Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.11.2025 12:43 | Oliver Laaksonen | ||
| On aika ET42-tyylinen kyllä, harmi vaan että ET42 on juuri poistunut PKP:lta :( | ||||
|
04.11.2025 11:10 | Isto Pallaste | ||
| Muutama vuosi sitten kiertelin tuolla katselemassa onko Herttoniemen radasta mitään jäljellä ja muistelin että siellä oli tätä muistuttava kulvertti kevyen liikenteen väylällä. Sehän se sitten olikin | ||||
|
04.11.2025 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvassa näkyvien neuvostoliittolaisten sotilasrekvisiittojen muodonmuutosten kannalta sillä ei kai lie suurta eroa, kumman kaliiberin laitoksia on ollut tuloillaan maailmaan. | ||||
|
|
04.11.2025 10:21 | Kari Haapakangas | ||
| Viittaako Volgan kokoisina palasina suuren ja mahtavan pisimpään jokeen vaiko suuren ja mahtavan hmm... paremman puutteessa henkilöautoksi kutsuttavaan metallikuutioon? | ||||
|
04.11.2025 09:10 | Jorma Kattelus | ||
| Vieläkö MTBE-kemikaali (Metyyli-Tert-Butyyli Eetteri) tuoksui alueella? https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2017/BH18l6P0R/R2018-01_Mantyharju_-_Tutkintaselostus.pdf | ||||
|
|
04.11.2025 09:08 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunuvaakan oikealla puolella olevan raiteen päässä olen näkevinäni valokaasuvaunun. Ehkä kuitenkin sitä on käytetty F-vaunujen valaisua varten. | ||||
|
04.11.2025 08:53 | Juho Rintala | ||
| Katsoin jo "oho!!! Joensuussa jo lunta" :D | ||||
|
|
04.11.2025 08:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Se voi kyllä olla juu. | ||||
|
|
04.11.2025 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jospa vokkipannuista on talvikeleillä irtolastitavaroita purettaessa jouduttu luohimaan muutaman kymmenen tonnin jäisiä kakkuja, jotka on viimein pitkällisen ärjäämisen ja koneurakoinnin päätteeksi saatu suostuteltua ulos Volgan kokoisina palasina. | ||||
|
|
04.11.2025 08:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä, kuva on entiseltä Herttoniemen satamaradalta, hyvä Isto! :) Lisään kuvaan koordinaatit. Oletko käynyt tällä paikalla, kun tiesit? | ||||
|
|
04.11.2025 08:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nitshevoo, sanoi aatteen mies kun hänelle kerrottiin vuotavista "Volgan lautoista". | ||||
|
04.11.2025 08:12 | Jimi Lappalainen | ||
| The Kuvausautokin päässyt kuvaan mukaan :) Asiallinen kuva. | ||||
|
04.11.2025 08:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, happojunan taaempi veturi on 3353. | ||||
|
|
04.11.2025 08:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika loppuun käytetyiltä vaikuttaa nuo Vok-vaunut! | ||||
|
04.11.2025 01:37 | Leevi Halonen | ||
| Samaa mieltä Petrin kanssa. | ||||
|
|
03.11.2025 23:21 | Juho Rintala | ||
| Toinen Sr3 oli muistaakseni Sr3 3353 kun vilkaisin. | ||||
|
03.11.2025 23:06 | Otto Tuomainen | ||
| Teoriassa 242-sarjan vetureita tarvitaan päivittäisessä pikajunaliikenteessä vain yksi kappale. Tämä veturi tekee kaksi edestakaista matkaa välillä České Budějovice - Plzeň pikajunissa R 658, R 665, R 666 ja R 657. Käytännössä 242-sarjalaisia näkee säännöllisesti myös muissakin tämän reitin junissa. Mutta hyvin vähiin käyttö on mennyt. | ||||
