Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	13.10.2006 20:29	Ari Palin
		Niitä oli sitten yksi enemmän kuin tässä: https://vaunut.org/kuvasivu/26740
	13.10.2006 19:43	Ari Palin
		Laitapa tuo erinomainen ehdotuksesi RHK:lle. Samalla kannattaisi muidenkin kuin veturivetoisten lähijunien vaunujärjestys (lähijunien tapauksessa siis yksikköjen määrä) ja lipunmyyntiosasto näyttää. On tosin mahdollista, ettei lipunmyyntisymbolien lisääminen tauluun ole jälkikäteen mahdollista, vaan ne olisi pitänyt toivoa jo tilausvaiheessa. Jos tulostusohjelmaa pääsee muokkaamaan, niin sittenhän se tietysti olisi mahdollista. Toisin kuin vanhoissa näytöissä, näissä uusissa lienee hyvin pienikokoiset pikselit, joten pienien kuvasymbolien muodostaminen olisi siis ainakin fyysisesti mahdollista.
	12.10.2006 21:36	Ari Palin
		Viikko sitten ei tainnut vielä olla uusia näyttöjä. Tämän viikon maanantaina uudet näytöt olivat raiteella 6 sekä raiteen 5 eteläpäässä. Tämä raiteen 2 näyttö oli asennettu juuri kuvauspäivänä.
	12.10.2006 21:26	Ari Palin
		No enpä ole moista vekotinta ennen nähnytkään. Hyvä että ovat vanhat umpitavaravaunut päässeet uusiokäyttöön.
	12.10.2006 21:05	Ari Palin
		Kyllä Tikkurilassa tosiaan ollaan asentamassa uusia raidenäyttöjä: https://vaunut.org/kuvasivu/30330 Aiotaankohan muillekin sellaisille asemille asentaa uudet näytöt, joilla on tällä hetkellä tällaiset vaaleapohjaiset näytöt?
	11.10.2006 22:30	Ari Palin
		Näyttäisi Postlarinkadun tasoristeykseltä, joka sijaitsee Keravan kolmion itäsivulla. Ahjon kevyen liikenteen tasoristeys (jossa tapahtui se ikävä allejäänti puomien ollessa ylhäällä) on tästä pari kilometriä Sköldvikin suuntaan.
	11.10.2006 22:26	Ari Palin
		Pitäisi kai olla Martinkylä?
	11.10.2006 22:20	Ari Palin
		Taustalla näkyy Porvoonkadun tasoristeys.
	11.10.2006 22:11	Ari Palin
		Tällä kohdalla radan toisella puolella sijaitsee nykyään Savion tunnelin pohjoinen suuaukko.
	11.10.2006 22:06	Ari Palin
		Uusi seisake piti rakentaa siinä vaiheessa, kun sen ympärille on saatu riittävästi asukkaita (olikohan 5000?). Tämä asukasmäärä oli tarkoitus saada kokoon Leppäkorven asukkaista sekä rakentamalla uusi lähiö Vantaalle radan länsipuolelle Vallinojan pellolle ja toinen asutusalue Keravalle radan itäpuolelle tukeutuen Karhuntassuntiehen. Nyt kuitenkin Kerava on hylännyt ajatuksen asutuksen rakentamisesta, koska paikalle rakennetaan Vuosaaren satamaan liittyvä logistiikkakeskus. Saapa nähdä, riittääkö logistiikkakeskuksen työpaikat yhdessä Vantaan puolen asutuksen kanssa täyttämään edellytykset seisakkeen avaamiselle, sillä ilman Keravan puolelle tulevaa asutusta seudun asukasmäärä ei täyty. Toivotaan, että riittää. Samoin omista itsekkäistä syistä toivottaisin myös Kanniston seisakkeen tervetulleeksi Savion ja Keravan välille. Tuokin väli on 3 kilometriä pitkä.
	10.10.2006 23:03	Ari Palin
		Ajattelin itsekin, että nimi voisi olla myös Gråsi. Grås kun saattaisi vaikuttaa enemmän lyhenteeltä (yhdyssanan ensimmäinen osa kokonaan + ensimmäinen kirjain jälkimmäisestä sanasta) eikä siksi ehkä oikein sopisi nimeksi.
