Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: KSR:n liikennettä |
04.10.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen viimeinen "Short Line". | ||||
|
30.09.2024 15:54 | Jorma Rauhala | ||
| Ymmyrkäinen vaihteen "limppu" on Yleisradiosta käytöstä poistettu filmikelan peltikotelo. (LRJ:n tj:hän oli töissä YLE:llä.) | ||||
|
01.09.2024 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Markku Naskali: SF on San Franciscon lyhenne... |
||||
|
13.08.2024 20:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä Esa muistaa oikein. Tuohan on August Borsigin perustaman veturitehtaan valmiste vuodelta 1910. Venäjän keisarillisen armeijan Pietari Suuren merilinnoituksen erään osan, Fort Nikolajevskin eli Inon linnoitusrautatien nro 2. (Ykkönen oli samanlainen.) Tämä veturi myytiin Schaumanille Pietarsaareen vuonna 1919 ja sitä kokeiltiin myös Serlachiuksella Mäntässä 1929, mikä tieto varmasti kiehtoo Esaakin. Gösta Serlachius ei kuitenkaan huolinut pohjalais-sukulaisensa omistamaa vanhaa pikkuveturia, vaan osti samaisen Borsigin tehtaan upouuden höyrysäiliöveturin. Tämä Inon/Pietarsaaren pikkupässi ostettiin Valtionrautateille Kuopion konepajalle vuonna 1945, kun mikä tahansa kelpasi liikenteeseen. Siitä tuli silloin Vk4 nro 68. |
||||
|
22.07.2024 22:37 | Jorma Rauhala | ||
| Raitio 4/2014, sivut 19-21, kertoo Hakaniemen höyryvoimalasta. https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2022/10/Raitio_2014_4.pdf |
||||
|
22.07.2024 09:04 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosileima "1924" on kuvan alalaidassa. Satamaraide oikealla johtaa nyt Verkkosaaren sahalle ja myöhemmin myös Toukolaan Arabian tehtaille. | ||||
|
22.07.2024 08:57 | Jorma Rauhala | ||
| Missäs Esa näet Hakasalmen talon julkisivua? | ||||
|
10.07.2024 13:44 | Jorma Rauhala | ||
| Emdenissä 1966 valmistunut Moby Dick, sitten Nordstrand II, ja myöhemmin Tampereella Hopealinjalla m/s Silver Star. | ||||
|
02.07.2024 13:53 | Jorma Rauhala | ||
| Johan Sm-varikkoa oli jo 1970. https://vaunut.org/kuva/17274 | ||||
|
25.06.2024 17:30 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä mainittiin Vv16-veturit Tampereen-Porin tavarajunissa. Porista veturikierto jatkui Haapamäelle ja edelleen Vilppulaan sekä Mänttään. Jonka jälkeen eestakaisin junissa Mänttä-Vilppula-Haapamäki. Sitten Mäntästä Vilppulaan, Haapamäelle, Poriin ja lopulta kotiin Tampereelle. Reissu otti jonkin päivän ja tällai liikennöitiin esim. 70-luvun alkupuolella. | ||||
|
25.06.2024 17:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kyröskosken sähkörautatien kaikki veturit ovat museoituina, sillä nro 2 on Jokioisten museorautatien kokoelmassa. | ||||
|
18.06.2024 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosi sitten ei tuolla ollut vielä moista ympäristötaideteosta. Taitaa olla lapsille rakennettu "puuhajuna". Paikkakunnan historiaa ajatellen akselit lienevät 750 mm - olihan näillä seuduilla 80 vuotta sitten muuan valtavan pitkä kapearaiteinen rautatie, joka vastasi linjapituudeltaan lähes Hki-Tpe rataa. |
||||
|
09.06.2024 14:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jounin mainitsema sanonta viittaa tuon vuonna 1937 valmistuneen funkiskirkon vieressä olleeseen Nakkilan ensimmäiseen kirkkoon (pur. 1937). Selityksiä tuolle sanonnalle on olemassa monenlaisia ja eräs niistä, jonka olen lukenut joskus jostain rautatiealan lukemistosta, lienee yhtä totuudenmukainen kuin ne muutkin. - Porin radan rakentamisaikaan 1890-luvulla oli Rautatiehallituksesta kyselty täkäläiseltä radanrakennusinsinööriltä, kun ei oltu pitkiin aikoihin saatu mitään raporttia työn etenemisestä, että "millä ratakilometrillä nyt ollaan?" Epäiltiin että työnjohto ei ollut tehtäviensä tasalla saati edes ratatyömaalla. Vastaukseksi insinööri ei osannutkaan kertoa tarkkaa kilometrilukemaa, vaan tuon "siinä Nakkilan kirkon vaiheilla". | ||||
