää väkisinkin meidät vanhukset sivuraiteelle ja "eläkkeelle". Kehityksen pyörää ei voi pysäyttää eikä se ole tarpeenkaan.
kuva 18.03. 09:10 Juhani Katajisto  
  Ja Myllyojan romuista mieleen myös ne auton romut, jotka oli tuotu sinne avotavaravaunuilla. Joskus idästä päin Lahteen tullessaan nämä vaunut oli kytketty ensimmäiseksi tavarajunaan. Miten lie jatko Lahdesta. Taisivat jäädä hännille?
kuva 04.03. 10:52 Juhani Katajisto  
  Ja seuraavassa kuussa eli huhtikuussa 1968 täältä alkoikin kova "soraralli", kun Tk3 1170 haki arkipäivisin 25 täyteen lastattua Emmaa + koppi vieden sorakuorman Eläintarhan mäkeen purkuun. Tuolloin kaikki raiteet nostettiin samaan tasoon ennen sähköistyksen aloittamista. Tk liikkui varsin reippaasti välillä yli sallitun nopeutensakin vetäessään raskasta kuormaansa pääradalla Tikkurilasta Helsinkiin. Tätä oli useampikin harrastaja toteamassa päästessään tuon matkan matkustamaan koneen päällä. Tämän nykyisen Karjaan muistomerkkiveturin ajot tuolloin huhtikuussa 1968 olivat 464 km. Ja näihin ajoihin päättyi Pikku-Jumbojen säännölliset työtehtävät Helsingissä. Tämän veturin karriääri jatkui vielä tuon jälkeen ainakin Lahdessa ja Oulussa.
kuva 04.03. 10:23 Juhani Katajisto  
  Tämä Tr1 1091 on mulle aika vekkuli tapaus. Oli ensimmäinen veturi, jonka sain kuvattua Imatralla. Tämä tapahtui elokuussa 1967 ja se oli lähdössä ajoon. Ja kuinkas sattuikaan oli myös viimeinen höyry siellä jonka sain napattua filmille lähes seitsemän vuotta myöhemmin tehdessään vaihtotöitä Imatran ratapihalla. Paljon se oli varmaan noina välivuosina ehtinyt kiskojamme kuluttaa vaikkei kuvauskuukautena maaliskuussa 1970 sen ajot kovin kummusia olleetkaan vain 1 877 km. Nuo kaksi kassia ? etualalla elävöittävät mukavasti kuvaa ja tuo inhimillisyyttä arjen askareiden keskellä.
kuva 04.03. 10:06 Juhani Katajisto  
  Uamu päivee eletään. Ennen 11:sta ainakin. Harmi, kun en löytänyt negaa tästä kuvausta. Skannattu paperikuvasta. Kuvasta muistui mieleen, harkitsin tuolloin noiden puutikkaiden siirtämistä makaamaan laiturille häiritsemästä. No eihän ne nyt katsoen häiritse. Pikantti yksityiskohta vain.
kuva 11.12.2024 20:05 Juhani Katajisto  
  Vasemmalla näkyy Pasilan korjausjunan vaunustoa, joka tuolloin oli vielä käytössä. Keväällä 1968 vaunut oli kytetty mm. Pr1 770:n perään, kun Gb-sarjan tavaravaunua yritettiin Pasilan yläratapihalla nostaa takaisin kiskoille. - Siinä mielessä, kun kuvassa esiintyy uusin Pikku-Jumbomme, se ehti elinkaarensa aikana palvella monella puolella Suomea. Yksi eksoottinen paikka 1960-luvulla, josta veturi löytyi oli Vuokatti, jonne se varmaan oli Oulusta tullut. - Talvipakkasella, kun höyryvetureita vesitettiin ja tenderin täyttyessä yli mennyt vesi juoksi kahdesta tenderin takaosan poistoaukosta pois se aiheutti sen, että tenderin pääty jäätyi ja oli hyvin liukas yksittäisine astimineen. Nehän olivat normaaliolosuhteissa nopeat nousta, mutta esim. Tr2:n tenderin päätytikkaat olivat hitaammat, mutta turvallisemmat kulkea.
