Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.05.2022 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietääkseni Tanpere - Orivesi - rataosalla Säynäjärven radanoikaisua tehdessä oli käytössä pukkisilta. Radanoikaisu valmistui keväällä 1968. Löytyykö keneltäkään kuvaa tästä? |
||||
|
10.05.2022 15:33 | Timo Salo | ||
| Kiitos Lasse kommentista, itsekkin ihmettelin mikä tuo on... Siksi kysymysmerkki tuon oletuksen perässä! Sitä vaan ihmettelen, että mitkä sähköt tulee ajolinjasta ja mitkä paikallisesta sähköverkosta? Vai onko kaikki valvonta/ohjaus/sunmuut sähköt kaikki 25kV:n linjasta? Sisätössä oli tuotu myös kontillinen akkuja ohjausrakennuksen kylkeen... | ||||
|
|
10.05.2022 15:01 | Petri Nummijoki | ||
| Väistöraiteet ovat olleet noin 1970-luvulle asti yleisiä siltatöiden yhteydessä mutta sittemmin niistä pyrittiin eroon. Väistöraiteilla jouduttiin tyytymään silloisilla rakennusperiaatteilla yleensä erittäin alhaisiin nopeuksiin (jopa vain 5-15 km/h), joten ne aiheuttivat pahaa häiriötä junaliikenteelle. Lisähaittaa tuli vielä siitä, että ennen 60-luvun jälkipuoliskoa ja viikkovaroitusten aikaa, piti näin alhaisista tilapäisistä nopeusrajoituksista ilmoittaa kuljettajalle erikseen kirjallisesti eli käytännössä viestirenkaalla. Tosin tästä saatettiin käytännössä tinkiä, jos siltatyö oli käynnissä kuukausimääriä mutta sisälsi tietysti riskin, mikäli jotain junaa olisi ajanut esim. komennuksella oleva vieraan varikon kuljettaja, joka ei tuntenut ajankohtaisia paikallisia poikkeuksia. Helsingin ja Tikkurilan välilläkin on ainakin vielä keväällä 1964 Kehä I:n siltoja Pukinmäessä tehtäessä ollut käytössä radan itäpuolelle rakennettu puinen apusilta, jossa suurin sallittu nopeus oli vain 5 km/h. Siinä paloi aikaa ruuhkapäivän noin 20-vaunuiselta pikajunalta, jos kuljettaja nopeusrajoitusta noudatti. Kuvan https://vaunut.org/kuva/79223 yhteydessä on P67:n nopeusmittaus päivältä 10.1.1970 Helsingin ja Tampereen väliltä. Silloinkin Kuurilassa on ollut nopeusrajoitus 5 km/h. Voisi viitata väistöraiteeseen sekin. |
||||
|
10.05.2022 14:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Pasi, osaisitko kertoa tuosta Riistaveden sillasta enemmän? Onkohan se vielä paikoillaan? Karttalinkkiä? | ||||
|
10.05.2022 13:35 | Topi Lajunen | ||
| Suomalaisethan siis eivät ole ugreja. Ugrilaiset kielet (jonka puhujia kutsutaan ugreiksi) ovat vain toinen haara suomalais-ugrilaisista kielistä, ja suomen kieli kuuluu juurikin siihen toiseen. (Ilmeisesti nykyään kielitieteen kehittyessä nämä määritelmät ovat jonkin verran vanhentuneita, mutta perusidea pätee yhä.) |
||||
|
|
10.05.2022 13:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
10.05.2022 12:09 | Kari Haapakangas | ||
| Siihen aikaan kun junan vessa toimi kuin junan vessa, saivat alapuolen puutarhat hieman ravinnelannoituslisää ylittävistä matkustajajunista. Olettaen tietysti, että britit ovat käyttäneet samaa rautatieteknistä wc-ratkaisua kuin me vähemmän sivistyneet ugrit... | ||||
|
Kuvasarja: Taannoin Mikkelissä |
