Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.12. 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin. |
||||
|
10.12. 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Aikaisintaan keväällä 1959. | ||||
|
26.11. 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole oikeasti Töölön tavara-asema eikä Töölöön tavara-asema. Forssassa on myös kaupunginosa nimeltä Tölö, ja se nimi on siis suomea, ei ruotsia. Tölö:hän tarkoittaa ihan suomenkielistä asiaa. |
||||
|
26.11. 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Rautatientori ollut mitenkään "lähes kokonaan bussien...pysäköintialueena", kun sehän oli Hesan pohjois-/itäpuolisen paikallisliikenteen bussien keskusterminaali. Siksi siellä niitä busseja kuvassakin on, mutta ei niitä siellä kovin pitkäaikaisesti seissyt. Mikonkadun ratikkapuistikon vasemmalla puolen asemalle päin on Hejuli-busseja ja oikealla puolella on kaupungin ulkopuolelle menevien bussien aluetta. | ||||
|
26.11. 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Siis häh? Satamaradan tasoristeyksen puomit. | ||||
|
Kuvasarja: Pollarin kääntöpöytäsilta |
26.11. 09:47 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on sillan suunnittelupiirustus: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15657 |
||||
|
20.11. 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:n turvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren "keksintö". Jokseenkin vaarallinen konstruktio pimeässä. | ||||
|
19.11. 19:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kapeat kiskot -kirjassa (s.30) on valokuva Rauhalan vaihteelta ja siinä näkyy myös tuollainen vaihdelyhdyn hirsipuumainen ilmajohtosähköistys. Kuvassa näkyvän Hyyppärän kivilouhimon radan risteys sijaitsee myös näillämain. Olisiko tälle kuvan liikennepaikalle parhain nimi Rauhala :) | ||||
|
19.11. 16:26 | Jorma Rauhala | ||
| VOMAG => Vogtländische Maschinenfabrik (vorm. J.C. & H. Dietrich) AG, Plauen. | ||||
|
18.11. 15:13 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntän MWR-aseman ratapiha. Mitään tästä ei ole jäljellä. Kuvan koordinaatit ovat kutakuinkin "hehtaarilla", mutta paikka on oikeasti Laivarannankatu 2-4 eli kadun toisella läntisellä puolella. Asematalo on kuvassa oikealla, näkemättömissä. Myöhemmin talon nimenä oli "Heimola", liikennepäällikkö Heimolaisesta johdettuna. Talo purettiin 1970-luvulla. |
||||
|
16.11. 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Pipolaako Zoni tarkoitat? | ||||
|
15.11. 12:16 | Jorma Rauhala | ||
| Punamäki 16, Karl Wilhelm Rannan rakentama talo vuodelta 1920, jota on myöhemmin kutsuttu myös nimellä "metsänvartijoiden talo". Viimeksi siinä asui HKL:n henkilökuntaa ja nykyään sen omistaa viereisessä uudessa talossa toimiva Invalidisäätiö. | ||||
|
11.11. 18:47 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan näitä kadulle pudonneita lentokoneita enemmänkin. Tämä lienee maamme kaikkein tuhoisin: Torkkelinkatu 4 kohdalla Viipurissa syöksyi 21.5.1928 Hansa-sotilaslentokone IL-91 maahan. Raitiotien ajolangat katkesivat ja liikenne pysähtyi ja paljon muutakin tuhoa syntyi, mm. yksi henkilöauto murskaantui. Koneen kaksi lentäjää ja kolme kadulla kulkenutta siviiliä kuoli. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545618?page=4 |
||||
|
10.11. 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisilla koksivaunuilla oli Suomessa 2000-luvulla rajoituksia. Lähestyttäessä Helsinkiä lämmitys määrättiin lopetettavaksi Tikkurilassa. Vastaavasti kun saattoliike Helsingin asemalle oli lähtemäisillään Ilmalasta, ei saanut enää lämmittää. Tämä siksi että Hesassa ei toivottu automaattisen palohälytyksen laukeamista. Venäläisethän tykkäävät matkustaa makuuvaunujunissa paukkupakkasilla vähissä vaatteissa, lämpötilan ollessa kuuman puolella +26°C ja paljon enemmän. Kamiinat hehkuvat punaisena ja kivihiilisavu on paksua. |
||||
|
09.11. 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kliffasti bamlattu! | ||||
|
