Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2024 20:54 | Juha Toivonen | ||
| Tuo ei tarvitse muuta, kuin uudet betoniset pölkyt alkaen Pesiökylä, koko matkalle 54 raudat, ja jatkorakentamisen Taivalkoskelta Kemijärvelle, tai Sallaan. "Rakentakaa rautateitä, - älkää linnoituksia"...sanoi joku tunnettu saksalainen henkilö historiassa. | ||||
|
29.06.2024 19:14 | Juha Toivonen | ||
| Tiedä niin noista bussien penkeistäkään... josko myös IC-vaunukaluston istuinergonomia on meikäläiselle painajainen. Vanhoissa sinisissä vaunuissa oli paras kokemani istuinmukavuus. | ||||
|
29.06.2024 18:49 | Juha Toivonen | ||
| Timo Salo. Kyllä vaikuttaisi hyvältä idealta. 1/4 putoaminen pois, antaisi silti vielä 2250 hv:n tehon veturille. Se mikä myös on kiinnostavaa tässä kyseisessä kokoonpanossa, on moottoreiden huoltovälit, niiden tuleva elinkaari, sekä keskikäytävällisen konehuoneen toimivuus esim. juuri huoltojen kohdalla. Eräs varsin todennäköinen etu tulee vian sattuessa olemaan kunkin voimapaketin helppo ja nopea korvaaminen uudella ehjällä moottori-generaattori yhdistelmällä. | ||||
|
|
29.06.2024 18:33 | Juha Toivonen | ||
| Mikäli oikein muistan, niin joko Siemensillä, tai Bombardierilla olisi ollut/on tuotannossa tällaiseen tekniikkaan perustuva 4-akselinen päätyöhjaamollinen linjaveturi? | ||||
|
|
29.06.2024 17:52 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä Esa, mutta Volvo Penta on nykyään myös ns. teollisuusmoottori, eli tarjolla on laajaskaalainen valikoima eri tehoisia dieselmoottoreita koneiden valmistajille, ja mm varavoimakoneiksi. Tuohon mainitsemaani Reloc Dema 3000 veturiin sijoitetut moottorit pohjautuvat 16-litraiseen kuorma-automoottoriin. Veturiin sijoitetut moottorit ovat Euro stage V päästöisiä, eli varsin hyväksyttäviä myös veturikäyttöön. Suunnilleen vastaavia moottoreita on käytössä kymmeniä-, ellei jopa satoja tuhansia yksilöitä. Nyttemmin Volvo on kehittänyt myös tuosta vielä suuremman moottorin, eli 17-litraisen Volvo - Penta teollisuusdieselin. Viimeksi mainittu kuitenkin vasta Tier 2 päästötasolla. Mielenkiintoista olisi havaita, kuinka tuo neljän diesel-sähköisen voimantuottoyksikön käyttö ja toimintavarmuus toteutuu. |
||||
|
|
29.06.2024 14:12 | Juha Toivonen | ||
| Tyyppihyväksynnästä puheenollen: - En malta olla ottamatta tässä kohtaa erästä Eurooppalaista tyyppihyväksyntää odottavaa mielenkiintoista uusioveturituotetta esille. Osa veturin rakenteista on peräisin 060-DA sarjan vetureista. Esittelysivu englanniksi: https://reloc.ro/2023/04/05/reloc-craiova-a-finalizat-cu-succes-locomotiva-diesel-electrica-pe-6-osii-modernizata-cu-sistem-de-motorizare-si-actionare-complet-nou-dema-3000/ ja ko veturin romaniankielinen esite https://reloc.ro/2024/01/29/noutati-brosura-dema-3000/ Veturissa on 4 kpl Volvo-Penta 16 ltr dieselmoottoria, jotka kaikki tuottavat sähkötehon niihin kytkettyihin generaattoreihin. Yhteisteholtaan tämä 6-akselinen linjaveturi on n. 3000 hv:n tehoinen. Rakenneratkaisu on erittäin mielenkiintoinen. |
||||
|
29.06.2024 13:35 | Juha Toivonen | ||
