Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.09.2014 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Mikä ettei tykättäis - hieno kuva ja hieno tapahtuma. Onko tosiaan 43-vuotta, kun Rainerkin seisoskeli Hyvinkään konepajan pääoven edessä odotellen hermostuneena tulevaa... hyvin kävi ja ura urkeni. | ||||
|
Kuvasarja: Höyryraiteen muutto Nurmekseen |
07.09.2014 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvakertomus "Lilin" siirrosta Nurmekseen Hannulta. 13-vuotta Tk3 1168 ehti asustella Porvoossa peittäen höyryillään lähitienoot. | ||||
|
06.09.2014 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| "Maittavia" kuvia Teemulta Tk3 1136:n käynnistä Koskenkorvalla, ei ole syytä unohtaa myöskään Villen kuvaa https://vaunut.org/kuva/95720 . | ||||
|
30.08.2014 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Pienehkö huomautus tuohon Kimmon ansiokkaaseen tarinaan: Hr12:n junapaino oli 1500tn:a tai sitten Tampere antoi poikkeuksetta ylipainoisia junia Riihimäen miehille. Perkiön 35:n vaihteiden ylityksen jälkeen alettiin kiihdytteleen "Rukkamäkeen",,, tai "kiihdytteleen ja kiihdytteleen", tulihan se Sääksjärvikin tovin kuluttua (tai toisen, ehkä kolmannenkin tovin jälkeen), mutta aina päästiin mäen päälle. Myös Hnk:n, Sld:n, Kv:n junissa junapainona oli 1500tn:a (tai hieman yli). Suurin junapainohan 1970-luvulla oli tuo 1500tn:a, SNTL:n junilla 1600tn:a, muutamilla erikseen luetteloidulla junalla enemmänkin. | ||||
|
29.08.2014 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Moottorimiehet voinevat ongelman ratkaista - pölläytti mahtavahkon vaalean pilven pakoputkesta (?) ja paisuntasäiliön korkista sylki nesteet ohjaamoon (sammutettaessa ei "ylimääräisiä" kolinoita moottorista kuulunut), myös konesuojan sisäpuoli oli märkä. | ||||
|
29.08.2014 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan tämän hienon kuvan yhteydessä lipsahdettiin sähköisellä voimansiirrolla varustetun kaluston kentänheikennykseen? Käyttäjän kannalta tuon toiminnon havaitsi parhaiten Dr13:ssa ( https://vaunut.org/kuva/74386 ), junaa kiihdytettiin täydellä teholla (viimeisellä portaalla servon sininen valo oli sammunut), määrätyllä nopeudella valo syttyi uudelleen ja dieseleiden kierrokset alkoivat laskea (kymmenennelle ajoportaalle asti?), vihreä valo syttyi ajopöydässä ja kierrokset alkoivat nousemaan portaittain - hienoa kuultavaa. Toki kenttä saattoi mennä päälle aiemminkin olosuhteista riippuen. Dr12:ssa kentänheikennyksen tapahtuman saattoi todeta pienehkönä nykkähdyksenä ja ratamoottoreiden ajovirtamittareiden viisareiden värähdyksenä - varsin nopea. Sähkökalustossa ei kentänheikennyksen tapahtumaa käytännössä edes havainnut - toki tarkkaavaisimmat kuljettajat tuonkin pystyivät havaitsemaan. | ||||
|
29.08.2014 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Tämäpä on tosiaan positiivinen uutinen. Vaivoin hienosti kunnostettu muistomerkki saa vihdoin ansaitsemansa katon päänsä päälle. | ||||
|
24.08.2014 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Ei varmaankaan vaunumies (suoritti aikoinaan junan matkakuntoisuuden tarkastuksen), junamies oli mukana vaihtoliikkeissä, lipun heiluttelusta vastasi vaihtotyönjohtaja = konduktööri. Näköyhteys veturimiehistöön oli ratkaiseva, joten rampilla roikkumiseen oli edellytykset onnistuneeseen liikkeiseen. Yhdellä punaisella lipulla pystyttiin aikoinaan antamaan kaikki (?) vaihtoliikkeiden vaatimat normaalit opasteet - "työnnä", "vedä", "hiljennä", "seis", "tee heitto", "käännä vaihde", mitähän vielä ?? | ||||
