Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.04.2022 11:55 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyisikö alkuperäisestä kuvasta josko numero oli kuitenkin 152.3105 Se oli veturin numero 30.8.1969 ja silloin siinä oli niinkin tuore täyskorjausmerkintä kuin 10.7.1969. | ||||
|
30.04.2022 11:38 | Juhana Nordlund | ||
| Pasilan vuonna 1990 valmistuneesta asemasta ei näy tässä kuvassa mitään. Ilmeisesti sen itäisin osa näkyisi, jos se olisi kuvattaessa ollut olemassa. Eihän vaan tuo oikeanpuoleinen torninosturi liity sen työmaahan? | ||||
|
|
30.04.2022 09:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvausvuodesta vielä, niin se selviäisi milloin Elisan rakennus jossa näkyy nostokurki taustalla, rakennettiin. Laitureita ei Pasilassa korotettu ennen 1990-luvun puoliväliä ja se koski aluksi vain Martinlaakson radan raiteita. Dieselveto kaukojunien osalta loppui rantaradalla 1995. | ||||
|
|
30.04.2022 06:51 | Juhana Nordlund | ||
| Larin päättelemä klo 21 jälkeinen hetki voi äkkiseltään vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta tuo Rautatieläisenkadun varren seinusta tuolla isolla rakennuksella on selvästi varjossa. Klo 21 paikkeilla aurinko paistaisi jo ihan selvästi luoteesta. Veturin keulaankin kuuluisi tulla auringonvaloa noin myöhään, junahan kääntyy koko ajan enemmän luoteen suuntaan. Kuvan laidalla näkyvän jalankulkijan varjo ei näytä ollenkaan niin pitkältä kuin klo 21 jälkeen näyttäisi. Turun juna on ilman muuta kysymyksessä eikä ajankohta ole aamu eikä aamupäivä. | ||||
|
30.04.2022 06:19 | Juhana Nordlund | ||
| Noin myöhäisessä vaiheessa koneellisella ilmanvaihdolla varustettuja Ei-vaunuja ei ollut alkuperäisessä käytössä kovinkaan paljon. Kuvausvuoden kuluessa jokunen muutettiin (tai oli muutettu) Eims-vaunuiksi. Joitakin oli poistettu tai muutettu virkatarvevaunuiksi jo sitä ennen. Kaiken kaikkiaan koneellisella tuuletuksella varustettuja Ei-vaunuja olivat olleet 22243, 22250, 22253, 22254, 22258, 22269 ja 22273. Ilmeisesti listatuista lähinnä ensimmäinen oli edelleen Ei-vaununa, joten kuvassa näkyvä yksilö voisi olla ehkä se? | ||||
|
|
30.04.2022 03:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junassa näkyy olevan myös yksi satapaikkainen Ei koneellisella tuuletuksella (aivan kuvan vasemmassa teunassa). | ||||
|
30.04.2022 00:43 | |||
| Hieno tämä Joku asema etelä-Serbiassa | ||||
|
|
30.04.2022 00:01 | John Lindroth | ||
| Br 52 sarjaa kutsuttiin myös tietenkin nimillä Kriegslok ja Adolf s Rache!(Spitznamen deutscher Eisenbahnfahrzeuge) | ||||
|
29.04.2022 23:21 | |||
| Ei ne nyt sentään vaarallisia ole, välilaituri on kyllä hieman kaponen | ||||
|
|
29.04.2022 22:41 | Lari Nylund | ||
| Olisikohan pikajuna 135, joka lähti kello 21 aikoihin Helsingistä Turkuun. Varjot ja matalalta paistava aurinko saattaisi viitata siihen. Kuorma-auto taas saattaisi olla matkustajalaitureiden korotukseen liittyvässä ajossa. Vastaavasta toiminnasta Helsingistä löytyy kuva täältä https://vaunut.org/kuva/24443 . | ||||
|
29.04.2022 20:05 | Topi Lajunen | ||
| Ja toki monilla puistoradoilla viekä lyhyempiä. Valtion rataverkosta tässä oli kuitenkin kyse. Pisin laituri on muuten Kolarissa, tätä kirjoitettaessa. |
||||
|
|
