Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12. 12:20 | Jorma Rauhala | ||
| Entäs puupenkki ja roskalaatikko? | ||||
|
28.11. 17:34 | Jorma Rauhala | ||
| Teräsrakenteinen puuvaunu. | ||||
|
25.11. 00:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Otanmäellä normaaliraiteista jolla voisi ajella, paitsi että hallin sisällä lienee sen verran että saadaan kori laskettua teleille. | ||||
|
21.11. 17:02 | Jorma Rauhala | ||
| Siitä onkin aikaa kun tuosta on Suomen tasavallan presidentti kulkenut. Valtiomiehistä ensimmäinen oli Venäjän keisari Nikolai II vuonna 1915, viimeisenä Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vuonna 2015. |
||||
|
17.11. 00:43 | Jorma Rauhala | ||
| Tosiaan, tämä on Helsingin - oman kertomansa mukaan maailman toimivimman kaupungin - vanhin raitiovaunutyyppi, mitä voidaan käyttää tällaisissa historiallisissa satavuotisjuhlissa. Voimme olla täysin varmoja, että Käpylän raitiotien 150-v juhliin ei ole enää tätäkään vaunutyyppiä tallessa ja sitä tapahtumaa juhlistetaan aikanaan "museoajelulla" jollain vielä näkemättömällä puolalaisella Stadler Nordic -vaunulla vuodelta ~2030... kun kaikki vanhemmat vaunut on jo ehditty "kierrättää" Romu-Keinäsellä. | ||||
|
14.11. 00:42 | Jorma Rauhala | ||
| Ei kai alumiinisilta uutena näyttäneet kevytmetallipylväät voi olla ruosteessa? Ikää noilla on vasta noin 55 vuotta. | ||||
|
12.11. 17:41 | Jorma Rauhala | ||
| "Sipoolaiset raitiovaunujen rahastajat" olivat raavaita miehiä, mäkitupalaisia, talottomia jne., ja heitä oli liikaväestönä Helsinkiä lähinnä etenkin Espoossa ja Sipoossa. Koska raitiotieyhtiö oli irtisanonut koko ajohenkilökuntansa, niin tuli kiire nopeaan tahtiin saada tilalle uutta väkeä. Toimiluvan mukaisen liikenteen kalliit keskeyttämissakot uhkasivat horjuttaa yhtiön talouden. Oli alkutalvi 1904 ja nämä maalaispojat olivat toimettomana "muurinpankoilla", ja lähtivät nyt sankoin joukoin säännöllisen ansion perään kaupunkiin, kun haettiin. Samalla entinen enimmäkseen suomenkielinen tai hyvin suomea osannut ja jo hevosvaunuajoilta peräisin ollut henkilökunta vaihdettiin umpiruotsinkieliseen porukkaan, jota alettiin kutsua "espoontolloiksi" ja "sipoolaisiksi" ja joilta ostettiin matkalippu pyytämällä "Sipoon obligaatiota". | ||||
|
12.11. 17:21 | Jorma Rauhala | ||
| Hallialueen vanhin (säilynyt) rakennus on ihan oikein kirjattu wikipediaan, mutta kun se talo on se Kulttuuritehdas Korjaamo eli se missä on nykyään piskuinen raitiovaununäyttelykin. Talo löytyy korttelin toiselta laidalta Töölönkadun varrelta. | ||||
|
12.11. 17:15 | Jorma Rauhala | ||
| Aloituksessa mainitaan että isoissa kadun puolen asunnoissa olisi asunut isoimmat dirikat. Talo on kuitenkin rakennettu kokonaisuudessaan vain raitiotieyhtiön miehistön, siis kuljettajien ja rahastajien (konduktöörien) vuokrakerrostaloksi. Alakerrassa on ollut ruokatarpeiden myymälä ja yhtiön toimistotila. Yhtiön pääkonttori sijaitsi keskustassa ja johtajisto on luonnollisesti asunut myös keskustassa, ei täällä kaupungin laidalla. | ||||
|
12.11. 17:07 | Jorma Rauhala | ||