| Kohtahan nuo vaihtunevat jälleen takaisin. Ensiksi saatetaan Santalahden - Lentävänniemen osuus valmiiksi ja samalla valmistellaan nyt 3-osaisten ratikoiden pidentäminen 4-osaisiksi. Myös lisää vaunuja on tulossa. Tulevatko jo valmiiksi 4-osaisina - en tiedä. Seuraavaksi alkaa Kaupin Kampus - Koilliskeskus ja Hatanpään Valtatie - Härmälä - Pirkkala osuuksien rakentaminen. Myös linjan jatkaminen on mahdollista Hervantajärveltä Kangasalan suuntaan tulevaisuudessa, mikäli Kangasalan puolella olevan ns. Saarenmaan alueen valmisteilla oleva kaavamuutos sallii riittävän paljon lisärakentamista. Nykyisissä Vuoreksen alueen maanrakennustöissä, kaikki työvaiheet tehdään raitiotievarauksin, eli myös Vuoreksen suunta saattaa olla tulevaisuudessa ratikkaliikenteen piirissä. | ||||
|
29.06.2024 13:24 | Juha Toivonen | ||
| Tällaisia vetureita seisoi Tampereella 1980/1990 lukujen taitteen tienoolla. (en enää muista tarkkaa ajankohtaa) Vehmaisten aseman lähellä, Kuusakosken romuplaanin pistoraiteella. Tulivat romutukseen Suomeen. | ||||
|
29.06.2024 13:15 | Juha Toivonen | ||
| Näin ylhäältäpäin katsottuna VR:n imagokuva ei ole paras mahdollinen. Mieleeni tulivat Romanian CFR:n hylkyjonot, - tosin sillä erotuksella, että tuon näköiset veturit eivät siellä enää liikkuneet... | ||||
|
|
29.06.2024 13:07 | Juha Toivonen | ||
| Nyt kun rata on raivattu, niin mitä seuraavaksi? Eikös tämä rataosuus kuulunut jo lakkautettujen joukkoon? | ||||
|
|
29.06.2024 12:36 | Juha Toivonen | ||
| Hieman vastaavanlaisia saisi vielä Puolalaiselta Newagilta. https://www.newag.pl/en/offer/15-16d/ Jopa 1520 mm malli on tuotanto-ohjelmassa. Newagin valmiste taitaa kuitenkin pohjautua eri veturiin, kuin Effishunter 1600? | ||||
|
|
29.06.2024 09:53 | Juha Toivonen | ||
| Dr18 on varsin miellyttävän näköinen veturi. Jostakin syystä näitä ei enää löydy CZ Lokon tuotelistalta. Liekö valmistus loppu? | ||||
|
26.06.2024 19:31 | Juha Toivonen | ||
| BTW: Nyt kun Tampereella Sepänkadun alikulkusilta on uudistettu, niin sisältyikö tuon uuden sillan alimenoaukon tilavaraukseen kolmannen raiteen rakennusmahdollisuus? | ||||
|
26.06.2024 19:27 | Juha Toivonen | ||
| Se on "rapu", joka pitää suomalaiset rautatieoperaattorit kiinni leivässä. | ||||
|
26.06.2024 19:24 | Juha Toivonen | ||
| Vainikkala olisi syytä sulkea ASAP - "as soon as possible". Suomi rahoittaa yhä Vainikkalan liikenteen kautta Venäjän käymää hyökkäys-/terrorisotaa Ukrainassa. Häpeällistä Suomelle! | ||||
|
|
26.06.2024 18:58 | Juha Toivonen | ||
| "Kloorilla valkaistu sellu" oli eräs suurimmista myrkkykuljetusten tarpeen tuottajista. Nythän tätä ei enää juurikaan valmisteta. | ||||
|
|
26.06.2024 18:56 | Juha Toivonen | ||
| Eräs sivujuonne tuon ratapihan siirrossa, lienee tarve rajoittaa Tampere Asema - Lielahti raskasta tavaraliikennettä. Viinikan ratapihasiirtoon liittyy varsin kiinteästi kierto-/oikorata Porin rataan ja myös Pohjanmaan rataan, ohi Tampereen. Kymmeniä vuosia aiemmin, valtamedia hetkellisesti spekuloi mahdollisuudella lisäkapasiteettiin em. välillä, muuttaa Tpe - Lielahti kolmiraiteiseksi kauttaaltaan. Näistä suunnitelmista lienee luovuttu? | ||||
|
|
26.06.2024 18:31 | Juha Toivonen | ||
