Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.10.2009 10:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tapion mainitsema painonappi oli ajopöydän "haltuunotto" painike, sitä painamalla pyörähti jätetyn pöydän ratti nollille, joko teho- tai jarrupuolelta. Turvalaitteen "lenkitys" oli täysin "luvallinen" toimenpide. Turvalaite taisi toimia välittömästi renkaan vapauduttua, ei ollut merkkivaloa tai summeria, toiminnan havaitsi jarrujohdon suhistessa tyhjäksi. Linja-ajossa ratilla oli useimmiten vain kaksi asentoa, joko täysillä tai alamäessä rullatessa nollilla - olisi ollut turhauttavaa pidellä ratista kiinni ja puristaa turvalaitteen sankaa, kun saattoi istuskella kädet ristissä seuraten junan kulkua. Vaihtotyössä taasen olivat rystyset vaarassa jäädä mittaritaulun reunan ja ratin väliin nopeasti tehoja ja jarruja säädellessä. Ja tuolloinhan varsin pätevä "kuolleen miehen laite" istui viereisellä istuimella. | ||||
|
18.10.2009 01:29 | Jorma Toivonen | ||
| Huomattavasti "pirteämmältähän" tuo tuntui ja liikkui "pienemmillä painella". Hallintalaitteiden asettelusta maininta kuvan https://vaunut.org/kuva/52038 yhteydessä. Turvalaitteen poljin suunnilleen samanlainen Dm7:n kanssa, tosin ei saanut painaa lattiaan asti, vaan oli pidettävä "puolessa välissä" - kuinkahan jalka väsyy pidemmillä matkoilla? | ||||
|
17.10.2009 12:23 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset, kuvateksti korjattu. | ||||
|
|
17.10.2009 01:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eljas voisi yrittää auttaa huonomuistista. Jönköpingistä lähdettiin ajelemaan E4:ää kohti Tukholmaa ja "jossain" pidettiin tupakkitauko??? | ||||
|
17.10.2009 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Onhan noita Itinoita jo Ruotsissa ollut. Alkutaival ei niilläkään kovin ruusuinen ollut, ymmärtääkseni alussa oli jarru-ongelmia talvella ??? Tämä on ensimmäinen, joka alittaa tulevat (joskus voimaanastuvat) EU:n päästönormit. | ||||
|
17.10.2009 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä olisi ollut kuva firman sinisestä Da-sarjan veturista (n:o 887), mutta amatöörit ovat tehneet omia väriehdotelmiaan veturin kylkeen. | ||||
|
15.10.2009 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Eikös tuo 2727 ollut sikäli "historiallinen", että se oli ensimmäinen Dv12, jossa oli JKV-laitteisto? Koeajoja suoritettiin aikoinaan Turengissa (?), mukanaolleiden Sm1:n ja Sr1:n numerot eivät muistu mieleen. | ||||
|
15.10.2009 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| 2734-2728 vetivät junan kohti etelää, seuraavina 6 kylmää konetta ja viimeisenä 2707-2725 pari jonkinlaisessa ajovalmiudessa vetämään roikan konepajalle kuvan https://vaunut.org/kuva/59243 tekstin oletuksen mukaan. Pahaksi onneksi 2707:n päämoottori sammui matkan aikana (?) ja "kylmettyi" ajoviiman vaikutuksesta. "Yleensä" täysin kylmän MGO:n pakolla käynnistyksen (jos sai käyntiin ja uskalsi kuunnella venttiilien kilkatusta) yhteydessä ilmoille nousi juuri tuollainen vaalea savupilvi - moottorivaurion kyseessä ollessa pakoputkesta nousi tummaa "lakritsia". Tämähän on vain ulkopuolisen uskalias arvaus tapahtuneesta. | ||||
|
15.10.2009 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| 3921 saattaa olla lähempänä oikeaa junan numeroa, korjattu toisen kuvan numerointi - kiitos tarkkaavaisuudesta. | ||||
|
14.10.2009 12:53 | Jorma Toivonen | ||
| Viimeisen matkansa taisi taivaltaa myös 2706 14.10.2009. | ||||
|
03.10.2009 19:17 | Jorma Toivonen | ||
| Heitetääs tuohon väliin vaikka 110km/h. | ||||
|