| "Sipoon kirkko" suunniteltiin jo 1903 ja valmistui henkilökunnan, kuljettajien ja rahastajien asuintaloksi vuonna 1905. Koska henkilökunnan työajat olivat 12-14 tuntisia ja palkaton ruokailutauko oli lisäksi siinä välissä tehden työhönsitoutumispäivästä jopa 16 tuntisen, oli raitiotieyhtiönkin edellytys että henkilökunta asui samalla tontilla mistä ajot alkoivat ja minne päättyivät. Siksi tehtiin tämä tuolle ajalle tavanomaisen näköinen ja alkeellinen henkilökunnan vuokrakerrostalo. Alakerrassa oli ruokakauppa ja yhtiön konttori. Ratikka oli kulkenut tänne jo vuodesta 1890 lähtien, aluksi hevosvetoisena, ja tuolla kaukaisuudessa kuvassa näkyykin Kummer-vaunu päätepysäkillään odottamassa paluuaikaa keskustaan. Mutta siis tänne kuvaajan eli maaseudun suunnalle saatiin odottaa M.G.Stenius Oy:n Haagan ja Munkkiniemen raitioteiden rakentamista ja ne linjat aloittivat liikennöinnin vuonna 1914. Kuva on siis otettu ennen sitä vuotta. Toisaalta kuva on varustettu Branderin todellisella vuosileimalla 1909, eli mistä tuo 1919 on aloitukseen otettu? |
||||
|
|
12.11. 16:48 | Jorma Rauhala | ||
| Vasemmalla kurkkii raiteen nro 18 ulkoseinä tielle päin eli se ei ole vanhin osa vaan hallin uusinta puolta vuodelta 1918 sekä siitä tännepäin oleva lyhyt sosiaalitilarakennus vuodelta 1952. Katosta ja seinästä ne erottaa toisistaan. Vanhin vaunuhallin osa eli raiteet 1-6 vuodelta 1913 on piilossa loitompana Eino Leinon kadulla. Kaikkein vanhin sähköraitiovaunuhalli vuodelta 1900 on nykyään Tapahtumakeskus Korjaamon käytössä ja siellä on myös se piskuinen raitiovaununäyttely. |
||||
|
|
12.11. 14:02 | Jorma Rauhala | ||
| Hesan ekat naisrahastajat aloittivat työt jo suuriruhtinaskunnan aikaan huhtikuussa 1917. Suomen ensimmäiset naisrahastajat aloittivat Viipurissa jo joulukuussa 1916. Miesrahastajia on ollut aikojen alusta ja vielä 1970-luvun alkuvuosina oli tällainen harvinaisuus töissä. Hesassa naiset olivat kuljettajina ensi kertaa marraskuulta 1939 toukokuulle 1940 ja uudelleen kesältä 1941 vuoden 1945 alkupuolelle. Ja sitten lopulta keskeytyksestä vuodesta 1966 alkaen. |
||||
|
|
12.11. 13:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kummerin vaunuja oli vielä työmoottorivaunuina jokunen käytössä, mutta Pikkuruotsalaista uudemmissa moottorivaunuissahan oli jo alkujaan saksisangat. | ||||
|
11.11. 22:00 | Jorma Rauhala | ||
| Herttoniemen radalla otettiin käyttöön 26.6.1939 vartioimaton itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos km 12,03 sekä vartioitu tiepuomilaitos punavaloin ja äänin km 10,45. Linja-auto U-4024 ajoi Herttoniemessä Porvoon maantien tasoristeyksessä 5.3.1941 n. klo 6.30 tavarajunan kanssa yhteen. Tasoristeyksessä oli itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos. Kotkaan menossa olleen bussin matkustajista kuoli yksi ja kuljettaja sekä viisi muuta matkustajaa loukkaantuivat. Oheinen kuva on Hugo Sundström, 5.3.1941. Paikka on nykyisen Itäväylän tasoristeys. |
||||
|
11.11. 17:47 | Jorma Rauhala | ||
