Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.03. 00:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tehdasradalta on purettu kaksi tasoristeystä kiskoineen ja niissä oli viimeksi myös turvalaitoksetkin, jotka on myös romutettu. Tehtaan lastaushalli on muutettu rekkaliikenteelle sopivaksi ja kiskotus on myös hävitetty ja lastauslaiturit muutettu pelkästään autoille sopiviksi. Juna lastattiin sivulta, mutta rekat kuormataan perästä käsin eli laiturirakenne on tyystin erilainen. Ei siinä ole enää mitään saumaa millään rautatieoperaattorilla tulla hakemaan muutamaa vessapaperivaunua täältä viikossa. | ||||
|
|
21.03. 15:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä epäjatkuvuuskohta on Metsä Tissue Oyj:n entisellä yksityisraiteella, ei Väyläviraston radalla. Mäntän ratapiha on tuon entisen SOK:n tavaramakasiinin takana, ja sen suuntaisena. Liikenteen loppuaikoina, kuten vuonna 2021, pehmopaperivientivaunuja lähti tehtaalta vain pari kertaa viikossa pieni junallinen, ulkomaan vientisatamiin. Se oli aivan liian vähän ollakseen kannattavaa rautatietavaraliikennettä silloiselle operaattorille, sanottiin. Toilettipaperista kun ei saa millään "raskasta tonnijunaa", vaan se sopii paremmin VR Transpointin rekan kyytiin. Tilaa se ottaa vaan ei paina paljoakaan. Todettakoon vielä, että Mänttä-Vilppulan kaupungissa Vilppula-Mäntän rautatien tasoristeyksissä varoitusvalot vilkuttavat edelleen valkoista, odottaen jotakin, parempia aikoja... Paperitehtaalle junat eivät enää palaa, junakuormaushallissa laiturikin on muutettu pysyvästi rekoille sopivaksi. Tehtaalle saapuva materiaali on ollut rekoilla jo vuosikymmeniä, ja kotimaan lähtevä tavara samoin. Koska Suomessa keskusliikkeillä ja tukuilla ei ole ollut mitään rautatielogistiikkaa vuosikymmeniin, niin tällaiset tavarat kulkevat vain ja ainoastaan maanteitse. |
||||
|
20.03. 15:05 | Jorma Rauhala | ||
| Työvaunu. https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/tyovaunut/hkl-2010-2012/ |
||||
|
18.03. 14:46 | Jorma Rauhala | ||
| Oy Kamex Ab. Esim. https://www.finna.fi/Record/srm.166906318366100 | ||||
|
17.03. 17:01 | Jorma Rauhala | ||
| Alkujaan kaikki asemaravintolat ovat olleet paikallisen henkilön hoitamia. Usein kuulee mainittavan että niitä piti etenkin pienemmillä paikoilla kulloisenkin liikennepaikan asemapäällikön vaimo. Matkaravinto tuli toimintaan mukaan 1930-luvulla. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla - ja myöhemminkin - monet asemaravintolat eivät olleet MR:n vaan olivat yksityisten ruokalanpitäjien hoitamia. Suurin ja pitkäikäisin näistä on ollut Riihimäen ravintola. MR loppui 1977 ja VR perusti oman firman eli Liikenneravintolat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkaravinto https://fi.wikipedia.org/wiki/Avecra |
||||
|
10.03. 14:14 | Jorma Rauhala | ||
| Rakennus on valmistunut 1952 ja senhän omistaa Helsingin kaupunki. Niin kuin omisti koko satamaradan Töölöstä tänne Katajanokan perukoille. Kaupungin hierarkiassa satamarata kuului Satamalaitokselle. Kuvan alue on lisäksi vasta 1900-luvun alkupuolella täytettyä merenpohjaa. Varmasti täällä on ollut Valtionrautateiden jonkinlainen linjatoimisto pakkamestareille yms. ja liikennepuolen väelle, mutta paikkaa en tiedä. Varmastikin satamakonttorin yhteydessä. |
||||
|
|
10.03. 08:38 | Jorma Rauhala | ||
