Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.03.2022 18:40 | Petri Sallinen | ||
| On. | ||||
|
01.03.2022 18:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Peilit nyt vaan on tuollainen suomalainen erikoisuus. :D Ei niitä Keski-Euroopan nopeissa junissa ole ollenkaan. | ||||
|
|
01.03.2022 17:45 | Timo Salo | ||
| Onko "makki" = ulkokäymälä? | ||||
|
|
01.03.2022 17:41 | Timo Salo | ||
| Juurikin italialainen tapa ratkaista ongelma, jos peilin rakenne on heikko/epäonnistunut... :-) | ||||
|
|
01.03.2022 17:24 | Nikolas Peippo | ||
| Peilit menevät automaattisesti kiinni aina kun nopeus nousee yli 70 km/h, mutta ne voi avata tai sulkea manuaalisesti milloin vain. Itse asiassa monesti suurella nopeudella ajaessa ohjaamossa on hiljaisempaa jos peilejä pitää auki, tosin ne vipattavat siihen malliin ettei niistä juuri taakseen näe esim. 220 km/h vauhdissa. | ||||
|
|
01.03.2022 17:04 | Timo Salo | ||
| Mutta eikö olisi järkevää, että ne menevät kiinni vain kun ei ajeta... Niinkuin autoissakin. | ||||
|
01.03.2022 16:55 | Petri Soronen | ||
| Käsittääkseni fuusiossa jos joku menee pieleen, sen pitäisi sammua. | ||||
|
01.03.2022 16:51 | Teemu Sirkiä | ||
| https://vaunut.org/kuva/35488 | ||||
|
|
01.03.2022 16:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuvasivu/35489 | ||||
|
|
01.03.2022 16:37 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tällä puolella rataa SOK ja toisella puolella mm. AGA, molemmille oli oma raide. https://www.sttinfo.fi/tiedote/kerasta-muodostuu-ekologinen-kaupunginosa-radan-varteen?publisherId=3385&releaseId=69916323 |
||||
|
|
01.03.2022 16:36 | Timo Salo | ||
| Ei olisi pitänyt katsoa tuota Topin linkkaamaa videota, huh huh kuinka kriittistä touhua! Mitäs, kun "tiedemiehet" saa sen fuusioreaktion "hallintaansa" ja se lähtee käsistä, niin tuleeko maapallosta toinen aurinko? | ||||
|
|
01.03.2022 16:21 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän pendon peilit halutessaan saa auki jos tulee mieleen tarkistaa jotain? | ||||
|
|
01.03.2022 15:59 | Timo Salo | ||
| Minulle ei oikein aukene miksi "peruutuspeilit" ei aukene? Eikös kuskin olisi mukava tietää mitä junan takaosissa tapahtuu taipaleen aikana! Meneekö sähköä enemmän, jos ovat koko ajan auki? Vai onko sama vika, kun Mondeossani aikanaan: Humisi/värähteli mukavasti ja ääni johtui runkoon... | ||||
|
01.03.2022 15:46 | Timo Salo | ||
| Kiitos Oula! Ilma on niin upea, että oli pakko lähteä kuvailemaan! Tiet vaan alkaa sulamaan ja oli aika "villejä" paikkoja, kun aurinko oli sopivasti sulatellut... | ||||
|
|
01.03.2022 15:23 | Tauno Hermola | ||
| Pitää ilmeisesti olla jonkinlainen selvänäkijä, jotta näkee, mitä "nuo hallit" ovat.. | ||||
|
|
01.03.2022 15:09 | Oula Ahlholm | ||
| Timon parhaimmistoa! | ||||
|
|
01.03.2022 15:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt noita halleja puretaan...... | ||||
|
|
01.03.2022 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan lukeneeni eräästä lehdestä, kuinka neukut rupesivat julkaisemaan nimiluetteloita ihmisistä, jotka vastoin "virallista ja edistyksellistä" doktriinia pakenivat alueelta silmittömän kauhun vallassa. Selvästi näiden ihmisparkojen olisi pitänyt osoittaa "sosialististista uhrautuneisuutta" Pyhän Puolueen puolesta ja jäädä sormi suussa odottamaan säteilysairauden aiheuttamaa tuskallista kuolemaansa! Minulle on jäänyt mieleeni nuoren pripjatilaisen pioneeritytön nimi: Galina Gluppija, joka sai pelkurin leiman otsaansa ja nimensä koko laajan, suuren ja mahtavan asukkaiden tietoon siksi, että lihavat vanhat sedät kaukana turvassa Kremlin muurien sisällä halusivat peitellä törkeän mokansa koko maailmalta! |