	10.10.2006 22:52	Ari Palin
		No noinhan sitä tietoa tietysti löytyykin, kun vain älyää vaikkapa googlettaa. :)
	10.10.2006 22:27	Ari Palin
		Urpian liikennepaikasta on ollut liikkeellä myös Vallinoja-nimi. Mikähän olisi Urpian ruotsinkielinen nimi? Urpia tulee radan länsipuolella kulkevan Urpiaisentien mukaan, joka on ruotsiksi Gråsiskavägen. Ehkä Urpia voisi olla siten vaikkapa Grås. :)
	10.10.2006 21:57	Ari Palin
		Sakari: Tämän aiheen ulkopuolelta, HMVY:n retkellä mainitsin, että Vehmainen olisi ruotsiksi Vehmais. Itse asiassa ajattelin, että Vehmaisilla ei olisi ruotsinkielistä nimeä lainkaan, kunhan vain tekaisin tuollaisen nen-päätteisten nimien yleistä käännöstapaa muistuttavan termin. Samoin tekaisin Messukylän käännökseksi termin Mässby, mutta nyt muistan hämärästi jossain nähneeni mainitsemasi käännöksen Messuby. Eli Messukylällä siis on olemassa virallisestikin ruotsinkielinen nimi? Yleensähän suomenkielisten kuntien/kaupunkien osilla ei ole ruotsinkielistä nimeä. Tosin Messukylähän oli vuoden 1946 loppuun saakka itsenäinen kunta. Onko myös Vehmaisilla todella olemassa ruotsinkielinen nimi Vehmais?
	10.10.2006 21:27	Ari Palin
		Sakarin mainitsema asia liittynee tähän: http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/9864.PDF
	09.10.2006 20:59	Ari Palin
		Mankin länsipuolella on myös jonkinlainen töyssy. Olikohan siinä peräti sn80?
	09.10.2006 19:14	Ari Palin
		Mikä käytännössä ratkaisee, että tämä on luokkaa C2 ja sn siten 120? Tässähän on betonipölkyt ja ilmeisesti 60 kg/m:n kiskot. Onko luokitus tässä tapauksessa raidegeometriasta kiinni vai onko alusrakenne vanha? Raiteet kyllä näyttävät hieman töyssyisiltä, missä kuitenkin teletötteröllä lienee oma osuutensa. Yli sn140:n rataosaa ei kuitenkaan saada ennen kuin Mankin ja Luoman tasoristeykset sekä Jorvaksen ja Tolsan laituripolut on poistettu.
	09.10.2006 18:38	Ari Palin
		Tomi: Enpä ole huomannutkaan, vaikka Tikkurilan ohi päivittäin kuljen, että olisivat alkaneet raidenäyttöjä uusimaan. Täytyypä käydä tarkemmin katsomassa. Tosiaan hyvä, että uusivat näitä vaaleapohjaisia mustatekstisiä näyttöjä. Niillä on melko huono näkyvyys. Vaaleapohjaisia näyttöjä on vielä melko monella asemalla, ainakin niitä on pääradalla välillä Käpylä-Tikkurila sekä rantaradalla joillakin asemilla. Näytöt asennettiin noin 10 vuotta sitten. Mustapohjaisillakin näytöillä on menossa jo toinen sukupolvi. Keravan kaupunkiradalla voi näytöistä päätellä, mitkä kaksi asemaa osuudella Hiekkaharju-Kerava perusparannettiin ensin, sillä Rekolassa ja Korsossa on vanhemman malliset mustapohjaiset näytöt kuin muilla kaupunkiradan asemilla. Kerava taas on asemien joukossa sikäli omalaatuinen, että raiteella 1 on käytössä vanhempi malli ja muilla raiteilla uudempi.
	09.10.2006 18:25	Ari Palin
		Pekka: Kyllä teksti vaihteli. Toinen teksti oli "Moskova Moscow". Ruotsiksi ei siis ollut mitään.
	08.10.2006 20:38	Ari Palin
		Alun perin sinisissä vaunuissa oli useimmiten neljä päätyikkunaa. Ehkä 1980-luvun alussa valmistuneet vaunut saivat suoraan kaksi ikkunaa, mutta muihin ne tehtiin muutostöinä 1980-luvun lopulla samoihin aikoihin kuin ovet muutettiin paineilmalla toimiviksi. Näissä museovaunuissa on ollut melko varmasti alun perin neljä ikkunaa päädyissä, sillä vaunut ovat varhaisempaa tuotantoa.