| Alkuperäinen rautatien alikulkusilta 1860-luvun alusta. Vastaavanlainen oli myös Diakonissalaitoksen kohdalla, mutta se luotiin umpeen jo 1910-luvulla suurten raidemuutosten yhteydessä. Eläintarhan seisakkeen kohdalla oli kolmas tällainen alikulku ja se jatkaa yhä edelleen oloaan levennettynä Tivolitien siltana. Alkuperäisten kolmen pienen alikulun lisäksi rakennettiin myöhemmin Linnunlauluun radan ylittävä rautasilta ja Helsinginkadun kaavoituksen yhteydessä sille betonisilta. | ||||
|
09.11. 20:28 | Jorma Rauhala | ||
| Teollisuutta on radan kahta puolen. Oikealla Grönberg & Co:n lyijy- ja sinkkivalkoistehdas. Vasemman puolen firman nimeä en saa nyt päähäni, mutta sillä ei ollutkaan raideyhteyttä. | ||||
|
04.11. 22:39 | Jorma Rauhala | ||
| Machinery Oy toi aikoinaan, esim. 1970-luvulla, ranskalaisia JOUEF-pienoisrautatietarvikkeita maahan. Kerran käynyt tuollakin ostamassa gondola-vaunuja kotiradalle. Eipä Jouefia kyllä missään kaupoissa koskaan näkynyt eli en tiedä missä niitä lopulta myytiin... https://fr.jouef.com/ |
||||
|
04.11. 12:51 | Jorma Rauhala | ||
| Valurinpuistossa oleva nimetön oja yhtyy edempänä putkitettuna Porolahdenpuroon. | ||||
|
Kuvasarja: Lohjan kalkkirata, Virkkala-Ojamo |
25.10. 21:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitos Zoni! Lähdin käymään tuolla Kalkki-Petterin radalla TAE:n houkuttelemana, kun hän kertoi kahdenkeskisissä tarinoinneissa tuosta erikoisesta radasta sopivan houkuttelevasti tällaiselle nuoremmalle harrastajalle - ja paikkahan oli tietysti Hesan kiskoliikenneharrastajien 24/7 toimintakeskus eli PRK, Hesan assan kellarissa. (Siellähän Raitiotieseurankin perustamisesta loppuvuonna 1971 päätettiin Iskin kanssa!) | ||||
|
15.10. 22:37 | Jorma Rauhala | ||
| Ei se ole adapteri vaan ihan tavallinen raitiovaunuissa maailmanlaajuisesti käytettävä mekaaninen Albert-kytkin. Sellaisia on Hesassakin käytetty vuodesta 1934 alkaen. | ||||
|
14.10. 09:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole. | ||||
|
13.10. 21:30 | Jorma Rauhala | ||
| Olisiko vaihto täyteen tankattuun koneeseen? | ||||
|
|
13.10. 21:17 | Jorma Rauhala | ||
| Nyt kymmenen vuotta myöhemmin kaikki tuo on menetetty ikuisiksi ajoiksi - ja osin esillä ollut kalusto on myös romutettu. Muuan nykyisen liikenneyhtiön KLOY liikenneharrastusta tuleva työntekijä kirjoitti hetki sitten minulle: "Tuo vanhan hyvän tyylin aika, mitä kaipaat, on ikävä kyllä enää muistoissamme. Uudet päättäjät, uudet prioriteetit ja sillä tavalla.." |
||||
|
13.10. 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Uwen kuva on tyypistä Tatra T3A ja johtavan vaunun numero 30362, siis kolmannen varikon vaunu nro 36. Perässänsä sillä on multippelissa numero 37, eli vastaava T3A-vaunu, eli riikalaisittain ilmaistuna sen numero on 30373. Ja valmistusvuodet ovat 1983 ja 1984. | ||||
|
13.10. 09:39 | Jorma Rauhala | ||
