Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.07. 19:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kartalla näkyy kaksi Suomen suunnan junalauttasatama-asemaa, Tukholma ja Hargshamn. Ja jopa matkustettu. | ||||
|
02.07. 08:08 | Jorma Rauhala | ||
| Noina aikoina Vallilan ainoa käyttäjä oli SOK. Sieltä lähti joka arki-iltapäivä yksi kahvivaunu Helsingin kiitotavarajunassa Ouluun. Kuvan umpivaunut ovat odottamassa kahvin kuormausta, muut vaunut ovat Psl knp:n reserviä. | ||||
|
27.06. 12:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuohan on ihan peruskoroke. Tuollaisiahan oli rakennettu matkustajaturvallisuuden parantamiseksi siihen maailman aikaan kun normipysäkki oli vielä ilman mitään korokkeita, eli vaunuun noustiin/poistuttiin suoraan kadulta. Pysäkkitolppa on tässä kuvan kapeakorokkeellisessa tyypissä viereisellä jalkakäytävällä. Viimeinen tällainen kapea koroke oli Satamakadulla Katajanokalla vielä 1970- luvulla. Ja suojatiemerkintä maalattiin vain erityisiin paikkoihin, ei joka kadun kulmaan tms., jotka tuon ajan ihminen luonnostaan älysi kadun ylityspaikoiksi. |
||||
|
26.06. 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kuka osaa kertoa että milloinka HKR 5 on Minkiöllä saanut tuon mielestäni uusnimen "Sohvi" ja mikä/kuka se/hän on? Onko nimi annettu 1990-luvulla tms. Aikoinaan Viitonen oli aina Vitonen. | ||||
|
01.06. 08:59 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi jotensakin hassua sanoa Dr19 ja Sm7 kaluston olevan "sveitsiläisiä" käkikelloja. Dr19, Espanja, Stadler Rail, Valencia. Sm7, Puola, Stadler Polska, Siedlce. |
||||
|
|
31.05. 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Espanjalaisia nuo Dr19-veturit ovat. Ja ne uudet Sm7-junat ovat puolalaisia. | ||||
|
17.05. 09:52 | Jorma Rauhala | ||
| Polakka. | ||||
|
12.05. 12:43 | Jorma Rauhala | ||
| En millään löytänyt Esaa innostanutta artikkelia Lapualta. Olisiko siis luvun alla vaikkapa "Nykyajan teinit retkellä"? https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888901?page=32 |
||||
|
09.05. 07:28 | Jorma Rauhala | ||
| "Kahvinmittaista" tarkempi ajan määre on "tupakanmittainen". Olikos se noin 4 min? | ||||
|
|
08.05. 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Kun edellä erkaannuttiin jo kaliipereihin, gallonoihin ja linjoihin, niin jatketaan vielä himpun verran. Tuli tuosta linja-mittayksiköstä mieleen, että 1970-luvulla ostaessani ns. öljylamppuun (eli valopetroli) uutta lasia, lampunlasin mittayksikkö oli linja. Siis määräävä mitta oli lasin alaosan halkaisija. En nyt muista monenko LINJAN lasi se oli, mutta sentti- tai millimetritiedoilla sitä ei ostettu. Niillä kun pyrin lasia ostamaan, myyjä muunsi mittayksikön linjaksi. Toinen, erikoinen esimerkki epätyypillisen yksikön käytöstä on ollut mustanmakkaran osto, torimyyjältä. Sitähän ei osteta painon mukaan, vaan rahayksikön mukaan. Siis ostaja ilmoittaa vaikkapa että "mustaa kahdella eurolla". Toki voihan mustaa ostaa myös sanattomasti näyttämällä kädellä vaikka vaaksaa... |
||||
|