10.05.2022 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| Havainnot Haukivuorelle suuntautuneilta mökkimatkoilta kesäisin: Tka3 havainnot ovat Hiirola, Kalvitsa ja Haukivuori (ei kertaakaan Tve3). Tve3 sen sijaan kävi Otavassa ja Otavan satamassa. Tallilla kerrotun mukaan joku ent. Vv14 viritettiin niin nopeaksi, ettei kukaan uskaltanut kokeilla kuinka lujaa sillä pääsi (Dm4 vaihteisto). Ymmärtääkseni homma oli paikallisesti tehty eikä sille oltu haettu lupaa ainakaan pääkonttorista. Siitä minulla ei ole tietoa oliko Pursialan ja Tuppuralan suhteen mitään eroa kumpi kävi. | ||||
|
|
10.05.2022 11:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näyttäisi vaihteenlämmitysmuuntajalta. | ||||
|
10.05.2022 11:42 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Uao:n esikuva? | ||||
|
Kuvasarja: Taannoin Mikkelissä |
10.05.2022 11:34 | Kimmo Huhta | ||
| Sarjan kuvissa esiintyy Tve3 ja Tka3. Molempien sarjojen sijoituksista Mikkeliin 1970-luvulla löytyy myös Liikenneosastolla laadittuja papereita. Tekikö kukaan Mikkelissä havaintoja, oliko sarjoilla jokin selvähkö työnjako? Kuuluivatko jotkin makasiinit, teollisuusraiteet tai lähialueen vaihtotyöt jommalle kummalle sarjalle, vai oliko käyttö sekalaista vaihtotyörata-auton ja pienveturien välillä? |
||||
|
10.05.2022 10:52 | Teppo Niemi | ||
| Nykyisinhän ei enää Pasilan Alaratapihaa ole siinä muodossa, että juna voitaisiin ohjata sitä kautta vaan veturin ympäriajon pitäisi tapahtua joko Pasilan tai Helsingin asemilla. Eli epäilen, että tätä ei ole harkittu. | ||||
|
10.05.2022 10:37 | Panu Breilin | ||
| Täällä lastataan Kevitsan malmia juniin. Osa Kevitsan malmista lastataan laivoihin ja osa menee junalla Harjavaltaan. | ||||
|
|
10.05.2022 10:28 | Panu Breilin | ||
| Lieköhän harkinnassa ollut, että tämä olisikin ajettu Pasilan kautta? Silloin ei olisi tarvittu dieselvetoa. | ||||
|
|
10.05.2022 10:24 | Panu Breilin | ||
| Siihen aikaan, kun alikulkusiltoja ei vielä tunkattu, niin väistöraiteita käytettiin paljonkin. Nyt niitä on alettu käyttää uudestaan, kun kaiketi ollaan havaittu, ettei tunkkaus aina ole paras vaihtoehto. Myös Lappeenrannassa on väistöraide alikulkusiltatyömaalla: https://vaunut.org/kuva/153355 | ||||
|
|
10.05.2022 09:40 | Mikko Herpman | ||
| Hieno ja erikoinen kuva, lieneekö miten usein tehty tällaista radan "kiertoteitä"? Maantiellä toki näkyy usein vastaavaa mutta rautatiellä ehkä harvinaisempaa... | ||||
|
10.05.2022 09:34 | Raimo Harju | ||
| Hurun olemuksesta huokuu ansaittua ylpeyttä, muunmuassa turvanokan pystysuoruus ja otsalampun paikka. | ||||
|
10.05.2022 09:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Ainakin tieosuudella Kittilä-Sodankylä-Kemijärvi oli 120 km/h rajoitus, ja ympäri vuoden vielä 1980-luvulla. | ||||
|
10.05.2022 08:35 | Hans Elvström | ||
| Videopätkä Pännäisestä paluumatkalla. https://youtu.be/jp27GrKQwn8 | ||||
|
10.05.2022 07:01 | Pasi Seppälä | ||
| Oikeanpuoleisen raiteen ajojohdin oli maadoitettu ja taisi siitä puuttua pätkä Rauhan aseman kohdalta. Aseman kohdalla oli isot työmaajärjestelyt meneillään. | ||||
|
|
10.05.2022 06:56 | Lari Åhman | ||
| Hienoa nähdä kuvamateriaalia tältäkin suunnalta. Mainio otos vieläpä. Jokos molemmat raiteet ovat käytössä? | ||||
|
|
10.05.2022 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistaakseni Lapin korkeammat nopeusrajoitukset johtuivat sikäläisistä pitkistä etäisyyksistä. Onhan se eri asia junnata pari - kolmesataa kilometriä markka lasissa kuin kahdeksaakymppiä. Ainakin noilla välimatkoilla. |
