Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01. 15:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikkavaunuhan tuo on. Kaikki nuo Rainerin nimikkeet ovat raitsikoita. | ||||
|
24.01. 10:35 | Jorma Rauhala | ||
| Sotilaskoneiden kiitorata on VT2:lla Jokioisilla, hieman Forssan Autokeitaalta pohjoiseen. Humppilaan haaveiltiin lentokenttää rautatien läheisyyteen, mutta se hanke on kariutunut. https://yle.fi/a/3-8444399 |
||||
|
|
23.01. 13:32 | Jorma Rauhala | ||
| Autojuna-asema Humppilaan. Autojuna-aseman rakentaminen Valtatien 2 alueelle hyvien yhteyksien solmukohtaan Humppilan rautatieasemalle lisää Kanta-Hämeen ja koko läntisen ja eteläisen Suomen saavutettavuutta sekä parantaa huoltovarmuutta ja yritysten kilpailukykyä. Lisäksi se vähentää Helsingin, Turun ja Tampereen alueiden liikenteen ja väylien kuormitusta, päästöjä ja melua. https://raidepuolue.fi/uutiset//humppila-haluaa-kehitt-rautatieasemaansa-kirjelmi-vrn-johdolle |
||||
|
15.01. 19:43 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä kuvassa O&K-veturi on vielä siinä varsin lohduttomassa tilassa, jossa maamme ns. museoveturit yleensä näyttäytyvät katsojille kaikenkarvaisten teemapuistojen ja museoitten pihoilla. On vain yksinkertaisesti hienoa että PTJK sai tuon tuolta pois. https://vaunut.org/kuva/172833 | ||||
|
04.01. 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
|
03.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kolme lähes tuollaista F2-sarjan Scania-Vabis/Hägglund/Motala/ASEA -johdinbussia vuodelta 1941, SS-nrot 568-570, ostettiin Helsinkiin 1947. Bussit poistettiin ajosta 1964-1965. | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Max Rohleder on myös saanut kiskotyypistä patentin vissiin joskus 1800-luvulla. »Rohlederova koľajnica» löytynee vielä Bratislavasta? https://www.vlaky.net/zeleznice/spravy/002872-Rohlederova-kolajnica/ |
||||
|
28.12.2024 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksijuna-ajot, alkaen vuodesta 1978, ovat sitten olleet vetureilla nro 1 Emma ja nro 2 Emil. Kolmonen saatiin ajoon vuonna 1981. | ||||
|
28.12.2024 11:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kaarikiskon tarkempi selostus: http://www.lokodex.de/or/doks/o_dok0001.htm | ||||
|
27.12.2024 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: tämä on jo kuvasarja, LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg. | ||||
|
26.12.2024 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Nokia-yhtiön vaunuja näkyy enemmänkin tässä koosteessani: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&paik=Nokia | ||||
|
24.12.2024 14:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä tuo juna on jo perillä satamavaraston luona, eli nykyinen Scandic Grand Marina: https://vaunut.org/kuva/15661 | ||||
|
23.12.2024 00:32 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: ei varmaankaan kerätty huviveroa, kun se on ollut verovapaudesta nauttiva rekisteröity yhdistys (ry), jota LRJ ei ollut. Rautatiesääntelyelin tms. taho mikä se oikeasti nimeltään onkaan, luokittelee museorautatien huvilaitteeksi ennemmin kuin varsinaiseksi rautatieliikenteeksi. Turvallisuusnäkökohdat ovat kuitenkin vaativat tässäkin tapauksessa. | ||||
|
|
22.12.2024 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä kapearaiteethan eivät ole oikeasti rautateitä vaan ns. huvilaitteita. Kuten on myös Jokioisten museorautatie. | ||||
|
16.12.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin. |
||||
|
10.12.2024 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Aikaisintaan keväällä 1959. | ||||
|
26.11.2024 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole oikeasti Töölön tavara-asema eikä Töölöön tavara-asema. Forssassa on myös kaupunginosa nimeltä Tölö, ja se nimi on siis suomea, ei ruotsia. Tölö:hän tarkoittaa ihan suomenkielistä asiaa. |