|
20.08.2014 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta Martinin kommentissa (18.08. klo 22;11) mainitsemasta "hiekkapuhalluksesta" en muista koskaan kuulleenikaan. Vain muutaman harvan kerran höyryveturin päällä matkanneena en muista hiekkavarastoa, josta lämmittäjä olisi viskonut hiekkaa tulipesään - tosin moni muukin höyryn ominaisuus on jäänyt arvoitukseksi minulle... | ||||
|
18.08.2014 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Kimmo, oliko niin, että jopa Dv12-sarjassa olisi ollut erilaisia kierrosluvunsäätäjiä? 1350r/min huippukierrokset eivät todellakaan olleet harvinaisia Dv12-sarjassa, mutta Dr13:a löytyi "täydet tehot" poikkeuksetta. | ||||
|
18.08.2014 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Tämän edellä kulkeva R-juna ja edelleen edellä Riihimäeltä pyyhältävällä taajamajunalla Tampereelle oli matkallaan ongelmia Riihimäelle saapuessaan (Hyvinkää?), joten pikajunahan läks edellä kohti Tamperetta. R-junan yhteys itään ei toiminut, vaan joutuivat idän matkustajat odottelemaan seuraavaa mahdollista kuljetusta edelleen (tunnin väleinhän toki Lahteen päästään nykyään). Muutamalle Vekaranjärven varusmiehelle yhteys katkesi, ehtivätkö ajoissa perille - tuskin... Hädissään etsiskelivät apua ongelmaansa, mistähän nykyään löytyisi? | ||||
|
17.08.2014 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Ei nyt aivan metsään menneet muisteluni kuvan https://vaunut.org/kuva/95235 kommentissani, ehkä pusikkoon kuitenkin... Tuo oikea yläkulma hieman mietityttää - Dm7 4141:een kivihiiliä (?), Riihimäki ilmeisesti kuului jo Helsingin piiriin? Olikohan lätissä aikoinaan moisia polttoaineen ottokuitteja? | ||||
|
|
17.08.2014 01:34 | Jorma Toivonen | ||
| Täysin tietämättömänä höyryveturien tekniikasta yms., olisiko savuttamisen aiheuttamiseen esim. syynä polttoaineen lisäys tulipesään, jonka syttymistä hieman avustetaan "sutarilla"?? | ||||
|
17.08.2014 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Tapio mainitsikin, senttaaleista muistelisin minäkin puhutun ( https://vaunut.org/kuva/95279 ). Pari kertaa tuli tuolla poikettua huhtikuussa 1973, kun Riihimäeltä puuskuteltiin aamuyön tunteina kohti Tamperetta junalla 2411. Valitettavasti muistikuvat ovat erittäin hatarat, varmaan nuorukaisen voimat olivat matkan aikana ehtyneet tottumattomuudesta ruumilliseen rehkintään. Aloitus oli 2:n tiimoilla, eikä unikaan varmaan ollut kovinkaan syvällistä edeltävinä kahdeksana tuntina. Kuitenkin tuolla "Oriveden kaarteessa (?)" käväistiin Ristolla kääntymässä. Polttoainevihkonen taisi olla "tupakki-askin" kokoinen, olikohan valmiiksi leimattu veturin numero ja kuljettaja lisäsi määrän ja nimensä (junan numeron?). Vihkonen saattoi olla värillinen (punertava tai vihertävä)? Hieman aiheesta poiketen - vanhojen veteraanien jutusteluista poimittua: Riihimäki - Karjaa - Riihimäki Tv1:n tulipesään heiteltiin normaalisti 30m³ - 40m³ halkoja työvuoron aikana, saattoi jokunen sekaan eksynyt kuivahko koivuklapikin edistää höyrynkehitystä (lämmittäjä ei varmaan kaivannut lisäliikuntaa kuntosalilla tuolloin). Lämmittäjän varusteisiin kuulemma kuului mm. keksi, jolla nykivät halkoja tenderin perällä lähemmäksi. |