04.05. 13:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokatu 6, tuo rautatieasemaa vastapäätä kadun toisella puolella oleva piirustuksen punainen asuintalo on myös Valtionrautateiden omistama. Komea kerrostalo valmistui vuonna 1876 paikalla olleen aiemman matalan yksityisen puutalon tilalle. Tähän uuteen kerrostaloon valmistui rautatieläisille asuntoja; siis virkamiehille, konduktööreille ja kuljettajille. Alakerrassa oli muutamia liiketiloja. Talon valmistusvuotta ei yleensä näytetä tunnettavan, sillä se mainitaan olevan usein vain ylimalkaisesti 1870-luvulta. Mutta valmistusvuosi on siis 1876. Paljon myöhemmin 1930-luvun alussa alakertaan tuli Suojeluskuntain kauppa Oy – Skyddskårernas Handels Ab eli SKOHA:n urheiluvälinekauppa. Tätä VR:n taloa ryhdyttiin kutsumaan 1960-luvulla Skohan taloksi, kun ei oikein muutakaan keksitty. 1960-luvun puoliväliä ennen talo purettiin ja tilalle rakennettiin City-Center eli ns. "makkaratalo". VR:n käyttöön jäi taloon edelleen useita kerroksia, mm. VR-Tkt:lle eli Tietokonetoimistolle. Kaivokatu 8 on tässä piirustuksessa värjäämätön, siis yksityinen tontti. Myöhemmin sen hankki itselleen rautakauppias Julius Tallberg. Vuonna 1910 valmistui City-Käytävä yhdistämään Kaivokadun, rautatieaseman ja sen matkustajavirrat sekä Aleksanterinkadulla sijainneen Tallbergin liikepalatsin. Kaupungin paikallisliikenteen solmukohta eli kaikkien raitiolinjojen keskusasema oli myös Tallbergin tavaratalon edessä (nykyinen Kolmen sepän aukio), joten citypasaasin kulkijamäärät olivat taattuja. Kaivokatu 10 on piirustuksessa Helsingin konepajan eräs verstas- ja varastoalue jolla on oma pistoraide. Se esimerkiksi esti raitiotien rakentamisen vuosisadan loppupuolella Kaivokadulle. Kaivokadulle raitiotie tuli vasta 1935. Kaivokatu 10 on nykyinen Kaivotalo. |
||||
|
27.04. 16:34 | Jorma Rauhala | ||
| Rainerin Toralinna ja Kinapori -käsitykset ovat kumpikin täysin vääriä. Esalla on oikea kanta. | ||||
|
|
26.04. 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Hiekkaharjun seisakkeen itäpuolella on katu nimeltään Kinaporinkuja. Taisipa Kinaporinkuja olla aikoinaan muuten myös liikenneministeri Veikko Saarron kotiosoite, hänen aktiiviaikoinaan. Tämä Hiekkaharjun radanvarsi on siis tuota "Kinaporin mäkeä". | ||||
|
21.04. 11:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kuinka paljon painaa "kevytmetro"? Ja kuinka ne uskaltaa ajaa automaatilla ilman laituriseiniä... |
||||
|
Kuvasarja: Sokeri, Suomen makein seisake |
08.04. 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Turengin Sokeritehdas Oy:n konepaja on ollut olemassa jo heti tehtaan alkuvuosista lähtien. TS-sokeritehdas kun kävi vain osan vuotta, toiselle puolelle vuotta saatiin töitä konepajan kautta. Saalastin historiikissa kerrotaan että 1953 ja 1954, kun Valmetillakin aikoinaan työskennellyt Tapio Saalasti oli ostanut Sotevan varastosta kaupaksi käymättömät kapearaiteiset MOVE-veturit, niin niitä levennettiin juurikin Turengin Sokeritehtaan konepajassa. Ja Otsoja rakennettiin alusta alkaen myös 1950-luvulla Turengissa. TuMe tuli myöhemmin Turengin sokeritehtaan metallipuolen tuotenimeksi. Turengissa toimii nykyään veturitehtaan perillisenä Tume-Agri Oy:n konepaja. https://tumeagri.fi/yritys/ |
||||
|
05.04. 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Länsisataman liikennepaikan vaihdekoju nro 1 eli KALLIONVÄLI. Ei jää epäselväksi mistä näin osuva nimitys oli peräisin. Tämä oli ensimmäinen miehitetty paikka Töölön ratapihan suunnalta satamaradalla. https://vaunut.org/kuva/43267 | ||||
|
02.04. 14:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan on ottanut yhdysvaltalainen raitiotieharrastaja N.N.Forbes elokuussa 1952, jotka tiedot Jyrki korjannee aloitukseen. Olen $$-ostanut mm. tämän kuvan häneltä 1980-luvulla. Sikäli tämä kuva olisi kreditoitava myös: kokoelma J.Rauhala. |
||||
|
20.03. 09:27 | Jorma Rauhala | ||
| Ei mukulaa eikä modernia noppaa, vaan sitä ihka tavallista jokapaikan katupäällystettä eli NUPUkiveä. | ||||
|
18.03. 00:07 | Jorma Rauhala | ||