||||
|
26.11.2024 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Rautatientori ollut mitenkään "lähes kokonaan bussien...pysäköintialueena", kun sehän oli Hesan pohjois-/itäpuolisen paikallisliikenteen bussien keskusterminaali. Siksi siellä niitä busseja kuvassakin on, mutta ei niitä siellä kovin pitkäaikaisesti seissyt. Mikonkadun ratikkapuistikon vasemmalla puolen asemalle päin on Hejuli-busseja ja oikealla puolella on kaupungin ulkopuolelle menevien bussien aluetta. | ||||
|
26.11.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Siis häh? Satamaradan tasoristeyksen puomit. | ||||
|
Kuvasarja: Pollarin kääntöpöytäsilta |
26.11.2024 09:47 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on sillan suunnittelupiirustus: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15657 |
||||
|
20.11.2024 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:n turvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren "keksintö". Jokseenkin vaarallinen konstruktio pimeässä. | ||||
|
19.11.2024 19:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kapeat kiskot -kirjassa (s.30) on valokuva Rauhalan vaihteelta ja siinä näkyy myös tuollainen vaihdelyhdyn hirsipuumainen ilmajohtosähköistys. Kuvassa näkyvän Hyyppärän kivilouhimon radan risteys sijaitsee myös näillämain. Olisiko tälle kuvan liikennepaikalle parhain nimi Rauhala :) | ||||
|
19.11.2024 16:26 | Jorma Rauhala | ||
| VOMAG => Vogtländische Maschinenfabrik (vorm. J.C. & H. Dietrich) AG, Plauen. | ||||
|
18.11.2024 15:13 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntän MWR-aseman ratapiha. Mitään tästä ei ole jäljellä. Kuvan koordinaatit ovat kutakuinkin "hehtaarilla", mutta paikka on oikeasti Laivarannankatu 2-4 eli kadun toisella läntisellä puolella. Asematalo on kuvassa oikealla, näkemättömissä. Myöhemmin talon nimenä oli "Heimola", liikennepäällikkö Heimolaisesta johdettuna. Talo purettiin 1970-luvulla. |
||||
|
16.11.2024 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Pipolaako Zoni tarkoitat? | ||||
|
15.11.2024 12:16 | Jorma Rauhala | ||
| Punamäki 16, Karl Wilhelm Rannan rakentama talo vuodelta 1920, jota on myöhemmin kutsuttu myös nimellä "metsänvartijoiden talo". Viimeksi siinä asui HKL:n henkilökuntaa ja nykyään sen omistaa viereisessä uudessa talossa toimiva Invalidisäätiö. | ||||
|
11.11.2024 18:47 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan näitä kadulle pudonneita lentokoneita enemmänkin. Tämä lienee maamme kaikkein tuhoisin: Torkkelinkatu 4 kohdalla Viipurissa syöksyi 21.5.1928 Hansa-sotilaslentokone IL-91 maahan. Raitiotien ajolangat katkesivat ja liikenne pysähtyi ja paljon muutakin tuhoa syntyi, mm. yksi henkilöauto murskaantui. Koneen kaksi lentäjää ja kolme kadulla kulkenutta siviiliä kuoli. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545618?page=4 |
||||
|
10.11.2024 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisilla koksivaunuilla oli Suomessa 2000-luvulla rajoituksia. Lähestyttäessä Helsinkiä lämmitys määrättiin lopetettavaksi Tikkurilassa. Vastaavasti kun saattoliike Helsingin asemalle oli lähtemäisillään Ilmalasta, ei saanut enää lämmittää. Tämä siksi että Hesassa ei toivottu automaattisen palohälytyksen laukeamista. Venäläisethän tykkäävät matkustaa makuuvaunujunissa paukkupakkasilla vähissä vaatteissa, lämpötilan ollessa kuuman puolella +26°C ja paljon enemmän. Kamiinat hehkuvat punaisena ja kivihiilisavu on paksua. |
||||
|
09.11.2024 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kliffasti bamlattu! | ||||
|
