Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.04.2020 13:24 | Seppo Rahja | ||
| Vau, nostalgiaa! Tästä rata-autosta olen jo vuosia odottanut kuvaa. Tällaisen Packardin (voisiko olla sama auto?) talli oli Oulussa 50-60-luvuilla pohjoisen veturitallin kääntöpöydän piirissä puisessa muistaakseni 3-osaisessa ’resiinatallissa’. Asuin siinä ihan vieressä, nykyisen Poliisi- ja oikeustalon paikalla ja sen tallin näki kun ikkunasta ulos katsoi. Autoa pidettiin tiiviisti tallissa, joskus sen kuljettaja T. Yrtti tuuletti sitä avaamalla tallin ovet ja silloin me pojatkin saatiin ihailla kiiltävän mustaa amerikkalaista limusiinia, jota kaduilla ei koskaan nähnyt. Packardia en koskaan nähnyt likaisena eikä sillä juuri ajettukaan. Hämärä muistikuva on sen muutamasta ajelusta, varmaankin 50-luvulla, enkä ihmettele vaikka se (ne) on tarpeettomana poistettu käytöstä 60-luvun alussa. Auto oli rataosaston käytössä, ei siis liikennepuolen, kuten tyypitys Rto viittaakin. |
||||
|
04.03.2020 10:43 | Seppo Rahja | ||
| No niin, Jaakko P vastasi tietysti oikein. Hyvä muistisääntö: suomalaiset kiskot ovat meren puolella. Totta, bunkkerit ovat turhan heikon näköisiä ollakseen toiseen maailmansotaan rakennettuja. |
||||
|
29.02.2020 22:42 | Seppo Rahja | ||
| Laskumäkityöskentelyssä nuo ämyrit oli kovin tarpeeseen, etelälounastuulella "heikkikalle kolmoseen" kuului selkeästi asemanseudulle asti. | ||||
|
25.02.2020 22:51 | Seppo Rahja | ||
| Aivan mahtava kuvasarja Hannulta! Sain 10 v aikaisemmalta reissulta vain muutaman kuvan vorgiin, kun 2 autokunnan muut jäsenet eivät olleet pätkääkään kiinnostuneita junista. Pukkaa matkakuumetta... | ||||
|
Kuvasarja: Venäläinen lumensyöjä SM-7 testissä Kontiomäellä |
20.02.2020 21:35 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos lisäyksestä! Yritin yhdeltä kaverilta kysyä jotain, en ymmärtänyt mitä vastasi, ehkä jotain "njetponimai". | ||||
|
17.02.2020 19:37 | Seppo Rahja | ||
| Työkalusaksan alueella näyttäisi samantyyppisiä siltoja olevan useampikin. Tässä yksi, 20 km Zwickausta lounaaseen: http://vaunut.org/kuva/131026?u=916&d=03.02.2019&ns=1 | ||||
|
Kuvasarja: Haaparanta-Tornio radalla hiljaista |
14.02.2020 13:07 | Seppo Rahja | ||
| Pengoin juliaa syvemmältä ja annoin itseni ymmärtää, että junat T 5125 ja T 5134, jotka kulkevat yleensä ma ja to, ovat Outokummun (Röytän) junia ja seisokit Tornion ratapihalla antanevat mahdollisuuden tehdä vaihtotöitä Haaparannan suunnan tavaravirroille. Kuitenkaan ensimmäisen puolen vuoden aikana (vuonna 2020) eikä viimeisen puolen vuoden aikana juliassa ole ainuttakaan tavarajunan ylitystä Tornio-rajalla (TRR). On minullakin 10 vuoden takaisia kuvia kun T44-parivaljakko kävi Torniossa ja vei mm. Outokummun kontteja. Se oli ennen ja nyt lienee jokin matalasuhdanne, toivottavasti ei kestä kauan. Kiitos Pietu tydal.nu linkistä, Ruotsin aikataulugrafiikkaa ois kiva myös jostain saada. |
||||
|
12.02.2020 11:03 | Seppo Rahja | ||
| Suonenjoen veturitalli on hienossa kunnossa nykyään. http://vaunut.org/kuva/134231?s=1 | ||||
|
29.01.2020 23:50 | Seppo Rahja | ||
| Mites paljon ilmastoa säästettäisiinkään jos rekat matkustelis junissa. Rekka kuluttanee keskimäärin 30 l/100 km. Nykyinen henkilöautoni kuluttaa 5 l ja päästelee seeookakkosta 118 g/km. Nyt laskutikku esille ja kieli poskelle. Rekka tuottaa 708 g/km hiilidioksideja eli 70,8 kg/100 km. Nyt kieli toiselle poskelle, tulikohan pilkku oikealle paikalle. Kyllä, 70 kg jokaista sataa kilometria kohti, siis noin about. | ||||