02.10.2009 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama aikataulu vuodelta 1977 https://vaunut.org/kuva/34892 . | ||||
|
30.09.2009 20:50 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli ei yllätyksiä ilmene, hävinnee Hyvinkäältä jo tämän viikon aikana. | ||||
|
29.09.2009 22:00 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä matkustaja-junien lämmitykseen siirryttäessä "sähkökauteen" höyryvetureiden vetämistä junista - ehkäpä joku tietää tarkemmin. | ||||
|
26.09.2009 01:09 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo Haminan miesten matkahan (Ri-Kv) taisi taittua alle kahden tunnin, ei ollut pikajunia edessä ja "stokerin" syöttökin oli kohdillaan - ei muuta kuin lämmittäjän "jalat pöydälle" ja silloin tällöin vedentäyttöä kattilaan. Jonkin kuvan yhteydessä olen maininnnut, että Tr2 (1315) joutui erään kerran viemään P12:a Riihimäeltä Helsinkiin, 71km:n matka taittui 65min:ssa - jokuhan voisi laskea keskinopeuden, ei onnistu enää meikäläiseltä tähän aikaan yöstä, mutta kuitenkin kunnioitettava suoritus veturilta, jonka sn oli 65km/h. | ||||
|
25.09.2009 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/26633 , voisikohan löytyä tuolta vastaus. | ||||
|
|
25.09.2009 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Mitenkäs nuo Kouvolan Trumannit? Vaihdettiinko niitä kierron mukaan Riihimäellä? Alunalkaenhan kaikki taidettiin sijoittaa Riihimäelle? Missähän vaiheessa Riihimäelle tulivat Tr1-sarjan veturit vakituiseen kiertoon - taisi ola varsin myöhään? | ||||
|
24.09.2009 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Siinähän se on Riihimäen entinen junatoimisto II-laiturin pohjoispäässä, juna tulossa raiteelle 5, kuten nykyäänkin useimmiten "idän junat". Toimistolle tuli kaksi lyhyttä raiteen pätkää pohjoisesta, joista ainakin toisessa säilytettiin "valokaasu-vaunua" - tuskin enää tuolloin. Voisikohan olla mahdollista, että tuota "postijunaa" vedettiin Dm4-kalustolla jossain vaiheessa 1950-luvulla? Vai onko tuonaikaisen pikku-pojan muistelot liian hataria - muistelisin kuitenkin, että usein mummolan matkat Mommilaan suoritettiin "postijunalla" sopivan lähtöajan kyseessä ollessa (joskus klo 8-10 Riihimäeltä?), joskus pääsi nopeasti vierailemaan isän sylissä myös pelottavassa ja varsin meluisassa ohjaamossa. | ||||
|
19.09.2009 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Mikan kommenttiin senverran, etten tarkoittanut mitään veturin "henk.koht." muutoksia, ehkäpä jotain muuta... | ||||
|
|
19.09.2009 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Eikös jokin VIRASTO (?), muistaakseni, ole asiantuntemuksellaan määritellyt museo-kaluston epävarmasta (?) kunnosta johtuen näille alemman sn:n, katsastuskin vain joka toinen vuosi - kuinkahan muuten VR:n oman kaluston "katsastus-asiat" lienevät? Eipä ole tainnut näkyä vetureiden päällä dokumentteja moisesta toiminnasta ja mistähän lie löytyy paperit vahingon sattuessa? | ||||
|
|
19.09.2009 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| HMVY pian valitsemaan itselleen museo-kalustoa. Sr12-sarjan (Dv12 27-sarja) valmistushan alkoi vuonna 1965, Dr13 2343 saman ikäinen, Haapamäen Dm9-kalusto vuotta nuorempaa ikäluokkaa ja muukin HMVY:n diesel-kalusto (Dv15, Dv16, Dm7) on suurelta osin 1960-luvun alkuvuosilta. Muistaneeko kukaan, miksi tuo 2727 on jossain mielessä "historiallinen" (lajinsa ensimmäisiä)? | ||||
|