| Käsittääkseni tuo VAK-ratapiha sisältyy varsin kiinteästi nykyiseen Viinikan ratapihaan. Molemmat siirtynevät yhtä aikaa? Vaikka yhä edelleen ko ratapihan läpi kulkee myrkkyvaunuja, ei onnettomuusriski ole enää läheskään niin suuri, kuin mitä se oli kekkoslovakia-suomen aikaan. 1960-1990 oli todellista tietoista isohkoa riskinottoa kemikaalionnettomuuksien suhteen Suomessa. Täällä hinattiin ties minkä kuntoisia neukkulan myrkkyvaunuja, - ja todella paljon, - sekä kosolti myös kotimaisia vastaavia. FC - Äetsä oli eräs suurimmista kotimaisista riskien tuottajista. Näihin lisänä neukkulan luokattomat öljyvaunut... | ||||
|
|
26.06.2024 01:07 | Juha Toivonen | ||
| Muutaman vuoden sisään alkanee nykyisen Lokomon alueen uusjako. Alueella oleva teollisuus on ilmoittanut tarvitsevansa uudet ja nykyaikaisemmat tuotantotilat. Joitakin yksittäisiä rakennuksia suojeltaneen, kuten esim. alkuperäinen ensimmäinen Lokomon tehdashalli, joka näkyy kuvan alalaidan vasemmalla puolella. Tonttivaraus uudelle tehtaalle on jo olemassa. Kuvan ylälaidassa näkyvä, melko tyhjä alue on jo kokonaisuudessaan rakennettu. Etupäässä tuolla alueella sijaitsee autoliikkeitä. Kuvan oikea reuna (Hatanpään Valtatie - Pyhäjärvi) on myös rakennettu täyteen alkaen 1980-luku. Alue toimii nykyään kerrostaloalueena. Lokomon alueen rakentamisen kanssa suunnilleen yhtäaikaisesti alkaa Viinikanlahden/Hatanpäänniemen asuntorakentaminen. Eikä siinä vielä kaikki: Mikäli Viinikan järjestelyratapiha onnistutaan tulevaisuudessa (2030/2040-luvuilla?) siirtämään Lempäälään, niin nykyinen ratapiha-alue kaavoitetaan mitä todennäköisimmin uudeksi suureksi asuntoalueeksi. | ||||
|
25.06.2024 22:14 | Juha Toivonen | ||
| Tuo oli Pekka Mäkisen yksi vanhoista paikoista, mutta jos tarkoitat Kummelin "Jaakko Parantainen" sketsiä, niin se on kuvattu Santalahdessa, entisen tulitikkutehtaan alueella. Kuvassa näkyvä alue, oli jo tuolloin tyhjennetty Mäkisen kuorma-autoista. | ||||
|
25.06.2024 22:01 | Juha Toivonen | ||
| Kuvausaikana tuo silta lienee ollut käytössä vain yksiraiteisena, mutta se on jo valmiiksi rakennettu kaksiraiteiseksi, tulevaisuutta silmällä pitäen. | ||||
|
25.06.2024 21:56 | Juha Toivonen | ||
| Kuvan oikeassa yläkulmassa pilkistävä vaalea puutalo on yhä olemassa. Se sijaitsee Rautatienkadun, Vuolteenkadun ja Sorin sillan yhtymäkohdassa, risteyksen eteläpuolella. | ||||
|
23.06.2024 15:35 | Juha Toivonen | ||
| Hatara muistikuvani 751 viimeisistä liikkeistä tuolloisella VR:n rataverkolla, joskus 1990-luvun alkuvuosina. Veturille suoritettiin Nekalan varastoalueella perusteellinen ja monesti muutaman kuukauden aikana toistuva alavoitelu, sekä koneiston & tenderin laakerien voitelu. Kiertokanget otettiin luonnollisesti irti. Veturia liikuteltiin edes-takaisin joitakin kertoja voiteluiden aikoina n. 100 metrin matkalla, maastokuorma-autoa siirtovälineenä käyttäen. Nostoa edeltävinä päivinä, veturi ja tenderi irrotettiin toisistaan. Rataverkolle noston jälkeen veturi niputettiin tenderinsä kanssa uudelleen. VR - Perkiö oli määrännyt 751 siirtoon Nekalasta Perkiön varikolle Dr14 veturin. Ilmeisesti ajateltiin, että vuosikymmeniä seissyt veturinraato... vähempi vetovoima ei tule riittämään. Niinpä lähdettiin kohti Perkiötä. 