||||
|
13.08.2014 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Hv3:sta löytyy kuvia myös täältä https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=Hv3&i2=999 | ||||
|
11.08.2014 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan värien mukaan kuljettiin Hesassa (poikkeuksia tietenkin oli, kuten raideliikenteessä useinkin). Hesan "kippareilla" oli aikoinaan oma "saatto"-vuoronsa, jonka aikana saattelivat junia ylös ja alas - nykyään taitavat lähtevät/saapuvat konduktöörit hoidella tuon vaihtotyön. "Saatto"- konduktööreillä oli painavat "saatto"-radiot, jotka ojensivat oman "saattonsa" veturin ohjaamoon. Koneapulainen toisti kuulemansa opasteet mikrofonin kautta "saattajalle". Todellista syntyä nimelle "saatto" en todellakaan tiedä. Mutta melko virallisestikin käytettiin "saatto"-vuoro,/-konduktööri, /-radio, /-liikenne. | ||||
|
11.08.2014 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Vai noin savolaiset hurjastelivat, ei täällä "hitaassa Hämeessä",,, tai no... Eihän täältä Hämeestä ajeltu pikajunia tuolloin, ainut 61/58 Hki-Sk-Hki, ja muutama "puupaikku" Hesaan. 61:ssä sn 110, ja EP58:ssa alkoi Sr:n teho taittua ratkaisevasti nopeuden lähennellessä 140:ä. Taisi Kv omia itselleen nuo nopeammat veturit? Aikoinaan Riihimäen vet.miehistö saapui, muutaman tunnin levänneenä, aamuyöllä Kv:n huollon penkin päähän odottelemaan vetojuhtaa junaansa. Miehiä tuli ja meni, junan lähtöaika tuli ja meni (tosin aralla kuljettajalla saattoi olla "pisteitä" huomattavasti vähemmän, kuin lähtevien junien koneapulaisilla). Viimein onnistui heilläkin - protosarjan veturi pois Kv:n kierrosta, koneapulaiselle istuttavaksi seinästä taittuva istuin - ei edes konttorituolia. | ||||
|
10.08.2014 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Yleensä tekniikasta en mitään ymmärrä, "tavarajuna, hyvin hitaasti" - sähköjarru?? Takakonehuoneessa lienee komponentteja, jotka vaativat jäähdytystä (ääntely verrattavissa Dr12:n ratamoottorien tuuletukseen 1/1). | ||||
|
|
08.08.2014 21:17 | Jorma Toivonen | ||
| Turhaan Mikko ihannoi menneitä - lahoja portaita löytyi runsaasti, niistelyäkin kuulemma joskus MGO vaati, B-porras oli jonkin aikaa lukituksen takana (senhän toki pystyi helposti ohittamaan veturimiehille jaetun työkalusatsin avulla), jne... Miten lie 60-luvulla Sr-/Sv-sarjojen ollessa uusia? Toki 70-luvulla uudet 26-sarjalaiset olivat ärhäköitä, muistaakseni tuo uusi ymp.lyönnin estolaite oli liian herkkä, joten useimmiten se jäi kytkemättä. Linjalla ei kesäisin kuumuus haitannut, ilmanvaihto toimi. Talvella joskus pakkanen pyrki väkisin sisään ohjaamoon, tukkeutuneet lämpöpatterit, ovien puuttuvat tiivisteet... |
||||
|
08.08.2014 20:50 | Jorma Toivonen | ||
| Panu tuntuu tuntevan hyvin Ruotsinkin asiat (asialliset ja erittäin täydentävät kommentit muidenkin kuvieni yhteydessä), kiitokset, tack, tack. Saneeraan hieman kuvani tekstiä oikeammaksi. | ||||
|
07.08.2014 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossa Tapion linkkaamassa kuvassa on oiva selonteko jarrutuksesta jalkajarrulla. En minäkään muista tai tiedä jousikuormituksesta, mutta hienosti ammattilaiset aikoinaan hoitivat näidenkin vaunujen hiljentelyt. -Taitaa olla loppuunkuluneet lossit, kun viimeistä reikää käytetään? - | ||||
|