| Tätä fiksua korotettua pysäkkirakennetta näkee myös useilla saksalaisilla raitioteillä, jos katuleveys ei anna tilaa erillisille keskilaitureille. Nämä ovat liikennevaloin suojattuja eli autokaistalla kuvaajan selän takana palaisi nyt punainen valo ja matkustajat pääsevät huoletta (kuvitellun "vihreän valon" turvin, vaikkei sellaista tässä tietenkään ole) siirtymään vaunuun ja vaunusta. Helsinkiläinen liikennesuunnittelun idioottiratkaisu tällaiseen kadunkohtaan on, että tehdään tiukka mutka pysäkin kohdalla hieman levennetylle jalkakäytävälle ja sitten pysäkin jälkeen taas tiukka mutka kadun keskilinjalle. Että saadaan kirskuvia kurveja ja vaunun kiemurtelua aikaiseksi. |
||||
|
13.10. 09:28 | Jorma Rauhala | ||
| Končar TMK 2300LT -tyypin vaunut ovat vuosilta 2020-2022. | ||||
|
|
13.10. 09:25 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvan Tatra T3MR (eli T6B5-R) nro 35174, siis vaunuhallin nro 3 vaunu 174, on vuodelta 1988. Pyöreäkulmaiset Tatra T3A vaunut ovat tietysti vanhempia, 1970- ja 1980-luvuilta. |
||||
|
12.10. 22:46 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa vasemmalla elokuvateatteri Kuva-Torpassa on seuraavat näytökset alkavalla viikolla 16.-19.10.2025. Kahdeksan erilaista laatuelokuvaa peräjälkeen. https://www.facebook.com/photo?fbid=122184593966346210&set=pcb.122184594038346210&locale=fi_FI |
||||
|
17.09. 17:31 | Jorma Rauhala | ||
| Konepajatyyppisissä työpaikoissa käytettiin vielä mustaa baskeria työpäähineenä. Ne olivat työmiehen omia hankintoja. Niitä näkyy käytetyn etenkin sotien jälkeisenä aikana jälleenrakennus-Suomessa, tuonne 1970-luvulle saakka. | ||||
|
22.08. 08:55 | Jorma Rauhala | ||
| Enpä ole koskaan kuullut Raahea näin ilmaistuna. Kuuluu samaan luokkaan esim. näiden kanssa: Töölööseen, Korsooseen, Malmööseen, Thaimaaseen... eli sinänsä loogista. | ||||
|
20.08. 16:19 | Jorma Rauhala | ||
| Radiki on muinaisen mänttäläisen yrityksen nimi ja pitempänä se on Radio-Kipinä. | ||||
|
20.08. 16:15 | Jorma Rauhala | ||
| Leningradin oblastin asemat nimettiin sodan jälkeen hurmosmielessä mikä miksikin. Sen sijaan Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan puolella käytettiin entisiä nimiä jo kansallisen yhtenäisyydenkin puolesta ja ajateltiin tulevaisuudessa tapahtuvan vaikka mitä... | ||||
|
19.08. 13:03 | Jorma Rauhala | ||
| Purettiin tosiaan heinäkuun lopulla, mutta olihan tämä tällainen muutaman vuoden. Kiskotusta on kyllä jäljellä kahtapuolen. | ||||
|
17.08. 21:31 | Jorma Rauhala | ||
| Varmaankin paikallista Kuusanlammen rautakanavaa varten. | ||||
|
09.07. 19:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kartalla näkyy kaksi Suomen suunnan junalauttasatama-asemaa, Tukholma ja Hargshamn. Ja jopa matkustettu. | ||||
|
02.07. 08:08 | Jorma Rauhala | ||
| Noina aikoina Vallilan ainoa käyttäjä oli SOK. Sieltä lähti joka arki-iltapäivä yksi kahvivaunu Helsingin kiitotavarajunassa Ouluun. Kuvan umpivaunut ovat odottamassa kahvin kuormausta, muut vaunut ovat Psl knp:n reserviä. | ||||
|
