Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2024 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun sokeritehtaan tontilla oli niin ahtaat paikat, mutkat, portinpielet ja nurkat, että 1900-luvun alun pieninkään leveäraiteinen höyryveturi ei niissä mahtunut kulkemaan. Myöhempi "Kisko-Kalle" olisi ollut tänne oikein hyvä vetokone alun alkaen. Aukean tilan ulottuma on kapearaiteisilla lavettiradoilla suurempi kuin leveäradoilla. Korkeussuunnassa tarvitaan lisätilaa, kun on kaksi vaunua päällekkäin. Jokioisten Rautatielläkin oli sama juttu. |
||||
|
07.11.2024 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan näkymäalueella on kahdessa paikassa vielä alkuperäistä merenrantaa jäljellä. Eläintarhan huviloiden kallioinen ranta sekä Siltasaaressa pieni pätkä Siltasaarenkärkeä. | ||||
|
05.11.2024 14:21 | Jorma Rauhala | ||
| Valokuvaaja Carl Adolph Hårdh on ottanut kuvan https://finna.fi/Cover/Show?id=hkm.7B7BC047-35F3-41D6-909F-56145AF59F58&fullres=1&index=0 vuonna 1867 Kruununhaasta Tölöön. Etualla on ikiaikainen jo 1600-luvulta periytyvä ja monasti rempattu puinen Pitkäsilta vasemmalta Kruununhaasta oikealle Siltasaareen. Laaja Suomenlahden sisäpoukama, Töölönlahti, on pantu valtion ja rautateiden toimesta 1860-luvun alussa keskeltä poikki ja se on pengerretty laivaliikenteelle käyttökelvottomaksi esteeksi, rautatiepenkaksi, ja vain pieni siltapalkki on jätetty veden kuvitteellista vaihtumista ja soutuveneitä varten Linnunlaulun huvila-alueen rantaviivalle oikealle. Laajaulappaisen Töölönlahden muuttaminen umpilammeksi on sinetöity. Töölönlahden puolittamisesta seurasi ratapenkan itäpuolella Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden nimeämiset. Aiemmin 1800-luvulla liikennöitiin Suomenlahdelta Tölön kylän laitureille, Hakasalmen huvilalle ja Töölön Sokeritehtaalle (tehdas horisontissa) saakka avointa merta myöten veneitse ja höyrylaivoilla. Vain Pitkäsilta rajoitti alusten kokoa. HKM. | ||||
|
05.11.2024 10:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kympin rajoitus johtuu alle sadan metrin päässä olevasta ja kuvassakin näkyvästä Myllyrannantien tasoristeyksestä. Eristysosuuden erityinen lyhyys on siis syynä! Tasoristeyksen jälkeen näkyy jo nopeusmerkki 50 km/t. | ||||
|
05.11.2024 10:29 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiovaunut ovat liikkuneet tällä Läntisellä Viertotiellä jo alkaen vuodesta 1890. Tuossa näkyy myös kaksoisraiteen kiskotus. Mannerheimintiellä ratikat aloittivat kulkunsa tosin vasta vuonna 1942... | ||||
|
05.11.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo Vakuutusyhtiö Pohjan toimistotalo valmistui 1974. | ||||
|
05.11.2024 10:19 | Jorma Rauhala | ||
| Eläintarhantie tuo on ja tulee tähän Hakaniemestä. Helsinginkaduksi tämä tässä nimettiin vasta 1969. | ||||
|
04.11.2024 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Osaako joku kertoa mitä eroa noilla sinisillä ja vihreillä tavaravaunuilla on? Valmistusvuodetko? | ||||
|
02.11.2024 14:45 | Jorma Rauhala | ||
| Raideleveys oli 1524 mm. Tätä vinokuiluhissiä eli funikulaaria käytettiin henkilökuljetuksiin maanpäältä Kaivostuvalta 110-tasolle. Suurinpiirtein 12 henkeä mahtui neljälle puupenkille istumaan radan vaunuun. Ja koska raideleveys oli tuo, ja 110-tason rataverkko oli myös sama, niin kaluston siirto on tapahtunut samaa "luiskaa" käyttäen ja jollain eri vaijerilla tietysti avustaen. Funikulaarin oma vaijeri on tietysti mitoitettu vain sille kalustolle. Maan alla oli käytössä Move3-vetureita ja kivivaunuja, ja itse kalkkikivi nostettiin maan päälle toisin menetelmin kuin funikulaarin kautta. Siihen oli omat kuljetuskuilut käytössä enkä ole niihin lainkaan perehtynyt. Tällaisia Moveja siellä alhaalla oli: https://vaunut.org/kuvat/?paik=Tytyri&tag0=19%7CMove3%7C |