| Wikipedia kertoo että Sisu Kontio LP-138BIT kutsuttiin "Pulla-Sisuksi". Mikähän näissä tekee kulkineen "pullaksi"? https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontio-Sisu |
||||
|
12.03. 16:19 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen Osolankosken ristikkosilta on puolestaan tässä kuvassa, eli se kolmas Loimijoen ylittänyt sähkörautatiesilta: https://vaunut.org/kuva/166223 |
||||
|
12.03. 10:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tammelan Forssassa on itseasiassa ollut kolmekin rautatieliikennettä harjoittanutta yhtiötä. - Jokioisten Rautatie Oy (JR) eli sittemmin Jokioisten-Forssan Rautatie Oy (JFR) liikennöi Humppila-Forssa-päärataa. - Oy Forssa Ab (FAB) eli vuoden 1934 fuusioinnin jälkeen Oy Finlayson-Forssa Ab liikennöi sähkörataa Viksberg/kutomo-Forssa/kehräämö välillä. Vaunujen luovutusratapiha on kartan kolmioraiteen alueella. - FAB:n eli myöhemmän Finlayson-Forssan sähköradalta erkani lautatarhan, sahan ja voimalaitoksen alueelle konserniin kuuluneen Forssan Saha Oy:n moottoriveturein liikennöity teollisuusraiteisto. Tällä yhtiöllä oli höyryvoimalaitos, joka tuotti sähkövoimaa kummallekin tehtaalle ja sähköradalle. Forssan (JFR) rautatieasema höyryveturitalleineen on kartan vasemmassa laidassa olevalla alueella. "Finlayson" nimellä kartassa oleva tehdas on Viksberg vuodelta 1855 ja kartan yläreunassa oleva tehdas on Forssa vuodelta 1847. |
||||
|
|
12.03. 08:32 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen leveäraidesilta. Vuonna 1928 Oy Forssa Ab osti Valtionrautateiltä Kone ja Siltarakennus Oy:n vuonna 1890 valmistuneen 10-ristikkoisen ratasillan Loimijoen puisen ratasillan korvikkeeksi. Silta oli ollut Kymijoen Korkeakoskenhaarassa Osolankoskella, Kymin asemalta hieman Kotkaan päin. Se oli jo aiemmin poistettu radasta Kotkan rataa perusparannettaessa raskaammalle tavaraliikenteelle. Osolankosken sillan kokonaispaino on 25 tonnia, pituus 21,5 m, leveys 2,5 m ja korkeus 2,25 m. Vapaa korkeus Loimijoen pinnasta on 1,7 m eli kutakuinkin sama kuin oli ollut alkuperäiselläkin sillalla, eli laivalla siitä ei päässyt ali. Silta saatiin paikalleen syyskuun lopulla 1928 ja on siinä tänäpäivänäkin. Sähköjunat liikennöivät sillalla vuoteen 1973 saakka, mutta nykyään sitä käyttävät jalankulkijat ja pyöräilijät. Yleiseksi kaupunkialueeksi tuo entinen teollisuusalue avattiin 1990-luvulla. Kauempana näkyy kirkontornikin. |
||||
|
12.03. 08:24 | Jorma Rauhala | ||
| Värit: valkoinen ja sininen. | ||||
|
|
10.03. 09:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksiaukkoinen liikennevalopylväs näkyy myös tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/23976 Tasoristeyksessä ei ole tasoristeys-liikennemerkkejä, saati "suojatievaloja". FF:n sähköjuna liikennöi rataosuudella Forssa/kehräämö - Viksberg/kutomo kuljettaen raaka-aineita ja valmisteita. Junahenkilökunta sytytti ja sammutti tasoristeyksen varoitusvalot käsikäyttöisesti risteyksen kahtapuolen sijainneilla painikkeilla. |
||||
|
01.03. 16:48 | Jorma Rauhala | ||
| VR 2250 on tuon lomakkeen tilausnumero. 82-08 on painatusajankohta eli vuoden 1982 elokuu. Paragon on Weilin+Göösin lomakepainon tuotemerkki eli näitä ei painanut VR Painatusjaosto, VR Omatarvepaino eli VR Kirjapaino. Lopuksi on "Veilinjöössin" oma varastonumero. Lähes huomaamaton @-merkki on tarkistusmerkki ja se sijaitsee omassa vapaassa tilassaan. Muistamme että tuolloin "miukumauku", "kissanhäntä" ja muilla kiertoilmauksilla (mutta ei nimellä "ät") sanottua @-merkkiä ei esiintynyt kuluttajien kirjoituskoneissa, vaan vain joissain korkean teknologian ATK-laitteissa. Aseman lipunkirjoituskone kirjoitti tuon @-merkin jokaiseen lippuun ja tuohon kohtaan osoitukseksi siitä, että lippu on oikea ja tilitetty. Joku pitkäkyntinenhän olisi voinut varastaa tätä lomakelippua blankkona metritavarana ja kirjoittaa sitten omalla kotikirjoituskoneellaan varsin uskottavan näköisiä valelippuja. Paitsi että ei siis saanut aikaiseksi tuota @-merkkiä. Matkustettu Riihimäeltä 28.1.1983 klo 15.55 lähteneellä R-junalla. |