||||
|
01.03.2022 11:35 | Alex Chudoba | ||
| Voimalan alueella vaunua ei ole näkynyt reiluun kymmeneen vuoteen, eli ei liene enää olemassa. | ||||
|
|
01.03.2022 09:36 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tämä epäonnistunut koehan oli tarkoitus alun perin tehdä Sosnovyi Borissa, Leningradin voimalassa. Siellä vaarallisesta kokeesta kieltäydyttiin. Jos historia olisi mennyt toisin, olisi Suomessa muutakin huolta kuin sienet ja jäkälä. Tuulten viemä radioaktiivinen pilvi uhkasi Moskovaa ja toukokuun ulkoilmajuhlallisuuksia, joten se sadetettiin kemiallisesti valkovenäläisten päälle. Heille ei ystävällisesti kerrottu tästä mitään. Samoin onnettomuuden pelastusjoukot olivat heikosti informoituja ja varustettuja. Maan epäinhimillinen historia toistaa itseään, kun voimala-alueella nyt on "erikoistehtävään" lähetettyjä tietämättömiä käskyn noudattajia. |
||||
|
|
01.03.2022 08:18 | Topi Lajunen | ||
| Ja tässä paras näkemäni selvitys siitä, mitä fyysisesti onnettomuudessa tapahtui. Video, englanniksi. https://youtu.be/q3d3rzFTrLg |
||||
|
28.02.2022 22:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hiljaisuus - rauha - vapaus - resiina - eväät https://www.youtube.com/watch?v=WOvrLcfmhrU |
||||
|
28.02.2022 22:17 | Robert Sand | ||
| Minä olen myös laittanut. Vapauden ja demokratian puolesta. | ||||
|
28.02.2022 21:42 | |||
| Meinasin kuvata asemalla. | ||||
|
28.02.2022 21:33 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tämä voimalan osa on siis pienoismallissa näkyvä suorakaiteen muotoinen rakennus, jonka toisessa päässä on tuhoutunut reaktori 4. Myös raide näkyy pienoismallissa. https://vaunut.org/kuva/153522 | ||||
|
28.02.2022 21:19 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Riippuu toki leirintäpaikan valinnasta. Laitosalueella, kuvan esittämällä tavalla annokset ovat pieniä. Lähistöllä, sotilaskaluston pysäköintiin kätevämmässä ympäristössä on onnettomuuden aikaisia hautoja, joihin on upotettu radioaktiivisia ajoneuvoja ja varusteita. Hieman kuvan ulkopuolella sijaitseva ja suositeltava Kanttiini n:o 19 näyttää olevan huomennakin auki kello 6:oo alkaen. Ruplat eivät ehkä kelpaa maksuvälineiksi. https://goo.gl/maps/vwjCtePAGnjCyo938 |
||||
|
28.02.2022 21:14 | Jarno Piltti | ||
| Teknillinen aikakauslehti selostaa uusia pikajunanvetureita. Ensimmäiset suunnitelmat jo vuonna 1931! Sitten tuli lama ja viivästytti. Ja tosiaan insinööri E.P. Eriksson mainitaan nimeltä suunnittelutyön johtajana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=63 |
||||
|
28.02.2022 20:48 | |||
| Kiitos! | ||||
|
|
28.02.2022 20:45 | Onni Tikkala | ||
| Oikein onnistunut kuva! | ||||
|
|
28.02.2022 20:37 | Timo Oinonen | ||
| Onko tämä vaunu enää olemassa? Sen verran antiikkisen näköinen että kunnostettuna alkuperäiseen muotoon olisi erittäin hieno. | ||||
|
|
28.02.2022 20:27 | Hannu Peltola | ||
| Rahallinen apu on jokaiselle suomalaiselle helppo tapa auttaa! | ||||
|
28.02.2022 20:08 | Johannes Erra | ||
| Kiitos koko hienosta kuvasarjasta. Eljas Pölhön tiedot veturin valmistumisesta ja toimituksesta ovat linjassa usean löytämäni itävaltalaislähteen kanssa, wikipediaan ei tällä kertaa siis kannata luottaa. | ||||
|
|
28.02.2022 19:48 | Rainer Silfverberg | ||
| 1930-luvulla ajettiin kai erikseen yöpostijunia missä oli sittten enemmän niitä 3. luokan istumavaunuja. | ||||
|
|
28.02.2022 19:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja tässä tiedot, jos haluaa laittaa rahaa Ukrainan armeijalle. Rahankeräyksen toteuttajana on Ukrainan keskuspankki. https://bank.gov.ua/en/news/all/perekazati-koshti-dlya-dopomogi-zbroynim-silam-ukrayini-stalo-prostishe . Itse pistin tänään kaiken sen, minkä sain järkevästi tililtä tuonne irtoamaan. | ||||