29.04.2022 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neuvostoliitto besorkkasi nimenomaan saksalaisomistuksessa olleita vetureita, sotasaalismentaliteetilla. Aivan samoin kuin veivät asunnoista sähkölamput, vesihanat ja WC-istuimetkin. Tehtaista neukku vei myös tarkkuustyöstökoneita, jotka sitten jäivät paljaan taivaan alle arolle ruostumaan piloille. Sama jatkuu Ukrainassa, youtubessa on kaapattuja puheluita, joissa ryssänsoltaatin iskä käskee poikaansa sosialisoimaan kalastustarvikkeita! Joku Vasili vie mukanaan upouuden Huyndain ukrainalaistalon pihalta, topra mashina, harasoo! Toinen kehuu ukrainalaisesta kaupasta ottamaansa jäätelöannosta paremmaksi kuin Vennäänmaalla onkaan. BR50:ää valmistettiin myös yksinkertaistettuna ja uudelleensuunniteltuna versiona: Übergangskriegslok, eli BR50ÜK. Muitakin sarjoja versioitiin näin, ainakin sarjaa BR86. |
||||
|
29.04.2022 19:25 | Erkki Nuutio | ||
| Voitaneen siten lisätä tunnisteisiin G1 ja todeta kohtuullisella varmuudella numeroiksi 198 ja 199. | ||||
|
29.04.2022 18:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Riittääkö seitsemän vuotta varmistukseen? :) | ||||
|
29.04.2022 17:04 | Eemil Liukkonen | ||
| Katos, heräshän kone talviunilta! | ||||
|
|
29.04.2022 16:27 | Eljas Pölhö | ||
| Veturit 184 ja 185 kuuluivat Nikolainkaupungin varikkoon ja niiden pääasiallinen ajopiiri oli Nikolainkaupunki-Seinäjoki. Nikolainkaupungin varikon vetureilla (ei ole tiedossa millä varikon vetureista) ajettiin 208 km rataosalla Haapamäki-Jyväskylä ja yksistään tämä pudottanee ainakin toisen pois (tuskin sitä olisi hinaamallakaan tuotu Jyväskylään). Veturi 185 keräsi suurimman osan kilometreistään sekajunissa 67769 km, muissa 3706 km. Kummankaan ei tiedetä olleen lainassa TVH:lla vuonna 1897. Jyväskylän varikon vetureista 198-201 kaksi viimeistä toimivat lähes yksinomaan sekajunien vetureina, eli ne ovat melko epävarmoja. 198 ja 199 ovat olleet runsaasti tavarajunissa ja rautatien omassa käytössä sekä TVH:lla rautatierakennuksella. Täten ne tilastojen valossa ovat todennäköiset veturit kuvassa. Minulla ei ole käsillä ilmajarruilla varustettujen vetureiden listaa vuodelta 1897, joten en voi sanoa 100% varmasti siitä. Pitäisin kuitenkin niiden ilmajarruja varsin todennäköisinä heti uudesta pitäen. Nehän kuuluivat raskaampaan G1-sarjaan, jonka jäljelläoleva veturi 198 liitettiin 1942 sarjaan Sk2. |
||||
|
|
29.04.2022 15:27 | Erkki Nuutio | ||
| Alempana etummaisen veturin ohjaamon kyljessä erottunee suorakaiteen muotoinen valmistuslaatta. SVR Hki - ja SLM - laatat olivat tällaisia ja mittasuhteiltaan yhtäläisiä. Ylempänä erottunee epäselväksi jäävä veturin numero. Näillä tiedoilla asia ei kuitenkaan selviä. 184-185 ja 198-201 olivat siinä määrin uusia, että ne kaikki kelpaisivat. Tiedetäänkö missäpäin 184 ja 185 oli käytössä tai käytöttä vuonna 1897 ? Oliko vetureissa 198-201 ilmanpuristin ja ilmajarru jo SLM:ltä lähtiessä ? Kevyissä junissa käytettäviin G1/2/4 -vetureihin ei kai normaalisti ilmajarruja laitettu vielä 1890-luvulla. |
||||
|
|
29.04.2022 15:04 | Eljas Pölhö | ||
| Graz-Köflacher Eisenbahn- und Bergbaugesellschaft (GKB) osti vuosina 1968-1973 kaikkiaan 13 kpl ÖBB:n sarjan 152 (BR52) veturia, joista viimeinen poistettiin käytöstä jo huhtikuussa 1978. Kuvan veturin GKB osti 1968 ja se hylättiin 1976. Yhtiöllä oli myös sarjan BR50 vetureita. | ||||
|
|