08.11.2024 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun sokeritehtaan tontilla oli niin ahtaat paikat, mutkat, portinpielet ja nurkat, että 1900-luvun alun pieninkään leveäraiteinen höyryveturi ei niissä mahtunut kulkemaan. Myöhempi "Kisko-Kalle" olisi ollut tänne oikein hyvä vetokone alun alkaen. Aukean tilan ulottuma on kapearaiteisilla lavettiradoilla suurempi kuin leveäradoilla. Korkeussuunnassa tarvitaan lisätilaa, kun on kaksi vaunua päällekkäin. Jokioisten Rautatielläkin oli sama juttu. |
||||
|
07.11.2024 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan näkymäalueella on kahdessa paikassa vielä alkuperäistä merenrantaa jäljellä. Eläintarhan huviloiden kallioinen ranta sekä Siltasaaressa pieni pätkä Siltasaarenkärkeä. | ||||
|
05.11.2024 14:21 | Jorma Rauhala | ||
| Valokuvaaja Carl Adolph Hårdh on ottanut kuvan https://finna.fi/Cover/Show?id=hkm.7B7BC047-35F3-41D6-909F-56145AF59F58&fullres=1&index=0 vuonna 1867 Kruununhaasta Tölöön. Etualla on ikiaikainen jo 1600-luvulta periytyvä ja monasti rempattu puinen Pitkäsilta vasemmalta Kruununhaasta oikealle Siltasaareen. Laaja Suomenlahden sisäpoukama, Töölönlahti, on pantu valtion ja rautateiden toimesta 1860-luvun alussa keskeltä poikki ja se on pengerretty laivaliikenteelle käyttökelvottomaksi esteeksi, rautatiepenkaksi, ja vain pieni siltapalkki on jätetty veden kuvitteellista vaihtumista ja soutuveneitä varten Linnunlaulun huvila-alueen rantaviivalle oikealle. Laajaulappaisen Töölönlahden muuttaminen umpilammeksi on sinetöity. Töölönlahden puolittamisesta seurasi ratapenkan itäpuolella Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden nimeämiset. Aiemmin 1800-luvulla liikennöitiin Suomenlahdelta Tölön kylän laitureille, Hakasalmen huvilalle ja Töölön Sokeritehtaalle (tehdas horisontissa) saakka avointa merta myöten veneitse ja höyrylaivoilla. Vain Pitkäsilta rajoitti alusten kokoa. HKM. | ||||
|
05.11.2024 10:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kympin rajoitus johtuu alle sadan metrin päässä olevasta ja kuvassakin näkyvästä Myllyrannantien tasoristeyksestä. Eristysosuuden erityinen lyhyys on siis syynä! Tasoristeyksen jälkeen näkyy jo nopeusmerkki 50 km/t. | ||||
|
05.11.2024 10:29 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiovaunut ovat liikkuneet tällä Läntisellä Viertotiellä jo alkaen vuodesta 1890. Tuossa näkyy myös kaksoisraiteen kiskotus. Mannerheimintiellä ratikat aloittivat kulkunsa tosin vasta vuonna 1942... | ||||
|
05.11.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo Vakuutusyhtiö Pohjan toimistotalo valmistui 1974. | ||||
|
05.11.2024 10:19 | Jorma Rauhala | ||
| Eläintarhantie tuo on ja tulee tähän Hakaniemestä. Helsinginkaduksi tämä tässä nimettiin vasta 1969. | ||||
|
04.11.2024 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Osaako joku kertoa mitä eroa noilla sinisillä ja vihreillä tavaravaunuilla on? Valmistusvuodetko? | ||||
|
02.11.2024 14:45 | Jorma Rauhala | ||
| Raideleveys oli 1524 mm. Tätä vinokuiluhissiä eli funikulaaria käytettiin henkilökuljetuksiin maanpäältä Kaivostuvalta 110-tasolle. Suurinpiirtein 12 henkeä mahtui neljälle puupenkille istumaan radan vaunuun. Ja koska raideleveys oli tuo, ja 110-tason rataverkko oli myös sama, niin kaluston siirto on tapahtunut samaa "luiskaa" käyttäen ja jollain eri vaijerilla tietysti avustaen. Funikulaarin oma vaijeri on tietysti mitoitettu vain sille kalustolle. Maan alla oli käytössä Move3-vetureita ja kivivaunuja, ja itse kalkkikivi nostettiin maan päälle toisin menetelmin kuin funikulaarin kautta. Siihen oli omat kuljetuskuilut käytössä enkä ole niihin lainkaan perehtynyt. Tällaisia Moveja siellä alhaalla oli: https://vaunut.org/kuvat/?paik=Tytyri&tag0=19%7CMove3%7C |
||||
|