08.11. 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun sokeritehtaan tontilla oli niin ahtaat paikat, mutkat, portinpielet ja nurkat, että 1900-luvun alun pieninkään leveäraiteinen höyryveturi ei niissä mahtunut kulkemaan. Myöhempi "Kisko-Kalle" olisi ollut tänne oikein hyvä vetokone alun alkaen. Aukean tilan ulottuma on kapearaiteisilla lavettiradoilla suurempi kuin leveäradoilla. Korkeussuunnassa tarvitaan lisätilaa, kun on kaksi vaunua päällekkäin. Jokioisten Rautatielläkin oli sama juttu. |
||||
|
07.11. 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan näkymäalueella on kahdessa paikassa vielä alkuperäistä merenrantaa jäljellä. Eläintarhan huviloiden kallioinen ranta sekä Siltasaaressa pieni pätkä Siltasaarenkärkeä. | ||||
|
05.11. 14:21 | Jorma Rauhala | ||
| Valokuvaaja Carl Adolph Hårdh on ottanut kuvan https://finna.fi/Cover/Show?id=hkm.7B7BC047-35F3-41D6-909F-56145AF59F58&fullres=1&index=0 vuonna 1867 Kruununhaasta Tölöön. Etualla on ikiaikainen jo 1600-luvulta periytyvä ja monasti rempattu puinen Pitkäsilta vasemmalta Kruununhaasta oikealle Siltasaareen. Laaja Suomenlahden sisäpoukama, Töölönlahti, on pantu valtion ja rautateiden toimesta 1860-luvun alussa keskeltä poikki ja se on pengerretty laivaliikenteelle käyttökelvottomaksi esteeksi, rautatiepenkaksi, ja vain pieni siltapalkki on jätetty veden kuvitteellista vaihtumista ja soutuveneitä varten Linnunlaulun huvila-alueen rantaviivalle oikealle. Laajaulappaisen Töölönlahden muuttaminen umpilammeksi on sinetöity. Töölönlahden puolittamisesta seurasi ratapenkan itäpuolella Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden nimeämiset. Aiemmin 1800-luvulla liikennöitiin Suomenlahdelta Tölön kylän laitureille, Hakasalmen huvilalle ja Töölön Sokeritehtaalle (tehdas horisontissa) saakka avointa merta myöten veneitse ja höyrylaivoilla. Vain Pitkäsilta rajoitti alusten kokoa. HKM. | ||||
|
05.11. 10:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kympin rajoitus johtuu alle sadan metrin päässä olevasta ja kuvassakin näkyvästä Myllyrannantien tasoristeyksestä. Eristysosuuden erityinen lyhyys on siis syynä! Tasoristeyksen jälkeen näkyy jo nopeusmerkki 50 km/t. | ||||
|
05.11. 10:29 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiovaunut ovat liikkuneet tällä Läntisellä Viertotiellä jo alkaen vuodesta 1890. Tuossa näkyy myös kaksoisraiteen kiskotus. Mannerheimintiellä ratikat aloittivat kulkunsa tosin vasta vuonna 1942... | ||||
|
05.11. 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo Vakuutusyhtiö Pohjan toimistotalo valmistui 1974. | ||||
|
05.11. 10:19 | Jorma Rauhala | ||
| Eläintarhantie tuo on ja tulee tähän Hakaniemestä. Helsinginkaduksi tämä tässä nimettiin vasta 1969. | ||||
|
04.11. 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Osaako joku kertoa mitä eroa noilla sinisillä ja vihreillä tavaravaunuilla on? Valmistusvuodetko? | ||||
|
02.11. 14:45 | Jorma Rauhala | ||
| Raideleveys oli 1524 mm. Tätä vinokuiluhissiä eli funikulaaria käytettiin henkilökuljetuksiin maanpäältä Kaivostuvalta 110-tasolle. Suurinpiirtein 12 henkeä mahtui neljälle puupenkille istumaan radan vaunuun. Ja koska raideleveys oli tuo, ja 110-tason rataverkko oli myös sama, niin kaluston siirto on tapahtunut samaa "luiskaa" käyttäen ja jollain eri vaijerilla tietysti avustaen. Funikulaarin oma vaijeri on tietysti mitoitettu vain sille kalustolle. Maan alla oli käytössä Move3-vetureita ja kivivaunuja, ja itse kalkkikivi nostettiin maan päälle toisin menetelmin kuin funikulaarin kautta. Siihen oli omat kuljetuskuilut käytössä enkä ole niihin lainkaan perehtynyt. Tällaisia Moveja siellä alhaalla oli: https://vaunut.org/kuvat/?paik=Tytyri&tag0=19%7CMove3%7C |
||||
|
28.10. 20:32 | Jorma Rauhala | ||
| Ainakin nyt loppuvaiheessa rata oli rengas eikä ollut tuollaista tallialuetta eikä missään kohtaa ollut vaihteita. | ||||
|
28.10. 07:49 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||
|
28.10. 07:48 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||