|
27.05.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokadun yli kulkenut valtion pistoraide vei SVR:n Helsingin konepajan varastolle, joka sijaitsi Kaivokatu 10:ssä, siis nykyinen Kaivotalo. Tuo kuvan miljöö korkeine kerrostaloineen ei nyt ihan heti anna osumia vuonna 1910 sen korttelin sisäpihalle eli taidetaan olla muualla? Ollaan kuitenkin lähempänä konepajaa ja tietysti Kaivokadun pohjoispuolella? Konepajan ja varikon rakennuksia? Kaivokadun ylittänyt raide esti aikanaan myös raitiotien vetämisen sitä myöten Rautatientorilta Heikinkadulle, ja raitiolinja kulki Hakasalmenkatua Aleksanterinkadun kautta, kunnes vasta 1930-luvulla linjaus vedettiin Kaivokatua pitkin. |
||||
|
13.05.2024 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| Raimon kommentti: "Kuvan vasemmassa reunassa raideharvinaisuus pääkaupunkiseudun radoilla eli teollisuusraide..." | ||||
|
05.05.2024 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Jokatapauksessa haapa on asp eli esp ja ja joki on å, eli esp+å on haapajoki. Ruotsalaiskirjurit kirjoittivat papereihinsa mitä olivat kuulevinaan ja jos heistä nimi tuntui oudolta, he todistetusti kirjasivat nimet sellaisiksi kuin halusivat niiden olevan. Ruotsalais-maahanmuuttajat joka tapauksessa hyödynsivät alkuperäisiä suomalaisten jo käyttämiä paikannimiä jos niitä vain oli, tai keksivät sitten harvaanasutulle rantakaistaleelle omakielisiä nimityksiä. Suomalainen alkuperäiskansahan ei ollut merikalastajia vaan he asuivat sisemmällä maakunnassa kaskimaataloudessa, karkeasti sanottuna vähintään peninkulman päässä rannasta. Rannikot olivat kallioisia, tuulisia ja vailla elinmahdollisuuksia. Tiesitkö muuten että mainitsemasi Mäkkylä, jolla ei muka nykyään ole ruotsinkielistä nimeä, on vuonna 1540 kirjattu nimelle Meckeleby? Otaniemi ja Kilo ovat myös suomalaisperäisiä nimiä, kun noita aloit listata. |
||||
|
05.05.2024 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Romutus näyttää olleen tarkoituksellisesti heti vapun jälkeisenä työpäivänä, jottei se herättäisi huomiota. Tavallisesti Liikenneosakeyhtiö on käyttänyt hoviromuttajaansa Kuusakoskea Vantaalla hävittäessään käyttökelpoista kalustoa, mutta nyt hävityskeikan saikin tehtäväksi sen naapurissa oleva Keinäsen romuliike. Eikä noita museovaunuja edes uskallettu viedä Keinäsen (saati siis Kuusakosken) Vantaan tuhoamispisteeseen, jonne Koskelan hallista on matkaa 22 km, vaan museovaunut piti ajaa peräti 106 km pitkää reittiä kiertotietä Karjaalle, jotta tämän hämärätyön jäljet saataisiin häivytettyä, eivätkä "harrastelijat" saisi asiasta vihiä. | ||||
|
|
05.05.2024 17:02 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer, vaikkapa: Helsingin kaupungin historia, I osa, Väinö Voionmaa: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista "Helsingin seudun Hoplaks-nimisillä lahdilla ja asumilla on ollut alun perin suomalainen nimi Haapalaksi; se sai sitten ruotsin kielessä muodon "Håplaks", joka kirjoitettiin "Hoplaks", mistä epähistoriallisella suomalaistamisella on saatu nimimuoto Huopalahti. "Haapa" on ollut valtanimikantana myös läheisillä Espoon seuduilla, joilla sitä edustavat nimet Haapajärvi ja Espå (suom. Haapajoki)." Ja jos ei jo muuten tiedä, niin laksi ja lahti ovat kumpikin samaa tarkoittavia suomen sanoja, laks/lax/laksi vain paljon vanhempaa perua. |
||||
|
|
05.05.2024 13:04 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: Eräässä toisessa kanavassa kerrotaan näin - kopio alla: "Kalustopäällikkö Heidi Heikkilä, hänen esimiehensä Antti Nousiainen, johtaja Artturi Lähdetie ja KLOY:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori. Kellään heistä ei ole sellaista osaamista ja taustaa, jonka perusteella osataan antaa arvoa historialle, joka on se perusta, jossa nyt ollaan. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että he siunaavat kahden museovaunun ja yhden tilausliikennevaunun romuttamisen, vaikka nimittävätkin sitä kierrätykseksi." |