|
29.01.2020 20:48 | Seppo Rahja | ||
| Mites nämä vaunut lastataan ja puretaan? Nostamalla? | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön |
26.01.2020 10:47 | Seppo Rahja | ||
| Se onkin Petri hyvä kuvasarja, olen niistä randomina joitain joskus nähnytkin. Mutta noita laakerivaurioita junassa pidän kyllä enemmän teoriana kuin käytäntönä. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön |
25.01.2020 22:43 | Seppo Rahja | ||
| Laakerivaurioista kirjoitettiin kuin rakettitieteestä ja varmaan se noin on. Ei sitä maallikko voi kumota. Mutta ihmettelen jos rekat on sidottu vaunuihin niin ettei renkaat liikahda milliäkään mihinkään päin, eihän sillä ole junan vakavuuteen mitään merkitystä. Jos laivassa lasti liikahtaa niin se koko lasti liikahtaa yhtäaikaa ja se vaikuttaa laivan vakavuuteen. Mutta junassa vaihteessa on yksi vaunu kerrallaan. Pikaisesti olin selannut vanhoja keskusteluja aiheesta ja siellä ongelmaksi ja ilmeisesti myös syyksi toiminnan loppumiseen, mainittiin junien jatkuva myöhästely Seinäjoki-Oulu välillä. Nyt tämä väli on perusparannettu Esim. T 5010 NOK-TPET (liekö joku kiitotavara) ajaa matkakeskinopeudella 90 km/h reilussa 7 tunnissaTampereelle lähtien liikkeelle vähän ennen puoltayötä. Lähtöä aikaistaen juna olisi pääkaupunkiseudulla silloin kun ois tarvis. Hintaneuvottelut ei ehkä ole se helpoin osio. Siihen oletettavasti tarvitaan hallituksen roolia. |
||||
|
24.01.2020 21:20 | Seppo Rahja | ||
| Tämä tuli randomina ja mielenkiintoni herätti Kari R:n aloittama keskustelu Marion 7400 kaivureista. Olin opiskeluaikana kesällä -73 töissä Oulujoki Oy:llä Utajärvellä koskenperkauksessa Marionin mukana Sotkajärven alapuolella Hyrkkään liikennepaikan vieressä. Tuo Marion kaivuri oli kyllä ainutlaatuinen kone, pienen kerrostalon kokoinen, paino 600 tn, korkealle puitten yläpuolelle ulottuva puomi, 6 kuution (pojat kyllä puhui 7:stä) laahuskauha, toimi sähköllä ja liikkui omin voimin, ikäänkuin laahasi itseään kyynärpäiden varassa. Purettuna Marion vaati 44 vaunun junan kuten yllä mainittiin. Marioneita hankittiin USA:sta 3 kpl ja tarinan mukaan eka toimituksen jälkeen lähettäjä otti yhteyttä, että milloin he voisivat tulla kokoamaan sen. Täältä vastattiin, että ei tarvitse tulla, se kaivaa jo. Pitihän sitä käydä Marionin puikoissakin ja kauhaa yritin hitsata 5 mm ruostumattomalla, mutta ei ne minun hitsaukset pitäneet. Olis tarjolla muutama skannattu karvainen surkea diakuva, mutta kun aihe ei oikein tänne kuulu, tuo 44 vaunun juna on vähän kehno aasinsilta ja se Hyrkkään liikennepaikka... |
||||
|
24.01.2020 20:56 | Seppo Rahja | ||
| Tänään 24.1 Oritkarin Yhdistettyjen kuljetusten portti oli tiukasti kiinni ja eilisen lumisateen jälkeen yhden auton jäljet veivät alueelle. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön |
24.01.2020 20:43 | Seppo Rahja | ||
| Kyllä laakerit kestää ainakin Ruotsissa http://vaunut.org/kuva/130752?s=1 | ||||
|
24.01.2020 17:57 | Seppo Rahja | ||
| Juu tottakai, yritin vain tiivistää sanomaani ja siitähän saa väärän käsityksen mitä tarkoitin. Ei jousituksella ja puskimilla ole mitään tekemistä keskenään. Sinisissä rekkavaunuissa on kierrejouset ja automaattikytkimet sekä ruskeissa lehtijouset ja ruuvikytkimet. | ||||