Kuvasarja: Höyryjuna Joensuussa |
05.08.2014 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Jimiltä ajankohtainen kuvasarja matkan edistymisestä... miellyttää. | ||||
|
05.08.2014 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Ken arvaa (no, monihan sen tietääkin) tuon Po:n edeltävän vaunun sisältävän "hienouden"? | ||||
|
03.08.2014 01:22 | Jorma Toivonen | ||
| Monenlaisia uhkailuita sain aikoinaan kokea "ammatti-autoilijalta" junan yllättäen ilmestyessä tasoristeykseen, onneksi autoilija valitsi ojan... | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Rommakkojoella kesällä 2014 |
03.08.2014 01:16 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä minäkin voin antaa kuvaajalle "papukaija merkin",,, vaikka kaksikin. | ||||
|
03.08.2014 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Toivotavasti Jussilta liikenee muutama kuva tännekin operaation alkuvaiheista. | ||||
|
01.08.2014 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| No niin, no niin, eiköhän tuossa Teemun viimeisimpään kommenttiin asti ole selvinnyt maallikolle pääpiirteissään merkintöjen selitykset. Antaapi nuorien kuljettajien kiistellä hienostuneesti tietämystensä tasosta. | ||||
|
01.08.2014 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä hieman "nopeista-vaihteista". Oliko ensimmäinen 120-vaihde Saviolla (Savio-Kerava kolmannelle raiteelle)? En muista, että tuosta olisi ollut ennakkovaroitusta, tosin junien sn:kin taisi olla 120 80-luvun alkuvuosina, jolloin siitä pyyhällettiin Sm:llä heilahtaen sivulle "yhdellä vihreällä". (Milloin tuo kolmas raide valmistui, ensi kokemus tammikuulta -76?). Samoihin aikoihin Keravalta lähdettiin 35-väreillä useimmiten kohti Riihimäkeä 80-vaihteen kautta, PAITSI mikäli "Keravan asettelussa" odotteli pitkähkö Sm-roikka "ykköselle" pääsyä. Tuolloin käännyttiin pääraiteille jo aiemmin 35:n vaihteiden kautta - pääsi yllättämään "aloittelijan". | ||||
|
|
31.07.2014 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko paikalla ollut 80-vaihde? | ||||
|
31.07.2014 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Mirolta tuntuu löytyvän mielenkiintoista tietoa olosuhteista USA:ssa... Myös Kimmolta tuntuu löytyvän tietoa... Kiitokset molemmille. |
||||
|
|
31.07.2014 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Nyt menee taasen pahasti "mutu":lle, mutta muistelisin, että alkujaan valaistut numeronäytöt olivat esiopastimen tolpassa (opasteen alapuolella) ja pääopastimessa valoyksikön yläpuolella - opastimet näyttivät opasteita "odota sn 35" ja " aja sn 35" , numeronäytöillä pystyttiin sallimaan tarvittaessa tuo suurempikin nopeus. Mikäli pääopastimen opaste "sn 35" ei rajoittanut nopeutta noin alhaiseksi, merkittiin sn radan varren kilvellä n. 250m:ä ennen opastinta. ... olikohan näin? | ||||
|
30.07.2014 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, kyllä, sivuikkunoista ei pahemmin vetänyt tiukemman sovituksen ansiosta - varsin toimiva ratkaisu. Mm. Rc-vetureissa oli/(on) samanlainen mekanismi. Erään veturin vikakirjassa oli kuljettajan kommentti: "Sivuikkuna ERITTÄIN jäykkä". Asentajan korjauskommentti: "Syö kaurapuuroa". Seuravalta matkalta veturin palatessa olivat kammen kappaleet korjauskirjan päällä ja toisen kuljettajan ytimekäs vikailmoitus: "MINÄ söin aamupuuroni". | ||||
|