||||
|
10.05.2022 02:10 | Matti Melamies | ||
| Kuva on hieno ja tiheämpi metsä olisi vielä paremmin peittänyt sinisten vaunujen jatkona olevan kaluston. Ensi talvena voi ehkä kuvata tällaisen junan Dr19-vetoisena:https://vaunut.org/kuva/109383 Tällaisen kuvaamisesta voi vain haaveilla: https://vaunut.org/kuva/65587 Koska Dr19 ei pysty syöttämään 1500 V:n jännitettä vaunuille, niin mitä yhteensopivuuksia sillä olisi erilaisten vaunujen kanssa, paitsi kytkinlaitteet vaunujen vetämiseen? Onko eri veturisarjoilla erilaisia taipumuksia ohjata vaunujen jarruja? |
||||
|
|
10.05.2022 01:59 | Matti Melamies | ||
| Enpä muista Suomessa nähneeni 120 km/h-rajoitusta kuin moottoriteillä. Olisiko noista Lapin läänin rajoituksista muitakin kuvia kuin muistikuvia? | ||||
|
09.05.2022 23:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Koppolan? | ||||
|
09.05.2022 23:02 | Juhani Katajisto | ||
| Niin kuin tuossa aiemmin kerroin näin kun tässä kohtaa toisella kymmenellä olevat Valkan kundit valuttivat hiekkaa juuri tuollaisen linkitetyn N-sarjan kaksiakselisen vankivaunun laakeripesiin.- Åke Lindmanin tahdittamassa kotimasessa leffassa "Varsovan Laulu" 1950-alkupuolelta näkyy hyvin kuinka tällä alueella oli korkeiden lankkuaitojen rajaamia erilaisia yrityksiä. Pasilan - Kumpulan - Sörnäisten satamaradan tultua avatuksi 18.10.1965 ei kulkulupaa saa antaa Pasilan asetinlaite VI:stä (Konkolasta) Sörnäisiin päivystäjän työskennellessä Arabian suunnalla. Tunnelin kautta ehti Sörnäisissä käydä useita höyryvetureita, joskus jopa Risto-vetoisia tavarajunia suoraan linjalta pysähtymättä edes Pasilan ratapihalla. | ||||
|
|
09.05.2022 22:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, modernia rautatietä. | ||||
|
09.05.2022 21:53 | Jorma Toivonen | ||
| Tämän puolen konesuojan liukuovi oli avoinna jo Haapamäeltä lähtiessä. | ||||
|
|
09.05.2022 21:17 | Joonas Jokinen | ||
| Tein pienen tutkimuksen Instagramin puolelta ja taisi olla konepeitto toinen puoli auki jo Riihimäelläkin. | ||||
|
09.05.2022 21:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
09.05.2022 20:27 | Pasi Seppälä | ||
| Nättiä yöllistä Helsinkiä. Nappiotos. | ||||
|
09.05.2022 20:25 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuvakulma, jossa keskiosan säiliövaunut näkyvät hyvin. Kyllä näistä takaviistokuvistakin saa oikein näyttäviä. Tässä hyvä esimerkki. | ||||
|
09.05.2022 20:23 | Pasi Seppälä | ||
| On hieno potretti. Ten points. | ||||
|
|
09.05.2022 20:20 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä. Erinomainen kuva kiipeilystä palkinnoksi. | ||||
|
09.05.2022 20:18 | Pasi Seppälä | ||
| Loviisabaanalta tallennettu komea juna vetovoima mukaan lukien. Lisäksi on positiivista huomata, ettei tämä mainio kuvauskaarre ole juurikaan kärsinyt pusikoitumisesta. Hieno keväinen kuva. | ||||
|
|
09.05.2022 20:18 | Samu Saikkonen | ||
| Enpä osaa sanoa. | ||||
|
09.05.2022 15:09 | Markku Naskali | ||
| Työkonehan se on. Jos hyvin tehtävänsä täyttää, niin ulkonäkö ei ole kovin oleellinen. Kovasti on kehuttu sitä että tulevat käyttäjät pääsivät kertomaan tarpeistaan. Silloin kai muut asiat painoivat enemmän. | ||||
|
|
09.05.2022 14:22 | Petri Sallinen | ||
