13.05. 21:54 | Jorma Rauhala | |||
Raimon kommentti: "Kuvan vasemmassa reunassa raideharvinaisuus pääkaupunkiseudun radoilla eli teollisuusraide..." | ||||
05.05. 23:51 | Jorma Rauhala | |||
Jokatapauksessa haapa on asp eli esp ja ja joki on å, eli esp+å on haapajoki. Ruotsalaiskirjurit kirjoittivat papereihinsa mitä olivat kuulevinaan ja jos heistä nimi tuntui oudolta, he todistetusti kirjasivat nimet sellaisiksi kuin halusivat niiden olevan. Ruotsalais-maahanmuuttajat joka tapauksessa hyödynsivät alkuperäisiä suomalaisten jo käyttämiä paikannimiä jos niitä vain oli, tai keksivät sitten harvaanasutulle rantakaistaleelle omakielisiä nimityksiä. Suomalainen alkuperäiskansahan ei ollut merikalastajia vaan he asuivat sisemmällä maakunnassa kaskimaataloudessa, karkeasti sanottuna vähintään peninkulman päässä rannasta. Rannikot olivat kallioisia, tuulisia ja vailla elinmahdollisuuksia. Tiesitkö muuten että mainitsemasi Mäkkylä, jolla ei muka nykyään ole ruotsinkielistä nimeä, on vuonna 1540 kirjattu nimelle Meckeleby? Otaniemi ja Kilo ovat myös suomalaisperäisiä nimiä, kun noita aloit listata. |
||||
05.05. 22:44 | Jorma Rauhala | |||
Romutus näyttää olleen tarkoituksellisesti heti vapun jälkeisenä työpäivänä, jottei se herättäisi huomiota. Tavallisesti Liikenneosakeyhtiö on käyttänyt hoviromuttajaansa Kuusakoskea Vantaalla hävittäessään käyttökelpoista kalustoa, mutta nyt hävityskeikan saikin tehtäväksi sen naapurissa oleva Keinäsen romuliike. Eikä noita museovaunuja edes uskallettu viedä Keinäsen (saati siis Kuusakosken) Vantaan tuhoamispisteeseen, jonne Koskelan hallista on matkaa 22 km, vaan museovaunut piti ajaa peräti 106 km pitkää reittiä kiertotietä Karjaalle, jotta tämän hämärätyön jäljet saataisiin häivytettyä, eivätkä "harrastelijat" saisi asiasta vihiä. | ||||
05.05. 17:02 | Jorma Rauhala | |||
Rainer, vaikkapa: Helsingin kaupungin historia, I osa, Väinö Voionmaa: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista "Helsingin seudun Hoplaks-nimisillä lahdilla ja asumilla on ollut alun perin suomalainen nimi Haapalaksi; se sai sitten ruotsin kielessä muodon "Håplaks", joka kirjoitettiin "Hoplaks", mistä epähistoriallisella suomalaistamisella on saatu nimimuoto Huopalahti. "Haapa" on ollut valtanimikantana myös läheisillä Espoon seuduilla, joilla sitä edustavat nimet Haapajärvi ja Espå (suom. Haapajoki)." Ja jos ei jo muuten tiedä, niin laksi ja lahti ovat kumpikin samaa tarkoittavia suomen sanoja, laks/lax/laksi vain paljon vanhempaa perua. |
||||
05.05. 13:04 | Jorma Rauhala | |||
Erkki: Eräässä toisessa kanavassa kerrotaan näin - kopio alla: "Kalustopäällikkö Heidi Heikkilä, hänen esimiehensä Antti Nousiainen, johtaja Artturi Lähdetie ja KLOY:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori. Kellään heistä ei ole sellaista osaamista ja taustaa, jonka perusteella osataan antaa arvoa historialle, joka on se perusta, jossa nyt ollaan. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että he siunaavat kahden museovaunun ja yhden tilausliikennevaunun romuttamisen, vaikka nimittävätkin sitä kierrätykseksi." |
||||
05.05. 10:43 | Jorma Rauhala | |||