||||
|
28.10.2024 20:32 | Jorma Rauhala | ||
| Ainakin nyt loppuvaiheessa rata oli rengas eikä ollut tuollaista tallialuetta eikä missään kohtaa ollut vaihteita. | ||||
|
28.10.2024 07:49 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||
|
28.10.2024 07:48 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||
|
27.10.2024 19:17 | Jorma Rauhala | ||
| Sama vessankäyttökielto oli myös Vainikkala-Viipuri -välillä. Vessat oli käytössä vain Vainikkalan länsipuolella ja Viipurin itäpuolella. Myös ravintovaunu oli tuolla osuudella kiinni ja senkin kaapit sinetöity ja lukittu. No, kyse oli vain noin ½ tunnista. | ||||
|
23.10.2024 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kunnostettu ratasilta ehti palvella liikennettä vain toukokuusta lokakuulle 2024. | ||||
|
18.10.2024 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Elannon vaihtotyötraktori: https://www.facebook.com/groups/407010126638118/posts/514672132538583/ | ||||
|
18.10.2024 13:41 | Jorma Rauhala | ||
| 1950-1960-luvuilla oli käynnissä satamaradan kaksiraiteistamistyöt Töölö-Ruoholahti ja osa katusilloista uusittiin kaksoisraidetta silmälläpitäen. Niin tehtiin tässäkin eli tämä vanha tunneli/silta purettiin kaiketi 1959 tai pian myöhemmin, kun raitiotieliikenne sen yli oli päättynyt. Nykyään tässä näyttää tältä, kaksoisraide olisi mahtunut hyvin betonisillan alle: https://www.google.com/maps/@60.1676797,24.9235117,3a,46.9y,188.73h,98.96t/data=!3m6!1e1!3m4!1sffo8W_8BEyUQa-RoPJVL1w!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&coh=205409&entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTAxNS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D&fbclid=IwY2xjawF_GldleHRuA2FlbQIxMAABHW4Vg0CTCo76D7QEkR90FQEs16RqCoPUfAwskUNvYVy5R8CqC-Dlqk-H_A_aem_oiYZLPPnqkQ0VLZw0GcTGQ |
||||
|
15.10.2024 20:11 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön ratapihan junatoimiston seinälle on kirjoitettu: TRTP JUNATOIMISTO. - siinäpä olisi vorgin liikennepaikkaluetteloon lisättäväksi oiva lyhenne Töölön ratapihalle = Trtp |
||||
|
15.10.2024 00:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä Valmetin nivelratikka olisi viety Keskustorilta pois viimeistään tänä kesänä 2024. Talvella vaunu oli kylmä, sillä lämmityskustannukset olivat aluksi huimia, eikä sitä siksi haluttu lämmittää. Kuppilan tuotto olisi mennyt sähkölaskuun. Kesällä taas asiakkaat tykkäsivät olla mieluummin terassilla kuin vaunussa sisällä. Kahvilan myyntikontti+vessa vieressä olivat myös hankalat ja kun tämä kuppila ei oikein vetänyt asiakkaita, olihan parempia konditorioita lähellä, niin vuokralaisetkin vaihtuivat useamman kerran. Viimeinen taisi lopettaa kesään 2022. Vaunu poistettiin torilta viime vuonna, kun Tampereella järjestettiin jotkin halliurheilukilpailut ja yleisöjuhlintaa varten piti saada tori avaraksi. Vaunulla oli Tampereella pisin mahdollinen tilapäisen rakennuksen lupa eli viisi vuotta, kesästä 2019 kesään 2024, josta nyt jäi käyttämättä runsas yksi vuosi, kun tuo vietiin pois jo keväällä 2023. Se piti sitten myös romuttaa, mutta parkanolainen kioskinpitäjä otti sen ilmaiseksi vastaan. |
||||
|
09.10.2024 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Missäköhän JSR:n [eli Juhani Salorannan Rautatie, Helsinki, Vuosaari] rautatiekalusto on nykyään? Tuo JSR 1 on toisinto Tampellan kapearaideveturista ja vieläkin pienempään skaalaan. | ||||
|
07.10.2024 17:24 | Jorma Rauhala | ||