|
31.12.2019 17:48 | Seppo Rahja | ||
| Tämä kuva tuli randomina. Porkkalan tunnelin keskustelua on käyty myös kuvan http://vaunut.org/kuva/109155?a=1 yhteydessä. |
||||
|
14.12.2019 23:49 | Seppo Rahja | ||
| Eljaksen kanssa olen täysin samoilla linjoilla. ”Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla.” Tilastoja voidaan luoda lähes minkälaisia tahansa, mutta metsä pitää nähdä puilta eikä tuijottaa lillukanvarsia ja luoda hysteriaa. Eljas luopui ajokortistaan ja lennoistaan ja se on ihan ok, mutta mitä merkitystä niillä on kun Euroopassa vielä 500 hiilivoimalaa saa toimia, Kiinassa 1000 ja lisää rakennetaan. Katsokaa www.flightradar24.com sivustolta (vas yläkulma) kuinka monella matkustajakoneella on transponderi päällä, eli ovat ilmassa/laskeutuneet/lähdössä (ensimmäinen luku on näytöllä näkyvät ja toinen globaalilukumäärä). Maailman jakaminen ruudukoihin, no, minusta siihen riittää valtioiden rajat, vastuutkin selkenee. Väestönkasvu on ongelma, jolle Suomi ei voi yhtään mitään. Suomen 0,13 % osuus maailman hiilidioksiidipäästöistä ei juuri muutu vaikka esim. yksityisautoililu lopetetaan kokonaan, koska taloja pitää lämmittää ja tehtaiden ja junaliikenteen tulee toimia jne. Siksi esim. polttoaineen hinnannosto on täysin epäoikeudenmukainen lisävero vain osalle veronmaksajia. Sitran tutkimuksiin kommentti, että ei me suomalaiset sitä ilmastomuutosta ole aiheuttaneet emmekä niitä hiilidioksidipäästöjä voi lopettaa aiheuttipa se meille mitä tahansa vahinkoa. Paavo Väyrysen kommentti pätee edelleenkin: Turha vouhotus on lopetettava. |
||||
|
16.11.2019 12:28 | Seppo Rahja | ||
| Aivan, nuorempi polvi ei muista/tiedä Soson järkyttäviä tapahtumia 66 vuotta sitten, ote Joensuun Yliopiston opinnäytteestä: "Audiovisuaalinen opinnäytetyö käsittelee Muhoksessa, Soson rautatiepysäkillä tapahtunutta ryöstömurhaa ja sitä seurannutta julkista keskustelua kuolemanrangaistuksesta. Väinö Kalevi Kilpiäinen tunkeutui pitkäperjantaina 3.4.1953 Soson pysäkkirakennukseen tarkoituksenaan räjäyttää lipputoimiston kassakaappi ja ryöstää siellä säilytettävät rahat. Huonosta valmistelusta johtuen hän tuli rikospaikalla yllätetyksi, minkä seurauksena hän tappoi mukaansa varaamallaan timpurin vasaralla kaikki rakennuksessa olleet henkilöt. Surmansa saivat pysäkinhoitajapariskunta, heidän tyttärensä ja pieni pojantytär. Teko järkytti koko Suomea ja siitä uutisoitiin näyttävästi. Pian sanomalehtien yleisönosastoille ilmestyi kirjoituksia, joissa tekijälle vaadittiin kuolemanrangaistusta. Kuolemanrangaistuskeskustelu sai ajanoloon suuret mittasuhteet ja se levisi yleisönosastoilta muillekin areenoille." |
||||
|
14.11.2019 11:24 | Seppo Rahja | ||
| Ruotsinlättien ilme on huomattavasti apeampi ja alakuloisempi kuin suomalaisten serkkujen. Vrt. http://vaunut.org/kuva/130782?u=916&d=18.01.2019&ns=1 | ||||
|
17.08.2019 21:52 | Seppo Rahja | ||
| Veturi korjattiin ja ainakin 12.12.2017 se veti pankkojunaa Kokemäellä kohti Raumaa (http://vaunut.org/kuva/124437?tag0=2%7CSr1%7C3024). | ||||
|
31.07.2019 15:24 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Topi selkeistä lisätiedoista! Olitko tuossa S 67:ssä oikein piikkipaikalla? | ||||
|