751 kulki kevyesti rullaten Seepran perässä, ja kun hetken kuluttua tulimme Perkiöön, Dr14 kuljettaja tuli ulos ja hämmästeli avoimesti, kuinka 751 oli jopa tuupannut Seepraa rullatessaan. Vasta tuossa vaiheessa kerroin, kuinka 751 oli voideltu ja liikuteltu jo parin kuukauden ajan seisontaraiteellaan. Muistaakseni tuolloin Perkiössä käväisi myös Tr1 1033, ja alkuperäinen ajatus oli hinata 1033:lla 751 Haapamäkeen, mutta koska eräs matkaneuvoja halusi ajaa 1033 Haapamäelle, 751 siirto muutettiin Dv12 vetoiseksi myöhemmäksi tuona iltana. Ilmeisesti myös 751 siirtomatka Tampere - Haapamäki sujui varsin hyvin. |
||||
|
21.06.2024 09:48 | Juha Toivonen | ||
| ...eikä aikaakaan, kun vastaus löytyi: https://www.lohr.fr/catalogue/references-and-projects/ Sivulla esitetään jo käynnissä oleva liikenne, sekä tulevaisuuden projektisuunnitelmat. Mielenkiintoista havaita, kuinka tulevaisuudessa Liettuan Kaunasista avautuisi rekkatransito yhteys pitkälle länsi Eurooppaan ja myös etelään. Samoin ilmeisesti Turkista, Bulgarian, Serbian, Unkarin, ja Itävallan kautta Länteen ja myös Puolan kautta edelleen pohjoiseen. Toivottavasti havaintokartan suunnitelmista mahdollisimman moni toteutuu. | ||||
|
|
21.06.2024 09:32 | Juha Toivonen | ||
| Kuvan vaunun toimintaperiaate on ilmeisesti sama, kuin https://www.lohr.fr/catalogue/the-lohr-uic-wagons/ -vaunujen. Ilmeisesti ainakin Euroopan länsipuoliskolla tälle kuljetusmenetelmälle on kasvavaa kysyntää. Miten lie asia Itäisessä Euroopassa? Noin periaatteellisestihan kyseinen kuljetusmuoto olisi erittäin tervetullut vaihtoehto Euroopan suurimääräiseen rekkaliikenteeseen. | ||||
|
20.06.2024 20:50 | Juha Toivonen | ||
| Eikös Porista ajettu makuuvaunujunaa myös mierontietä pitkin, eli Pri - Pko - Hpk - Jy - Pm - Sl - Par. Ja ennen sotia jopa Elisenvaaraan asti? | ||||
|
|
20.06.2024 20:48 | Juha Toivonen | ||
| Porin Yöpikajuna. Huh huh! Täysin käsittämättömältä kuulostaa nykyaikaan suhteutettuna. Vielä jos kyseistä junaa on vedetty Vv16 kalustolla, niin.... kerrassaan mykistyn. | ||||
|
20.06.2024 19:03 | Juha Toivonen | ||
| On se vaan nätti sinisenä. Vectron taitaa olla varsin onnistunut veturikonsepti. Ainakin kauppa on käynyt hyvin ympäri Eurooppaa. Ilmeisesti tehtaan tilauskirjoissa on nytkin vuosien täyttöaste? | ||||
|
20.06.2024 18:51 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä 060 DA ja Huru Dr 12 ovat etäisiä serkkuja toisilleen, ja omaavat hieman jopa samoja ulkomuotoja. Käsittääkseni kuitenkin Huru oli teknisesti hieman monimutkaisempi, kuin 060 DA. Toisaalta taas jälkimmäinen omaa 200 hevosvoimaa enemmän dieselissään. | ||||
|
|
18.06.2024 08:36 | Juha Toivonen | ||
| Tuossa linkin videossa näkyy still-kuvina Electroputeren tehtailla otettuja kuvia Puolaan (PKP) toimitetuista ST43 vetureista. Noista kuvista päätellen ainakin ST43-01 ... ST43-08 toimitettiin pienillä/normaalikokoisilla puskinlyhdyillä, eli "pesuvadin kokoiset" suuret lyhdyt ovat jonkinmoinen puolalainen jälkituunaus. | ||||
|
|
