![]() |
09.01. 19:45 | Eljas Pölhö | ||
Vaunu A 100 kolmiakseliset telit valmisti Görlitz Saksassa. Vaikka vaunu valmistettiin Ahlström Oy:n tehtailla Varkaudessa, niin se sen sisustustyöt teki AB N. Boman OY Turussa. Vaunun valaistuksena oli sähkövalo, jonka "virta saadaan akkumulattorista, jonka vaunun ollessa liikkeellä lataa dynamo, joka saa käyttövoimansa hihnan avulla telin akselista (System Brown & Boveri)". Vaunussa oli lämminvesilämmitys, jonka kattila voitiin lämmittää vaihtoehtoisesti puilla tai veturista johdetulla höyryllä. Puskinkorkeus oli vastaanottotarkastuksessa 1080 mm salongin puoleisessa päässä ja 1040 mm kyökinpuoleisessa päässä. Kolmiakselisen telin syynä oli vaunun paino ja 6-akselisena sillä oli varsin vähän kiellettyjä rataosia. Kulku oli koeajoraportin mukaan tasaisinta mitä millään vaunulla oli Suomessa koettu. | ||||
![]() |
09.01. 19:04 | Noah Nieminen | ||
Kiitoksia! Edolla taisi olla etuvalot päällä... | ||||
![]() |
09.01. 18:44 | Juhana Nordlund | ||
Hyvä kuva. Edon loppuopasteet näyttävät kyllä melko vaaleilta... | ||||
![]() |
09.01. 18:42 | Juhana Nordlund | ||
Hyvä kuva, hieno. | ||||
![]() |
09.01. 18:36 | Juhana Nordlund | ||
Ensimmäinen vuoro (kuvassa) oli lähtenyt Hervannan kampukselta klo 4:16. Kalusto varikolta Lentävänniemen linjalle ajetaan kaupallisena ajona, ja koska varikko on Hervannassa, Hervannan haaraa pitkin Sammonaukiolle saakka. Osa tästä liikenteestä aloittaa Hervannan kampukselta, mutta on myös vuoroja, jotka aloittavat Hervantajärveltä. Jos tarkkoja ollaan, niin Hervantajärven liikenne aikaisin aamulla perustuu nykyään ykkösiin. Ensimmäisen tunnin kuluessa Hervantajärvellä alkaa näkyä kolmosiakin, ja tietenkin loppupäivä siellä menee kolmosten merkeissä. Ja jotta homma ei olisi tarpeettoman yksinkertainan, aikaisin aamulla muutama kolmonen aloittaa Hervannan kampukselta (eikä siis käy Hervantajärvellä). | ||||
![]() |
09.01. 17:20 | Jari Välimaa | ||
Ylöjärven raideliikenneratkaisuista https://vaunut.org/kuva/172776?u=2987&d=09.01.2025 | ||||
![]() |
09.01. 16:02 | Jari Välimaa | ||
https://www.ylojarvi.fi/raitiotie/ | ||||
![]() |
09.01. 15:39 | Niila Heikkilä | ||
https://vayla.fi/ratasuunnittelu-tampere-oulu-lielahti-lakiala | ||||
![]() |
09.01. 15:28 | Hannu Peltola | ||
Kuva tuli satunnaiskuvana, niin kysytään samalla kysymyksiä! Olen A100:n kuvia katsellessa miettinyt, että telit ovat kovin amerikkalaishenkiset. Ilmeisesti tosiaan ovat aitoja amerikanherkkuja pienellä saksalaismausteella? Oliko tällä telimallilla suomalaista tunnistetta? Onko tiedossa, miksi vaunussa päädyttiin Pullman-teleihin? | ||||
![]() |
09.01. 14:54 | Rasmus Viirre | ||
Jaa-a mitenköhän tämäkin on jäänyt huomaamatta.. Kaunis ja niin heinäkuinen kuva menneisyydestä että! Horsma kukkii ja luonto vihertää täydellä teholla. Tämä on otettu ”Kylmälä” nimiseltä tasoristeykseltä. | ||||
![]() |
09.01. 14:54 | Jari Välimaa | ||
Jos ja jos... saa päästä kun Ylöjärvi on jo valinnut ratikan. Sitä paitsi VR vastustaa | ||||
![]() |
09.01. 12:17 | Rainer Silfverberg | ||
Nopeudellakin on väliä. Jos junalla pääsisi Ylöjärveltä Tampereen keskustaan 15 minuutissa niin kyllä se on kilpailukykyinen ja epäilen että raitiovaunun vuoroväli sinne asti olisi 7,5 minuuttia vaan veikkaan 15. | ||||
![]() |
09.01. 12:08 | Jari Välimaa | ||