27.06. 12:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuohan on ihan peruskoroke. Tuollaisiahan oli rakennettu matkustajaturvallisuuden parantamiseksi siihen maailman aikaan kun normipysäkki oli vielä ilman mitään korokkeita, eli vaunuun noustiin/poistuttiin suoraan kadulta. Pysäkkitolppa on tässä kuvan kapeakorokkeellisessa tyypissä viereisellä jalkakäytävällä. Viimeinen tällainen kapea koroke oli Satamakadulla Katajanokalla vielä 1970- luvulla. Ja suojatiemerkintä maalattiin vain erityisiin paikkoihin, ei joka kadun kulmaan tms., jotka tuon ajan ihminen luonnostaan älysi kadun ylityspaikoiksi. |
||||
|
26.06. 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kuka osaa kertoa että milloinka HKR 5 on Minkiöllä saanut tuon mielestäni uusnimen "Sohvi" ja mikä/kuka se/hän on? Onko nimi annettu 1990-luvulla tms. Aikoinaan Viitonen oli aina Vitonen. | ||||
|
01.06. 08:59 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi jotensakin hassua sanoa Dr19 ja Sm7 kaluston olevan "sveitsiläisiä" käkikelloja. Dr19, Espanja, Stadler Rail, Valencia. Sm7, Puola, Stadler Polska, Siedlce. |
||||
|
|
31.05. 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Espanjalaisia nuo Dr19-veturit ovat. Ja ne uudet Sm7-junat ovat puolalaisia. | ||||
|
17.05. 09:52 | Jorma Rauhala | ||
| Polakka. | ||||
|
12.05. 12:43 | Jorma Rauhala | ||
| En millään löytänyt Esaa innostanutta artikkelia Lapualta. Olisiko siis luvun alla vaikkapa "Nykyajan teinit retkellä"? https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888901?page=32 |
||||
|
09.05. 07:28 | Jorma Rauhala | ||
| "Kahvinmittaista" tarkempi ajan määre on "tupakanmittainen". Olikos se noin 4 min? | ||||
|
|
08.05. 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Kun edellä erkaannuttiin jo kaliipereihin, gallonoihin ja linjoihin, niin jatketaan vielä himpun verran. Tuli tuosta linja-mittayksiköstä mieleen, että 1970-luvulla ostaessani ns. öljylamppuun (eli valopetroli) uutta lasia, lampunlasin mittayksikkö oli linja. Siis määräävä mitta oli lasin alaosan halkaisija. En nyt muista monenko LINJAN lasi se oli, mutta sentti- tai millimetritiedoilla sitä ei ostettu. Niillä kun pyrin lasia ostamaan, myyjä muunsi mittayksikön linjaksi. Toinen, erikoinen esimerkki epätyypillisen yksikön käytöstä on ollut mustanmakkaran osto, torimyyjältä. Sitähän ei osteta painon mukaan, vaan rahayksikön mukaan. Siis ostaja ilmoittaa vaikkapa että "mustaa kahdella eurolla". Toki voihan mustaa ostaa myös sanattomasti näyttämällä kädellä vaikka vaaksaa... |
||||
|
04.05. 13:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokatu 6, tuo rautatieasemaa vastapäätä kadun toisella puolella oleva piirustuksen punainen asuintalo on myös Valtionrautateiden omistama. Komea kerrostalo valmistui vuonna 1876 paikalla olleen aiemman matalan yksityisen puutalon tilalle. Tähän uuteen kerrostaloon valmistui rautatieläisille asuntoja; siis virkamiehille, konduktööreille ja kuljettajille. Alakerrassa oli muutamia liiketiloja. Talon valmistusvuotta ei yleensä näytetä tunnettavan, sillä se mainitaan olevan usein vain ylimalkaisesti 1870-luvulta. Mutta valmistusvuosi on siis 1876. Paljon myöhemmin 1930-luvun alussa alakertaan tuli Suojeluskuntain kauppa Oy – Skyddskårernas Handels Ab eli SKOHA:n urheiluvälinekauppa. Tätä VR:n taloa ryhdyttiin kutsumaan 1960-luvulla Skohan taloksi, kun ei oikein muutakaan keksitty. 