26.07.2019 01:05 | Seppo Rahja | ||
| No niinpä tietenkin, Rautaruukki liikennepaikkana jäi elämään vaikka SSAB sen valloitti. | ||||
|
|
26.07.2019 01:05 | Seppo Rahja | ||
| No niinpä tietenkin, Rautaruukki liikennepaikkana jäi elämään vaikka SSAB sen valloitti. | ||||
|
|
25.07.2019 21:21 | Seppo Rahja | ||
| SSAB:lta Raahesta tulee tämä juna, Rautaruukkia ei enää ole. Ja tämä on nyt sitten ainakin lehtitietojen mukaan Suomen raskain juna, 5200 tn. Kostamuksen pelleteistä jalostettu ja myös Kiirunan malmia on mukana ja se tuodaan laivoilla Luulajasta. | ||||
|
|
29.06.2019 20:52 | Seppo Rahja | ||
| Ilmastomuutos on globaaliongelma. Suomen osuus siitä on 0,13%. Eli olemme häviävän pieni tekijä sen aiheuttajana ja häviävän pieni tekijä sen torjunnassa. Taivaalla lentää jatkuvasti 10.000-15.000 matkustajakonetta. Siis joka hetki. Eli se on aivan sama mitä me täällä Suomessa teemme. En muuten ole huomannut Finnairia syyllistettävän ilmastomuutoksesta, mutta sehän onkin valtiolle rahaa tienaava yhtiö. Suomessa ovat syyllisiä vain autoilijat. Hiili- ja turvevoimalat saavat työntää vielä surutta taivaalle hiilidioksiditonnejaan. Ja entäs Puolan ja Saksan hiilivoimalat, Kiinan ja Intian päästöt, Venäjä ja USA... Presidentti Niinistö puhui ihan oikealle yleisölle, niille jotka todellisuudessa pystyvät vaikuttamaan globaaliin ilmastomuutokseen. Suomessa Sitra haluaisi, hallituksen ja poliitikkojen nyökytellessä hyväksyvästi, auton omistajille lisäveroja ilmastomuutoksen nimissä. Siis veroja joilla ilmastoa ei pelasteta, ainoastaan valtion kassaan lisäveroja. Moniko poliitikko uskaltaa sanoa kuten Väyrysen Paavo: ilmastomuutoksesta turha vouhotus pois. No, mehän tiedämme miten Paavon kävi, mutta kuinka oikeassa hän oli. Auton omistajien kohtelu on meillä vuosikymmeniä ollut aina sama: keppiä, ei koskaan porkkanaa. |
||||
|
Kuvasarja: Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta |
06.06.2019 11:37 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Matti korjauksesta. Uskomatonta miten sitä tulee sokeaksi omalle kirjoitukselleen, tuonkin kohdan luin moneen moneen kertaan... | ||||
|
28.05.2019 11:30 | Seppo Rahja | ||
| Olipa tosi hyvä video yli-ikäisistä ratapölleistä! | ||||
|
|
27.05.2019 22:50 | Seppo Rahja | ||
| Vakaumuksen syvällä rintaäänellä sanoisin ettei noista pölleistä vikaa kyllä puutu: jopa pöllin mittaisia ja reilusti syvempiä kuin pintahalkeamat ja lahoakin näkyy, sienikasvustoa pinnassa. Kyllä nuo kiskoautoliikenteen kestää ja ehkä tavaraliikenteenkin, mutta nopeus ei voi olla normaali. Sen nähdyn kiskoauton nopeus oli luokkaa 60 km/h. Harmi kun en havainnut nopeuskylttejä Norjan puolella. Elikkä jos liikennettä on vähän, radan luokituskin on sen mukainen. | ||||
|
27.05.2019 13:07 | Seppo Rahja | ||
| Jaa'a, otapa tuosta selvää. Tämä sivusto http://www.jarnvag.net/lokguide/di3 kertoo sen olevan viimeisen, mutta ei kerro miltä vuodelta tieto on. | ||||
|
Kuvasarja: Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta |
27.05.2019 12:48 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Hannu kommentista! Matkan pääkohde oli se Atlantic Road ja sivutuote Mittbanan. Kolme kuvaa tältä radalta löysin vorgista, etukäteen kun olisi tutkinut olisi tämäkin kyltti: http://vaunut.org/kuva/100131?t=Storlien löytynyt sikäli kun se vielä siellä on. Mutta sattumalta viimeisen liikenteessä olevan Nohabin näkemisen jälkeen voi sanoa että BINGO. | ||||