kuva 11.12.2024 19:15 Juhani Katajisto  
  Tässä kuvassa näkyy hyvin, miten pienikokoinen räppänä toimi Vr5-vetureissa kattoluukkuna ja nekin jälkiasennettuna. Kuumia työpaikkojahan Mullikuhnurit olivat kesähelteellä. Ehkä tuo luukku vähän paransi tilannetta. - Tämä Vr5 1415 oli ahkerasti liikenteessä touko/syyskuussa 1969 Lahdessa. Sille kertyi ratapihatyöskentelystä tuona aikana 15 478 km. Ylös kirjattua linja-ajoa sillä ei tuona aikana ollut.
kuva 11.12.2024 18:14 Juhani Katajisto  
  Keijo Loisti. Voin kertoa sinulle, että ei toiminut. Poimittu 1. konepiiriin kirjeestä syksyltä 1958. Järvenpään vedenottolaitoksen sähköistys olisi tehtävä nyt tämän syksyn aikana, koska laitosta ei voida vielä lopettaa niin kuin on suunniteltu. Järvenpäätä varten Malmin lakkautetun vedenantolaitoksen sähköpumppu on nyt kunnostettu Pasilan konepajassa. Sähköistys ei tule paljon maksamaan, kun pumppu on jo olemassa ja sähköpylväskin on aivan vieressä. Kolmivaihejohdot sinne on vedettävä. Sähkötarkastajan arvion mukaan kustannukset sähköasennuksista jäävät alle 100 000 mk. (Tämä siis ennen vuoden 1963 rahan uudistusta). Pumpun vähäiset asennuskustannukset voidaan maksaa vedenottolaitoksen käyttökustannuksista.
kuva 15.11.2024 12:06 Juhani Katajisto  
  Ja näkyykö kivitalojen välistä silloisen kympin linjan Ruskeasuon päätesilmukan viereisen talon kattoa? Entisenä ruskislaisena talon katto on niin tutun näköinen.
kuva 16.10.2024 22:20 Juhani Katajisto  
  Ajattelin ensisijaisesti halkopolttoisia vetureita. Tosiaan tuota kuvaa on paljon polemisoitu ja todettu, että se tuskin on Pieksämäen ja Savonlinnan väliltä. Sitä vastaan puhuu tuo ysisatanen Hv ja ja noin moni lankaiset puhelinlinjat. - Vielä Iisalmen Hv2-vetureiden ajoista. Kesäkuussa 1967 kohtasivat Hv2 680 ja 682 matkustajajunissa Sukevalla. Tieto löytyi veturinkuljettajien työkirjoista. Ack om man hade varit där.
kuva 16.10.2024 21:42 Juhani Katajisto  
  Olen ymmärtänyt sen niin, että raskaalla junalla ylämäkeen lähdettäessä taaimmainen veturi aloittaa. Olen kuullut myös joidenkin veturimiesten sanovan, ettei sillä ole väliä kumpi aloittaa, mutta varmaan Ivalosta löytyy tähän opaskirjan kanta. Joo eniten minua huvittaa, kun Iisalmessa laitettiin junapainon takia Deeverin vetämiin tavarajuniin apuveturiksi höyryveturi. Höyryveturin miehistö tosiaan ihmetteli kuvauksiani ja unohti lähteä ja dieselveturi veti kokojunan kevyesti liikkeelle myös kelkkana olevan höyryveturin, joka tietysti pian sai avattua valtaventtiilin. Näitä dieselin ja höyryn erilaisia tupalavetoja oli Iisalmessa tuolloin usein ja useita erilaisia yhdistelmiä. Tuossa tapauksessa ollaan lähdetty tasaiselta, jolloin ensimmäinen veturi näkee tietysti lähtöön tarvittavat opastimet ja huomattavasti vahvempana veturina tuskin syntyy mitään rynkytyksiä kytkimiin. - Aivan Zoni hienoa kameratyöskentelyä ja kun näistä ei koskaan tiedä uusiutuuko tämmöiset tapahtumat. Tässä on monet hyvän valokuvan elementit. Erottuu hyvin, mitä vuoden aika eletään ja on sopivasti avaruutta ja myös kirjavuutta junan kokoonpanossa. Mulle ei nyt äkkiseltään tule mieleen pitkä reppuisen Heikin ja Jumbon kaksinvetojen ylöskirjauksia tai kuvia, mutta varmaan niitäkin on paljon ollut. Ehkä 60-vuoden kuluttua ollaan jo niin pitkällä, että tuo halkosavun tuoksukin saadaan tallennettua. Sitähän ei mikään hiiliveturin käry voita.