||||
|
|
05.05.2024 10:43 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo kaikki oli suurella rahalla entisöity ja kunnostettu 2000-luvulla. Bussimiesten törkeää toimintaa Liikennelaitoksella, museoratikat pois silmistä, salaa ja nopeasti. 339:n entisöinnistä voi lukea täältä: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2021/03/2004.04-Raitio.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2UBQHaaccRAHBevnKN5aqdcuWjN2ONZpv5I3uKnsBbK6c01LaQpaw4UZk_aem_AShGihmFoWmRLQchXT87t8OKAT1-voIFTxECf3lU2LTBmJjIl8lPjfwP77pZLJ58ZJe_q9hnhN-R6o3pX9xavZLT |
||||
|
|
05.05.2024 07:58 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen. | ||||
|
|
05.05.2024 07:56 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi käytät romutuksen ja hävityksen sijasta sanaa kierrätys? Olisi edes lainausmerkeissä. Kierrätys on tuon härskin salaromutuksen kaunistelua julkisuuteen ja myötäilee vain asioista päättäneiden henkilöiden täysin rikollista touhua. Samallahan romutettiin myös "Ludde" eli nro 150. Ja aiemmin he ovat hävittäneet kaupungin kokoelmista jo koko joukon museoraitiovaunuja. |
||||
|
|
04.05.2024 22:26 | Jorma Rauhala | ||
| Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo. | ||||
|
|
04.05.2024 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi. Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants. Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori. |
||||
|
30.04.2024 20:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolla ihmeraiteella hiippailtiin 60-luvulla parin harrastaja-koulutoverin kanssa ja käänneltiin siellä olleita pusikoituneita limppuvaihteita, kuten nuorisolla on tapana aina ollut. Tuonne oli syytä mennä "varkain", sillä asemalta sai joskus niskaansa vihaisen asemamiehen, joka koetti häätää paikalta pois. VR:n asuinkerrostalo Suokadulla muuten häämöttää taustalla. |
||||
|
16.04.2024 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Paljon on muuttunut, mutta kääntösillan lava ja oikealla oleva talo ovat yhä. Kääntösillassa on nykyään muistokilpi, tosin tiedoiltaan päin honkia. https://www.google.com/maps/@60.1630116,24.9264148,3a,28.4y,318.79h,92.92t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc%3Dw203-h100-k-no-pi-0-ya249.80164-ro0-fo100!7i8704!8i4352?authuser=0&coh=205409&entry=ttu | ||||
|
21.03.2024 15:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se on kunnostettu varsin upeaksi. Pitänee laittaa kuva keskustelupuolelle. | ||||
|
|
21.03.2024 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kunnostettu vaunun kori on tallessa Munsalassa. | ||||
|
21.03.2024 12:04 | Jorma Rauhala | ||
| 45 makuupaikkaisen Eim-vaunun nro 21916 kori on kunnostettuna suuressa katetussa hallissa. Kävin kesällä 2021 Munsalassa eikä siellä näkynyt muita vaunuja. Risto on vaatimattomammassa katoksessa. | ||||
|
20.03.2024 09:35 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu numerovirheet, oli n0lla väärässä välissä. | ||||
|
Kuvasarja: Tölikan sporahallit |
18.03.2024 01:07 | Jorma Rauhala | ||
| Suosittelen ostamaan Laaksosen Eeron kustantamosta kirjan https://www.kustantajalaaksonen.fi/product/147/helsingin-raitiotiet-i---1890-1950 niin sieltä löytyy oikeaa tietoa noistakin Töölön halleista, ja paljosta muusta. Töölön nykyisen vaunuhallin vanhin osa on vuodelta 1913 [ei Vapaussodan vuosi 1918, tosin sekin hallin jatko-osa toimii edelleen]. Vallilan hallin ensimmäinen pikkupätkä valmistui 1914. | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
03.03.2024 13:15 | Jorma Rauhala | ||