|
25.05.2019 14:10 | Seppo Rahja | ||
| Kukkofasaani uhmakkaana, tuleekohan reviiritaistelu? | ||||
|
13.05.2019 11:27 | Seppo Rahja | ||
| Todella surullisia tapauksia. Ja turhia. Lähtemättömästi jäi mieleen tragedia, se oli joskus 50-60 lukujen taitteessa, kun Oulussa Intiön ylikäytävällä äiti ajoi autollaan (musta Rover 75) lastensa kanssa lätän eteen. Lättä jarrunsa menettäneenä työnsi autoa lähes asemalle asti. Kaikki kuolivat. Eikä siinä kaikki. Perheen isä oli kapiaisena Intiön kasarmilla ja oli sukeltaessaan lyönyt päänsä ja halvaantunut. Juuri sinä päivänä hän oli ensimmäisen kerran pystynyt kävelemään. |
||||
|
11.05.2019 15:08 | Seppo Rahja | ||
| Vau, Lyötyn makasiinit. Enpä muista niistä kuvia täällä olleen. Huru painaa etelään ja oikealla puolella on idäntie. Mutta kolmas kiskopari, sitä en muista ollenkaan. | ||||
|
Kuvasarja: Berliini heinäkuu 1990 - kun muuri oli murtunut |
02.05.2019 22:21 | Seppo Rahja | ||
| Meiltä ei ainakaan kukaan passeja kysellyt missään vaiheessa, olimme liikkeellä omalla autolla. Miksi junissa olisi kysytty? | ||||
|
30.04.2019 11:26 | Seppo Rahja | ||
| 'Lypsävillä lehmillä' en tarkoittanut pelkästään kaivosalaa, vaan silloin kävi mielessä Sonera, Kemira, Rautaruukki... Outokumpu on myynyt moninaisia toimintojaan mm. Bolidenille. Suomen valtio omisti Outokumpu Oyj:stä toukokuussa 2017 27,07%. | ||||
|
|
23.04.2019 11:18 | Seppo Rahja | ||
| Norjalainen historioitsija Eirik Veum: Norjan miehityksen alussa 9.4.1940 Saksan vaatimukset Ruotsille olivat: ”Ruotsin tuli ylläpitää neutraliteettia eikä osallistua sotatoimiin. Siksi Ruotsi ei saisi mobilisoida armeijaansa. Ruotsin laivaston tuli sallia Saksan laivaston operaatiot eivätkä ruotsalaiset alukset saisi tulla kolmea mailia kauemmaksi ulos tukikohdistaan. Ruotsin ei tulisi estää Saksan puhelin- ja sähkötysliikennettä Ruotsin televerkossa. Ruotsin malmitoimitusten tuli jatkua Saksaan niin kuin aikaisemmin. Kaikki brittien yritykset estää tämä tultaisiin ehkäisemään.” Ruotsi jatkoi tavaratoimituksiaan Saksan aseteollisuudelle kesään 1944 saakka, ja amerikkalaiset kritisoivat tätä kovasti. Yhdysvallat uhkasi Ruotsia miehityksellä 13.4.1944, ellei Ruotsi lopettaisi kuulalaakerien toimittamista Saksalle. Lisäksi amerikkalaiset vaativat Ruotsia lopettamaan sotilaallisen avun Suomelle. Normandian maihinnousun jälkeen Ruotsin vientiä Saksaan alettiin vähentää asteittain. Liittoutuneet ja erityisesti amerikkalaiset olivat sodan jälkeen erittäin kriittisiä Ruotsia kohtaan sen vientitoimituksista Saksaan. He katsoivat, että sotaa oli pitkitetty tämän tosiasian johdosta ja amerikkalaisia kaatunut Ruotsin toiminnan vuoksi. |
||||
|
22.04.2019 11:45 | Seppo Rahja | ||
| Olisikohan tässä nyt säänkestävä teräs eli corten-teräs, joka kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros. Pintaan muodostuva tiivis oksidikerros estää korroosion jatkumisen syvemmälle. Oksidikerroksen muodostumisen jälkeen säänkestävät teräkset saavat ruskeanoranssin, ruosteen värin. Himmeä väri vaihtelee voimakkaasti pinnan märkyyden mukaan: kuivana lähes oranssi pinta on märkänä tummanruskea. |
||||
|
Kuvasarja: Keväinen Kiiruna-Narvik |