Nuo kaikki oli suurella rahalla entisöity ja kunnostettu 2000-luvulla. Bussimiesten törkeää toimintaa Liikennelaitoksella, museoratikat pois silmistä, salaa ja nopeasti. 339:n entisöinnistä voi lukea täältä: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2021/03/2004.04-Raitio.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2UBQHaaccRAHBevnKN5aqdcuWjN2ONZpv5I3uKnsBbK6c01LaQpaw4UZk_aem_AShGihmFoWmRLQchXT87t8OKAT1-voIFTxECf3lU2LTBmJjIl8lPjfwP77pZLJ58ZJe_q9hnhN-R6o3pX9xavZLT |
||||
05.05. 07:58 | Jorma Rauhala | |||
Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen. | ||||
05.05. 07:56 | Jorma Rauhala | |||
Miksi käytät romutuksen ja hävityksen sijasta sanaa kierrätys? Olisi edes lainausmerkeissä. Kierrätys on tuon härskin salaromutuksen kaunistelua julkisuuteen ja myötäilee vain asioista päättäneiden henkilöiden täysin rikollista touhua. Samallahan romutettiin myös "Ludde" eli nro 150. Ja aiemmin he ovat hävittäneet kaupungin kokoelmista jo koko joukon museoraitiovaunuja. |
||||
04.05. 22:26 | Jorma Rauhala | |||
Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo. | ||||
04.05. 17:53 | Jorma Rauhala | |||
Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi. Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants. Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori. |
||||
30.04. 20:58 | Jorma Rauhala | |||
Tuolla ihmeraiteella hiippailtiin 60-luvulla parin harrastaja-koulutoverin kanssa ja käänneltiin siellä olleita pusikoituneita limppuvaihteita, kuten nuorisolla on tapana aina ollut. Tuonne oli syytä mennä "varkain", sillä asemalta sai joskus niskaansa vihaisen asemamiehen, joka koetti häätää paikalta pois. VR:n asuinkerrostalo Suokadulla muuten häämöttää taustalla. |
||||
16.04. 23:04 | Jorma Rauhala | |||
Paljon on muuttunut, mutta kääntösillan lava ja oikealla oleva talo ovat yhä. Kääntösillassa on nykyään muistokilpi, tosin tiedoiltaan päin honkia. https://www.google.com/maps/@60.1630116,24.9264148,3a,28.4y,318.79h,92.92t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc%3Dw203-h100-k-no-pi-0-ya249.80164-ro0-fo100!7i8704!8i4352?authuser=0&coh=205409&entry=ttu | ||||
21.03. 15:12 | Jorma Rauhala | |||
Kyllä se on kunnostettu varsin upeaksi. Pitänee laittaa kuva keskustelupuolelle. | ||||
21.03. 12:09 | Jorma Rauhala | |||
Kunnostettu vaunun kori on tallessa Munsalassa. | ||||
21.03. 12:04 | Jorma Rauhala | |||
45 makuupaikkaisen Eim-vaunun nro 21916 kori on kunnostettuna suuressa katetussa hallissa. Kävin kesällä 2021 Munsalassa eikä siellä näkynyt muita vaunuja. Risto on vaatimattomammassa katoksessa. | ||||
20.03. 09:35 | Jorma Rauhala | |||
Korjattu numerovirheet, oli n0lla väärässä välissä. | ||||
Kuvasarja: Tölikan sporahallit |
18.03. 01:07 | Jorma Rauhala | ||
Suosittelen ostamaan Laaksosen Eeron kustantamosta kirjan https://www.kustantajalaaksonen.fi/product/147/helsingin-raitiotiet-i---1890-1950 niin sieltä löytyy oikeaa tietoa noistakin Töölön halleista, ja paljosta muusta. Töölön nykyisen vaunuhallin vanhin osa on vuodelta 1913 [ei Vapaussodan vuosi 1918, tosin sekin hallin jatko-osa toimii edelleen]. Vallilan hallin ensimmäinen pikkupätkä valmistui 1914. | ||||
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
03.03. 13:15 | Jorma Rauhala | ||
Toinen Lokomon vetureista Pelsolla: http://vaunut.org/kuva/23170 | ||||
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
03.03. 11:05 | Jorma Rauhala | ||