kuva 16.10.2024 20:08 Juhani Katajisto  
  Pientä selvennystä Oulan kysymykseen. Höyryjen kaksinvedoista minua valisti aikoinaan Ensio Rossi Iisalmesta. Hän oli paljon ajanut höyryvetureilla tuplavedolla. Komento on siirretty ensimmäisen veturin kuljettajalle. Hän hoitaa jarrutuksen, vihellykset jne. Toinen veturi kulkee tässä mielessä ikään kuin vaununa. Hän sanoi, mikäli oikein tiukka tilanne tulee voidaan, jälkimmäisestäkin veturista jarruttaa. - Veto muuttuu haastavammaksi silloin, kun veturit ovat vetupyörän halkaisijaltaan kovin erilaisia. (Ja niinhän tapahtui paljon normaaliliikenteen aikana). - Raskaalla tupalvedolla ylämäkeen lähdettäessä jälkimmäinen veturi aloittaa vetämisen. Ensimmäisen veturin aloittaessa on vaarana, että vetureiden kytkimet alkavat rynkyttää ja voivat vaurioitua. - Kyllähän jälkimmäisen veturin miehistö altistuu aikamoiselle savun ja hiilipölyn nielemiselle. - Veturimiehistöt toimivat itsenäisesti omissa voimakoneissaan ja pystyvät kokemuksiensa mukaan saumattomasti toimimaan yhteen aloittaessaan linjalla kiihdytykset, rullaamiset ym. Tässähän tietysti auttaa radan- ja veturityypin- ja vastapelurinkin tuntemus. Kokemus tässäkin on hyvä opettaja.
kuva 12.10.2024 13:20 Juhani Katajisto  
  Viimeinen normaali kuukausi, kun Tr1 1094 on ollut Kouvolassa liikenteessä on marraskuu 1974 yhteensä 754 km. Joulukuussa 1974 sillä on vain ajo Kouvolasta Kuopioon 273 km konepajakorjaukseen. Vihon viimeinen joutsenlaulu oli Kuopiosta takaisin kotivarikolle Kouvolaan kesäkuussa 1975 samat 273 km. Loppuvuosina tämän veturin pystyi muiden Rulla-Ristojen tapaan havaitsemaan kotivarikon lisäksi mm. Riihimäellä, Pieksämäellä, Imatralla ja Kotkassa.
kuva 04.10.2024 17:44 Juhani Katajisto  
  Tuon näköisiä vaihteen vastapainoja ja levyjä näki VR:llä ainakin vielä 1970-luvun alussa ratapihojen sivuraiteilla mm. Savonlinnassa. Söpö tuo halkovaunu ja ajaa varmaan asiansa. Veturihalot ovat ulkosäilytyksessä ilmavissa pinoissa noin vuoden kuluttua kuivimmillaan. Silloin niissä on kosteutta 20-25 %, jota kuivemmaksi ne eivät enää ulkona tule.
kuva 04.10.2024 17:27 Juhani Katajisto  
  Tämä vaunu näkyy monen kuvaajan taustalla juuri tällä kohtaa. Toisella puolellahan höyryveturit ottivat vettä viskurista palatessaan työtehtävistään. Pasilan varikolle. - Näin tämän vaunun myös työjunissa Pasilan ratapihalla esim., kun Pr1 770 oli yläratapihalla 19.3.1968 nostamassa suistunutta tavaravaunua takaisin kiskoille. Niin vain koko työjuna tuli matalamman laskumäen yli takaisin varikolle ja jätti nämä vaunut tähän vakiopaikalleen. - Kappas vain vieläkö noinkin myöhään tuo vasemmalla näkyvä Hk3 485:n tenderi oli tallella. Sehän löytyi Pasilan ratapihalta milloin miltäkin puolelta. Kyseinen veturi oli ajanut viimeisen ajonsa jo kesäkuussa 1961. Tenderin numero tuli aikoinaan tarkastettua takana olevasta laatasta.