17.09.2009 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa tuo Akin päätelmä osua aika oikeaan - ehkäpä alijännite-rele toimi tuossa "epävarmassa virran saanti-tapauksessa" avaten pääkatkaisijan, ellei sitten erotusjakso-anturi tulkinnut väärin noita sillan apukiskoja (varsin epätodennäköistä, vaikka vastaavia tapauksia on sattunut silloin tällöin). Kuten Topi ilmaisikin, noissa Sm:ssä ei todellakaan ole muuta herkkää kuin luistonesto-laitteisto (-n häiriöt), ei näköjään korjausta asiaan ole tullut vuosien kuluessa. Suurempi ongelma saattoi olla tuo ajolangan "kipinöinti" - pidempään samaa kohtaa rasittava "hitsaus-liekki" saatta polttaa vanhan ja hauraan ajo-johdon jopa poikki. | ||||
|
16.09.2009 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Haarajoella en ole vielä käynyt, mutta voisikohan liikennepaikka olla kuitenkin esim. Lahti? | ||||
|
14.09.2009 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava kuulla, että Jani on uskaltautunut mukaan myös näihin ammatin "likaisempiin hommiin" harrastuksen vuoksi. Toki perhe ja muut asiat ensin, jos aikaa jää niin mukavien kavereiden mukaan tuottamaan iloa ja kokemuksia "tavalliselle kansalle". Vielä kun laajennat hieman suuntaa alemmaksi - täytyikö harrastus aloittaa heti raskaista sarjoista (?) - paljon mielenkiintoisia kokemuksia löytyy myös "kevyestä kalustosta". | ||||
|
|
13.09.2009 01:21 | Jorma Toivonen | ||
| Turhaan taidettiin lämmitellä vettä 1021:n kattilassa, kun ei enää voimia riittänyt siirtämään veturia Riihimäelle (13.9) asematapahtumaan. Kukahan muuten on vastuuhenkilönä veturin käytölle, ymmärtääkseni VR omistaa tämän yksilön? Varmaan olisi "hiilenheittäjiä" löytynyt harrastaja-porukasta - kuljettahan löytyi ja hänenhän vastuullaan ja valvonnassa tuo "alamainen" työskentelee. | ||||
|
13.09.2009 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Historiasta en tiedä mitään, mutta tuo Eljaksen maininta Ä-sarjasta ja Nohabista herättää hieman mielenkiintoa... | ||||
|
13.09.2009 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Dm6:ssa taisi olla yhdistettynä samaan mittaritauluun nuo kahden oikeanpuoleisen mittarin näyttämät - kolme mittaria ajopöydässä. Tuo "haamunopeus" saattaa pitää paikkansa 5-vaihteisella laatikolla (mittarivirhe yms).4-vaihteisella laatikolla - mootorin max. kierrosluvulla 2000r/min (ajojohdon paine 2,5kg) nopeus 95km/h, jos moottorin sai "kiertämään" lisää (3kg:n paineella ja yli) kierrosluvulle 2280r/min asti (ryntäysvahti)- teoriassa (ja joskus harvoin käytännössäkin) nopeus nousi 107,5km/h:iin.Näinollen saattaa tuo nopeus hyvinkin pitää paikkansa (?) - pitkä alamäki, eikä liitevaunua jarruna perässä. | ||||
|
11.09.2009 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Huom. sähkövetureissa virroittimet alhaalla. Taitaa "yö-säiliössä" riittää painetta pidempään, tahi "apukompura" jaksaa pumpata riittävästi painetta verkostoon (vrt. meidän Sr1-kalusto), vai millähän systeemillä saadaan "koneet käyntiin" pitkän seisonna jälkeen? | ||||
|
11.09.2009 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttää tuossa linkkikuvassa virroittimet olevan alhaalla - eiköhän selvyyttä asiaan löytyne tietäjien taholta... | ||||
|
10.09.2009 01:26 | Jorma Toivonen | ||
| Enpähän tiedä säästyikö Vanaja-vesi 60tn:n diesel-öljyiseltä saasteelta näiden takia eräänä tammikuisena iltapäivänä vuonna 1984. Onneksi "pyttyjunan" (Ri-Tpe) viimeisen vaunun (198438-4) takimmainen teli tipahti, jäljistä päätellen, kiskoilta Hämeenlinnan pohjoispuolella - ylitti Vanajan sillat, tuhosi muutaman tasoristeyksen "lankutuksen" - veturissa tämä havaittiin vasta Parolan ep:n vaihteella, kun vaunu "yritti kolmosen kautta ohittaa junaa" - suistui vasta siellä lopullisesti raiteeltaan. Sr1:n vetämällä junalla painoa n.1100tn:a ja talvisin pakkaslumi pölisee peittäen tarkkailun taaksepäin - veturin päällä ei minkäänlaista tuntemusta tapahtumaan. Huhujen mukaan laakeripesän kappaleita löytyi Hl:n pohjoispään vaihteelta, ja ensimmäinen pirstoutunut tasoristeys heti Hl:n pohjoispuolelta (mikähän se tehdas-rakennus olikaan nimeltään?). | ||||