| Märkische Lokomotiv-Fabrik AG (335/1898) eli https://vaunut.org/kuva/166036 | ||||
|
06.10.2024 14:30 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen VR:n veturi. | ||||
|
Kuvasarja: KSR:n liikennettä |
04.10.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen viimeinen "Short Line". | ||||
|
30.09.2024 15:54 | Jorma Rauhala | ||
| Ymmyrkäinen vaihteen "limppu" on Yleisradiosta käytöstä poistettu filmikelan peltikotelo. (LRJ:n tj:hän oli töissä YLE:llä.) | ||||
|
01.09.2024 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Markku Naskali: SF on San Franciscon lyhenne... |
||||
|
13.08.2024 20:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä Esa muistaa oikein. Tuohan on August Borsigin perustaman veturitehtaan valmiste vuodelta 1910. Venäjän keisarillisen armeijan Pietari Suuren merilinnoituksen erään osan, Fort Nikolajevskin eli Inon linnoitusrautatien nro 2. (Ykkönen oli samanlainen.) Tämä veturi myytiin Schaumanille Pietarsaareen vuonna 1919 ja sitä kokeiltiin myös Serlachiuksella Mäntässä 1929, mikä tieto varmasti kiehtoo Esaakin. Gösta Serlachius ei kuitenkaan huolinut pohjalais-sukulaisensa omistamaa vanhaa pikkuveturia, vaan osti samaisen Borsigin tehtaan upouuden höyrysäiliöveturin. Tämä Inon/Pietarsaaren pikkupässi ostettiin Valtionrautateille Kuopion konepajalle vuonna 1945, kun mikä tahansa kelpasi liikenteeseen. Siitä tuli silloin Vk4 nro 68. |
||||
|
22.07.2024 22:37 | Jorma Rauhala | ||
| Raitio 4/2014, sivut 19-21, kertoo Hakaniemen höyryvoimalasta. https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2022/10/Raitio_2014_4.pdf |
||||
|
22.07.2024 09:04 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosileima "1924" on kuvan alalaidassa. Satamaraide oikealla johtaa nyt Verkkosaaren sahalle ja myöhemmin myös Toukolaan Arabian tehtaille. | ||||
|
22.07.2024 08:57 | Jorma Rauhala | ||
| Missäs Esa näet Hakasalmen talon julkisivua? | ||||
|
10.07.2024 13:44 | Jorma Rauhala | ||
| Emdenissä 1966 valmistunut Moby Dick, sitten Nordstrand II, ja myöhemmin Tampereella Hopealinjalla m/s Silver Star. | ||||
|
02.07.2024 13:53 | Jorma Rauhala | ||
| Johan Sm-varikkoa oli jo 1970. https://vaunut.org/kuva/17274 | ||||
|
25.06.2024 17:30 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä mainittiin Vv16-veturit Tampereen-Porin tavarajunissa. Porista veturikierto jatkui Haapamäelle ja edelleen Vilppulaan sekä Mänttään. Jonka jälkeen eestakaisin junissa Mänttä-Vilppula-Haapamäki. Sitten Mäntästä Vilppulaan, Haapamäelle, Poriin ja lopulta kotiin Tampereelle. Reissu otti jonkin päivän ja tällai liikennöitiin esim. 70-luvun alkupuolella. | ||||
|
25.06.2024 17:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kyröskosken sähkörautatien kaikki veturit ovat museoituina, sillä nro 2 on Jokioisten museorautatien kokoelmassa. | ||||
|
18.06.2024 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosi sitten ei tuolla ollut vielä moista ympäristötaideteosta. Taitaa olla lapsille rakennettu "puuhajuna". Paikkakunnan historiaa ajatellen akselit lienevät 750 mm - olihan näillä seuduilla 80 vuotta sitten muuan valtavan pitkä kapearaiteinen rautatie, joka vastasi linjapituudeltaan lähes Hki-Tpe rataa. |
||||
|
09.06.2024 14:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jounin mainitsema sanonta viittaa tuon vuonna 1937 valmistuneen funkiskirkon vieressä olleeseen Nakkilan ensimmäiseen kirkkoon (pur. 1937). Selityksiä tuolle sanonnalle on olemassa monenlaisia ja eräs niistä, jonka olen lukenut joskus jostain rautatiealan lukemistosta, lienee yhtä totuudenmukainen kuin ne muutkin. - Porin radan rakentamisaikaan 1890-luvulla oli Rautatiehallituksesta kyselty täkäläiseltä radanrakennusinsinööriltä, kun ei oltu pitkiin aikoihin saatu mitään raporttia työn etenemisestä, että "millä ratakilometrillä nyt ollaan?" Epäiltiin että työnjohto ei ollut tehtäviensä tasalla saati edes ratatyömaalla. Vastaukseksi insinööri ei osannutkaan kertoa tarkkaa kilometrilukemaa, vaan tuon "siinä Nakkilan kirkon vaiheilla". | ||||
|
27.05.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokadun yli kulkenut valtion pistoraide vei SVR:n Helsingin konepajan varastolle, joka sijaitsi Kaivokatu 10:ssä, siis nykyinen Kaivotalo. Tuo kuvan miljöö korkeine kerrostaloineen ei nyt ihan heti anna osumia vuonna 1910 sen korttelin sisäpihalle eli taidetaan olla muualla? Ollaan kuitenkin lähempänä konepajaa ja tietysti Kaivokadun pohjoispuolella? Konepajan ja varikon rakennuksia? Kaivokadun ylittänyt raide esti aikanaan myös raitiotien vetämisen sitä myöten Rautatientorilta Heikinkadulle, ja raitiolinja kulki Hakasalmenkatua Aleksanterinkadun kautta, kunnes vasta 1930-luvulla linjaus vedettiin Kaivokatua pitkin. |
||||
|
13.05.2024 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| Raimon kommentti: "Kuvan vasemmassa reunassa raideharvinaisuus pääkaupunkiseudun radoilla eli teollisuusraide..." | ||||
|
05.05.2024 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Jokatapauksessa haapa on asp eli esp ja ja joki on å, eli esp+å on haapajoki. Ruotsalaiskirjurit kirjoittivat papereihinsa mitä olivat kuulevinaan ja jos heistä nimi tuntui oudolta, he todistetusti kirjasivat nimet sellaisiksi kuin halusivat niiden olevan. Ruotsalais-maahanmuuttajat joka tapauksessa hyödynsivät alkuperäisiä suomalaisten jo käyttämiä paikannimiä jos niitä vain oli, tai keksivät sitten harvaanasutulle rantakaistaleelle omakielisiä nimityksiä. Suomalainen alkuperäiskansahan ei ollut merikalastajia vaan he asuivat sisemmällä maakunnassa kaskimaataloudessa, karkeasti sanottuna vähintään peninkulman päässä rannasta. Rannikot olivat kallioisia, tuulisia ja vailla elinmahdollisuuksia. Tiesitkö muuten että mainitsemasi Mäkkylä, jolla ei muka nykyään ole ruotsinkielistä nimeä, on vuonna 1540 kirjattu nimelle Meckeleby? Otaniemi ja Kilo ovat myös suomalaisperäisiä nimiä, kun noita aloit listata. |
||||
|
05.05.2024 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Romutus näyttää olleen tarkoituksellisesti heti vapun jälkeisenä työpäivänä, jottei se herättäisi huomiota. Tavallisesti Liikenneosakeyhtiö on käyttänyt hoviromuttajaansa Kuusakoskea Vantaalla hävittäessään käyttökelpoista kalustoa, mutta nyt hävityskeikan saikin tehtäväksi sen naapurissa oleva Keinäsen romuliike. Eikä noita museovaunuja edes uskallettu viedä Keinäsen (saati siis Kuusakosken) Vantaan tuhoamispisteeseen, jonne Koskelan hallista on matkaa 22 km, vaan museovaunut piti ajaa peräti 106 km pitkää reittiä kiertotietä Karjaalle, jotta tämän hämärätyön jäljet saataisiin häivytettyä, eivätkä "harrastelijat" saisi asiasta vihiä. | ||||
|
|
05.05.2024 17:02 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer, vaikkapa: Helsingin kaupungin historia, I osa, Väinö Voionmaa: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista "Helsingin seudun Hoplaks-nimisillä lahdilla ja asumilla on ollut alun perin suomalainen nimi Haapalaksi; se sai sitten ruotsin kielessä muodon "Håplaks", joka kirjoitettiin "Hoplaks", mistä epähistoriallisella suomalaistamisella on saatu nimimuoto Huopalahti. "Haapa" on ollut valtanimikantana myös läheisillä Espoon seuduilla, joilla sitä edustavat nimet Haapajärvi ja Espå (suom. Haapajoki)." Ja jos ei jo muuten tiedä, niin laksi ja lahti ovat kumpikin samaa tarkoittavia suomen sanoja, laks/lax/laksi vain paljon vanhempaa perua. |