| Toinen Lokomon vetureista Pelsolla: https://vaunut.org/kuva/23170 | ||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
03.03.2024 11:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ratalinja näkyy edelleen kartalla: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6693437.739734168&e=372393.14617958054&title=LRJ&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03.2024 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Esa, pitää kutinsa. | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
02.03.2024 20:49 | Jorma Rauhala | ||
| Emmaan eli Ykkösveturiin liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: https://vaunut.org/sarja/5959 | ||||
|
29.02.2024 00:22 | Jorma Rauhala | ||
| COMBOIOS DE PORTUGALilla on sivusto, jossa on katsottavissa striitvjyyvejä: https://www.cp.pt/passageiros/en/how-to-travel/Virtual-journey | ||||
|
29.02.2024 00:06 | Jorma Rauhala | ||
| Näinhän ne vastaukset kysyttyihin liikenneasioihin usein löytyvät jo omasta kotoa, eikä tarvitsisi muita vaivata... voisi tietysti nostaa profiiliaan esille tietämyksillä, vaikkakin lähdekirjoista löytyvillä - eli toisten keräämillä tiedoilla. Tiedot on jo kertaalleen painettu suomeksi, eli ostakaa kirja! |
||||
|
|
27.02.2024 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Oli tietenkin perävaunujakin, vaan nytten muista tarkalleen, mutta täältähän se - ja paljon muutakin selviää. Kannattaa tilata ja ostaa: https://www.kustantajalaaksonen.fi/product/40/viipurin-raitiotiet | ||||
|
|
27.02.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| LOWA ET54-tyypin vaunu vuodelta 1955, tällaisia olivat myös Viipurin uusimmat vaunut. | ||||
|
27.02.2024 17:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaista VEB Gothan vuoden 1959 T57-vaunutyyppiä ei ehtinyt olla Viipurissa. Siellä uusimmat olivat edellistä tyyppiä, ET54. | ||||
|
21.02.2024 18:32 | Jorma Rauhala | ||
| Hammarby Sjön vastakkaisella rannalla sijaitsi aikoinaan Hammarbyverken. Sillä telakalla vuonna 1952 rakennettu satamahinaaja M/S Tor muutettiin vuonna 1992 Teijon Telakka Oy:ssä matkustaja-alukseksi. Tor seilaa nykyään Hesan joukkoliikenteessä, usein tuuraten linjojen 17 tai 19 vakiolaivoja. Eräs hyvä osoite Tukholman vanhoihin karttoihin on https://stockholmskallan.stockholm.se/sok/?map=true |
||||
|
13.02.2024 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| AEG-veturi. | ||||
|
|
13.02.2024 11:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaankohan Balkanilla? | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
13.02.2024 11:37 | Jorma Rauhala | ||
| Uudenkaarlepyyn siniseen matkustajavaunuun liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: https://vaunut.org/sarja/1094 | ||||
|
06.02.2024 14:48 | Jorma Rauhala | ||
| Siiskö tallin seinätkin on purettu? | ||||
|
25.01.2024 14:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä vaunu oli LRJ:llä käytössä vuosina 1974-1989. Vuodesta 1989 se on ollut NJ:llä. | ||||
|
25.01.2024 11:15 | Jorma Rauhala | ||
| Lienee moottorivaunun vaihto-osa. | ||||
|
24.01.2024 16:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tapsa on jättänyt uuden autonsa kuvaan :) | ||||
|
22.01.2024 09:56 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi tuossa hitaalle kulkijalle myös hissikin käytettävissä, vasen tumma ovi. | ||||
|
19.01.2024 23:33 | Jorma Rauhala | ||
| Veturi on nro 5 (Brooks 3210/1899), ja kuten on jo edellä todettu, tämä on jostain syystä vedostettu peilikuvana. Lautakuormassa oleva Vitosen vetämä juna on oikeasti kulussa vasemmalta oikealle. | ||||
|
11.01.2024 15:11 | Jorma Rauhala | ||
| Sileäkattoinen Eit-vaunu on hylätty vuonna 2005. Se on ollut konepajalla pelastuslaitoksen harjoitusvaununa ja on hajoitettu pahan kerran myös sisältä. Tämän Eit:n tilalle tuli muutama vuosi sitten Expt seuraavaksi harjoiteltavaksi ja hajoitettavaksi. | ||||