||||
|
27.02. 10:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tietämättä Simolan liikennepaikan käytäntöjä tarkemmin, voidaan kuitenkin olettaa siellä toteutetun normaalia tuonaikaista Valtionrautateiden käytäntöä. Henkilöliikenteen aikana lippuja myytiin aina liikennepaikan aukioloaikana. Lättäliikenne lakkautettiin kesän alussa 1977. Simolan vanha asema purettiin ja tämä uusi valmistui vuonna 1978, ei 1975. Tässä uudessa rakennuksessa oli myös postitoimisto ja VR:n virkamiesjunasuoritus oli ainakin arkisin toimistoaikaan. Silloin on ainakin yleisen käytännön mukaan voinut Simolastakin ostaa matkalippuja. Liput on toki kirjoitettu alkamaan esim. Lappeenrannasta. Mikäli junasuoritus oli läpi vuorokauden, niin toimisto lieni kuitenkin kiinni liikeajan ulkopuolella? JS saattoi silloin olla asemamiessuorittajakin, jolla ei ollut tarvittavaa lippukassakoulutusta. Jos kellään olisi tallessa Kouvolan rautatiepiirin "Liikennepaikkojen miehitysajat" luetteloita, niin niistä löytyisi vastauksia. |
||||
|
19.02. 23:18 | Jorma Rauhala | ||
| Tamperelainen Kaipio Oy valmisti Pasilan teräsvaunuihin noita päätyovia 1960-70-luvuilla. | ||||
|
18.02. 10:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kun toisaalla on mainittu, että Tornion-Haaparannan rataosalla ei saisi enää kulkea suomalaista kalustoa kuin vasta jonkin erikseen haetun "brysselin" hakemuksen ja hyväksynnän jälkeen, niin minkälaisilla luvilla nämä ruotsalaiset matkustajavaunut liikkuvat Suomen rataverkolla? Vai liikkuvatko ilman mitään lupia? Onko BF9-sarjan vaunuilla hyväksyntärasti kohdassa FI? | ||||
|
10.02. 09:33 | Jorma Rauhala | ||
| Selvennetään vielä että julkaisun nimi on ollut eri aikoina eri ja digihakua varten vielä tässä vihjeet. Vuosina 1891-1906 Turisti, 1907-1909 Aikataulut, 1910-1930 Turisti ja 1931-1939 Suomen kulkuneuvot. |
||||
|
|
10.02. 09:23 | Jorma Rauhala | ||
| Hra Esa, kaikki Suomen Turistit ja Aikataulut ja Kulkuneuvot on Kansalliskirjaston verkkosivuilta luettavissa, vuosilta 1891-1939. Samaten myös linja-autojen vastaavat Maantieturistit löytyvät talvisotaan saakka. | ||||
|
07.02. 09:55 | Jorma Rauhala | ||
| Mitkä ruotsalaiset vetokalusto- ja vaunusarjat saavat sitten puolestaan liikennöidä Haaparannalta Tornioon? Ja onko nyt sitten niin että Suomesta saa liikennöidä tätä sähkörataa vain tuolla yhdellä dieselveturisarjalla ja yhdellä tavaravaunulla? |
||||
|
05.02. 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolta kaimalle tietoa, 200 km/t toimii, ei ole suuri ongelma. https://www.softronic.ro/products-hyperion | ||||
|
27.01. 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| TK-junien lähtöraide. TRTP on Töölö ratapihan lyhenne. | ||||
|
25.01. 15:28 | Jorma Rauhala | ||
| Onkohan tuossa Sörkan Michelin-ravintolassa päässyt läskisoosi kärähtämään? | ||||
|
25.01. 15:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikkavaunuhan tuo on. Kaikki nuo Rainerin nimikkeet ovat raitsikoita. | ||||
|
24.01. 10:35 | Jorma Rauhala | ||