	08.10.2006 20:30	Ari Palin
		Katsoin itsekin, että etenkin P- ja R-kirjaimet näyttävät hieman oudoilta. P:n yläviiva on tullut liian alas, joten se näyttää N:ltä ja R näyttää P:tä. Mutta tosiaan, myös S:t näyttävät C-kirjaimilta. Eli siis nimet on kyrillistetty osittain kahteen kertaan!
	08.10.2006 19:43	Ari Palin
		Pystyisiköhän museoitujen teräsvaunujen (pl. Pot) päätyovet palauttamaan sinisiksi ja neli-ikkunaisiksi? Siniseksi maalaaminen tietysti onnistuisi, mutta ne lisäikkunat.
	08.10.2006 19:29	Ari Palin
		Eilen oli kiitettävän ripeää toimintaa S 92:n kanssa. Kiitokset siitä junalle sekä työnsä hyvin hoitaneelle henkilökunnalle. Juna saapui Pieksämäen suunnasta Tampereelle klo 21.01 (norm. 20.52). Suunnanvaihto-operaatio kesti vain 5 minuuttia ja liikkeelle kohti Helsinkiä päästiin klo 21.06 (norm. 21.02). Tikkurilaan saavuttiinkin sitten jo täysin ajallaan kello 22.11, vaikka hieman Hiekkaharjussa jarruteltiinkin. Ehdin vielä Tikkurilasta klo 22.13 Keravalle lähteneeseen N-junaan. Matka Tampereelta Tikkurilaan kesti siis vain 1 h 5 min. Veikkaisin, että ilman Hiekkaharjun jarruttelua ja Riihimäen vaihteita matka-aika olisi ollut tasan tunti. Onko kellään mitään tietoa siitä, milloin Riihimäellä toteutetaan raiteiston ja asemalaitureiden perusparannus? Olisihan järkevää, että Helsingin suuntaan kulkevat ohikulkujunat voisivat ajaa siitä kovempaa ohi ilman poikkeavalle ajoa ratapihan pohjoispäässä. Tampereen suuntaan taidetaan nykyäänkin päästä suoraan vaihteissa, mutta silti siinä ei kovin kovaa ajeta. Lahti-tyyppinen ratkaisu olisi mielestäni hyvä, jolloin vaihto kaukojunista lähijuniin ja päinvastoin tapahtuisi samalta laiturilta.
	08.10.2006 10:37	Ari Palin
		Pusikkoa voisi tosiaan raivata tien molemmin puolin parin metrin leveydeltä tai sitten vähintään asentaa tuonne varoitusportaalit kuten on tehty mm. Hyvinkää-Hanko -radalla Kiljavalla.
	08.10.2006 09:46	Ari Palin
		Kerava-Sköldvik, Keravan kolmio, Postlarinkadun tasoristeyksestä Kytömaan suuntaan? Eli siis tämä paikka: https://vaunut.org/kuvasivu/29483
	06.10.2006 23:05	Ari Palin
		Mitäs tuon makasiinin paikalle aiotaan rakentaa? Peltilehmien laidun?
	06.10.2006 22:58	Ari Palin
		Ennen Keravan kaupunkirataa oli joissakin K-junissa neljäkin yksikköä.
	06.10.2006 22:53	Ari Palin
		Pääseekö Suomen kansalainen Ukrainaan todellakin ilman viisumia? Olen luullut, että sinnä ilman muuta tarvitsisi sellaisen. Jos kerran pääsee, niin sinnehän pitäisi ilman muuta jossain vaiheessa lähteä, esimerkiksi Puolan kautta.
	06.10.2006 22:36	Ari Palin
		Jouni: En muistanutkaan, että jatkoksien kolketta oli muuallakin kuin Louessa, mutta niinhän ne muistikuvat voivat vääristyä. Kävin vuonna 2000 kahteen kertaan Rovaniemellä, ensin kesällä LomaPassi-reissulla ja sitten syyskuun alussa MRY:n syysretkellä, jolla joku kertoi juuri noiden oikaisujen olevan syynä em. mutkien hitsaamattomuuteen, kuten KP jo mainitsikin.
	06.10.2006 20:01	Ari Palin
		Jos rataa jatketaan Loimijoen rantaan ja jos sinne on tarkoitus rakentaa uusi Jokioisten asema, joen yli pitäisi saada kevyen liikenteen silta (kustantaisikohan kunta sen?), jolloin keskustasta pääsisi suoraan tuolle asemalle. Jos rataa todella jatketaan, täytyypä yrittää ehtiä käymään myös silloin ainakin yhtenä viikonloppuna talkoissa. Vain kerran aiemmin olen ollut mukana radan rakentamisessa (silloinkin vain yhtenä päivänä), kun toista Minkiön uuteen korjaamohalliin johtavaa raidetta rakennettiin keväällä 2002.