16.06.2024 20:38 | Juha Toivonen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=ZbmgxuFiwl0 Oheisesta youtube-linkistä avautuu nykyinen ja vuosikymmenten takainen maailma, Romanialaiseen dieselveturituotantoon, sekä niiden käyttöön. Niin Romaniassa, kuin Puolassa, Bulgariassa, kuten myös Kiinassa. Kyseinen kollaasi on myös erinomainen kuvaläpileikkaus 1960 - 2010 lukujen rautateihin Romaniassa. |
||||
|
|
14.06.2024 21:05 | Juha Toivonen | ||
| Tämän veturiyksilön ja sen "romanialaisten-, sekä myös Bulgarialaisten-, Kiinalaisten sisarien" = 060 DA huippunopeus oli 100 km/h, mutta esim. Romanian Rautatiet CFR tilasi samoja vetureita myös henkilöjunaliikenteeseen 120 km/h nopeudella, = 062 DA. Tämän jälkeen seurasi sarja "onnettomia jatkokehitelmiä" = 061 Alco (2 kpl), 066, ja 067, sekä 070 ja 071. Em lisäksi Iraniin ja Kreikkaan toimitetut Alco-moottoriset viritelmät. No success! Näiden lisäksi CFR 067- ja 068 sarjoihin numeroitiin 1524 raidelevyiset rajaliikenneveturit, jotka noudattelivat kuitenkin teknisesti 060-sarjaa, raideleveyttä lukuun ottamatta. | ||||
|
07.06.2024 00:32 | Juha Toivonen | ||
| Erinomainen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Wolsztyn 3.6.2024 |
07.06.2024 00:28 | Juha Toivonen | ||
| Kiitos John. | ||||
|
|
06.06.2024 15:23 | Juha Toivonen | ||
| Näiden 422 Romanialaisen 060 DA:n, eli puolalaisittain ST43 hankintaprosessiin liittyy mielenkiintoisia yksityiskohtia. Neuvostoliitto määritteli tuolloisille SEV-maille vetokaluston selkärangaksi neuvostovalmisteiset M62-dieselit. Monet itäblokkivaltiot kuitenkin kapinoivat hankintapäätöksillään neuvostoliiton sanelupolitiikkaa. Jo Romania itsessään päätti hylätä täysin M62 hankinnat, mutta toisaalta ei aloittanut veturihankinta yhteistyötä perinteisten länsivaltioiden kanssa. Sveitsi vaikutti ilmeisesti sopivan puolueettomalta, ja maalta jossa kuitenkin oli 1950-luvulla länsimainen teknisen kehityksen taso. Näin ollen Sveitsiläinen 060 DA suunnitelma kelpasi mainiosti Romanian öljytuotantomaalle korvaamaan vanhentuneet ja hankalat höyryveturit. Etenkin, kun sopimukseen sisältyi varsin mittava valmistuslisenssioikeus. Puola päätti myös seurata Romaniaa, ja tilasi 422 vastaavaa veturia, suoraan Romanialta. Myös Bulgaria hankki Romanialaiselta Electroputerelta 130 kpl kyseistä veturityyppiä. 1970 luvulle tultaessa vielä Kiina tilasi yli 200 veturia, jotka kiinassa nimettiin ND2 luokkaan. |
||||
|
06.06.2024 14:19 | Juha Toivonen | ||
| Sillai sitten... Eipä ole kyseisen " rauhaa ja kansojen ystävyyttä rakastavan vapauttajavaltion" meno muuttunut mihinkään, sitten stalinin. Nyt Ukrainalaislapsia kuljetetaan myöskin Siperian suunnalle "suodatukseen", jotta näistä saataisiin koulittua "venäläisiä". | ||||
|
06.06.2024 12:24 | Juha Toivonen | ||
| Näitä ja vastaavia on ilmeisesti saneerattu Newagin toimesta ja PKP:n tilauksesta varsin paljon? Saneeratuista veturimalleista löytyy jopa kaksimoottorinen versio. Myös PKP - Intercitylle on tuotettu muutamia koneita. | ||||
|
03.06.2024 08:53 | Juha Toivonen | ||
| Vaikuttaa siltä, että "sisätilaongelma" tuntuu vaivaavan hyvin monia alan yhteisöjä/museoita, läpi koko Euroopan. Rahallahan siitä selviäisi, jos sellaista olisi jaossa riittävästi. Chabowkan rahoituksesta minulla ei ole mitään käsitystä. | ||||