||||
|
|
05.05.2024 13:04 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: Eräässä toisessa kanavassa kerrotaan näin - kopio alla: "Kalustopäällikkö Heidi Heikkilä, hänen esimiehensä Antti Nousiainen, johtaja Artturi Lähdetie ja KLOY:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori. Kellään heistä ei ole sellaista osaamista ja taustaa, jonka perusteella osataan antaa arvoa historialle, joka on se perusta, jossa nyt ollaan. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että he siunaavat kahden museovaunun ja yhden tilausliikennevaunun romuttamisen, vaikka nimittävätkin sitä kierrätykseksi." |
||||
|
|
05.05.2024 10:43 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo kaikki oli suurella rahalla entisöity ja kunnostettu 2000-luvulla. Bussimiesten törkeää toimintaa Liikennelaitoksella, museoratikat pois silmistä, salaa ja nopeasti. 339:n entisöinnistä voi lukea täältä: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2021/03/2004.04-Raitio.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2UBQHaaccRAHBevnKN5aqdcuWjN2ONZpv5I3uKnsBbK6c01LaQpaw4UZk_aem_AShGihmFoWmRLQchXT87t8OKAT1-voIFTxECf3lU2LTBmJjIl8lPjfwP77pZLJ58ZJe_q9hnhN-R6o3pX9xavZLT |
||||
|
|
05.05.2024 07:58 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen. | ||||
|
|
05.05.2024 07:56 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi käytät romutuksen ja hävityksen sijasta sanaa kierrätys? Olisi edes lainausmerkeissä. Kierrätys on tuon härskin salaromutuksen kaunistelua julkisuuteen ja myötäilee vain asioista päättäneiden henkilöiden täysin rikollista touhua. Samallahan romutettiin myös "Ludde" eli nro 150. Ja aiemmin he ovat hävittäneet kaupungin kokoelmista jo koko joukon museoraitiovaunuja. |
||||
|
|
04.05.2024 22:26 | Jorma Rauhala | ||
| Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo. | ||||
|
|
04.05.2024 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi. Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants. Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori. |
||||
|
30.04.2024 20:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolla ihmeraiteella hiippailtiin 60-luvulla parin harrastaja-koulutoverin kanssa ja käänneltiin siellä olleita pusikoituneita limppuvaihteita, kuten nuorisolla on tapana aina ollut. Tuonne oli syytä mennä "varkain", sillä asemalta sai joskus niskaansa vihaisen asemamiehen, joka koetti häätää paikalta pois. VR:n asuinkerrostalo Suokadulla muuten häämöttää taustalla. |
||||
|
16.04.2024 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Paljon on muuttunut, mutta kääntösillan lava ja oikealla oleva talo ovat yhä. Kääntösillassa on nykyään muistokilpi, tosin tiedoiltaan päin honkia. https://www.google.com/maps/@60.1630116,24.9264148,3a,28.4y,318.79h,92.92t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc%3Dw203-h100-k-no-pi-0-ya249.80164-ro0-fo100!7i8704!8i4352?authuser=0&coh=205409&entry=ttu | ||||
|
21.03.2024 15:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se on kunnostettu varsin upeaksi. Pitänee laittaa kuva keskustelupuolelle. | ||||
|
|
21.03.2024 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kunnostettu vaunun kori on tallessa Munsalassa. | ||||
|
21.03.2024 12:04 | Jorma Rauhala | ||
| 45 makuupaikkaisen Eim-vaunun nro 21916 kori on kunnostettuna suuressa katetussa hallissa. Kävin kesällä 2021 Munsalassa eikä siellä näkynyt muita vaunuja. Risto on vaatimattomammassa katoksessa. | ||||
|
20.03.2024 09:35 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu numerovirheet, oli n0lla väärässä välissä. | ||||