|
|
03.11.2025 22:58 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllähän kuvausretkellä käytetty kulkuneuvo on syytä sisällyttää kuviin. | ||||
|
03.11.2025 22:56 | Aki Karvonen | ||
| On kyllä mukava aamuyön tunnelma ja harvinainen vieras tällä rataosalla! Tykkäsin myös muista sarjan kuvista. | ||||
|
|
03.11.2025 22:49 | Antti Ojala | ||
| Sattumakuva. - Mielestäni hienointa olisi, ettei täällä tungettaisi mitään kalustokalustokalustoa kuviin, vaan esiteltäisiin esimerkiksi joukkoliikenteen matkustajia ja ammattilaisten työskentelyä. Sillä, ilman kyytiä tarvitsevia asiakkaita ja palvelua tuottavaa ammattihenkilöstöä, kaluston merkitys on m i t ä t ö n . | ||||
|
03.11.2025 21:48 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| mahti kuva Hugo! | ||||
|
03.11.2025 21:37 | Tauno Hermola | ||
| Kuka tämän nykyinen omistaja on ja mitä voisi tarkoittaa alussa neljännessä kommentissa mainittu "omistussuhteiden selkeytyminen lähitulevaisuudessa"? | ||||
|
03.11.2025 21:26 | Juho Rintala | ||
| Suuret kiitokset | ||||
|
|
03.11.2025 21:22 | Leevi Heino | ||
| Kiva kaarrekuva! | ||||
|
|
03.11.2025 21:17 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Juho. | ||||
|
|
03.11.2025 21:16 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Niklas. | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Hillosen ja Mikkelin välillä kesällä ja syksyllä 2025 |
03.11.2025 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja, näitä lisää! | ||||
|
03.11.2025 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on upea syksykuva! | ||||
|
03.11.2025 21:02 | Jukka Martio | ||
| Upea kuvasarja. Monet kuvauspaikat lienevät vaatineet kiipeilyä. Erityinen kiitos siitä, että kuvauspaikat on merkitty karttaan. | ||||
|
03.11.2025 20:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä oli sama aamu, kun Lahdessa puolen sataa autoa kolaroi. Itsekin törmäsin vastaavanlaiseen äkkinäiseen "20 metrin näkyvyys" -sumuun ja liukkauteen Valkealan kirkonkylän kohdalla. Myös muiden isompien vesistöjen kohdalla Vuohijärvellä ja Hillosessa oli sumua, mutta kevyempää eikä vastaavaa liukkautta. | ||||
|
|
03.11.2025 20:20 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Yleisesti syysaikaan tälläiset junat ajetaan tuplavetoisina. | ||||
|
|
03.11.2025 20:14 | Panu Breilin | ||
| Hangonsaaren juna lehtikelistä johtuen kaksinvedolla. | ||||
|
03.11.2025 20:12 | Panu Breilin | ||
| Näitä VR:n omistamia Vop-vaunuja seisoo pienempi määrä myös Pieksämäellä. | ||||
|
03.11.2025 20:04 | Panu Breilin | ||
| Vaunut 2 ja 3 olivat tosiaan Honkataipaleella 80-luvun alussa. | ||||
|
03.11.2025 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän sarjan sotilasvaunuissa oli valaistuksena kynttilävalaistus. Lämmityslaitteena tavallinen konduktöörivaunun kamina. Kahdennettunako? Tämän numerosarjan vaunut hylättiin v. 1979. Nro 21501 jo v. 1977. |
||||
|