kuva 28.09.2024 21:04 Juhani Katajisto  
  Tämä C1 oli hyvin pitkäikäinen veturi vuodesta 1869 vuoteen 1926. Heinäkuussa 1913 se oli sijoitettu Turkuun ja sen tuon kuukauden ajot olivat 5 389 kilometriä. - Tapani Kilpinen kirjoittaa matkapäiväkirjassaan nro 313 28.9.1968 tästä Kaipiaisten retkestä hyvin nasevasti. Vajassa olleet museoveturit siirtyivät vajasta ulos valokuvattavaksi hämmästyttävän kepeästi suurimman osan Veturien Ystävät ry:n jäsenistön osallistuessa innokkaasti veturien työntämiseen. Kaikki matkaan osallistujat eivät kuitenkaan katsoneet veturien työntämisen kuuluvan itselleen, mikä ei kuitenkaan muitten työtä häirinnyt. Veturit olivat vajassa kaikki samalla raiteella ja järjestys oli ovasta päin lukien: C5 110, Sk1 124, B1 9, A5 58, F1 132 ja C1 21.
kuva 28.09.2024 20:28 Juhani Katajisto  
  Joo tuli joskus juteltua Jorma Attilan kanssa junakuvauksista. Hän oli taitava valokuvaaja, mistä tämäkin kuva kertoo. Mieltä lämmittää, että niin moni suomalainen junaharrastaja hankaluuksista huolimatta kävi DDR:ssä kuvaamassa rautatiekalustoa. Ja ottivat ihan kansainvälistä tasoa olevia junakuvia niin kuin tämäkin kuva on. - Timo-Pekka Lange lähetti joskus Itä-Saksasta mulle avoimen postikortin, mihin oli kirjoitettu kaikki hänen näkemänsä Baureihet veturinumeroineen. No ei ole vaikea arvata, että kortti viipui. Tuli kuitenkin perille, mutta kauan sen jälkeen, kun matkalaiset olivat jo kotona.
kuva 28.09.2024 20:11 Juhani Katajisto  
  Meille opetettiin aikoinaan Laaksomiehen hommissa lastaamaan tenderi niin, että halot nojaa taakse päin ja laidoilta keskelle päin. Ihmeen paljon puut tenderin tärinästä liikkui varsinkin kun niitä joutui kokoajan matkan edetessä hakemaan kauempaa ja kauempaa ja pino eli sen mukaan. - Varsin miehekäs "hiilirännihän" tässä on, mutta kunnon lentotuhkapesällinen savutorvi olisi tällekin varmaan luontevampi puuta poltettaessa. - Osmo Rossi Iisalmesta kertoi, että mustat varpaat oli yksi halkopolton varjopuolia. Usein otettiin välikin täyteen halkoja vaikkei se tietysti sallittua ollut. - Kuinka matalalla tässä lienee tulipesän suuluukku. Meillä Jenkkikoneista Amerikan Satikassa oli tulipesän suuluukku hyvin matalalla. Siitä kun vuosikausia heitti puita sisään kääntyen vielä, jotta sai nurkatkin täytettyä ei ihme, että selkävaivt olivat monen lämmittäjän vitsauksena. Signe Brander onnistui Suomessa valokuvaamaan C5-sarjan veturin tällaisella Jenkki tyylisellä "cinder cruncherilla". Jenkeillä oli useita useita lempinimiä näille vaihtotyötendereille.
kuva 11.09.2024 20:56 Juhani Katajisto  
  Tv1 1208 oli kesällä 1969 Iisalmessa liikenteessä. Tuona kesänä se osallistui yhtenä veturina "Lapinlahden soraralliin", jossa oli mukana toistakymmentä höyryveturia. Tv1 1208:lla ajettiin kesällä 1969 yhteensä 5 875 km sisältäen mm. nämä Haminamäen (Lapinlahden) soramontulta Iisalmeen ajetut sorajunat. Tv1 1208 veti usein Lapinlahdelta sorajunia Iisalmeen jopa kaksinvedossa jonkun toisen Tv1:den tai jonkun muun veturisarjan veturin kanssa. - Olin 2.3.1973 Pieksämäellä, jolloin Tv1 920:lle tehtiin kattilan sisäpuolinen tarkastus. Tämä Jumbohan veti loppuaikoinaan vielä tämän kuvan oton jälkeen tavarajunia ainakin Pieksämäeltä Savonlinnaan ja Kontiomäeltä eri suuntiin mm. Kajaaniin.