| Harjakattoisessa rakennuksessa toimii Katajanokan rautatieasema; asemapäällikkö, kirjuri ja asemamies. | ||||
|
07.03. 20:57 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki, osaatko avata koodia JXB-7 mitä se tarkoittaa? Oliko nro 1 jo jokin vehje vai onko nro vain jokin tekninen ominaisuus? J=juna? B=kaksiakselinen? |
||||
|
01.03. 15:41 | Jorma Rauhala | ||
| Julkaistavissa ilmakuvissa ei saanut näkyä horisonttia eli maan ja taivaan rajaa. Piti olla kuten tässäkin kuvassa, maata koko kuva-alalla. Ja asiasta toiseen, Forssan nykyinen hallinto on päättänyt lopettaa Forssan lentopaikan (EFFO) syksyllä 2027. https://www.forssanlehti.fi/paikalliset/8870436 |
||||
|
21.02. 16:04 | Jorma Rauhala | ||
| Lehdissä kerrotaan parin lentokoneen lennelleen Helsingin keskustassa tämän paraatin aikana. Sieltä tietysti tämäkin kuvattu. | ||||
|
21.02. 14:04 | Jorma Rauhala | ||
| Normaalileveys ja hyvin lienee pysynyt kiskoilla. Suurin nopeushan oli vain 19 km/t. Pääjutun linkissä on ohjaus filmeihin. | ||||
|
Kuvasarja: Mount Tamalpais Gravity Railway |
21.02. 13:51 | Jorma Rauhala | ||
| Täältä löytyy elävää kuvaa Tamalpaisin radalta, useampiakin filmejä. https://www.friendsofmttam.org/railroad/history.html | ||||
|
21.02. 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| Erikoiset värit tulevat useista maahan asennetuista pinkkiä valoa antavista valaisimista. | ||||
|
|
21.02. 12:03 | Jorma Rauhala | ||
| HS 23.9.1922 kertoo että Rautatientorin puolelle on jo asennettu kellotaulu. Kaipa kuvassa näkyvä Kaivokadun puolikin kellosta sai sitten melko pian taulunsa eli loppuvuonna 1922 kellotorni olisi valmis. Tämä kuva taitaa olla Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiirin viisivuotismuistoparaatista 8.4.1923. Joukot kokoontuivat tuolloin marssia varten Rautatientorille. Kaikki muu toiminta onkin poissa. Liputuskin on aseman katolla. Virallisia liputuspäiviä oli vielä tuohon aikaan hyvin vähän ja tällainen tärkeä tapahtuma on aivan selvä liputuksen syy. Marssi eteni Espalle ja Senaatintorille. Saksalaisia kenraalejakin osallistui juhlallisuuksiin ja ilmakuva lieneekin siis saksalaisten ottama, jos ei kotimaasta vielä löytynyt lentävää kuvauskalustoa. |
||||
|
|
20.02. 19:58 | Jorma Rauhala | ||
| Kellotornissa on jo Siemensin kello, ja kellohan saatiin torniin vasta 1922. Ennen kelloa aukko oli peitetty laudoituksella, eli oli silloin kauttaaltaan vaalea ala. | ||||
|
12.02. 08:41 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä vain, tuossa on vihreä linja. Mutta perustuuko se nyt niinkään lukutaitoon? Linjavärejähän käytetään vielä vaikka kuinka monessa eurooppalaisessakin kaupungissa, joissa on korkea lukutaitoisuus. | ||||
|
|
10.02. 23:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole saksalaisia Kummereita, vaan ruotsalaisia Aseoita. Tuota perävaunutyyppiä saatiin Hesaan vuodenvaihteen 1916-1917 aikaan, laivalla Ruotsista Mäntyluotoon ja sieltä junalla tänne. Teknisesti kuva on siis aikaisintaan kesältä 1917. | ||||
|
|
08.02. 18:44 | Jorma Rauhala | ||
| Oikeanpuoleinen juna kulkee samalla linjalla. Senhän näkee vihreistä linjatunnuksista, eli linjatekstilaudat akkunoiden yläpuolella. | ||||
|
08.02. 01:20 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä John kertoi tulleensa Lumiahon rekalla Seinäjoelta Hesaan. Minä tulin saman tapauksen aikaan Pitäjänmäen meijeriin matkalla olleella säiliöautolla Iittalasta. Kyytipalkaksi piti käydä ostamassa ensin kaupasta punaista norttia kuskille... | ||||