	05.10.2006 22:36	Ari Palin
		Tässä Louen S-mutkassa oli Laurila-Rovaniemi -osuuden viimeiset pätkäkiskot, näin oli ainakin vielä vuonna 2000, muualta oli jo hitsattu jatkuvaksi.
	05.10.2006 22:24	Ari Palin
		Esa muisti oikein, eli Sputnik lähti avaruuteen 4.10.1957. Gagarin lensi sinne vasta 12.4.1961. Ja siinä välissä ehdittiin lennättää mm. Laika-koiraa.
	04.10.2006 23:23	Ari Palin
		Ei liity rautateihin, mutta liikkuviin välineisiin kuitenkin: Kaikki varmaankin tietävät, mitä tapahtui päivälleen 49 vuotta sitten?
	04.10.2006 22:09	Ari Palin
		Nuo oli hyviä perusteluja sille, miksi littera on kyrillisin kirjaimin. Dakkus: Eesti Raudteen nettiosoite on www.evr.ee, mikä viittaisi siihen, että se on entinen EVR. Sivuilta löytyy myös yhtiön historiaa: http://www.evr.ee/?id=1313
	03.10.2006 21:33	Ari Palin
		Itse matkustin junalla Viipurista Pietariin 13 päivää myöhemmin, ja normaalistikin edullinen lippu oli ruplan romahduksen jälkeen vielä halvempi.
	03.10.2006 00:30	Ari Palin
		Sitä hieman arvelinkin, kun muistelen noiden vuorojen olleen pikajunia. Eli en olisi siis Lättään osunut, vaikka oltaisiin jo toukokuussa oltu liikkeellä. Toukokuussa veturipuistokaan ei olisi vielä edes ollut auki. No ei isää varmaan olisi mukana matkalla tosiaan tarvittukaan. Toki olisin varmaan hyvin selvinnyt siitä 301 km:n matkasta edestakaisin yksinkin. :) Mutta koko matka oli isän keksintö, joten luonnollista oli, että hän oli mukana. Toisaalta minä en varmasti muutakaan matkaseuraa olisi mukaani silloin saanut, ei nääs ollut junista kiinnostuneita kavereita. Ja kyllä sitä mieluummin jonkun kanssa matkusti kuin yksin. :)
	02.10.2006 22:18	Ari Palin
		Hieno kuva! Tämä kaksi junaa -lisävalo on tainnut hävitä melko pian kuvan ottamisen jälkeen. Tämän tasoristeyksen ohi/yli tuli pyöräiltyä silloin tällöin vuodesta 1992 lähtien enkä muista nähneeni lisävaloa. En muista myöskään muualla tällaista nähneeni. Harmittaa se, kun melko monessa tapauksessa "asjallisuudet" ovat kadonneet vuotta tai kahta ennen kuin itse olen osunut paikalle. Tästä ehkä se kaikkein harmillisin esimerkki: Matkustin heinäkuun puolivälissä 1988 isäni kanssa juuri avattuun Haapamäen Höyryveturipuistoon. No, matkahan oli kaikin puolin onnistunut ja mielenkiintoinen enkä arvannut menettäneeni jotain merkittävää. Vasta vajaata kymmentä vuotta myöhemmin tajusin, että vaivaiset 1,5 kuukautta erotti minut siitä, että olisin mahdollisesti päässyt kokemaan Lätällä matkustamista säännöllisessä henkilöliikenteessä. Tuo "mahdollisesti"-sana viittaa siihen, etten tiedä, olisiko Tampereelta noin klo 10 Haapamäen kautta Seinäjoelle (ja ehkä edelleen Vaasaan) lähtenyt juna tai Haapamäeltä noin klo 18 Tampereen suuntaan lähtenyt juna vielä toukokuussa 1988 ajettu Lätällä. Joka tapauksessa Haapamäelle Lättähattuja kulki Lättä-liikenteen loppuun saakka.
	02.10.2006 19:55	Ari Palin
		Tien käyttöönoton pitäisi olla joko tässä tai ensi kuussa.