kuva 06.08.2024 10:50 Juhani Katajisto  
  Pumppuresiinan keskellä näyttäisi olevan tangon päässä punainen lippu ajan määräysten mukaan. - Eikö keväällä 1963 ollut liikennelakko ainakin Helsingissä. Kaupungin bussi- ja raitiotieliikenne seisoi, mutta junat kulki, koska VR ajoi tuolloin mm. koeluontoisesti matkustajajunia muutaman kerran Herttoniemeen, mutta homma tyssäs matkustajien puutteseen. Tuolloin talvella 1963 kuskattiin kaverini kanssa Honda moottoripyörillä porukkaa eri puolille kaupunkia, kun julkinen liikenne oli jumissa.
kuva 04.08.2024 20:30 Juhani Katajisto  
  Joitain hajatietoja loppuaikojen höyryvetureista Tampereen vanhalla varikolla. Toukokuussa 1967 säilytettiin siellä mm. vetureita Vr5 1418 ja 1419. Niitä käytettiin asemapäivystäjinä. Pr1 764 ja 765 olivat vielä aivan viimeisiä aikoja Toijalan henkilöliikenteessä ja niitä säilytettiin vanhalla varikolla. Tallissa oli Hv2 779, joka vielä syksyllä 1967 oli ainakin kerran ollut liikenteessä. Vr5 1418 on ollut vielä ainakin elokuussa 1967 Tampereella päivystystyössä. Luonnollisesti Tampereella oli tuolloin toukokuussa 1967 suuri määrä liikenteestä poistettuja vetureita osa vielä tallissa sisälläkin. Mainittakoon, että 1.6.1967 Tr2 1310 oli vaunukonepajarakennuksen sisällä korjattavana tuotuaan tavarajunan Riihimäeltä ja jonne myös palasi korjauksen jälkeen. Tuolloin kävi vielä Riihimäeltä Ukko-Pekkoja ja Ristojakin henkilö- ja tavarajunissa junissa Tampereella. Höyryjä näki kesällä 1967 useita Tampereen vanhalla varikolla.
kuva 04.08.2024 19:49 Juhani Katajisto  
  Junat toivat varmaan tuona viikonloppuna mukavan tuulahduksen Hinthaaran kesäkahvilan asiakkaille ja muuallekin vakituisille radan varren asukkaille. - Onpa sulla John ollut todella hienoja kaksipyöräisiä ajopeleja. Itse muistan nähneeni sinut punaisen Vespan kanssa Pasilan varikolla keväällä 1968. 1960-luvun alkupuolen Honda moottoripyörät tulivavt tutuiksi. Niitä tuli ajettua monenlaisia mm. Honda kerhon yhteisreissuilla sekä naapurimaan vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Jouduin niitä ajamaan, kun kaikilla pyörien omistajilla ei ollut niihin oikeuttavaa ajokorttia. Tuolloin autokortilla sai ajaa kaikkia moottoripyöriä. - Ja onpa sulla Jouni traagisia muistoja näistä kaksipyöräisistä. No niistä ei voi välttyä, jos on näiden kaksipyöräisten kulkupelien kanssa paljon tekemisissä.
kuva 04.08.2024 13:41 Juhani Katajisto  
  Asiaa "vatvotaan" ainakin kuuden A4-liuskan verran. Puhutaan kahdesta kuulusteltavasta. Junan saavuttua Porvooseen oli eräs matkustaja, jonka piti jäädä alas Saksalassa tullut VETURILLE haukkumaan kuljettajaa. Hänelle tarjottiin heti taksikyytiä, mihin vihainen mieshenkilö ei ollut suostunut vaan odotti Porvoossa neljä ja puolituntia, josko juna Porvoosta lähdettyä ajaisi taas Saksalan ohi. No nyt hän pääsi raskaan työpäivän päätteeksi onneksi Saksalassa pois junasta. - Junan kuljettaja oli useamman vuoden tauon jälkeen joutunut ajamaan ensi kertaa Porvoon radalla ja kuulusteltavat olivat myöntäneet ohi ajon tapahtuneen. Tästä huolimattomuudesta oli seurauksena muistutus.