|
Kuvasarja: Jäähöylävaunu Etv-Rto 14 |
06.02. 16:31 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer yms. muistelen että Pasilassa seisoi vielä 70-luvun alussa myös kopiton vanha jäähöylävaunu. Taisi olla niin että etenkin Töölön ratapiha jäätyi höyläyskuntoon helposti. Ja myös Helsingin raitioteillä oli 40-luvulla ostettuja jäähöylävaunuja, valmistajana Lokomo Oy. | ||||
|
04.02. 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Samaa mieltä kyllä Rainerin kanssa, näin henkilötasolla, mutta sanan käyttönäkemys on kyllä puhtaasti suomalainen, kuten on Kotuskin. Esimerkiksi muualla Pohjoismaissa metrosta käytetään usein nimitystä tunnelirata. | ||||
|
|
04.02. 20:15 | Jorma Rauhala | ||
| "Metro" tarkoittaa maailmalla ihan mitä vain liikennevälinettä mikä on sille nimelle brändätty. Ei tarvitse olla maanalainen rautatie. Se voi olla vaikka raitiovaunu tai linja-autokin. Näitä on. Helsingissä oleva metro on ehkä jo hieman epätyypillinen metroksi, noin niin kuin maailmanlaajasti katsoen. Se on niin rotevasti rakennettu, että se on oikeastaan ihan vaan sähköistetty lähijunien rautatie, joka sattuu kulkemaan myös maanalla. Vaunut ovat H:gissä kuitenkin muihin sähköjuniin verrattuna heppoisempia rakenteeltaan, koska tällä muilta suljetulla rautatiellä ei ole raskaampia kulkijoita. |
||||
|
04.02. 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Näyttäisi olevan silleen, että rautatien itäpuolen, Linjojen puolen, maat omistaa H:gin kaupunki. Sieltähän onkin yksityisten huvilat poistettu. Länsipuolen, Töölönlahden puolen, omistaa Suomen valtio eli Senaatti-kiinteistöt. Rautatien tontti ulottuu peräti puoliväliin Töölönlahtea. Ja tontti alkaa tietysti H:gin asemalta, eli sen rata-alueet, ja jatkuu sitten kohti Pasilaa. Linnunlaulussa radan länsipuolen tönöt ovat siis valtion rautatiealueella ja siten siis vuokratontteja. Junekset yms. eivät siis omista tontteja vaan ainoastaan hatarat tönönsä. | ||||
|
30.01. 17:58 | Jorma Rauhala | ||
| Kyseessä oli suomalaisen rautatierahtioperaattorin Fenniarail Oy:n kuljetusten 10-vuotisjuhla Grand Central Helsingissä. Juhlat ja mm. paneelikeskustelu metsäteollisuuden odotuksista raideliikennemarkkinoiden kehityksestä. Valtionhallinnon tervehdyksen tilaisuuteen toi työministeri Matias Marttinen. | ||||
|
16.01. 19:15 | Jorma Rauhala | ||
| Jo yksi on valjakko. Kaksi on parivaljakko jne. | ||||
|
|
16.01. 15:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuossa ole kaksi yksinäistä valjakkoa, ei paripaljakkoa. | ||||
|
15.01. 21:52 | Jorma Rauhala | ||
| Muistin virkistämiseksi syy tuohon edellämainittuun ajokieltomerkkiin, ettei jää unholaan. Sehän oli tarkoitettu tiedoksi erityisesti ulkovaltojen suurlähetystöjen (esim. Tehtaankadun) kuorma- ja pakettiautojen tavaran toimituksia varten. Venäjän pikajunien matkatavaravaunuihinhan tuotiin kaikenmoista kampetta ja muuttolaatikkoa. Autoliikenne soljui Kaisaniementien suunnasta nelosraiteen laituria pitkin esim. pitkän raiteen 8 luo. Paluu oli myös syytä tehdä samaa reittiä pois, sillä tuolta länsisiiven kautta kiertäen oli jokseenkin mahdotonta ajaa autolla pois kaupungille. Samoin jos oli ajotarvetta takseilla, huonojalkaisten matkustajien takia, ajoreitti oli Kaisaniemen kautta mennen tullen, ei raiteen 11 laiturin kautta. | ||||