Ratalinja näkyy edelleen kartalla: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6693437.739734168&e=372393.14617958054&title=LRJ&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03. 23:22 | Jorma Rauhala | ||
Esa, pitää kutinsa. | ||||
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
02.03. 20:49 | Jorma Rauhala | ||
Emmaan eli Ykkösveturiin liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: http://vaunut.org/sarja/5959 | ||||
29.02. 00:22 | Jorma Rauhala | |||
COMBOIOS DE PORTUGALilla on sivusto, jossa on katsottavissa striitvjyyvejä: https://www.cp.pt/passageiros/en/how-to-travel/Virtual-journey | ||||
29.02. 00:06 | Jorma Rauhala | |||
Näinhän ne vastaukset kysyttyihin liikenneasioihin usein löytyvät jo omasta kotoa, eikä tarvitsisi muita vaivata... voisi tietysti nostaa profiiliaan esille tietämyksillä, vaikkakin lähdekirjoista löytyvillä - eli toisten keräämillä tiedoilla. Tiedot on jo kertaalleen painettu suomeksi, eli ostakaa kirja! |
||||
27.02. 20:34 | Jorma Rauhala | |||
Oli tietenkin perävaunujakin, vaan nytten muista tarkalleen, mutta täältähän se - ja paljon muutakin selviää. Kannattaa tilata ja ostaa: https://www.kustantajalaaksonen.fi/product/40/viipurin-raitiotiet | ||||
27.02. 17:51 | Jorma Rauhala | |||
LOWA ET54-tyypin vaunu vuodelta 1955, tällaisia olivat myös Viipurin uusimmat vaunut. | ||||
27.02. 17:47 | Jorma Rauhala | |||
Tällaista VEB Gothan vuoden 1959 T57-vaunutyyppiä ei ehtinyt olla Viipurissa. Siellä uusimmat olivat edellistä tyyppiä, ET54. | ||||
21.02. 18:32 | Jorma Rauhala | |||
Hammarby Sjön vastakkaisella rannalla sijaitsi aikoinaan Hammarbyverken. Sillä telakalla vuonna 1952 rakennettu satamahinaaja M/S Tor muutettiin vuonna 1992 Teijon Telakka Oy:ssä matkustaja-alukseksi. Tor seilaa nykyään Hesan joukkoliikenteessä, usein tuuraten linjojen 17 tai 19 vakiolaivoja. Eräs hyvä osoite Tukholman vanhoihin karttoihin on https://stockholmskallan.stockholm.se/sok/?map=true |
||||
13.02. 21:22 | Jorma Rauhala | |||
AEG-veturi. | ||||
13.02. 11:40 | Jorma Rauhala | |||
Ollaankohan Balkanilla? | ||||
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
13.02. 11:37 | Jorma Rauhala | ||
Uudenkaarlepyyn siniseen matkustajavaunuun liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: http://vaunut.org/sarja/1094 | ||||
06.02. 14:48 | Jorma Rauhala | |||
Siiskö tallin seinätkin on purettu? | ||||
25.01. 14:47 | Jorma Rauhala | |||
Tämä vaunu oli LRJ:llä käytössä vuosina 1974-1989. Vuodesta 1989 se on ollut NJ:llä. | ||||
25.01. 11:15 | Jorma Rauhala | |||
Lienee moottorivaunun vaihto-osa. | ||||
24.01. 16:24 | Jorma Rauhala | |||
Tapsa on jättänyt uuden autonsa kuvaan :) | ||||
22.01. 09:56 | Jorma Rauhala | |||
Olisi tuossa hitaalle kulkijalle myös hissikin käytettävissä, vasen tumma ovi. | ||||
19.01. 23:33 | Jorma Rauhala | |||
Veturi on nro 5 (Brooks 3210/1899), ja kuten on jo edellä todettu, tämä on jostain syystä vedostettu peilikuvana. Lautakuormassa oleva Vitosen vetämä juna on oikeasti kulussa vasemmalta oikealle. | ||||
11.01. 15:11 | Jorma Rauhala | |||
Sileäkattoinen Eit-vaunu on hylätty vuonna 2005. Se on ollut konepajalla pelastuslaitoksen harjoitusvaununa ja on hajoitettu pahan kerran myös sisältä. Tämän Eit:n tilalle tuli muutama vuosi sitten Expt seuraavaksi harjoiteltavaksi ja hajoitettavaksi. | ||||