|
03.06.2024 08:50 | Juha Toivonen | ||
| Täsmälleen sama henkilö. Unohdin entisen profiilini salasanan, joten loin uuden. | ||||
|
|
03.06.2024 07:53 | Juha Toivonen | ||
| Ok. Tein ilmeisen hätäisen ja väärän johtopäätöksen näiden vaunujen alkuperästä, sillä havaitsin jo aiemmin Dej:n seudulla entisiä DB:n moottorijunia, jotka yhä edelleen olivat DB:n väreissä. Taisivat olla VT 614 sarjaa? | ||||
|
31.05.2024 23:16 | Juha Toivonen | ||
| Minulla tämä kuva näkyy vain yhtenä kappaleena, viimeiseksi kuvasarjaan lisättynä. Mistä moinen? | ||||
|
30.05.2024 21:59 | Juha Toivonen | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
30.05.2024 21:49 | Juha Toivonen | ||
| Ovat tainneet pienentää puskinlyhtyjensä kokovaatimuksia. mm. Newagin Griffin ja Dragon varustetaan "sivistyneen kokoisilla" puskinlyhdyillä. Sama koskee tuontikalustoa. Ehkä kaikki ei sittenkään ole kiinni vain lyhdyn halkaisijasta? Myös polttimon teholla on merkitystä. Puolalaiset "normittajat" ovat oivaltaneet tämän. | ||||
|
30.05.2024 21:43 | Juha Toivonen | ||
| Luin muistaakseni artikkelin vuosia sitten, kuinka Saksalainen keräilijä/yhteisö, osti Romaniasta täysin romuasteella olevan BR57 veturin. (0-10-0). Miten lienee sinne päätynyt 2. maailmansodan jälkeen? Vastaavanlainen olisi yhä mahdollista, sillä Romaniassa on runsaasti näyttelyesineinä mm BR38 vetureita, mutta varsin heikolla ylläpidolla. | ||||
|
30.05.2024 21:36 | Juha Toivonen | ||
| Uskoisin ennemminkin tämän olevan jonkinmoinen sodanjälkeinen Puolalainen vastine BR 44 kokoluokkaan. Kattilan halkaisija on silmiinpistävän suuri, ollakseen BR 50, tai -52 sarjaa. | ||||
|
30.05.2024 21:20 | Juha Toivonen | ||
| Olisi mielenkiintoista saada tietää, mitä kaikkea saksalta ulosmitattiin 1. maailmansodan jälkeen ja minne ne päätyivät. Sama mielenkiinto kohdistuu vastaavaan, mutta toisen maailmansodan jälkiselvittelyyn | ||||
|
|
30.05.2024 18:36 | Juha Toivonen | ||
| Tällaiset vaunut tulisi saada säilöön edes sääsuojaan, ellei kalustohalli ole mahdollinen. | ||||
|
30.05.2024 13:43 | Juha Toivonen | ||
| Sama tuli minullekin mieleen. Molempien maailmansotien jälkeen juuri runsaslukuinen erilainen rautatiekalusto vaihtoi omistajaa...kaupunkien ja maa-alueiden ohella. | ||||
|
30.05.2024 13:39 | Juha Toivonen | ||
| En tiedä. Tästä ei ollut mitään mainintaa, kuten muiden vetureiden lyhyessä esittelyssä oli. | ||||
|
29.05.2024 21:49 | Juha Toivonen | ||
| Rakennuksen korkeamman osan katto on muotoiltu varsin erikoisesti. Keskellä olevan ovaalin "ullakkoikkunan" yläpuolelta katto on kaarrettu kuperaksi. Harjakorkeutta kohden tuo kuperuus on häivytetty olemattomiin. | ||||
|
22.05.2024 18:23 | Juha Toivonen | ||
| Aito saksalainen "Stellwerk". Ulkoisesti jopa miellyttävä rautatierakennus. Mainittakoon, kuinka käytöstä poistetut "stellwerkit" ovat olleet varsin kiinnostavia kohteita kiinteistöjen ostajille. Kauppa on käynyt. Lukuisia tuon laisia on muutettu ja remontoitu loma-/kokoaika-asunnoiksi. Milloin Nordenskiöldinkadun stellwerk saa uudet asukit? | ||||