28.10.2024 20:32 | Jorma Rauhala | ||
| Ainakin nyt loppuvaiheessa rata oli rengas eikä ollut tuollaista tallialuetta eikä missään kohtaa ollut vaihteita. | ||||
|
28.10.2024 07:49 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||
|
28.10.2024 07:48 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||
|
27.10.2024 19:17 | Jorma Rauhala | ||
| Sama vessankäyttökielto oli myös Vainikkala-Viipuri -välillä. Vessat oli käytössä vain Vainikkalan länsipuolella ja Viipurin itäpuolella. Myös ravintovaunu oli tuolla osuudella kiinni ja senkin kaapit sinetöity ja lukittu. No, kyse oli vain noin ½ tunnista. | ||||
|
23.10.2024 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kunnostettu ratasilta ehti palvella liikennettä vain toukokuusta lokakuulle 2024. | ||||
|
18.10.2024 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Elannon vaihtotyötraktori: https://www.facebook.com/groups/407010126638118/posts/514672132538583/ | ||||
|
18.10.2024 13:41 | Jorma Rauhala | ||
| 1950-1960-luvuilla oli käynnissä satamaradan kaksiraiteistamistyöt Töölö-Ruoholahti ja osa katusilloista uusittiin kaksoisraidetta silmälläpitäen. Niin tehtiin tässäkin eli tämä vanha tunneli/silta purettiin kaiketi 1959 tai pian myöhemmin, kun raitiotieliikenne sen yli oli päättynyt. Nykyään tässä näyttää tältä, kaksoisraide olisi mahtunut hyvin betonisillan alle: https://www.google.com/maps/@60.1676797,24.9235117,3a,46.9y,188.73h,98.96t/data=!3m6!1e1!3m4!1sffo8W_8BEyUQa-RoPJVL1w!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&coh=205409&entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTAxNS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D&fbclid=IwY2xjawF_GldleHRuA2FlbQIxMAABHW4Vg0CTCo76D7QEkR90FQEs16RqCoPUfAwskUNvYVy5R8CqC-Dlqk-H_A_aem_oiYZLPPnqkQ0VLZw0GcTGQ |
||||
|
15.10.2024 20:11 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön ratapihan junatoimiston seinälle on kirjoitettu: TRTP JUNATOIMISTO. - siinäpä olisi vorgin liikennepaikkaluetteloon lisättäväksi oiva lyhenne Töölön ratapihalle = Trtp |
||||
|
15.10.2024 00:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä Valmetin nivelratikka olisi viety Keskustorilta pois viimeistään tänä kesänä 2024. Talvella vaunu oli kylmä, sillä lämmityskustannukset olivat aluksi huimia, eikä sitä siksi haluttu lämmittää. Kuppilan tuotto olisi mennyt sähkölaskuun. Kesällä taas asiakkaat tykkäsivät olla mieluummin terassilla kuin vaunussa sisällä. Kahvilan myyntikontti+vessa vieressä olivat myös hankalat ja kun tämä kuppila ei oikein vetänyt asiakkaita, olihan parempia konditorioita lähellä, niin vuokralaisetkin vaihtuivat useamman kerran. Viimeinen taisi lopettaa kesään 2022. Vaunu poistettiin torilta viime vuonna, kun Tampereella järjestettiin jotkin halliurheilukilpailut ja yleisöjuhlintaa varten piti saada tori avaraksi. Vaunulla oli Tampereella pisin mahdollinen tilapäisen rakennuksen lupa eli viisi vuotta, kesästä 2019 kesään 2024, josta nyt jäi käyttämättä runsas yksi vuosi, kun tuo vietiin pois jo keväällä 2023. Se piti sitten myös romuttaa, mutta parkanolainen kioskinpitäjä otti sen ilmaiseksi vastaan. |
||||
|
09.10.2024 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Missäköhän JSR:n [eli Juhani Salorannan Rautatie, Helsinki, Vuosaari] rautatiekalusto on nykyään? Tuo JSR 1 on toisinto Tampellan kapearaideveturista ja vieläkin pienempään skaalaan. | ||||
|
07.10.2024 17:24 | Jorma Rauhala | ||
| Märkische Lokomotiv-Fabrik AG (335/1898) eli https://vaunut.org/kuva/166036 | ||||
|
06.10.2024 14:30 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen VR:n veturi. | ||||
|
Kuvasarja: KSR:n liikennettä |
04.10.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen viimeinen "Short Line". | ||||