|
27.10. 19:17 | Jorma Rauhala | ||
| Sama vessankäyttökielto oli myös Vainikkala-Viipuri -välillä. Vessat oli käytössä vain Vainikkalan länsipuolella ja Viipurin itäpuolella. Myös ravintovaunu oli tuolla osuudella kiinni ja senkin kaapit sinetöity ja lukittu. No, kyse oli vain noin ½ tunnista. | ||||
|
23.10. 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kunnostettu ratasilta ehti palvella liikennettä vain toukokuusta lokakuulle 2024. | ||||
|
18.10. 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Elannon vaihtotyötraktori: https://www.facebook.com/groups/407010126638118/posts/514672132538583/ | ||||
|
18.10. 13:41 | Jorma Rauhala | ||
| 1950-1960-luvuilla oli käynnissä satamaradan kaksiraiteistamistyöt Töölö-Ruoholahti ja osa katusilloista uusittiin kaksoisraidetta silmälläpitäen. Niin tehtiin tässäkin eli tämä vanha tunneli/silta purettiin kaiketi 1959 tai pian myöhemmin, kun raitiotieliikenne sen yli oli päättynyt. Nykyään tässä näyttää tältä, kaksoisraide olisi mahtunut hyvin betonisillan alle: https://www.google.com/maps/@60.1676797,24.9235117,3a,46.9y,188.73h,98.96t/data=!3m6!1e1!3m4!1sffo8W_8BEyUQa-RoPJVL1w!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&coh=205409&entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTAxNS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D&fbclid=IwY2xjawF_GldleHRuA2FlbQIxMAABHW4Vg0CTCo76D7QEkR90FQEs16RqCoPUfAwskUNvYVy5R8CqC-Dlqk-H_A_aem_oiYZLPPnqkQ0VLZw0GcTGQ |
||||
|
15.10. 20:11 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön ratapihan junatoimiston seinälle on kirjoitettu: TRTP JUNATOIMISTO. - siinäpä olisi vorgin liikennepaikkaluetteloon lisättäväksi oiva lyhenne Töölön ratapihalle = Trtp |
||||
|
15.10. 00:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä Valmetin nivelratikka olisi viety Keskustorilta pois viimeistään tänä kesänä 2024. Talvella vaunu oli kylmä, sillä lämmityskustannukset olivat aluksi huimia, eikä sitä siksi haluttu lämmittää. Kuppilan tuotto olisi mennyt sähkölaskuun. Kesällä taas asiakkaat tykkäsivät olla mieluummin terassilla kuin vaunussa sisällä. Kahvilan myyntikontti+vessa vieressä olivat myös hankalat ja kun tämä kuppila ei oikein vetänyt asiakkaita, olihan parempia konditorioita lähellä, niin vuokralaisetkin vaihtuivat useamman kerran. Viimeinen taisi lopettaa kesään 2022. Vaunu poistettiin torilta viime vuonna, kun Tampereella järjestettiin jotkin halliurheilukilpailut ja yleisöjuhlintaa varten piti saada tori avaraksi. Vaunulla oli Tampereella pisin mahdollinen tilapäisen rakennuksen lupa eli viisi vuotta, kesästä 2019 kesään 2024, josta nyt jäi käyttämättä runsas yksi vuosi, kun tuo vietiin pois jo keväällä 2023. Se piti sitten myös romuttaa, mutta parkanolainen kioskinpitäjä otti sen ilmaiseksi vastaan. |
||||
|
09.10. 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Missäköhän JSR:n [eli Juhani Salorannan Rautatie, Helsinki, Vuosaari] rautatiekalusto on nykyään? Tuo JSR 1 on toisinto Tampellan kapearaideveturista ja vieläkin pienempään skaalaan. | ||||
|
07.10. 17:24 | Jorma Rauhala | ||
| Märkische Lokomotiv-Fabrik AG (335/1898) eli http://vaunut.org/kuva/166036 | ||||
|
06.10. 14:30 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen VR:n veturi. | ||||
|
Kuvasarja: KSR:n liikennettä |
04.10. 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen viimeinen "Short Line". | ||||
|
30.09. 15:54 | Jorma Rauhala | ||
| Ymmyrkäinen vaihteen "limppu" on Yleisradiosta käytöstä poistettu filmikelan peltikotelo. (LRJ:n tj:hän oli töissä YLE:llä.) | ||||
|
01.09. 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Markku Naskali: SF on San Franciscon lyhenne... |
||||
|