kuva 04.08.2024 10:35 Juhani Katajisto  
  Henkilöjuna 185 oli lähtenyt 19.9.1959 15 min. myöhässä Keravalta. Konduktööri oli ilmoittanut kuljettajalle ennen lähtöä, että junassa on matkustajia kaikille aitataulun mukaisille seisakkeille. Kuljettaja ei ollut vuosiin ajanut Porvoon radalla ja ajoi Saksalan ohi. Hinthaarasta oli noussut koulupäivän päätteeksi kansakoululapsia, jotka olivat matkalla kotiin Saksalaan ja joutuivat nyt tahtomattaan Porvooseen. Saksalaan oli junassa muitakin, jotka halusivat poistua junasta. Myöhemmin todettiin, että Saksalan nimikyltti oli aivan liian pieni. Erään matkustajan tehtyä valituksen, konejakson päällikkö Yrjö Ulappa antoi kuljettajalle ohiajosta muistutuksen.

Onpa sulla John ollut komea peli. Tuutti tuli markkinoille 1969. Näin Honda kerhon perustajajäseniin kuuluneena Tuuttu nimi tuli, kun 750:n Honda oli huollossa ja asiakas kysyi puhelimessa, joko se mun 750 Honda on valmis. Puhelimeen vastannut Otto Brandtin kaveri oli huutanut korjaamon puolelle, joko se Tuutti on valmis. Näin kerrotaan legendaarisen Hondan Tuutti nimen saaneen alkunsa.
kuva 02.08.2024 12:15 Juhani Katajisto  
  Ja tämä 1166 oli ainoa Oulun loppuaikojen Tk3-vetureista, joka oli varustettu vaipattomalla hiilikorsteenilla ts. sanoen savotorvesta puuttui uloin kuori. Pienelle nuuhkaisulla voi tunnistaa, että oikealla savuttaa Tk3 1161. Heh no kyllä numero näkyy Reinon samalla kertaa ottamssa toisessa valokuvassa. Oulussa oli vielä tuohon aikaan vilkas höyryliikenne. Toppilan satamaan ajettiin päivittäin useita höyryvetureiden vetämiä junia. Näin joskus tuon oikealla savuttavan Tk3 1161:n Toppilassa miehistön kertoessa sen tuoneen lisätavarajunan sinne.
kuva 28.07.2024 18:41 Juhani Katajisto  
  Hyvä dokumentointi yhdestä vähiten kuvatusta N1-sarjan veturista sarjalleen luonteenomaisessa työssä. Tämähän poistui sarjastaan ensimmäisenä liikenteestä ja romutettiin myös ensimmäisenä, joka tosin oli pitkä pitkä prosessi. Aikainen poistuminen vaikutti varmaan, että kuvat Pr1 768:sta ovat vähälukuisia. Tämä lähti marraskuun alussa 1965 Pasilasta Kuopioon romutettavaksi. Veturi kaatui komeasti saappaat jalassa, kun se matkalla eri väleillä veti raskaita tavarajunia saapuen Kuopioon 8.11.1965. Tapani Kilpinen havaitsi Pr1 768:n 15.6.1966 Kuopion konepajalla romutettavana. Vuoden kuluttua 28.6.1967 Kilpisen havaintoja Kuopion konepajalta Pr1-vetureista. Pr1 768:n romutus on vielä samassa vaiheessa, kun vuosi sitten. Siitä oli juuri edellisenä päivänä haettu osia konepajalla olleisiin muihin Pr1-vetureihin. Pr1 773 seisoi konepaja-alueella korjausta odottamassa, minne se oli tuotu Pasilasta seisomasta. Veturi oli jo osittain joutunut työn alle, siitä oli joitakin varustimia poistettu. Itse asiassa veturi olisi saattanut yhtä hyvin mennä romuksi, mutta haastateltavani nimenomaan väitti, että se on tuotu korjattavaksi. (Pr1 773 korjattiin ja tuli vielä takaisin etelään Pasilaan ja Riihimäelle työhön). Pr1 765 oli juuri korjattuna Kuopion konepajalla. Se oli koelämmityksessä. Sillä oli tarkoitus tehdä alustava koeajo seuraavana päivänä. Veturi ei vielä ollut täydessä kunnossa, mistä syystä täyttä höyrynpainetta kattilassa ei voinut pitään. Pr1 769 oli juuri korjattu konepajassa ja se oli täydessä höyryssä veturitallissa odottamassa poisvientiä. Se havaittiinkin Pieksämäellä 1.7.1967.