29.07.2014 15:23 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä Teppo on oikeassa, lätillä pyyhällettin myös Ollin ja Porvoon väli "kahva laidassa". JK-junien kohdalla muisti jo pätkii, Dv15-vetoisilla sn 60km/h, jos onnistui saamaan Dv12-sarjalaisen työkaluksi tipahti nopeus 40km/h:iin. (Edes 75%:n varmuudella en uskalla taata, että nopudet olisivat oikein). | ||||
|
29.07.2014 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| "Vanhaan hyvään aikaan (?)" alle 50-asteiset vanhat, kovettuneet jäähdytysveden kumi-/putkiliitokset, eivät toivottomista kiristyksistä huolimatta pystyneet pitämään liitoksia tiiviinä, vaan kalusto näytti lähinnä kastelukannulta. | ||||
|
|
29.07.2014 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Santeri, oikeassa olet. Suorittaja hoiteli muistaakseni puomien ohjauksen ovensa edessä olleella mekanismilla. Joskus saattoi sattua, että aamun ensimmäinen tvj. H404 Riihimäeltä Porvooseen (03;55 - 05;16) saapui Porvooseen "hieman etuajassa" (ennen suorittajan saapumista työpaikalleen), hiljaa hivuttauduttiin "siiven alta" vaihteiden asentoa tutkaillen ja tasoristeyksen liikennettä varoen (Riihimäellä yöpynyt Prv:n rahastaja tiesi olosuhteet). Aikaisen herätyksen kokenut kuljettaja saattoi lepuutella silmiään hieman kauemmin ennen paluujunan lähtöä Keravalle tästä sääntöjen rikkomuksesta johtuen - tunnustan... | ||||
|
28.07.2014 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| No, tuota, tuota... Hieman meni "ohi" tuo Petrin kommentti, tosin en ajellukkaan junia kuin 1970-luvulta seuraavan vuosituhannen alkuvuosille. Yleensä aina selvittiin huutelemalla radiopuhelimeen: "Kuuleeko xx, tulotolpalla seistään??" ja junan lähettäjä/-suorittaja ymmärsi välittömästi asian laidan (aina ei edes junan numeroa tarvinnut käyttää, eikä pää-opastimen numeroa). Mikäli radioyhteyttä ei ollut, oli tulotolpassa tuolloin jo avattavissa puhelinyhteys suorittajalle. Suuremmilla ratapihoilla toki oli pää-opastimen jälkeisiä kulkutie-opastimia, joskus useampiakin. "Siivet" saattoivat joskus tuottaa ongelmia, niissähän ei välttämättä ollut puhelinyhteyttä junanlähettäjälle. | ||||
|
28.07.2014 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| http://www.svenska-lok.se/motor_solo.php?s=372&lokid=1267 , http://www.nordicrefinance.se/vara-lok/ , tuolta hieman tietoa veturista - on tainnut parisen vuotta oleilla Tanskassakin. NRF Ab:n sivuilla kehaistaan veturin tehoksi 1500 hv:aa - melkoinen saavutus 6-sylinteriselle ja 8,3 litraiselle dieselille (olenkohan ymmärtänyt aivan kaikkea?). | ||||
|
27.07.2014 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Videon mukaan vaihde on "aukiajettavissa". | ||||
|
27.07.2014 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Korjaillaan, korjaillaan... kiitokset. | ||||
|
26.07.2014 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Tällaisesta ongelmasta en muista kuulleenikaan aiemmin. Mitähän kaikkea Pendo-nimikkeen takaa vielä löytyneekään... | ||||
|
26.07.2014 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon kysymykseen en valitettavasta pysty vastaamaan. Työurani aikana ei kertaakaan tainnut tulla eteen moottori-ongelmia MAN:ssa (Dv15, Dr14, Dr12). | ||||
|
26.07.2014 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Kunnossa oleva kansi on jo Haapamäellä. Mäntiäkin löytyy, toteutuksen ajankohta puuttunee... | ||||
|