Ei silloin kun vertaillaan 7,5 vuorovälein kulkevaa pikaratikkaa. | ||||
![]() |
09.01. 12:03 | Rainer Silfverberg | ||
Bernerin politiikka lopetti 2016 Y-junat Karjaalle ja samalla jätettiin Turun junien pysähdykset Kirkkonummella pois jotta mahdollisimman harva pystyisi käyttämään junaa Länsi-Uudellamaalla. Korona ja Hangon radan sähköistystyöt vei Hangon radan junatkin pois 4 vuodeksi mutta onneksi palasivat takaisin. | ||||
![]() |
09.01. 11:58 | Rainer Silfverberg | ||
Kyllä lähijunaliikenne on ihan kilpailukykyinen vaikka olisi 30 minuutin vuoroväli. Helsingin seudulla se oli normaalia vielä 1990-luvun loppuun asti ja esim rantarata Kauklahdesta Kirkkonummelle yhä edelleen. | ||||
![]() |
09.01. 09:02 | Kari Haapakangas | ||
Avattava ikkuna on usein jopa parempi kuin puutteellisesti toimiva ilmastointi. Ainoa ongelma ovat pysähdykset asemilla jolloin avoimesta ikkunasta saatava hyöty jää vähäiseksi. | ||||
![]() |
09.01. 09:01 | Timo Arolainen | ||
Meni siinä kuitenkin parikymmentä vuotta. | ||||
![]() |
09.01. 08:41 | Jari Välimaa | ||
Ylöjärven valtuusto on valinnut raitiotien lähijunan sijasta ja nyt kunnanhallitus toteuttaa näitä raitiotien vaatimia miljoona suunnitelmia valtuuston mandaatilla. Ylöjärvi tarvitsee oikean rautatieaseman. Lähijunia on suunnitelmissa Lempäälässä, Nokialla, Tampereella ja Orivedellä. Lähijunien pitäisi toimia 10 min vuoroväleillä. |
||||
![]() |
08.01. 22:48 | Julius Ylitalo | ||
Rijeka on rantakaupunki naapurimaa Kroatiassa | ||||
![]() |
08.01. 20:24 | Simo Virtanen | ||
Lähiliikenteen kehittämistä ei ole lopetettu. | ||||
![]() |
08.01. 19:06 | Juha Toivonen | ||
Eikö olisi Ratikan lisäksi, varsin suotavaa kehittää jo olemassa olevaa rautatieverkkoa, Tampereen seudun lähiliikenteen suhteen? Ylöjärvi, Orivesi (juupajoki, vilppula), Rauma/Sastamala/Pori, jne... | ||||
![]() |
08.01. 19:02 | Juha Toivonen | ||
Jotenkin saatan nuo kaikki muut haarat ymmärtää, mutta tuo Ylöjärven haara hieman tökkii. Epäuskottava. Sinne on jo olemassa erinomaisen tehokas raideyhteys, joten, mihin muka tarvitaan rinnakkainen yhteys? | ||||
![]() |
08.01. 18:57 | Rasmus Viirre | ||
Aika säkä, no hätä. Hienoa moniosallisen liikenteen dokumentointia! | ||||
![]() |
08.01. 18:51 | John Lindroth | ||
Kerran sain kyydin Vempussa aamulla Pasilasta kotiin Katajanokalle. Juuri niinkuin Tapsa sanoo myös höyrykaudella veturin suunta Katajanokalle oli perä edellä kun taas Helsingin aseman päivystäjä toimi nokka etelään! | ||||
![]() |
08.01. 18:42 | Juha Toivonen | ||
Hr11:n kohdalla toivoisin todellakin, että jotakin konkreettista tuon veturin säilyvyyden turvaksi, alkaisi vihdoin tapahtua. Tepon ehdotus rahastosta on erinomaisen hyvä. Paras tähän asti esitetyistä vaihtoehdoista. | ||||
![]() |
08.01. 18:20 | Hannu Peltola | ||
Kappas, ei ole koskaan tullut mieleenkään, että tässä kohdassa on mahdollista saada kuva kahdesta junasta kahdella eri ratalinjalla! | ||||
![]() |
08.01. 18:18 | Hannu Peltola | ||
Hieno sumukuva! | ||||
![]() |
08.01. 18:17 | Markku Naskali | ||
Olen joskus tuota paukuttelua radan läheisyydessä katsellessani miettinyt että minkähän laisia näkymiä saattaa yöjunan kuljettajan reitille sattua. | ||||
![]() |
08.01. 17:44 | Tuomas Pätäri | ||
Milloinkas Kotkamillsinkin liikenne tarkalleen loppui? Vielä vuodelta 2019 on Vorgissa kuvia, joissa liikenne on käynnissä. | ||||
![]() |