kuva 24.07.2024 14:51 Juhani Katajisto  
  Ankkoja näki tuolloin usein yhtäaikaakin vaihtotöissä Jyväskylässä. Ainakin Ankat 959 ja 961 olivat vuonna1968 myös työssä Jyväskylässä. Tällä Ankalla ajettiin kuvauskuukautena eli heinäkuussa 1968 Jyväskylässä 4 714 km sisarveturilla 959 vielä vähän enemmän. Tapani Kilpisen muistiinpanot kertovat, että tämä 960 oli ollut tuolloin jo useamman vuoden työssä Jyväskylässä toisinaan myös yhdessä Tk3 1129:n kanssa. Vuonna 1969 tämä 960 oli edelleen Jyväskylässä ja oli työssä joskus samaan aikaan mm. Tk3 1135:n kanssa. Tässä nähdään hyvin kuinka Ankoissa pystyttiin kesähelteellä kaksoiskattoluukkujen avulla viilentämään ajoviiman avulla hyttiä ajettiin kumpaan suuntaan tahansa.
kuva 24.07.2024 14:15 Juhani Katajisto  
  Liikennöimisohjeita kuvausvuonna Sörnäisiin. Pasilan – Kumpulan – Sörnäisten satamaradan tultua 18.10.1965 lukien avatuiksi liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Milloin vaihtojuna on tulossa Sörnäisistä Pasilaan, on vaihtojunan kulkutietä vaarantavat vaihtoliikkeet Konkolassa pysäytettävä.

Arabian suunnalla käyntiin antaa luvan Sörnäisten luvanantava vaihdemies. Vaihtojunan miehistö kääntää mennessään Arabian suunnan erkanemisvaihteen ja jättää sen tähän asentoon, kunnes poistuessaan kääntää sen takaisin ja lukitsee sen perusasentoon. Vaihdemiehen on konduktööriltä tiedustelemalla varmistuttava siitä, että vaihde on oikein käännetty ja lukittu. Päivystäjän työskennellessä Arabian suunnalla ei kulkulupaa saa Pasilasta Sörnäisiin antaa.
kuva 19.07.2024 19:34 Juhani Katajisto  
  Ja mikä on myös huomionarvoista. Kun veturia on palautettu entisyyteen siis aikaisempien vuosiensa ulkoasuun siihen rakennettu myös pieni lippa katon jatkeeksi halkotilan ylle. Ne poistettiin loppuvuosina Kanoista helpotaakseen pysähtymistä oikeaan kohtaan ajettaensa hihnakuljettimen alle. Lipan kanssahan pelivara on hyvin lyhyt. Ainakin 1960-luvun alussa ollessaan Riihimäellä 787oli muiden tuon aikaisten Kanojen tavoin ilman kyseistä lippaa ja siis hieman alastoman näköinen.
kuva 19.07.2024 19:03 Juhani Katajisto  
  Tämä laatikkoaura Etv-Rto 46 on juuri, mistä Suolahdessa kirjoitettiin 26.8.1981 hyvin happamasti, kun arvioitiin ratatyökoneiden tarvetta. Tarvitaan ratakuorma-auto Pihtiputaalle lumenaurauksiin ja työntekijöiden kuljetuksiin. Ratakuorma-auto, jossa on iso hytti ja Hiab nosturi. Lumiaura; Simoon (= Tka7) sopiva Valmet. Vanhat laatikkoaurat alkavat lahota käsiin. Etv-Rto 46:n katto vuotaa, siiven saranat vääntyneet, terä vääntynyt, ulkoseinät kaipaavat maalausta jne. Laatikkoaura sitoo yksitoista henkilöä ja veturin aurauksen ajaksi, jolloin muihin töihin ei miehiä enää riitäkään.