|
09.09.2009 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan monta tuollaista Silk-vaunua valmistettiin ja kauanko ne olivat käytössä? Tuommoisia olen kyllä nähnyt, mutta erittäin harvinaisia olivat 1970-luvun Kirkniemestä lähtevissä junissa. | ||||
|
07.09.2009 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Petrim kommenttiin en uskalla ottaa mitään kantaa - mikähän rajoitti tehon käyttöä? Todellisuudessa "huruhan" oli melkoisen laiska, mutta sitkeä "hevonen". Pikajuna-käytöstä ei ole mitään kokemusta, mutta silti voisin uskoa Tapion kommenttia. Eikös Tampereelta lähtiessä ole nousua jonkun matkaa, vasta Parkanon jälkeen alkavat "lakeudet" - muistelot yli 20-vuoden takaa. Niilallekin kun annettasiin yllättäen Sr1 lähes 80-akseliseen pikajunaan, jonka sn on 110 tai 120km/h ja Tpe-Sk välin tulisi suoriutua reilusti alle kahden tunnin (pikkuisen vielä pyörät lipsuvat), niin varmaan vastannee tuonaikaista "hurulla ajelua". - Silti Hr12 oli ainut VETURI Suomen rautateillä (ehkä myös muutama höyryveturi-sarja), jolla sai junan kuin junan luotettavasti perille - ajasta viis. | ||||
|
05.09.2009 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tämä oli poikkeustapaus..., jälleen kerran. En ollut kuuntelemassa radio-keskustelua, joten tämän kertaista syytä lähtövärien saannin vaikeuksista ei ole tietoa. | ||||
|
04.09.2009 22:03 | Jorma Toivonen | ||
| Useampi kerta tuli aikoinaan vietettyä taukoa tuossa "4-kympin jarrujen alla" - tosin vetureina 1851 tai 1852. Ainakin ennen kohdalla oli "sopiva kuoppa" - ei lähtenyt veturi vierimään mihinkään suuntaan, vaikka jarrut unohtuivatkin. Varmaan ovat raiteiden käyttötarkoitus muuttunut moneen kertaan, mutta "viuhkan" raiteilla (41-46): 41:ssä säilytettiin "hakasia", 45 ja 46 olivat pisimpiä "lähtöraiteita". 5-kympin "viuhkassa", 55:ssä oli vaaka ja 56:een tiputettiin korjauspajalle menevät vaunut. 3-kympin (31-38) raiteilta lähtivät junat etelään, tämän ryhmän raiteille tiputeltiin myös "tavaratoimistolle" menevät vaunut, sekä ratapihan pohjoispäästä vaihdettavat vaunut vielä kun P2 oli kulussa. P1 työnteli junia alas mäestä, P2 hoiteli matkustaja-aseman vaihtotyöt ja öisin käynnin tavaratoimistolla, P3 hoiteli tavaratoimiston aamuin ja illoin, yöllä työnteli junia "kasaan" yms. | ||||
|
04.09.2009 20:01 | Jorma Toivonen | ||
| Heinäkuun alussa v.1994 alkaneessa Dm10-koeliikenteessä (Iisalmi-Ylivieska) päästiin vet.mies liiton kanssa sopimukseen, että liikennöinti hoideltiin vain kuljettajan voimin, hän sekä ajoi, että rahasti matkustajat. | ||||
|
04.09.2009 19:43 | Jorma Toivonen | ||
| Vrt. kuvaan https://vaunut.org/kuva/57700?s=1 "vähän kuin lättää ajelisi", kahvaa eteenpäin - vauhtia lisää, taaksepäin vetämällä jarrutellaan, erillistä nopeudensäätöä ei muistaakseni ollut? Joitain blommattuja kytkimiä oli tuolla tuulilasin yläreunassa, olisikohan tuo JKV voinut sijaita siellä??? Korjatkaa toki tietäväisemmät! Samassa paikassa oli myös mm. "ruotsalais-mallinen" ajovalojen vailinta-kytkin. | ||||
|
28.08.2009 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Juna lähti raiteelta yksi, asemalla kolme laituriraidetta, mutta vain yksi lähtö-opastin, joten Topin arvelut lienevät varsin todennäköisiltä - eipä tullut seurattua tilannetta myöhemmin... Menkäätten seuraamaan tilannetta ensi kesänä erään matkatoimiston matkalla oikeaan (!) hotelliin - tällä kerralla turistit saivat "vapaa-kortin" lähiseudulla kulkeviin juniin, busseihin ja "vuoristo-hisseihin", SUOSITTELEN - ei Sveitsi oikeastaan sen kalliimpi ole kuin kotimaammekaan. | ||||