03.11.2025 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, paljastan pääni ja kumarran vankan tietämyksesi edessä. Asia näyttää kiinnostaneen sinua vaikka kuinka ja paljon. Kiitos sinulle! |
||||
|
03.11.2025 19:09 | Juha Toivonen | ||
| Lähinnä kyse on kai vaunupulasta? Vetureiden toimitukseen on saatavissa tuntuviakin helpotuksia, jos vain tilaavan operaattorin varallisuus sen kestää. Toivottavaa kuitenkin olisi. | ||||
|
03.11.2025 18:57 | Ilmari Tommola | ||
| Tämän kuvan äärellä tulee syvällinen olo. Kaunista! | ||||
|
|
03.11.2025 18:56 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Dr13-vetureissa ollut kuitenkin jonkinlaista synkronointia sen suhteen, että molemmat koneistot nostivat kierroksia samanaikaisesti? Ei siis voinut olla sellaista tilannetta, että nopeassa tehojen nostossa toisella koneistolla olisi ollut esim. jo porras 20 päällä ja toisella vaikka vasta porras 18? Korvakuuloltakin Dr13-veturin moottorit tuntuivat reagoivan hyvin samanaikaisesti eli mahdolliset erot olivat niin pienet, että ihmisaistein asiaa ei havainnut. Tosin en muista eroa havainneeni kasinvetoon kytkettyjen Dv12-vetureidenkaan tehojen nostossa mutta sen sijaan kaksinvetoon kytketyissä Dr16-vetureissa (tai ainakin joissain yksilöissä) oli aivan selvästi havaittava viive eli apuveturi nosti tehoja ehkä 1-2 sekuntia johtoveturin jälkeen. | ||||
|
|
03.11.2025 18:48 | Joonas Kuittinen | ||
| Ehdotettu on. | ||||
|
|
03.11.2025 18:37 | Juha Toivonen | ||
| Sen ainoan junaparin kerran, jonka olen saanut viettää sotilasjunassa, (1986), ei Eims-vaunut olleet kalustona. Pari Em-vaunua kapiaisille ja Gblk/Gbkk vaunuja mosuille, sekä tämän lisäksi avovaunut, jotka olivat kuormattuna kalustolla. No....menihän se joten kuten noinkin. | ||||
|
|
03.11.2025 18:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itse asiassa Dr13:n koneistoja ei sen kummemmin synkronoitu, hra Esa. Tunnetusti rakastan vertauskuvia, ja Dr13:han voidaan ajatella kahtena kolmiakselisena dieselsähköisenä veturina, joita käytetään aina parissa: kummassakin on MGO V 16 1400 hv, generaattori ja ajomoottori ja kolmiakselinen alusta, joka vetää. Jos tällaista paria ajettaisiin, ei tehoissa olisi synkronoinnin tarvetta, vaan kumpikin vetäisi sen minkä vetää. Sama tilannehan on siinä toisessa teknisessä MGO-toteutuksessa, jossa on neljä akselia alla ja jotka voidaan kytkeä pariksi; ei siinäkään ole ajossa tarvetta minkäänlaiselle synkronille. Dr13:n ohjauksessa on muistaakseni (tarkistamaton tieto) 87 ihan analogista välirelettä, ja niistä yksi on ns. tasapainorele, joka kyllä tarkkailee koneistojen välistä jännite-eroa; se on enemmänkin varoittamassa vikatilanteista kuin siksi, että koneistot vetäisivät keskenään tasan samalla voimalla. Jos Dr13:ssa toinen koneisto kävisi 1200 rpm ja toinen 1400 rpm, ei siellä konehuoneessa mikään mossahtaisi, vaan molemmat koneistot kävisivät ihan normaalisti. Kumpikin koneisto voi käydä ihan, saanee sanoa, 100% itsenäisesti ja kummassakin on oma tehonsäätö 0-20 ajoporrasta (sillä kuuluisalla suurtartunnalla tämä tihennetään kaikkiaan 28 ajoportaaseen) ja