kuva 31.05.2024 19:35 Juhani Katajisto  
  Ja pian lähdettiin tämän kuvan ottamisen jälkeen lennokkaalle matkalle Schwartzkopffin Hv:llä Karjaalta Hankoon. Useita kertoja mentiin yli sataa, mikä tulee hyvin esiin matkalla tallennetussa filmissä. Filmi on nyt Kavissa eli ent. Valtionelokuva-arkistossa kaikkien nähtävänä. Veturinkuljettaja Eino Talvitie oli hyvin otettu, kun hänelle näytin ekaa kertaa tätä filmiä. Hänhän otti aikamoisin riskin, ottaessaan meidät nuoret pojat kyytiin. Vaihdot tapahtui eri asemilla ja yksi meistä kolmesta oli aina hytissä. Tuolloin oli maanteillä vapaat nopeudet ja kovaa ajettiin, että pysyttiin junan vauhdissa mukana. Juna kulki lujaa yrittäessään saada aikaa kiinni, kun Karjaalta oli päästy lähtemään myöhässä. Takastullessa tyhjävaunujunana juna ei aina edes ehtinyt pysähtyä asemalle, kun vaihdettiin vauhdissa kenenvuoro oli mennä hyttiin. - Raskailla vetureilla ei ollut mitään asiaa vielä tuohon aikaan Hankoon. Nyt en muista milloin sinne saatiin raskaammat raudat.
kuva 30.05.2024 10:39 Juhani Katajisto  
  Nykytekniikalla osaavissa käsissä ja aivan mielipuolisena kuvausaikana voi saada uskomattoman hienoja taltiointeja jälkipolville. Vaikka joskus digitekniikkaa parjataankin niin ei sille liene toistaiseksi haastajaa. Joskus, kun tästä on menty vesibussilla sillan ali, näkyi sillan molemmin puolin kilometritolpat. Savonrataa oikaistessa oli helpompi lyhentää jossain kohtaa kilometrejä, kun muuttaa joka tolppaa.
kuva 23.05.2024 11:17 Juhani Katajisto  
  Syksyn fiilis saatu hyvin taltioitua tähän kuvaan. Kostean oloinen ruohikko, rata kuin perunapelto ja alhaalla alakuloisesti roikkuvat johdot ja talveen valmistautuva lehdetön metsämaisema. Sää suosi ainakin höyryn näkyvyyden kannalta kuvajaa. -- Zoni tää on hauska juttu myös tämä viimeisen Ten-weelerin käynti ennen tätä Porvoossa. Niin kuin tiedät aikaa on siirretty ajan saatossa aina myöhäisemmäksi. Näillä näkymin Kansallisarkistosta löytynyt tieto, että Hv4 745 oli 30.10.1964 vielä satunnaisesti ajossa pidetään tätä nykyä viimeisenä normaaliliikenteen henkilöjuna-ajona Porvooseen. Sisarveturi 742:n päällä parannettiin kerran yhdessä maailmaa Pasilassa, mutta onko se tullut paremmaksi? En minä ainakaan olisi pystynyt sitä tällaiseksi kuvittelemaan.
kuva 19.05.2024 23:38 Juhani Katajisto  
  Tapahtumailmoituksen kertomaa. Näyttää siltä, että Helsingin päivystäjä hoiti Töölön Sokeritehtaan liikennettä. Vv15 1995 painaessa 4.10.1962 kolmea vaunua Suomen Sokeri Oy:n raidetta nro150 Töölön sokeritehtaalle, putosi venäläisestä vaunusta Vgk 758209 takapää kiskoilta vaihteessa 222 ja se kulkeutui kiskojen välissä noin 38 m. Veturista putosi myös ensimmäinen pyöräpari kiskoilta. Korjaujuna nosti veturin ja vaunut kiskoille. Venäläisen vaunun paino oli yli 85 tonnia. Takapään teli oli luultavasti liian jäykkä kääntyäkseen 170 asteen säteisessä kaarteessa. Se pakotti ulkokiskon siirtymään ulos päin niin paljon, että sisäkiskon pyörä putosi väliin. Putoamispaikalla oli vaihdettu samana kesänä uusia kyllästettyjä ratapölkkyjä.
   >>