|
28.02.2022 19:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Peruspyörät menevät koukkuihinkin, mutta liikkellä on enenevissä määrin kuormapyöriä, pitkäperäpyöriä, läskipyöriä, jne. Niillekin on oltava paikkansa. Toki: Silti kannattaisi olla ne koukutkin. Kun isoin osa pyöristä on nykyäänkin niitä perinteisen tyyppisiä. | ||||
|
|
28.02.2022 19:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tästä annostuksen ajasta kyllä mietin, että kun siellä nyt majoitetaan sotilaita samaan aikaan, kun nurmikkoa myllätään telaketjuilla, niin mikähän on sotilaiden saama säteilymäärä? | ||||
|
|
28.02.2022 18:07 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Hahaa, ollaan kuvattu sama juna ja samalla liikennepaikalla. Minä kuvasin tämän asemarakennuksen kohdalla. | ||||
|
|
28.02.2022 17:56 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta mielenkiintoinen tuo makuu- ja päivävaunujen suhde eli 8 makuuvaunua ja vain 2 päivävaunua. Nykyaikaiseksi yöjunaksi ei olisi mitenkään poikkeavaa mutta 1950- ja 60-lukujen yöjunissa taisi päivävaunuja olla useinkin lähes yhtä monta, kuin makuuvaunujakin. Mistähän se kertoo? Ehkä sodan jälkeisen ajan makuuvaunupulastakin mutta olisiko myös niin, että 30-luvulla pikajunissa matkusti lähinnä rikkaampi kansanosa, jolla oli varaa makuupaikkaankin, kun taas sotien jälkeisenä aikana mukana oli enemmän opiskelijoita ja muita minimibudjetilla kulkeneita? Tietysti pikajunien lukumäärä oli 30-luvulla vielä vähäinen. | ||||
|
28.02.2022 16:28 | Markku Naskali | ||
| Kilvet ovat paremmat kuin nykyjunissa joiden numeroinneista vähänkin heikkonnäköisempi ei saa selvää. | ||||
|
28.02.2022 15:56 | Petri Nummijoki | ||
| Omien havaintojeni mukaan jo Dv12-vetoinen tavarajunakin (T-vaihteella huippunopeus 85 km/h) kulkee tasaisella radalla niin ripeästi, että sitä on autolla vaikea tavoittaa, vaikka tie olisi enimmäkseen 100 km/h rajoituksella. Aina on kuitenkin joku taajama-alue välissä, tietyö, rekka edessä tms. joka syö nopeusedun. Ainoastaan, jos junalla on heikkokuntoisen radan vuoksi voimakkaasti rajoitettu huippunopeus tai radalta löytyy pitkiä nousuja, joissa raskaan junan vauhti hiipuu jonnekin 25-30 km/h tasoon (esim. Haapamäen ympäristössä), voi junaa realistisesti ajatella kuvaavansa useassa paikassa. Tilanne tietysti muuttuu, jos junakohtausten vuoksi juna viipyilee välillä. | ||||
|
|
28.02.2022 15:08 | Mikko Herpman | ||
| Varmaankin, noissa halleissahan toki on muutakin painavaa. Kuten turbiinit/generaattorit, reaktorin osat, polttoaine. Lieneekö kaikkia näitä kuljetettu junalla. Kytkinkettä näkyy olevan vähän sivussa vesikanavan takana, lienevätkö painavimmat muuntajat siellä? | ||||
|
|
28.02.2022 14:22 | Tapio Keränen | ||
| Kilvessä lukee Helsinki Helsingfors ja myyntinumerona 632. Sen perusteella voisi löytyä myös reitti. | ||||
|
|
28.02.2022 14:18 | Harri Pesonen | ||
| Oisko muuntaja kuljetuksia vartern tehty, Veikkaampa.. | ||||
|
|
28.02.2022 14:03 | John Lindroth | ||
| Juna kulki tasaista noin max. kahdeksaakymppiä tai alle ! Autolle on reitillä myös kuudenkympin rajoituksia.Joskus 80 luvulla kun Pekka vielä sai ajaa suurinta sallittua sen seuraaminen olikin jo aivan toinen juttu! | ||||
|
|
28.02.2022 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä reittiä tämä vaunu on mahtanut kulkea kuvan ottohetkellä? | ||||
|
|