	02.10.2006 19:42	Ari Palin
		Jos veturi on valmistunut Tsekissä (vuonna 1992 vielä Tsekkoslovakia) ja toimitettu itsenäiseen Viroon, miksiköhän sen littera on keulassa kyrillisin kirjaimin? Oliko EVR (Eesti Vabariigi Raudteed) silloin ainoa virolainen rautatieyhtiö vai oliko sitä edes vielä perustettu silloin? Nykyinen Eesti Raudtee lienee sen jatkaja?
	01.10.2006 18:50	Ari Palin
		Tämä merkki oli ajoratojen välissä, eli siis kevyenliikenteen merkistä ei ole kyse. Mahdollisesti syynä on kapea tila. Sijainti käy ilmi tästä kuvasta: https://vaunut.org/kuvasivu/30021
	29.09.2006 23:31	Ari Palin
		HKL:n nivelien aikakausi taisi alkaa vasta 1985 vai oliko jopa myöhemmin. Ympyrä on siis sulkeutunut.
	29.09.2006 22:49	Ari Palin
		Kiitos vastauksesta. Toki tiesin, että kyseessä on toimintaohje eikä niin, että konduktööri itsenäisesti vain päättäisi katsoa liput, jos sattuu olemaan aikaa. Konduktöörin tehtäviä, joita tiedän: pohjakassan riittävyydestä huolehtiminen, junan matkakuntoisuuden tarkastus ennen lähtöä (johon kuuluvat myös kuulutuslaitteen asettaminen toimintavalmiiksi ja määräasemakylttien paikalleenlaitto), "valmis täällä" -opasteen antaminen kuljettajalle, lippujen myynti, matkustajien neuvominen henkilökohtaisesti, matkustajien informointi kuulutuksin (esim. poikkeustilanteissa), yhteydenpito kuljettajaan (jos tarvetta), matkan aikana esille tulevien vikojen tai epäkohtien paikantaminen ja mahdollisuuksien mukaan myös korjaaminen sekä niistä raportointi, lippukassan ja lipunmyyntilaitteen toimitus matkan jälkeen sinne minne ne kuuluvat sekä tarvittaessa junan saattaminen, jos sitä jossain matkan vaiheessa tarvitaan (esim. veturijunien siirrot Helsingin ja Ilmalan välillä). Jäiköhän vielä jotain merkittävää pois?
	29.09.2006 20:07	Ari Palin
		Kuva lienee MRY:n syysretkeltä?
	29.09.2006 19:31	Ari Palin
		Ja niitä nimikkopuita ei varmaan olekaan kuin se yksi yksilö. :)
	29.09.2006 19:29	Ari Palin
		Lipunmyynnistä puheenollen, tiedätkö Lari, miksi vyöhykealueella konduktööri tarkastaa kaikkien matkaliput väleillä Kerava-Lahti, Riihimäki-Lahti ja Kirkkonummi-Karjaa eli miksei näillä osuuksilla noudateta ns. avorahastusta? Johtuuko se vain siitä, että näillä osuuksilla konduktöörillä on aikaa tarkastaa kaikki liput? Ja onko niin, että näillä osuuksilla ei myöskään tarvitse tähdätä lipunmyyntivaunuun, jos aikoo ostaa lipun junasta?
	28.09.2006 21:34	Ari Palin
		Näyttäisi olevan Sm1, kyljen raidallisuudesta päätellen.
	28.09.2006 20:36	Ari Palin
		Itse käytän kuvauspaikkana tällaisissa tapauksissa liikennepaikkaväliä, tässä tapauksessa se olisi "Piikkiö - Kupittaa". Jos kuva on tasoristeykseltä, merkitsen lisäksi sen, esim. "Tr Vaalantie".
	27.09.2006 23:15	Ari Palin
		Kuva ei ainakaan ole varhaisempi kuin 1990, sillä aseman raiteiden päässä ovat sinivalkoiset raidetaulut.
	27.09.2006 22:52	Ari Palin
		Riittäisiköhän samalla tavalla matkustajia Ylöjärvelläkin, jos siellä junat pysähtyisivät?
	27.09.2006 22:47	Ari Palin
		Kyseessä lienee kuitenkin Suoniemen itäinen esiopastin, jos Siuron suunnasta ollaan tulossa?
	27.09.2006 22:42	Ari Palin
		Mainittakoon, että Ladun seisakkeella on juna ainakin kerran yöpynytkin. Juna koostui yhdestä jo kadonnutta moottorivaunutyyppiä edustavasta yksiköstä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset