Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2022 16:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Jukan vaikutusalueen tietäen on kysyttävä; tuliko tästä mieleen jokin hieman Kuopiosta pohjoiseen oleva alue ja silta olisi silloin ollut vanha Kallansilta? :) | ||||
|
|
13.02.2022 16:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu kyllä, paikka on todellakin Kyläjoki. Tästä vuonna 1982 lakkautetusta liikennepaikasta ei täällä ole yhtään maanpäällistä kuvaa, toivottavasti joskus vielä on! | ||||
|
13.02.2022 16:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että molemmat Chfy-vaunut (29901 ja 29902) olivat samassa junassa. | ||||
|
13.02.2022 14:49 | Kimmo Huhta | ||
| Tässä kuitenkin Tka-292 toukokuussa 1970, eli noin kuukauden (tarkka kuvauspäivä ei ole näkyvillä) vastaanottonsa jälkeen: https://vaunut.org/kuva/149438?paik=Helsinki&tag0=6%7C%7C Näkyy jo korotetut lamppuasennukset. Voisi siitä arvioida, että ainakin viimeinen tilaussarja 291-305 olisi ollut tällä asennuksella jo tehtaalta lähtien. S.A.T.:n kirjoittamat rakenne-erittelyt eivät valitettavasti erittele tätä seikkaa. |
||||
|
13.02.2022 14:24 | Timo Salo | ||
| Jos kävitte "kiven sisällä", niin siellä huollettiin militääridieseleitä, mutta "maanpäällisellä" osastoilla sekin (MGO) lienee ollut mahdollista... Erkki N. tietää/muistaa varmasti paremmin! Itse olin harjoittelijana kesällä -72 tehtaan lähetysosastolla Nurmen Oivan kommennossa! :-) | ||||
|
13.02.2022 14:13 | |||
| Jos minulla olisi voima ja valta, alkaisin kehittää tavaraliikennettä todella saasteettomampaan suuntaan. TK junat kehitettäisiin uudelleen kulkuun, vedettäisiin sähköllä ja saastuttava rekkaliikenne tieverkostolta poistuisi. Kaupunkeihin tehtäisiin tavaraterminaaleja joihin tavarat tulisivat junassa ja tavarat siirrettäisiin kauppoihin saastettomasti sähkökäyttöisillä jakeluautoilla. | ||||
|
13.02.2022 14:13 | Timo Salo | ||
| Eikös se kuitenkin ollut niin, että tällä veturilla voi suorittaa "kuuranpoistoa", eli irroittaa ekana kulkeva virroitin sähköisesti? Muissa ei? (vai onko sähköinen erotus liian hankala toimenpide päivittäiseen ajoon) | ||||
|
13.02.2022 14:09 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno!! | ||||
|
|
13.02.2022 14:01 | |||
| 1972 keväällä käytiin ammattikoulun luokkaretkellä Tampereen seudulla. Yksi käyntikohteista oli Linnavuoren dieselmoottoriosasto. Ihmeteltiin kohtalaisen kokoisia 16 sylinterisen v-moottorin lohkoja. Mahtoivatko olla MGO moottorin lohkoja, mihin olivat menossa, ei selvinnyt meille. Tehtiinkö Linnavuoressa alihankintana lohkojen valmistusta esim. Tampellalle? | ||||
|
|
13.02.2022 13:54 | Topi Lajunen | ||
| Tässä tapauksessa, veturin ollessa seisontatilassa, kyse ei ole kuuranpoistosta, vaan virroittimien talviseisontatilasta. Tällä pyritään ehkäisemään virroittimen jämähtämistä ala-asentoon pitkän seisonnan aikana. Nämä kaksi eri toimintoa, vaikkakin ovat fyysisesti identtisiä, aktivoidaan eri tavoin. | ||||
|
13.02.2022 12:50 | Esko Peranto | ||
| On hieno kuva. | ||||
|
13.02.2022 12:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Avoimessa datassa näkyy myöhästymisen syynä »V2 Vetokalusto: Veturivika»: https://juliadata.fi/timetables?s=53503&d=12.2.2022 . Nopeuskäyrän perusteella juna on toppaillut ensin pariksi toviksi Vinkkilän jälkeen ja sitten pariksi tunniksi ennen Maskua. Ja näköjään äkkipysähdyksiä ovat olleet, eli itsarin putki on mennyt tyhjäksi. Yleisestihän museodeeverikolmikko on siinä mielessä varsin varmatoiminen, kun jopa johtoveturi saa olla aika lailla rikkinäisenä ‒ pääkone, kompura ja/tai aski poissa pelistä ‒, mutta siitä pystyy vielä ajamaan laatikko keskitettynä ja MGO sammutettuna ‒ »teho-ohituksella». Tässä tapauksessa ei nähtävästi ole auttanut kuin johtoveturin K1-kaapin »Apuveturina» -nappulan pohjaan painaminen, mitä varten on tarvittu Turusta junankeulaan avustavaksi veturiksi neljäs Deeveri. Näillä vinkeillä veikkaisin vikakohteeksi johtoveturin turvikseen liittyvää sähkövikaa ―, sen verran ankean näköisiä alkavat olla muinaisdeeveristömme sähköt; kuparit paikoin paksussa vihertävässä hapettumassa. | ||||
|
|
13.02.2022 12:18 | Jarno Piltti | ||
| Todella komea kuva! | ||||
|
13.02.2022 12:17 | Jarno Piltti | ||
| Osaakin olla nätti kuva! | ||||
|
13.02.2022 12:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Veturivika näyttääkin iskeneen kohtapuoliin. | ||||
|
13.02.2022 11:55 | Jarno Piltti | ||
| Eli siis lyhyesti sanottuna EVN-numeron kaksi ekaa numeroa sanelee sen mistä taulukosta tekniset ominaisuudet katsotaan, viides – kahdeksas numero. Vetureille mitään tällaista taulukkoa ei ole, paitsi jos jäsenmaa niin päättää. Maissa joissa veturin sarjamerkki koostuu kolmesta tai neljästä numerosta on varsin luontevaa laittaa tuo sarjamerkki sellaisenaan osaksi EVN-numeroa. | ||||
|
13.02.2022 11:44 | Petri Nummijoki | ||
| Niinhän se meni. Siipirakennusten välissä olivat ennen 60- ja 70-luvun taitteen uudistuksia raiteet 2-9 sekä paikallisjunaraiteiden 5 ja 6 välissä ollut vetureiden ympäriajoraide 26. Käytin yllä kaikissa kohdissa nykyisiä raidenumeroita, koska ne lienevät suurimmalle osalle lukijoita tutumpia. Kuvan junan saapumisraide lienee juurikin 12 vanhalla numeroinnilla, joskaan en tiedä, oliko numerointi tismalleen se tämän kuvan ottamisen aikaan vai esiintyikö vuosikymmenen taitteessa tilapäistä numerointia? Tämän kuvan ottamisen aikaan Kaisaniemessä sekä aseman sisäpihalla olevat raide- ja laiturijärjestelyt oli jo uusittu. | ||||
|
|
13.02.2022 11:42 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, samaa taulukkoa yritetään tulkita. Käsitän asian niin että taulukossa on kalusto jonka EVN-numero alkaa 99… eli kunnossapitokalusto, jollaisia kaikki mainitut Tka7 tapauksetkin on. Ainakin taulukon sisältö sopii hyvin yhteen EVN-numeroitujen ratatyökoneiden todellisten käyttötarkoitusten kanssa. Varsinaisesta vetokalustosta ei pruju tosiaan mainitse muuta kuin sen minkä sanoit, eli saattaapi olla näin tai saattaapi olla olematta. | ||||
|
|
13.02.2022 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Raiteiden numerointi meni eri tavalla ennen sähköistystä. Nykyinen 14 lienee ollut aikaisemmin nro 12 jne. Tämä raide jossa oli ympäriajomahdollisuus lienee ollut nykyinen 14, entinen 12. | ||||
|
13.02.2022 11:00 | Kari Suominen | ||
| Näin se meni ja liikennöinnissä siirryttiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. A-, M- ja L-lähijunien liikennöintisuunta vaihdettiin oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi sunnuntaina 27. lokakuuta 2013. Suunnanvaihto aiheutti muutoksia junien lähtö- ja tulolaitureihin. Liikennöintisuunnan vaihtaminen ennakoi Kehäradan käyttöönottoa kesällä 2015. Liikenneviraston mukaan vasemmanpuoleinen liikennöinti oli häiriönhallinnan kannalta oikeanpuoleista liikennettä parempi. Kehäradalle tuli vasemmanpuoleinen liikenne, vaikka teknisesti sillä voidaan liikennöidä kummankin puoleisesti. Tästä syystä jo reilusti aikaisemmin Leppävaaran ja Vantaankosken liikenne vaihdettiin vasemmanpuoleiseksi. Vasemmanpuoleista liikennettä puolsi erityisesti silloin toteutuva samansuuntainen liikenne kaupunkiradan ja sen viereisen kaukoliikenteen raiteen kanssa. Tämä helpottaa poikkeustilanteiden liikennejärjestelyjä. |
||||
|
13.02.2022 10:52 | Timo Salo | ||
| Ajattelinkin ettei tuolloin ollut drooneja, mutta karttapaikka kertoi heti:Näkötorni... Jos tulkitsen korkeuskäyriä oikein, niin korkeusero on n. 30m+tornin korkeus? Hieno kesäinen kuva, kiva katsella, kun ulkona sataa jotain mössöä! | ||||
|
13.02.2022 10:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22090 hylättiin 1969. Sen alkuperäinen numero oli ollut 2935. Kyseessä on siis satapaikkainen 2. luokan päivävaunu. | ||||
|
|
13.02.2022 09:39 | Miro Hagelberg | ||
| Komea kuva lähes 20 vuoden takaa! Aitomäen puolipuomilaitos korvattiin ylikulkusillalla vuonna 2002 ja samana vuonna poistui useita muitakin tasoristeyksiä lähiseudulta, eli ylikulkusilta on tässä kuvassa vielä varsin uusi. Jännä juttu jos tuo talon seinustalla oleva etumerkki on saanut palvella loppuun saakka. | ||||
|
|
13.02.2022 08:56 | Aapo Niemelä | ||
| Aikamoinen höyryhepo :D | ||||
|
|
13.02.2022 07:38 | Oula Ahlholm | ||
| Tässä kuvassa näkyy, millaiset kömyt veturi päästi. | ||||
|
|
13.02.2022 02:36 | Keijo Honkanen | ||
| No löytyihän se. Ollaan Tornion itäpuolella nuolen kohdalla mutta aseman nimestä en ole varma, olisiko Kyläjoki. https://ibb.co/VH54FK0 | ||||
|
13.02.2022 01:49 | Timo Salo | ||
| https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008609614.html | ||||
|
|
13.02.2022 00:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuva on vuodelta 2013. Silloin M-tunnuksella ajoi vielä juna väliä Helsinki–Vantaankoski. Sitten Lentoaseman ali kulkeva tunneli avattiin käyttöön, ja M-juna korvattiin junilla I ja P. (Englannin kielen sanat ''silmä'' ja ''pissa'', koska lentoaseman kautta kuljetaan) | ||||
|
|
13.02.2022 00:29 | Teemu Tiistola | ||
| Vertti, onnettomuuden tästä tekee Dm12 hajoaminen. :) | ||||
|
|
13.02.2022 00:27 | Teemu Tiistola | ||
| Kiitos Jorma! Juu, matkustajat pääsivät aika helposti läheiselle "pikkutielle", johon bussi tuli hakemaan. | ||||
|
|
13.02.2022 00:07 | John Lindroth | ||
| Tuolle raiteelle olen itse saapunut Riston kyydiissä vet .kulj. Aulis Suomen kuljettamassa junassa n.vuonna 68 pääsin kyytiin Keravalla.Kelloaika lienee ollut n.8-9 välillä.Kyytiin pääsi usein esittämällä kiinnostuksensa ja mistä organisaatiosta PRK oli! | ||||
|
|
12.02.2022 23:57 | Mikko Otava | ||
| Korvaamisen perustelu on Naistenlahteen rakennettavien huoltoraiteiden vaatima tila, ei perusautoilijoiden elintilan kaventaminen ja autoliun haittaaminen. Uusimisen yhteydessä rakennetaan pohjoispuolelle pyörätie mikä kuristaa autoilijoiden elintilaa kokonaiset 75 cm mahdollistaen silti bussien ja muidenkin suurempien ajoneuvojen liikennöinnin molempiin suuntiin. Tulevaisuudesa autoilijoiden ei ole tarvis edes väistellä pyöräilijöitä kuten nykyään. | ||||
|
12.02.2022 23:24 | John Lindroth | ||
| Pikkuhitleri! Henkseli! | ||||
|
12.02.2022 23:23 | John Lindroth | ||
| Simo se onnistuu tunnelma paikallaan! | ||||
|
|
12.02.2022 23:11 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Sr3:ssa on ajolangan kuuranpoisto-ominaisuus. Tässä tapauksessa etummainen virroitin on kokonaan erotettu virtapiiristä. | ||||
|
|
12.02.2022 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä tilannekuva Teemulta! Ei kun matkustajat taapertamaan hankeen takaisin Vilppulaan odottelmaan luotettavampaa kumipyöräkuljetusta (vai oliko matkustajia?). Vet11845 (Tpe-Vlp) saapui julian mukaan klo 13;45. Takaisinpäin "joidenkin hommien" jälkeen lähdettiin vasta 16;30 (HV10424 Vlp-Tpe). Ei muuta liikennettä Ov-Vlp välillä. Kolmisen tuntia aikaa saada Dm12 hinauskuntoon? | ||||
|
|
12.02.2022 23:00 | Vertti Kontinen | ||
| Saanko kysyä, mikä tästä tekee onnettomuuden? | ||||
|
|
12.02.2022 22:46 | Sauli Vähäkoski | ||
| Lauantaina 12.2. T 53503 saapui Hangonsaaresta Turkuun vasta klo 20 jälkeen, noin 2 tuntia 40 minuuttia myöhässä neljällä Dv12-veturilla. Ilmeisesti sen matkalla oli jotain häiriötä, koska Turusta Mynämäelle lähti VET 11836 noin klo 18. | ||||
|
|
12.02.2022 21:18 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Ei kylläkään näytä Tampereen asemalta. | ||||
|
|
12.02.2022 19:32 | Erkki Nuutio | ||
| Useimmat (ja etenkin veturinkuljettajat) tietävät, että asemalta sillalle tullessa on varsin jyrkkä ylämäki. Pelkästään sitä loiventaen saa sillan kohdalle metrin lisää kulkukorkeutta. Pitäisi riittää. Entä pelleperuste pohjoispuolen kaksois-pyörätiestä, vaikka sellaiselle ei ole jatkemahdollisuutta kirkon puolella siltaa. Pyörätie, ainakin liikennesuunnalle vastaisena loppuu heti sillan jälkeen: TÖKS , TÖKS. Erkkilänkatu on kapea. Kaupungin muidenkaan kapeiden katujen reunoilla ei pääsääntöisesti ole, eikä mahdukaan olemaan erillisiä pyöräteitä, ei varsinkaan kaksisuuntaisena. Vihervehkeilyjä kylläkin lienee ajoneuvoliikenteen estämiseksi tai ainakin kaikin keinoin haittaamiseksi näilläkin kaduilla. Tunnen tarkkaan kaupungin kadut 60-vuoden ajalta erityisesti pyöräilijänä ja kävelijänä. Olen pyöräillyt näillä kaduilla vähintään 100-kertaisen kilometrimäärän näihin kalliiden ja järjettömien haaskuusuunnitelmien tekijöihin verrattuna. Hyvin palvelevan uudehkon sillan hävittäminen mielivaltaisin perustein on vastuutonta haaskausta, kiusantekoa ja 5...10 kertaisiksi korotettujen tonttivuokrien ja muun tuhlaamista. Ja tällaista mainostetaan kaupungin vihreänä siirtymänä!! |
||||
|
|
12.02.2022 18:55 | Tapio Keränen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/153229?u=701&d=12.02.2022 näkyy raiteiden 11 ja 12 välissä ollut matala puurakenteinen amtkustajalaituri. | ||||
|
12.02.2022 18:26 | Timo Salo | ||
| Kyllä se toimii englantikin hyvin noitten puheluiden paljon pikaisempaankin lopettamiseen... Vastatessa sanoo vain kaksi sanaa: F..k Y.u! Tuo uuskielitaidottomuus on kyllä vakava ongelma, kun esim. sotketaan espanja ja italia. Olin hiukan hämilläni, kun harrastajaveli haukkui espanjalaista: Berlusconi go home!!! |
||||
|
|
12.02.2022 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksankielestä: - minulla on varakännykässä prepaid (jota ostettaessa ei onneksi tarvinnut laittaa nimeään mihinkään!). Jotenkin englantilaiset ovat onnistuneet tietokonearpomaan puhelinnumeroni. Englannista on jo jonkin aikaa tullut soittoja, jossa joku englanninintialainen yrittää väenväkisin saada minut sanomaan "yes" ja niin olisin nenästä vedettynä mennyt tilaamaan jotain primproiskaa helvetin kalliilla hinnalla. Nauhan editoiminenhan nyt ei ole temppu eikä mikään, joten minulla ei olisi minkäänlaista mahdollisuutta puolustautua oikeudessakaan ilmiselvää todistetta vastaan. Olen kehittänyt taktiikan: Puhelin soi. Numerossa näkyy Englannin maatunnus +44. Vastaan: - Heinrich Müller, wie kann ich dir helfen? Soittaja (yleensä mies): - ööö - kän jyy spiik inglish? Minä: - I no speak brittischer, kood afternoon, haista wittu. (foneettisesti juuri noin, pahasti ontuvalla enklannilla.) Suljen puhelimen. Toimii. Puhelut ovat harventuneet. Varakännykkäni numero on itseni lisäksi vain kahden muun ihmisen tiedossa. Siitä huolimatta, että soittaja soittaa leipänsä edestä, soittaja työskentelee surkein työehdoin ja orjan kontrahdilla, epätoivoisena monen muun työtoverinsa kanssa sallien epämääräisen työnantajansa noin vain varastaa työnsä tulokset itselleen. Olemme joskus ulkona naistystäväni kanssa silloin tällöin puhuneet jotain saksaksi. Niin eiköhän joku takana kulkeva ilmiselvästi perussuomalaisten kannattaja rupeakin kiljumaan: - ryssä, mene takaisin ryssänmaalle! Se siitä PISA:n huipputuloksesta... |
||||
|
|
12.02.2022 17:48 | Pasi Seppälä | ||
| Paha on. Olisko viiden pisteen vihjettä? | ||||
|
12.02.2022 17:41 | Vertti Kontinen | ||
| Ei tässä voi kuin kiittää kehuista! | ||||
|
12.02.2022 17:40 | John Lindroth | ||
| Kiitokset Petrille! | ||||
|
|
12.02.2022 17:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilmakuvat mm. vuosilta 1964 ja 1976 löytyvät sivustolta https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#9/60.1726/24.9409 Ehkäpä niistä selviää oikea raide. |
||||
|
|
12.02.2022 17:01 | Panu Breilin | ||
| Siis nykyisellään tuossa sillalla on keskellä ajoneuvoja (autot, polkupyörät) varten ajorata ja molemmilla reunoilla jalkakäytävät. Uudelle sillalle on tarkoitus pohjoislaidan jalkakäytävän ja ajoradan väliin rakentaa kaksisuuntainen pyörätie. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2021/12/27122021_1.html Ainakin Aamulehden artikkelin mukaan sillan uusiminen liittyisi siihen, että nykyisen sillan alikulkukorkeus ei olisi henkilöratapihahankkeen vaatimusten mukainen: https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008504186.html |
||||
|
12.02.2022 16:33 | Petri Nummijoki | ||
| 1623 oli Kouvolan varikon vaunu ja varjoista päätellen kuva on otettu iltapäivän puolella, joten MK79 Helsingistä Kuopioon lienee kysymyksessä. Ratapihalla pitäisi silloin olla lähtövalmiina Rovaniemen pikajuna P61, teräsvaunuja sisältävä Turun laivapikajuna P31 ja jos arkipäivä on kysymyksessä (kuten Pr1-vetureista voisi ajatella) niin myös Toijalan postijuna H213. Näitä ei kuitenkaan taustalta erota mutta varmaan ne siellä ovat. | ||||
|
12.02.2022 16:23 | Kari Suominen | ||
| Kyllä, niistäpä juuri. Kiitos kun korjasit, niin ei jää seuraaville kommenttien lukijoille outoja kommentteja ihmeteltäväksi. | ||||
|
|
12.02.2022 16:20 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin vanhalla ratapihalla (60-luvulla ja sitä ennen) oli puisia laitureiden jatkeita https://vaunut.org/kuva/43695. Varmaan tässäkin oli kuvaushetkellä sellainen. Olisiko raiteella 12 ollut kuitenkin kunnon laituri jo Martinlaakson radan liikenteen käynnistymisen aikoihin? Reunimmainen laituri raiteiden 13-14 välissä on tainnut olla puinen "tilapäislaituri" melko myöhään. Toisaalta ratapihan reunimmaisia raiteita käytettiin aika paljon sähkömoottorijunien säilytysraiteina, joten laiturin käyttötarvekaan ei ollut niin suuri. Taitaa muuten kuvan juna olla vielä pykälää lännempänä, mitä ensin ajattelin eli suunnilleen nykyisen raiteen 13 tai 14 kohdalla. |
||||