28.02.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2616 valmistui vuonna 1938, paikkalukuna tavanomainen 32+49. Siihenkin oli laitettu putkirunkoiset istuinkalusteet 2. luokkaan. Siinä muuten oli vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä sekä öljylämmitys, jossa lämmönsäätö oli automaattinen, Clorius-termostaatilla. 2616 muutettiin 1970 sarjaan Oe numeroksi 71'926, siis autojenkuljetusvaunuksi. |
||||
|
|
28.02.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, minun kohdallani ainakin se paljon "kehuttu" pakkoruotsi madalsi oleellisesti kynnystä saksankielen jonkinmoiseen oppimiseen. Mitä tulee veturinsuunnittelun oppi- ja käsikirjoihin, niin eBayssä on kyllä joitakin ja yksi vanhahko teos kotoisessa Antikvaarissamme. Ovat vaan niin raakkuleen tyyriitä! Edes Hütte V:ttä (jossa asiaa avataan hieman vihjaillen, käsikirjatyyliin mitä se onkin) ei Suomessa ole kaupan. Ainoa tietämäni kappale oli Kotkan tekun kirjastossa. Rautatiehallituksen kirjastosta en ainakaan tähän hätään muista. Meineke & Röhrsiä liikkuu Saksan eBayssä, kiinnostuneet voivat tilata sieltä. Amerikkalaisia opuksia en ole etsinyt, heidän filosofiansa on kyllä mielenkiintoinen, mutta Europäische Loks kiinnostavat enemmän, (painavana syynä myös pään sekoittava amer. mittayksikköjärjestelmä). Enklantituputus tosiaan köyhdyttää ja pahasti! Sekin muoti on uusliberalismin pakottamana synnytetty, että kansa "riehaantuisi" finanssipelurimentaliteettiin. Naisystäväni oli kirjoittanur ylioppilaana loistavan arvosanan saksankielestä. Hän silti jatkuvasti muistaa sanoa minulle, että osaan sitä paljon paremmin kuin hän. Sekin johtuu siitä, että luen ja paljon! |
||||
|
|
28.02.2022 12:25 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni jossain Veturimies-lehdessä on noihin aikoihin juttua, että pisimmillään P65:ssa olisi ollut 58 akselia Helsingistä Tampereelle (kenties viikonloppuruuhkassa?). Asia oli esillä sellaisessa näkökulmassa, ettei junan aikataulua oltu laadittu todellisia kulkuaikoja vastaavaksi vaan joillain pysähdysväleillä ajoaikaa oli liikaakin ja toisilla aikataulun noudattaminen oli pisimmällä kokoonpanolla vaikeaa. Muistaakseni Helsinki-Kerava ja Riihimäki-Hämeenlinna olivat edullisen maaston vuoksi helppoja välejä mutta Kerava-Hyvinkää-, Hyvinkää-Riihimäki- ja Hämeenlinna-Toijala-osuuksille kaivattiin lisää ajoaikaa. | ||||
|
|
28.02.2022 11:52 | Eljas Pölhö | ||
| Junan P65 normaalirunko 10.1.1939 lukien (vähän myöhemmin kuin kuva) oli: 1 CEm Hki-Jy, 1 CEm Hki-Kok, 1 Ei Hki-Tpe, 1 DEi Hki-Tpe, 1 CEm Hki-Pm, 1 Cm Hki-Vs, 1 Em Hki-Vs, 1 Fo Hki-Roi, 1 Cm Hki-Ol, 1 Em Hki-Ol, 1 CEm Hki-Ol (+1 CEm Pm-Vs liitetään Hpk). Vuoden 1939 P1 (Hr1) kierto käsitti junat P71-P72 (Hki-Kv-Hki), P1-P2 (Hki-Kv-Hki) ja P65 (Hki-Tpe-Hki). Koska vetureita oli vain kaksi ennen syksyä, niin toisen ollessa huollossa, jaettiin junat P65-P66 siten, että kulkuun asetettiin lisäjuna P51-P52 Hki-Sk-Hki. Mikäli molemmat P1 (Hr1) veturit ovat yht'aikaa huollossa/korjauksessa, niin myös P71-P72 ja tarvittaessa P1-P2 ajettiin kaksoisjunina. Tilanne korjaantui syksyllä, kun käyttöön saatiin lisää P1 (Hr1) vetureita. [Kuljetustoimisto/ V. Tuunanen 6.5.1939] |
||||
|
|
28.02.2022 11:27 | Panu Breilin | ||
| Tämän kokoluokan matkatavaraosaston kun saisi kaikkiin kaukojuniin, niin ei enää olisi ongelmaa saada matkatavaroita mahtumaan kyytiin. Sinänsä tässä kyllä ihmetyttää tuo polkupyörätelineiden tyyppi. Koukkuihin ripustamalla polkupyörät veisivät huomattavasti vähemmän tilaa. |
||||
|
28.02.2022 11:05 | Mikko Herpman | ||
| Onpas erittäin hieno kuva. Pikkukuvasta ensin katsoin että mikähän keski-Euroopan metropoli on kuvassa. Mutta ihan tuttu Tampere! | ||||