ne oletettavasti yleensä käyvät samalla ajoportaalla ja kierrosluvulla ja niinmuodoin tehollakin, mutta siis tiukkaa teknistä kontrollia tälle ei ole; veturinkuljettaja voi kierroslukumittarista seurata tilannetta niin halutessaan; Dr13:n kierrosmittarihan näyttää vain toisen pääkoneen kierrosluvun, ja toinen tulee näkyviin vasta nappia painamalla. Mainitsemasi MAN:ien kierrosluvut näyttäisivät olevan haarukassa 470-520 rpm. Männän nopeus on silti ihan miehekäs, kun iskun pituus on 46 cm. Siinähän tulee moottoriöljyn leikkautuminen vastaan, kun männän nopeutta riittävästi nostetaan, mutta voisi kuvitella tuollaisissa koneissa olevan mukavasti turvamarginaalia, vaikka sota-ajan öljyt olivat toista kuin Mobil 5000 All-Season XL Extra Lifetime tai mitä nuo Tokmannilla nyt myyvätkin. Melko harvakäyntinen diesel käy hiukan vähemmällä polttoaineella kuin nopeakäyntinen ja mm. siksi GE on ollut haluton lähtemään modernien nopeakäyntisten veturimoottoreiden kierrosalueelle 1500...1800 rpm, ja GE:n koneet ovat perinteisesti käyneet korkeintaan noin 1100 rpm ja Dr20:n GE Powerhaul P616:ssa ei huimasta ahtopaineesta huolimatta oteta kaikkea saatavissa olevaa litratehoa irti, vaan käytetään Miller-työsykliä, jolla saavutetaan pienempi polttoaineen kulutus, huolimatta 1500 rpm kierrosluvusta. Moottorin tausta viekin Jenbachin kaasumoottoreihin, eli se ei ole tyypillinen GE:n dieselmoottori. |
||||
|
|
03.11.2025 18:28 | Mikko Herpman | ||
| Hienoa nähdä että on lisääntyvää liikennettä. Vaan kalustopula etenkin vaunuista taitaa hidastaa tätä kuviota. Kyllä vaan olisi toivottavaa että raideliikenne lisääntyisi, vasta kun ajelin tuolla Uimaharju - Lieksa välillä, todella paljon rekkoja kuljettaa tavaraa kahden paikan välillä. Rata menisi kutakuinkin pihasta pihaan.. | ||||
|
|
03.11.2025 18:22 | Antton Karhu | ||
| Kahdelle ensimmäiselle Pendino plus-junalle on annettu nimet Lempi ja Sulo, jotka aluksi ymmärtääkseni kulkevat pääsääntöisesti Helsinki-Turku ja Turku-Helsinki väliä. VR on järjestänyt nyt sivustollaan nimikilpailun yksiköille, jotka tulevat kulkemaan Helsinki-Oulu ja Oulu-Helsinki väliä. Kannattaa käydä ehdottamassa niille nimet. | ||||
|
03.11.2025 17:32 | Juha Toivonen | ||
| Hyvä kuva. Näitä lisää! | ||||
|
03.11.2025 17:31 | Juha Toivonen | ||
| Erinomainen kuva! Kiitos tästä. | ||||
|
|
03.11.2025 17:26 | Juha Toivonen | ||
| Sehän vain tarkoittaa, kuinka yksityiset kyvykkäät rautatieoperaattorit valtaavat ansiokkaasti aiemmin ylihintaisia rahtimarkkinoita yhdistettynä jäykkään suomibyrokratiaan. Vaan nyt se lienee loppu. Aivan erinomainen kehityssuunta, ja toivottavasti tuo suunta vain vahvistuu tulevaisuudessa! | ||||
|
|
03.11.2025 17:23 | Isto Pallaste | ||
| Herttoniemi? | ||||
|
|
03.11.2025 16:36 | Juho Rintala | ||
| Lempi lukee junan kyljessä, ohjaamon oven lähellä | ||||
|
|
03.11.2025 16:28 | Veeti Pietilä | ||
| Nyt kiinnostaa miksi havaintoihin on kirjoitettu "Lempi". Onko se jokin lempinimi junalle? | ||||
|
|
03.11.2025 14:33 | Joonas Kauppinen | ||
| Onko tämä Espoossa? | ||||