|
28.08.2009 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin huomaa ohjaamon kattojen väristä (oikealta vasemmalle) konepajakäyntien ajankohdista, tosin 2006:sta puuttuu vielä käyntisiltojen lisäkaiteet. | ||||
|
28.08.2009 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva taasen Tapiolta. Tulikos juna tuolla kokoonpanolla Hesaan asti vai lisättiinkös Kouvolassa muutama kotimainen vaunu lisäksi letkaan? | ||||
|
28.08.2009 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa kaveri olla vain ohikulkumatkalla entisillä kotiseuduillaan. Nämä protosarjan (1851 ja 1852) veturit olivat kauan Riihimäen käytössä. Muutaman kerran tuli noustua noitakin rappuja pitkin ohjaamoon, ensimmäisen kerran 1.3.1974 kuljettajan perässä ja viimeisen kerran 18.9.1990 kavuttiin alas yksin hytistä, pian tämän jälkeen taisi Kouvola omia itselleen kaikki Dr14:t. Punainen väri on vaalentunut, kaveri saanut radio-ohjauksen ja kaksoisvalonheittäjän - miksiköhän, ainakaan aiemmin nämä eivät olleet mitään linja-vetureita, vaikka nopeus-aluevaihde (75km/h) sen saattoi teoriassa salliakkin. Koneapulaiselle nämä olivat varsin "ystävällisiä", ei tarvinnut hyppiä välissä - vapitit ja SA3:t olivat jo alunalkaen, tosin hieman erilaisin käyttökytkimin kuin nykyään. Vasta talvella 1986 taisi ilmestyä yksinajoon ensimmäinen Dv15 (1995), jossa olivat em. vempeleet asennettuina - kuinkahan nuo Kouvolan Dv15-sarjan muutamat yksilöt? | ||||
|
28.08.2009 13:58 | Jorma Toivonen | ||
| Vesi on harmaan turkoosia maaperästä liu'unneiden mineraalien vuoksi. | ||||
|
16.08.2009 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä keväällä 1956 ajoi Riihimäen "Hv-vuoro" henkilöjunaparin 261/262 Riihimäeltä Lahteen ja takaisin Hk1-sarjan veturilla (324 tai 325). Ri-Lh klo 8.10-9.40, Lh-Ri 15.30-17.06. | ||||
|
16.08.2009 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä tuossa mitään erityistä taitoa taidettu vaatia Vv13 kanssa. Täydet tehot vain päälle ja odoteltiin... odoteltiin, tapahtuuko mitään muuta kuin melun lisäätyminen. Varsin vähän tuli moottorista heppoja akselipainotonnia (täysin oma keksitty suure) kohti, joten sarjan koneet eivät kovin helpolla "lyöneet ympäri", mutta erittäin sitkeitä olivat - painavakin juna saattoi yllättäen liikahtaa. Junan pysäyttäminen oli taasen täysin eri asia, kovin helposti "luistelivat" painavan roikan perässä. (Jonkinlainen vastaus tuohon Pasin 10.8. kommenttiin). | ||||
|
15.08.2009 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Aidattujahan rata-alueet ennen olivat. Olen kuullut, että näitä kiviaitoja teetettiin työllistämis-tarkoituksissa "laman aikana", jotta monille riittäisi edes pieni leivänkannikka murkinaksi elannoksi, uunit ruokaa varten??? Mitään varsinaista muuta syytä näillä ei liene. | ||||
|
15.08.2009 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Jossain vaiheessa taisivat nuo piiput olla myös mukana kuvien havainnoinneissa. Tapiolta näitä kuvia edelleen näköjään löytyy. | ||||
|
Kuvasarja: SL:n varikko |
15.08.2009 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| No p....le, kaikki te pojat tiedätte. Kiitokset kuitenkin lisäselvityksestä. | ||||
|
15.08.2009 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Viittaako tuo CP Portugaliin? Varsin kaukaa on haettu kalustoa ja täysin eri raide-leveydellä. | ||||
|
13.08.2009 01:16 | Jorma Toivonen | ||