13.08. 20:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä Esa muistaa oikein. Tuohan on August Borsigin perustaman veturitehtaan valmiste vuodelta 1910. Venäjän keisarillisen armeijan Pietari Suuren merilinnoituksen erään osan, Fort Nikolajevskin eli Inon linnoitusrautatien nro 2. (Ykkönen oli samanlainen.) Tämä veturi myytiin Schaumanille Pietarsaareen vuonna 1919 ja sitä kokeiltiin myös Serlachiuksella Mäntässä 1929, mikä tieto varmasti kiehtoo Esaakin. Gösta Serlachius ei kuitenkaan huolinut pohjalais-sukulaisensa omistamaa vanhaa pikkuveturia, vaan osti samaisen Borsigin tehtaan upouuden höyrysäiliöveturin. Tämä Inon/Pietarsaaren pikkupässi ostettiin Valtionrautateille Kuopion konepajalle vuonna 1945, kun mikä tahansa kelpasi liikenteeseen. Siitä tuli silloin Vk4 nro 68. |
||||
|
22.07. 22:37 | Jorma Rauhala | ||
| Raitio 4/2014, sivut 19-21, kertoo Hakaniemen höyryvoimalasta. https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2022/10/Raitio_2014_4.pdf |
||||
|
22.07. 09:04 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosileima "1924" on kuvan alalaidassa. Satamaraide oikealla johtaa nyt Verkkosaaren sahalle ja myöhemmin myös Toukolaan Arabian tehtaille. | ||||
|
22.07. 08:57 | Jorma Rauhala | ||
| Missäs Esa näet Hakasalmen talon julkisivua? | ||||
|
10.07. 13:44 | Jorma Rauhala | ||
| Emdenissä 1966 valmistunut Moby Dick, sitten Nordstrand II, ja myöhemmin Tampereella Hopealinjalla m/s Silver Star. | ||||
|
02.07. 13:53 | Jorma Rauhala | ||
| Johan Sm-varikkoa oli jo 1970. http://vaunut.org/kuva/17274 | ||||
|
25.06. 17:30 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä mainittiin Vv16-veturit Tampereen-Porin tavarajunissa. Porista veturikierto jatkui Haapamäelle ja edelleen Vilppulaan sekä Mänttään. Jonka jälkeen eestakaisin junissa Mänttä-Vilppula-Haapamäki. Sitten Mäntästä Vilppulaan, Haapamäelle, Poriin ja lopulta kotiin Tampereelle. Reissu otti jonkin päivän ja tällai liikennöitiin esim. 70-luvun alkupuolella. | ||||
|
25.06. 17:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kyröskosken sähkörautatien kaikki veturit ovat museoituina, sillä nro 2 on Jokioisten museorautatien kokoelmassa. | ||||
|
18.06. 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosi sitten ei tuolla ollut vielä moista ympäristötaideteosta. Taitaa olla lapsille rakennettu "puuhajuna". Paikkakunnan historiaa ajatellen akselit lienevät 750 mm - olihan näillä seuduilla 80 vuotta sitten muuan valtavan pitkä kapearaiteinen rautatie, joka vastasi linjapituudeltaan lähes Hki-Tpe rataa. |
||||
|
09.06. 14:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jounin mainitsema sanonta viittaa tuon vuonna 1937 valmistuneen funkiskirkon vieressä olleeseen Nakkilan ensimmäiseen kirkkoon (pur. 1937). Selityksiä tuolle sanonnalle on olemassa monenlaisia ja eräs niistä, jonka olen lukenut joskus jostain rautatiealan lukemistosta, lienee yhtä totuudenmukainen kuin ne muutkin. - Porin radan rakentamisaikaan 1890-luvulla oli Rautatiehallituksesta kyselty täkäläiseltä radanrakennusinsinööriltä, kun ei oltu pitkiin aikoihin saatu mitään raporttia työn etenemisestä, että "millä ratakilometrillä nyt ollaan?" Epäiltiin että työnjohto ei ollut tehtäviensä tasalla saati edes ratatyömaalla. Vastaukseksi insinööri ei osannutkaan kertoa tarkkaa kilometrilukemaa, vaan tuon "siinä Nakkilan kirkon vaiheilla". | ||||
|
27.05. 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokadun yli kulkenut valtion pistoraide vei SVR:n Helsingin konepajan varastolle, joka sijaitsi Kaivokatu 10:ssä, siis nykyinen Kaivotalo. Tuo kuvan miljöö korkeine kerrostaloineen ei nyt ihan heti anna osumia vuonna 1910 sen korttelin sisäpihalle eli taidetaan olla muualla? Ollaan kuitenkin lähempänä konepajaa ja tietysti Kaivokadun pohjoispuolella? Konepajan ja varikon rakennuksia? Kaivokadun ylittänyt raide esti aikanaan myös raitiotien vetämisen sitä myöten Rautatientorilta Heikinkadulle, ja raitiolinja kulki Hakasalmenkatua Aleksanterinkadun kautta, kunnes vasta 1930-luvulla linjaus vedettiin Kaivokatua pitkin. |
||||
|
13.05. 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| Raimon kommentti: "Kuvan vasemmassa reunassa raideharvinaisuus pääkaupunkiseudun radoilla eli teollisuusraide..." | ||||