09.01. 16:50 | Jorma Rauhala | |||
Viime vuonna Funikulaari oli seisokissa yhteensä kuukauden päivät. https://yle.fi/a/74-20067961 | ||||
09.01. 16:44 | Jorma Rauhala | |||
Virallinen nimi on: Hanko-Pohjoinen - Hangö Norra, suomeksi on siis väärin kirjoitettu. (viiva ja iso P) | ||||
08.01. 23:54 | Jorma Rauhala | |||
Kas kummaa - liikennepaikan nimi on kirjoitettu väärin tuohon nimikilpeen. | ||||
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01. 15:34 | Jorma Rauhala | ||
1435 mm. | ||||
07.01. 23:49 | Jorma Rauhala | |||
Suuntaa vaihdettaessa kuljettaja irrottaa takapään rasiasta virroittimen kiristyskelan ja kävelee sen kanssa etupäähän, ja tankovirroitin kääntyy samassa yhteydessä taluttamalla uuteen ajosuuntaan. Kela kiinnitetään sitten sen pään rasiaan. Mikäli tanko irtoaisi ajolangasta, kelan mekanismi pysäyttää äkkinäisen liikkeen ja rullaa tangon kattoa vasten jottei ajolangoille kävisi kuinkaan. Kuvasta on harmillisesti leikkautunut raitiovaunun olennainen osa - virroitin, joka on ikäänkuin sama jos ihmispäästä puuttuisi päälaki :) | ||||
07.01. 23:33 | Jorma Rauhala | |||
Tankovirroitin on Euroopan raitioteillä käytössä myös Väinänlinnassa. Riiassa on sekakäyttö eli vanhemmat Tatrat käyttävät trolleytankoa, kylläkin varustettuna johdinautoista tutulla hiililaahaimella eikä rullalla, mutta uudemmat Škodat käyttävät sielläkin yksipolvista virroitinta. Portossa modernit ratikat käyttävät tietysti myös moderneja virroittimia. Lissabonin vanhan kaupungin museaalisilla linjoilla on myös tankovirroitinkäyttö. Helsingissä käytettiin trolleytankoa 1900-1908. | ||||
06.01. 23:27 | Jorma Rauhala | |||
Hesassa oli torniautoja merkeiltään FIAT ja Republic. | ||||
03.01. 17:37 | Jorma Rauhala | |||
Porkkana ei ole saanut mitään erityistä sivuutuslupaa linjaradiolla, juna ajaa ainoastaan "värien mukaan". Suorittaja katsoo ohimenon ikkunastaan tai ovelta, kättä heilauttaen, tervehtien. Kirkkonummi on täydellisesti suojastettu ratapiha ja Siuntiosta saavuttaessa Kirkon läntiseltä tulotolpalta lähtien liikutaan normaaliliikenteessä ääneti ja opasteiden väreillä perille Hesaan saakka. Suojastamattomaan suuntaan (Siuntioon) ohikulkujunat pyöritetään lipulla ohi ja pysähtyneet lähetetään levyllä. Mahdollista olisi myös antaa ohikulkulupa lännen suuntaan radiolla, mutta se olisi poikkeuksellista. |
||||
03.01. 11:56 | Jorma Rauhala | |||
Kotimaiset suositut Variotram-ratikat (v. 1998-2003) olivat myös Talgon rakentamia, sillä Rautaruukin perustaman Otanmäen vaunutehtaan nimi oli: Talgo-Transtech Oy: kesäkuu 1999 -> tammikuu 2002 Talgo Oy: tammikuu 2002 -> maaliskuu 2007 |
||||
31.12.2023 21:23 | Jorma Rauhala | |||
https://www.museodelferrocarril.org/pdf/PiezasMuseo/2016_12_Destacamos_colecciones_Wismar.pdf | ||||
31.12.2023 17:00 | Jorma Rauhala | |||
https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/ATRIL_Vapor_Tardienta.pdf | ||||
31.12.2023 17:00 | Jorma Rauhala | |||
https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/ATRIL_Vapor_242F_Confederacion.pdf | ||||
31.12.2023 16:59 | Jorma Rauhala | |||
https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/Vapor_231-2006.pdf | ||||
31.12.2023 16:58 | Jorma Rauhala | |||
https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/Vapor_240-4001.pdf |