| Toinen kaksiakselisen N-vaunujen tyyppi oli avosiltainen ja lautaverhoiltu malli. | ||||
|
09.05.2022 13:59 | Juha Pokki | ||
| Kävin juuri viime viikolla nuuskimassa Monnin seisakkeen raunioita. Autonkin sain tietääkseni juuri tuon Corollan kohdille parkkiin. Vanhana (tuolloin nuorena) palopurolaisena ja päivittäisenä junakäyttäjänä muistan, että Monnin, Palopuron ja Takojan lakkauttaminen oli meille kaikille näiden pysäkkien asiakkaille kollektiivinen harmi. | ||||
|
|
09.05.2022 13:31 | Timo Järvi | ||
| Mukavan syksyinen seisakeaiheinen kuva. | ||||
|
|
09.05.2022 13:24 | Jouni Halinen | ||
| Vaunut olivat varmaan tätä tyyppiä, eli 5:den kopin 2-akselisia vankivaunuja https://vaunut.org/kuva/152692?tag0=12%7CN%7C | ||||
|
|
09.05.2022 12:43 | Timo Salo | ||
| Tästä hyvästä kuvasta näkee mainiosti, että ei tarttis paljon tuota Dr19:sta koppia viistota, niin olisi hyvännäköinen...? (vrt. Dv12) | ||||
|
|
09.05.2022 12:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kääntöpöydän toimikauden aikaiset vankivaunut olivat 2-akselisia. Radalla kulki myös VR:n 2-akselisia tavaravaunuja sekä vankilalle että margariinitehtaalle. | ||||
|
|
09.05.2022 11:54 | Jouni Halinen | ||
| Aivan Eljas, eihän se Vankilan "veturi" saanut kulkea käsittääkseni yleisellä rataverkolla. Mutta minkäkokoinen vankivaunu mahtui kääntöpöydälle?, se ei vaikuta kovinkaan suurelta.. | ||||
|
|
09.05.2022 11:39 | Eljas Pölhö | ||
| Saapuvat vaunut: VR työnsi vaunun kääntöpöydälle, pöytä käännettiin ja vankilan ratakuorma-auto veti vaunun perille. Lähtevät vaunut päinvastoin, vankilan vehje työnsi vaunun kääntöpöydälle, se käännettiin ja VR nouti vaunun. | ||||
|
09.05.2022 11:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Niinhän se varmaan toimisi. Onnistuisiko jopa push-pull ajo Allegro + Dr16 tai 19? | ||||
|
|
09.05.2022 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Kaikki VW:t oli takamoottorisia aina 1970-luvun alkuun asti kunnes tuli K70 joka ei liiemmin menestynyt, ja sittemmin Passatin ja Golfin ensimmäiset mallit. | ||||
|
|
09.05.2022 11:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voisihan sinne Allegrolla ajaa niin, että mennään dieselveturin vetämänä se sähkötön osuus Kemistä Haaparantaan. Ei mitenkään tavaton idea sillä maailmalla niin on tehtykin säännöllisessä liikenteessä. Britanniassa esimerkiksi Crewe-Holyhead liikennöitiin yli vuosikymmen luokan 57 dieselin hinaamalla peendolla. 1500 V liitäntäkin on jo meillä pendoissa olemassa, joten olisi ehkä tehtävissä. | ||||
|
|
09.05.2022 10:44 | Timo Salo | ||
| Eikös se VW Variant ollut myös takamoottorilla? Melkoisen turvaton laite jo siihenkin aikaan! Pari sukulaista meinas päästä hengestään olemattomassa nopeudessa! (nokkakolari "normaaliauton" kanssa. VW lyheni yli metrin ja se "parempi" n. 10cm...) | ||||
|
09.05.2022 10:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä annoin työpaikkaruokalaan palautetta siitä että ruokalaistassa luki aina "Kievin kana" . Tämä tapahtui vuoden 2014 kriisin aikana. Kyllä ne sitten lopulta korjasi sen "Kiovan kana":ksi. | ||||
|
|
09.05.2022 10:22 | Hannu Peltola | ||
| Pienenä huomiona, Kiev tai Kiew on suomeksi Kiova. Emmehän me puhu Moskvasta tai Moskwastakaan vaan Moskovasta eikä Helsinki ole Ghelsinki... | ||||