08.01. 16:31 | Noah Nieminen | ||
2548:lla oli ilmeisesti se 2700-sarjalla tavallinen ns. "Ruotsinlaiva"-piippu. | ||||
![]() |
08.01. 16:28 | Noah Nieminen | ||
Todella puhtaannäköinen! | ||||
![]() |
08.01. 14:30 | Mikko Ketolainen | ||
Nyt näkyi olevan varoituslaitteet toiminnassa. | ||||
![]() |
08.01. 12:17 | Antti Ojala | ||
Herra Simo, älä nyt ole yhtään tuollainen. Menee hyvä moraalipaniikki pilalle. | ||||
![]() |
08.01. 11:45 | Antti Laajalahti | ||
Ompas sattunu että onkiin päässy filmitähdeksi, piti työkirjasta tarkastaa. Kutsetin tukkijunan nimellä tuo meillä oli. Pv1 hommia tuo oli. Tukkeja tuli täys junallinen, puolet siitä mahtui Enson purkuraiteelle, toinen puolikas vaihdettiin iltapäivällä purkuun. | ||||
![]() |
08.01. 11:10 | Jouni Hytönen | ||
Olin kerran Rättvikin asemalla, kun paikalle sattui täysin yllättäen TMZ-vetoinen raakapuujuna matkallaan Morasta Borlängen suuntaan. Rättvik on Siljan-järven rannalla ja heti aseman jälkeen alkaa jyrkkä nousu Tällbergiin. Äänimaailma oli mielenkiintoinen, mutta kuuntelin sitä loittonevan junan takaa. | ||||
![]() |
08.01. 10:58 | Jouni Hytönen | ||
2501 on kyllä jännä poikkeus, täysin uniikki ulkoasu. Muitakin yksilöllisiä poikkeamia on toki vuosien varrella ollut, kuten vaikka 2548. | ||||
![]() |
08.01. 08:07 | Timo Arolainen | ||
Eipä täällä muuta liikennettä ole kuin etualan raiteella jota myöten Sm2 käy päätepysäkillä satamassa. | ||||
![]() |
08.01. 08:03 | Jari Välimaa | ||
Eikö tämä ensimmäinen vuoro ollut siirtoajo ? hyvä kuva muuten. | ||||
![]() |
08.01. 07:26 | Jimi Lappalainen | ||
Puolitoista vuotta kuvauspäivästä olisi riittänyt; 12.8.2019 ajettiin Porin radan IC:tä ensimmäisen kerran Sr3:lla. https://juliadata.fi/timetables?s=179&d=12.8.2019 | ||||
![]() |
08.01. 07:04 | Jimi Lappalainen | ||
Ihan kuin Maariassa oltaisiin :) | ||||
![]() |
08.01. 05:14 | Teppo Niemi | ||
Nythän Hr11 on siirynyt / siirtmässä VE-Yhtymältä Suomen Rautatiemuseon omaisuudeksi. Täytynee toivoa, että uutta omistajaa kiinnostaa veturin säilyvyys. Keskustelun puolella veturin kunnostusmahdollisuuksista on keskusteltu kymmenisen vuotta sitten. |
||||
![]() |
08.01. 02:25 | John Lindroth | ||
"Do Never Take Away The Steam Locomotives From Us"! | ||||
![]() |
08.01. 02:20 | John Lindroth | ||
Komea kuva Tapsalta! | ||||
![]() |
08.01. 01:43 | John Lindroth | ||
Komea kuva ja tuo veturin nokan kuvio! Jos tämä olisi säilytetty voisi vain kuvitella minkälainen olisi tuon huippunostalgisen junan myynti/Pr menestys!No saahan sitä elää unelmissa! Mielestäni Hr 11 veturille sen pelastamiseksi olisi hyvä avata rahasto! | ||||
![]() |
07.01. 18:54 | Esko Peranto | ||
Operailin veturit rikkoi tuon Dv-12 monopolin. | ||||
![]() |
07.01. 16:54 | Veeti Pietilä | ||
Ihan ei kyllä junaan pääsisi | ||||
![]() |
07.01. 16:16 | Teemu Saukkonen | ||
Aidan sisäpuolella ei varmaan saakaan kuvata, mutta ulkopuolella ei ole juridista estettä. | ||||
![]() |
07.01. 16:15 | Aapo Niemelä | ||
Hahaa, 2501 "sähködeeveri" vaikuttaisi olevan edelleen liikenteessä. | ||||
![]() |
07.01. 16:13 | Leevi Halonen | ||
Muistat oikein Julius. | ||||
![]() |
07.01. 16:10 | Julius Ylitalo | ||
Enimmäispaino ruuvikytkimellä on 3100 tonnia muistaakseni | ||||
![]() |
07.01. 16:03 | Julius Ylitalo | ||
Joutjärvi on ollut myös vanha liikennepaikka josta en ole kuullutkaan |