| Eivät tainneet RVI:n virkamiehet uskaltautua "matkustaja-laskentaan" esim. näissä Porvoon junissa. Kaikista uusista määräyksistä huolimatta, olen kuullut, että nämä junavuorot (myös lätät) ovat olleet erittäin suosittuja. Ehkä siitä voisi vetää jotain johtopäätöksiä kansan "nostalgian kipeydestä" ja yrittää luoda jotain helpotuksia asialle... Mutta suuntaushan on tämä - ehkäpä tuleva uusi "väylävirasto" huomaa seuraavaksi maantie-liikenteen, nyt kun ammattilaisten hoitelema rautatieliikenne on hoideltu - kuinka paljon turvattomia museo-autoja liikkuu amatöörien käsissä muun liikenteen seassa moottori- ja kantateillä - ei ole turvavöitä, eikä ABS:ää, monesta muusta kirjainyhdistelmästä puhumattakaan. | ||||
|
11.08.2009 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Suuret kiitokset HMVY:lle, että pääsin seuraamaan työskentelyä "halko-koneessa". Vaikka Tk3 olikin vain hinauksessa, täytyi silti pitää paikoitellen pientä "vetoa päällä", parempi ymmärtääkseni koneistolle kuin pelkkä "rullailu" toisen perässä (Dv16 2038). Kuivaa koivua ei tainnut kulua kuin 3-4 mottia Toijalan ja Hyvinkään välillä, toisinaan tosin tuntui, että pienimmät kalikat menivät suoraan piipusta ulos. Muutaman klapin yritin minäkin heitellä tuliseen nieluun, mutta sikinsokinhan ne sinne luiskahtivat - taisivat olla välillä pystyssäkin - "vuotava pesähän" siitä syntyi, joten tyydyin vain avustamaan "ammattilaisia" etupinoa korjailemalla. Monta lakkia täytyy nostaa entisille lämmittäjille - kuiva halko palaa yllättävän nopeasti, kun et heittele klapeja pesään, niin valmistelet "etupinoa" ja siinä sivussa huolehdit veden riittävyydestä kattilassa, jossain vaiheessa täytyisi tähystelläkin. Pysähdysten aikana hyppäät alas öljykannun kanssa ja voitelet laakerit - kuljettaja nauttii sillävälin makoisat eväänsä - voitelun jälkeen alat valmistella lähtöpesää ja eväät syödään vasta kotona. Tosin ennen, harvoin taidettiin saada kuivaa koivusta halkoa polttoaineeksi - märkien ja tuoreiden sekahalkojen polttamisella paineiden ylläpito taisi usein olla varsin tuskallista, kun vielä piti saada "täysitonninen" juna liikkumaan aikataulun mukaan. Eipä käy katteeks. | ||||
|
10.08.2009 21:45 | Jorma Toivonen | ||
| Sitähän pojat pimeässä etsivät - löytyihän se viimein vanhalta paikaltaan, tuolta hieman kauempaa. | ||||
|
07.08.2009 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän voisi kysellä erästä TV-mainosta matkien: "Mistä näitä vetureita oikein tulee?" Meillähän kaikki vielä ajokelpoiset koneet päätyvät pikimmiten sulaton uumeniin. Tämäkin yli viisikymppinen veturi aloitti uransa SJ:llä ja siirrettiin TGOJ:lle vuonna 1991, jossain vaiheessa kuului Inlandsgodsin kalustoon ja yhtiön konkurssin jälkeen hoitelee tehtäviä uudella yrittäjällä BTN:llä (Bantåg Nordic). Tätä sarjaa valmistettiin aikoinaan 32kpl:a SJ:lle ja 9kpl TGOJ:lle. Veturi oli erittäin suosittu kuljettajien keskuudessa - voimaa riitti n.5400hv ja 6-akselia siirsi tehon raiteisiin. Jopa myöhemmin uusilla Rc-vetureilla "vaikeuksiin" joutuneet kuljettajat toivoivat, että tilalla olisi tehokas Ma-sarjalainen - voisi kuljettaa junan kuin junan vaikka mihin. Veturi sai liikkeelle 1800tn:n junan vaikeuksitta myös nousuissa. TGOJ ajoi Grängesbergistä Oxelösundin satamaan 2700tn:n malmijunia, tosin hieman tarvittiin avuksi liikenteen suunnittelua mm. junakohtausten suunnittelussa. Mikäli samat "systeemit" olisivat meillä - ei varmaankaan olisi harvinaista nähdä esim. kestävä Dr12-veturi tavarajunaa kiskomassa jonkin yksityisen firman väreissä - saman ikäkauden Nohabeja on vielä runsaasti käytössä Pohjoismaissa. | ||||