|
10.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä junassa lienee Tampereella tehdyt telit alla. | ||||
|
10.01. 23:21 | Jorma Rauhala | ||
| Déjà-vu https://vaunut.org/kuva/31213 |
||||
|
10.01. 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tuosta kun rajaat tuon punanutun vasemmalta pois, koska hän ei ole Jussi, niin avot! | ||||
|
08.01. 09:28 | Jorma Rauhala | ||
| Trondheimissa oltiin kiinnostuneita hankkimaan HKL:n 1950-luvun Schörling-hiomavaunu nro 2119 silloin kun HKL osti uusia Windhoffin vaunuja. Mutta se ei käynyt mitenkään Kaupunkiliikenteelle, vaan vaunu piti romuttaa vuonna 2012. | ||||
|
Kuvasarja: Gråkallbanen - Trondheimin raitiotie |
06.01. 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Trondheim on raitioliikennehistoriaansa uskomattoman kattavasti ja hienosti tallentanut kaupunki. Kävisi esimerkiksi muillekin, kuten vaikkapa Helsingille. Nykyisen yhden raitiolinjan kalusto on vain kuusi nivelvaunua. Tungosajan liikenne vaatii ajoon neljä vaunua ja harvennettu liikenne kaksi vaunua. Museovaunuja on kaupungissa esillä hienossa museossa paljon enemmän kuin linjaliikenteessä käytetään eli on yli 20 vaunua ja suurin osa niistä on myös ajokuntoisia. Raitio 4/2014:ssä sivuilla 10-12 on juttua kaupungista: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2022/10/Raitio_2014_4.pdf |
||||
|
05.01. 21:31 | Jorma Rauhala | ||
| Nyveibakkenin raitsikapysäkin lähellä. | ||||
|
02.01. 11:26 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690 Tuohon kalliokumpareeseen ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan Helsingin "Kivikukkoa" eli vara-asemaa. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. (Helsingin kaupungin kunnallishallinnon kertomus 1944) Tässä yllämainitun fb-postauksen kommentissa on lisäksi rakennepiirustus sisätiloineen Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Se piirustus on päivätty 21.2.1940. |
||||
|
02.01. 10:18 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690 Postauksen kommentissa on rakennepiirustus Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Piirustus on päivätty 21.2.1940. |
||||
|
29.12.2025 14:16 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa se nykyäänkin olla aika lailla samoilla paikoilla kuin se on aina ollutkin. Juna oli kyllä poissa paikaltaan pitkän aikaa kun sen alkuperäinen ratapenkka korvattiin uudella. Taisivat tehdä uuden raiteen aika lailla vanhan kohdalle. Kapearaidepölkyt muun muassa korvattiin nykyisillä leveillä ratapölkyillä. Paloaseman hävitys takana on myös muuttanut maisemaa. | ||||
|
|
29.12.2025 11:49 | Jorma Rauhala | ||
| Erkin peräänkuuluttama sisätila on totta Karkkilassa: https://vaunut.org/kuva/133469 | ||||
|
|
29.12.2025 09:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Suomen ensimmäinen ulos sijoitettu museoitu veturi (ja vaunu), 1958. Tampereen Sorsapuiston höyryveturi voisi olla maamme vanhin, kun se pantiin esille jo 1955, mutta se veturihan oli kuitenkin myös lasten toimintapuistoon kuulunut leikkikalu, eikä siis vielä varsinaisesti museoesine. Tämä RLR:n museojunan sijainti on tässä tontilla vuosien mittaan vaihdellut. Alunperin juna seisoi eri paikassa ja se siirrettiin tähän koska tähän pystyttiin rakentamaan tilaa vievä aitaus ja katos. |