23.07.2014 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ensin ihmettelin tuota vaunun metsästystä veturin ja junan rungon väliin, mutta junan kulkusuuntahan vaihtui poikkeuksellisesti Suonenjoella... (ei suositella jarrutonta vaunua viimeiseksi). | ||||
|
21.07.2014 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Mielenkiinnolla seurailen myös näitä ulkomaan otoksia. Mutta mikähän lienee tuo tuleva opastin, häkäisysuojista päätellen näyttä "päin männikköä" (lähempi kuva https://vaunut.org/kuva/94417 )? | ||||
|
19.07.2014 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Taitanee olla Mak:in valmiste http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/diesellok-i-trafik/t21-t22 | ||||
|
19.07.2014 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Vaatimaton jarrukahva, mutta näppärä käyttää, eikä ole jousikuormitteinen - muistaakseni. En muista koskaan nähneeni ohjeistusta hätäjarru-asennon käytöstä Helsingissä. Kiskojarrut kolahtivat alas ns. yhteisajokytkintä käännettäessä E:stä T:hen (ei taida tapahtua enää nykyään?). Yhteisajokytkimellä valittiin mm. ajo-ohjaamo E=etupää, T=takapää, useampi runkoisissa junissa väliohjaamoissa asento K. Yksikin virheasento ei sallinut jarrujen irrottamista, ja sitähän saatettiin etsiä kauankin paniikin iskiessä... Niin ja onhan moottorivaunussa vielä yksi asento lukituksen takana, YA (?), jolla voidaan ajella tarvittaessa pelkällä moottorivaunulla. Tuo hätäjarru-asento saattoi joskus tuottaa ongelmia - ken lienee kääntänyt?? Ohjaamoon saapunut kuljettaja pystyi laittamaan Sm1/-2 junan käyttökuntoon vaikka silmät sidottuina, vasta viimeisenä ei kuulunutkaan pääkatkaisijan poksahdusta kiinni,,, ja saa....na yritän uudestaan, ei onnistu - vasta siinä vaiheessa katse kiinnittyy väärässä asennossa olevaan jarrukahvaan. |
||||
|
|
17.07.2014 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Museaalinen ja museaalinen... ajopöydän yläosaa on levennetty EKE:n (JKV) sijoittamisen myötä. Ennen Hassler tikitteli vihreää valoaan loistaen tuossa vasemmalla näyttäen nopeuden. Valojen valintakytkimiä oli ennen neljä (molemmille puskinlyhdyille omansa) ja niiden yläpuolella kulunvalvonnalle varatut kolme merkkivaloa - muistaakseni kaikki erivärisiä (eivät koskaan käytössä - löytyi valkoista, sinistä, punaista?). "Hätäseis tatti" lisäilty myös myöhemmin muutaman vaaratilanteen takia. Mihinkähän lienee kadonnut ohjaamon takaseinää koristanut kuva https://vaunut.org/kuva/43656 ?? |
||||
|
16.07.2014 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä paistattelee päivää myös tuo Topin linkkaama veturi https://vaunut.org/kuva/61270 | ||||
|
12.07.2014 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Kerran olen kokenut miltä tuntuu ajaa puolittain kääntyneeseen vastavaihteeseen - hiljainen nopeus, vain 1½ deeveriä hypähti pöllien päälle ennen pysähtymistä... | ||||
|
10.07.2014 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota "vihellys-merkkiin". Hataran muistini mukaan tuo "kärjellään seisova kolmio" ilmoitti kuljettajalle lähestyvästä liikennepaikasta (Pitkäjärven seisake). Varsin hyödyllinen opaste esim. aloittelevalle "lättä-kuskille", joka ei vielä maastosta tunnistanut jokaista seisaketta. | ||||
|
09.07.2014 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| ... tuota,,, tuota,,, enpä taidakkaan kommentoida... | ||||