| Sotilaskoneiden kiitorata on VT2:lla Jokioisilla, hieman Forssan Autokeitaalta pohjoiseen. Humppilaan haaveiltiin lentokenttää rautatien läheisyyteen, mutta se hanke on kariutunut. https://yle.fi/a/3-8444399 |
||||
|
|
23.01. 13:32 | Jorma Rauhala | ||
| Autojuna-asema Humppilaan. Autojuna-aseman rakentaminen Valtatien 2 alueelle hyvien yhteyksien solmukohtaan Humppilan rautatieasemalle lisää Kanta-Hämeen ja koko läntisen ja eteläisen Suomen saavutettavuutta sekä parantaa huoltovarmuutta ja yritysten kilpailukykyä. Lisäksi se vähentää Helsingin, Turun ja Tampereen alueiden liikenteen ja väylien kuormitusta, päästöjä ja melua. https://raidepuolue.fi/uutiset//humppila-haluaa-kehitt-rautatieasemaansa-kirjelmi-vrn-johdolle |
||||
|
15.01. 19:43 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä kuvassa O&K-veturi on vielä siinä varsin lohduttomassa tilassa, jossa maamme ns. museoveturit yleensä näyttäytyvät katsojille kaikenkarvaisten teemapuistojen ja museoitten pihoilla. On vain yksinkertaisesti hienoa että PTJK sai tuon tuolta pois. https://vaunut.org/kuva/172833 | ||||
|
04.01. 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
|
03.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kolme lähes tuollaista F2-sarjan Scania-Vabis/Hägglund/Motala/ASEA -johdinbussia vuodelta 1941, SS-nrot 568-570, ostettiin Helsinkiin 1947. Bussit poistettiin ajosta 1964-1965. | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Max Rohleder on myös saanut kiskotyypistä patentin vissiin joskus 1800-luvulla. »Rohlederova koľajnica» löytynee vielä Bratislavasta? https://www.vlaky.net/zeleznice/spravy/002872-Rohlederova-kolajnica/ |
||||
|
28.12.2024 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksijuna-ajot, alkaen vuodesta 1978, ovat sitten olleet vetureilla nro 1 Emma ja nro 2 Emil. Kolmonen saatiin ajoon vuonna 1981. | ||||
|
28.12.2024 11:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kaarikiskon tarkempi selostus: http://www.lokodex.de/or/doks/o_dok0001.htm | ||||
|
27.12.2024 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: tämä on jo kuvasarja, LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg. | ||||
|
26.12.2024 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Nokia-yhtiön vaunuja näkyy enemmänkin tässä koosteessani: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&paik=Nokia | ||||
|
24.12.2024 14:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä tuo juna on jo perillä satamavaraston luona, eli nykyinen Scandic Grand Marina: https://vaunut.org/kuva/15661 | ||||
|
23.12.2024 00:32 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: ei varmaankaan kerätty huviveroa, kun se on ollut verovapaudesta nauttiva rekisteröity yhdistys (ry), jota LRJ ei ollut. Rautatiesääntelyelin tms. taho mikä se oikeasti nimeltään onkaan, luokittelee museorautatien huvilaitteeksi ennemmin kuin varsinaiseksi rautatieliikenteeksi. Turvallisuusnäkökohdat ovat kuitenkin vaativat tässäkin tapauksessa. | ||||
|
|
22.12.2024 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä kapearaiteethan eivät ole oikeasti rautateitä vaan ns. huvilaitteita. Kuten on myös Jokioisten museorautatie. | ||||
|
16.12.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin. |
||||
|
10.12.2024 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Aikaisintaan keväällä 1959. | ||||
|
26.11.2024 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole oikeasti Töölön tavara-asema eikä Töölöön tavara-asema. Forssassa on myös kaupunginosa nimeltä Tölö, ja se nimi on siis suomea, ei ruotsia. Tölö:hän tarkoittaa ihan suomenkielistä asiaa. |
||||