||||
|
29.12.2025 08:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tästä(kin) kortista voidaan lukea kuinka Launonen sanana taipuu. Siis esim. Launosten... | ||||
|
29.12.2025 08:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kuormaussilta on hävitetty. Asematalon rautatiemuistokilpikin on näemmä raksittu pois. Se sijaitsi tällä ratapihan pitkällä sivulla, tuolla kauempana, viimeisen ikkunan ja rännin välivaiheilla. https://vaunut.org/kuva/50719 Muistokilpi näyttääkin olevan nykyään lähempänä ulko-ovea eli ikkunoiden välissä uuden pihamännyn takana. Hyvä! |
||||
|
27.12.2025 11:52 | Jorma Rauhala | ||
| Onnettomuustutkintakeskushan oli alkujaan OTK, mutta siinä oli vakava erehtymisen mahdollisuus Osuustukkukauppaan. | ||||
|
25.12.2025 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Rautaruukki Oy:n Otanmäen ja Taivalkosken vaunutehtaiden tuotanto Neuvostoliittoon 1900-luvulla: Viininkuljetusvaunuja 1985-1988, 652 kappaletta. Katettuja autovaunuja 1986-1993, 3727 kpl. Mineraalilannoitevaunuja 1985-1991, 1637 kpl. Puutavaravaunuja 1985-1999, 2214 kpl. Sulan rikin kuljetusvaunuja 1988-1990, 551 kpl. Viinivaunu on tavanomaisen yleisliittolaisen säiliövaunun näköinen ja mittainen. Esiteteksti: Lämpöeristetty säiliövaunu viinin, spriin ja konjakin kuljetukseen. Säiliö on valmistettu elintarvikekäyttöön sopivasta ruostumattomasta teräksestä. Vaunun kuljetustilavuus on 63,4 m³. |
||||
|
23.12.2025 09:15 | Jorma Rauhala | ||
| Asematalon yläkerrassa on rautatiemuseon maksullinen näyttelytila, joka ei ole kovin kiinnostava. Mieleen jäi että useista peiliseinäisistä huoneista rakennettu tila olisi lähinnä lapsille suunnattu. Mutta koska tämä huonemuseo on aikuisille maksullinen, siellä ei käynnin aikana lapsiperheitäkään näkynyt. Ulkoalue on puolestaan kaikille ilmainen, mutta ei sielläkään ketään näkynyt. | ||||
|
19.12.2025 16:41 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kapearaidejuna taitaa kuitenkin olla pienille museokävijöille se kaikkein mielenkiintoisin kohde, eli tuskin tämä on ostettavissa mistään hinnasta. Kaikki muut "junat" täällä ovat vanhaa, isoa ja järkälemäistä neuvostokalustoa, johon ei pääse sisään tai ovat muuten saavutettavuudeltaan hankalia. Onhan Hyvinkäälläkin puistojunansa ja sisällä tallissa on kapsuveturi peuhattavissa "lasten nurkkauksessa". Mutta hyvä että tuli varmuus tämän junan alkuradasta. |
||||
|
18.12.2025 21:07 | Jorma Rauhala | ||
| Sk on sähköveturi kevyt. | ||||
|
|
18.12.2025 19:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolla ZAGRO E-MAXI M -veturilla on varmasti jokin litterakin. Sk ??? https://www.zagro-group.com/en/products/shunting-vehicles/electric-railcar-movers |
||||
|
18.12.2025 19:26 | Jorma Rauhala | ||
| Viiden eri tariffia käytettiin. VR:n, seudun, Helsingin, Espoon ja Vantaan tariffit. | ||||
|
12.12.2025 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Resiinavajassa lienee ihan teijolainen More. | ||||
|
01.12.2025 12:20 | Jorma Rauhala | ||
| Entäs puupenkki ja roskalaatikko? | ||||
|
28.11.2025 17:34 | Jorma Rauhala | ||
| Teräsrakenteinen puuvaunu. | ||||
|
25.11.2025 00:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Otanmäellä normaaliraiteista jolla voisi ajella, paitsi että hallin sisällä lienee sen verran että saadaan kori laskettua teleille. | ||||