1960-luvun puoliväliä ennen talo purettiin ja tilalle rakennettiin City-Center eli ns. "makkaratalo". VR:n käyttöön jäi taloon edelleen useita kerroksia, mm. VR-Tkt:lle eli Tietokonetoimistolle. Kaivokatu 8 on tässä piirustuksessa värjäämätön, siis yksityinen tontti. Myöhemmin sen hankki itselleen rautakauppias Julius Tallberg. Vuonna 1910 valmistui City-Käytävä yhdistämään Kaivokadun, rautatieaseman ja sen matkustajavirrat sekä Aleksanterinkadulla sijainneen Tallbergin liikepalatsin. Kaupungin paikallisliikenteen solmukohta eli kaikkien raitiolinjojen keskusasema oli myös Tallbergin tavaratalon edessä (nykyinen Kolmen sepän aukio), joten citypasaasin kulkijamäärät olivat taattuja. Kaivokatu 10 on piirustuksessa Helsingin konepajan eräs verstas- ja varastoalue jolla on oma pistoraide. Se esimerkiksi esti raitiotien rakentamisen vuosisadan loppupuolella Kaivokadulle. Kaivokadulle raitiotie tuli vasta 1935. Kaivokatu 10 on nykyinen Kaivotalo. |
||||
|
27.04. 16:34 | Jorma Rauhala | ||
| Rainerin Toralinna ja Kinapori -käsitykset ovat kumpikin täysin vääriä. Esalla on oikea kanta. | ||||
|
|
26.04. 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Hiekkaharjun seisakkeen itäpuolella on katu nimeltään Kinaporinkuja. Taisipa Kinaporinkuja olla aikoinaan muuten myös liikenneministeri Veikko Saarron kotiosoite, hänen aktiiviaikoinaan. Tämä Hiekkaharjun radanvarsi on siis tuota "Kinaporin mäkeä". | ||||
|
21.04. 11:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kuinka paljon painaa "kevytmetro"? Ja kuinka ne uskaltaa ajaa automaatilla ilman laituriseiniä... |
||||
|
Kuvasarja: Sokeri, Suomen makein seisake |
08.04. 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Turengin Sokeritehdas Oy:n konepaja on ollut olemassa jo heti tehtaan alkuvuosista lähtien. TS-sokeritehdas kun kävi vain osan vuotta, toiselle puolelle vuotta saatiin töitä konepajan kautta. Saalastin historiikissa kerrotaan että 1953 ja 1954, kun Valmetillakin aikoinaan työskennellyt Tapio Saalasti oli ostanut Sotevan varastosta kaupaksi käymättömät kapearaiteiset MOVE-veturit, niin niitä levennettiin juurikin Turengin Sokeritehtaan konepajassa. Ja Otsoja rakennettiin alusta alkaen myös 1950-luvulla Turengissa. TuMe tuli myöhemmin Turengin sokeritehtaan metallipuolen tuotenimeksi. Turengissa toimii nykyään veturitehtaan perillisenä Tume-Agri Oy:n konepaja. https://tumeagri.fi/yritys/ |
||||
|
05.04. 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Länsisataman liikennepaikan vaihdekoju nro 1 eli KALLIONVÄLI. Ei jää epäselväksi mistä näin osuva nimitys oli peräisin. Tämä oli ensimmäinen miehitetty paikka Töölön ratapihan suunnalta satamaradalla. https://vaunut.org/kuva/43267 | ||||
|
02.04. 14:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan on ottanut yhdysvaltalainen raitiotieharrastaja N.N.Forbes elokuussa 1952, jotka tiedot Jyrki korjannee aloitukseen. Olen $$-ostanut mm. tämän kuvan häneltä 1980-luvulla. Sikäli tämä kuva olisi kreditoitava myös: kokoelma J.Rauhala. |
||||