22.04.2019 11:18 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Hannu kommentista! Kaksoisraiteesta ei ollut havaintoa, eikä kahta vakiokäyntiä asemilla, Björkliden ja Straumsnes, uskaltanut tehdä lumisohjoisen tien vuoksi. Mäkeen jäänti olisi ollut taattu etuvetoisella asuntoautolla. | ||||
|
21.04.2019 11:40 | Seppo Rahja | ||
| Jaahas, Pajalan rautamalmikaivos on näköjään vuosi sitten avattu konkurssin jälkeen ja ovat rakentaneet Narvikiin oman malmisataman. Yksi vaihtoehto oli malmin kuljetukselle Suomen kautta Kolarin rataa pitkin Röyttään, mutta 'suuruuden ekonomia' ratkaisi Narvikin eduksi. https://www.kaunisiron.se/ | ||||
|
|
20.04.2019 00:15 | Seppo Rahja | ||
| Näin arvelinkin olevan, mutta kun en keksinyt tuolle välivaunulle virallisempaa nimeä. Välivaunuihin on valettu betonilaatta kyytiin, ettei keveydestä tule ongelmia. | ||||
|
06.04.2019 14:13 | Seppo Rahja | ||
| Taitaa ajankohta 1949-50 olla oikeampi, koska sen jälkeen muutettiin Keski-Suomesta Pohjois-Suomeen, enkä varmaankaan sieltä olisi noin vain päässyt Turun matkalle. Kyllä kai siellä vaunussa sai liikkua, mutta asemies tuulikaapissa rauhoitti kummasti istumaan paikoillaan. Ei se vartija matkustajista välittänyt, oli omissa oloissaan. Ovi-ikkunoiden peittämisestä ei ole mitään muistikuvaa. Miesmuistista ei tuolta matkalta muuta irtoa, tämäkin ylittää melkein jo inhimillisyyden rajan… : ) |
||||
|
05.04.2019 10:47 | Seppo Rahja | ||
| Näissä Ruotsin lätissä on selvästi alakuloisempi ilme kuin suomalaisissa serkuissaan: puskinvalot alempana. Vrt. http://vaunut.org/kuvat/?u=916&d=18.01.2019&ns=1 | ||||
|
17.03.2019 13:49 | Seppo Rahja | ||
| Jaahas, onko niin, että nämä 4-akseliset Nohabit ovat aina olleet sähkövetureita? | ||||
|
06.03.2019 18:34 | Seppo Rahja | ||
| Eikö aukea kuvasarjan tekstissä oleva Google Mapsin linkki? Google Maps tuntee myös "Utsiktpunkt Öresundsbron". Turning Torso on alle 10 km päässä takaoikealla kuvaajasta. | ||||
|
01.03.2019 17:51 | Seppo Rahja | ||
| Eilen illalla oli revontulia ja ensi yöksi luvattu myös. Lappi ei tuota pettymystä aasialaisille. | ||||
|
13.02.2019 10:48 | Seppo Rahja | ||
| Näillä Ruotsin lätillä on jotenkin alakuloisempi ilme kuin suomalaisilla: puskinvalot ovat kovin alhaalla, ovat jopa puskimien kohdalla. Vrt. http://vaunut.org/kuva/130782?u=916&d=18.01.2019&ns=1 | ||||
|
12.02.2019 17:07 | Seppo Rahja | ||
| Tämä Niederfinowin laivahissi toimii 4 x 55 kW sähkömoottorilla eli 300 hv:lla (vrt. ranskalaisten 2000 hv). | ||||
|
|
08.02.2019 23:29 | Seppo Rahja | ||
| Jos HP käyt Rendsburgissa, käy myös katsomassa valtavaa laivahissiä (Schiffshebewerk Niederfinow, valmistunut 1934), Berliinistä koilliseen 50-60 km, ellet ole jo siellä käynyt. Yhdellä hissillä (36 m nousu) korvataan neljä sulkua, 11000 laivaa käyttää sitä vuosittain ja kapasiteetti onkin käynyt pieneksi: viereen rakennetaan vielä isompaa, joka valmistuu 2019. https://www.google.fi/maps/place/Schiffshebewerk+Niederfinow/@52.676282,13.4552524,9.52z/data=!4m5!3m4!1s0x47a9c15e126a2c71:0xc5310c66d6cfbed7!8m2!3d52.8492196!4d13.9407854 |
||||
|
03.02.2019 16:03 | Seppo Rahja | ||
| Nyt toinen kuva poistui, mutta väärä. No, eipä tässä käynyt kuinkaan, korjataan tämän tekstiä. | ||||
|
|
03.02.2019 14:06 | Seppo Rahja | ||
| Apua! Miten tämä tuplakuva poistetaan. Miksi tämä on niin vaikeakäyttöinen? | ||||