29.04.2022 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Neuvostoliittoon näitä päätyi imeisesti noin 2100 yksilöä, tässä linkkinä kuva Pietarin rautatiemuseossa olevasta yksilöstä: https://vaunut.org/kuva/133197?s=1 | ||||
|
29.04.2022 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gfot-autovaunujen päädyt näyttävät olevan "suoristettuja" jo tuohon aikaan. | ||||
|
|
29.04.2022 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjan Deutsche Kriegslokomotiven 1939-1945 mukaan veturi 52 3105 kuului Jungin valmistussarjaan, veturit n:o 52 3100 - 52 3320, aikana 1943/45. Itävallan alueella ÖBB:llä oli Saksan antautumisen aikaan (5.1945) enemmän kuin 700 BR52-veturia ja raskaampaa BR42:ta yli 100 konetta. Näistä kuitenkin lähikuukausien aikana luovutettiin (ennen kaikkea neuvostovyöhykkeeltä) miltei puolet Neuvostoliittoon, Unkariin ja Jugoslaviaan. Mutta jo kesällä 1948 oli noin 330 veturia B.B.Österreichiin liitettynä. |
||||
|
29.04.2022 13:55 | Timo Salo | ||
| Tämä näyttää oikealta veturilta, eikä miltään mämmiroveelta, kuten saman operaattorin toinen vetojuhta... Yhtä mustaa ja pokkaukset samanlailla kierossa... (Dr20) https://www.vastavalo.net/mammi-paasiainen-ruoka-mammirove-340446.html |
||||
|
|
29.04.2022 12:18 | Eljas Pölhö | ||
| Erkillä on kyllä hyviä perusteluja 184 ja 185 puolesta, mutta tuntuisi luonnollisemmalta, että veturit ovat kaksi ratatyömaan upouusista G1 vetureista 198-201. Vetureiden 184 ja 185 sijainti tuohon aikaan oli Nikolainkaupungin (Vaasan) varikolla. Veturit 198-201 ovat SLM:n valmistuslistalla vuodelta 1896 ja niiden vastaanotto VR:lle on tapahtunut 1897. | ||||
|
29.04.2022 11:56 | Panu Breilin | ||
| Yksityisen liikennöitsijän hoitamana tällainenkin ratatyökaluston siirto kannattaa. | ||||
|
29.04.2022 11:49 | Panu Breilin | ||
| Varmaankin suurin osa noista vaunuista on ollut konepajalle matkalla. | ||||
|
|
29.04.2022 11:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Aikamoinen sekajuna näyttää olevan. Harvinaista vuonna 2022. | ||||
|
29.04.2022 11:18 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Miemolan silta (ratakm 164.050). Tässä uutinen aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-12370071 hv | ||||
|
|
29.04.2022 10:40 | Erkki Nuutio | ||
| Oletan että kuvausvuodeksi on varmistettu 1897 sillan rakentamisamisajan perusteella. Kuvan terävyys on erinomainen. Vaikka siltapalkisto peittää koekuormittamisesta vastanneet kaksi veturia, katson molempien niistä olevan lähes uusia pikkuruskoja, siis G1, G2 tai G4 -vetureita. Tarkemmin oletan näiden olevan SVR:n Helsingin konepajan valmistamat G2 -veturit 184 ja 185. Nämä ovat vuosilta 1895 ja 1896 (SVR Hki 5/95 ja 6/96). Kuten jo veturia 57 (SVR Hki 1874), ei välitöinä löysällä aikataululla valmistuneita helsinkiläisvetureita kytketty minkään rataosan talousarvioon ja vahvuuksiin, vaan niitä käytettiin aluksi vaihtelevissa tehtävissä. 185+186:n vetämällä junalla lienee sikariportaan ja valokuvaajankin myös ollut mukava porhaltaa Helsingistä siltaa tarkastamaan. Että kyse on näistä vetureista tukee puleerattu ulkonäkö ja ainakin etummaisessa veturin kattilan kyljessä oleva ilmapumppu (ensimmäinen SVR:n veturien ilmapumppu lienee ollut jo alkuaan raskaassa mogulissa G3 176 vuodelta 1892). Kyseisen veturin ohjaamon kyljessä vaikuttaisi olevan numeroiden yläpuolella nelikulmainen laatta. Numeroiden yläpuolinen valmistajalaatta oli vain Duebsin valmistamissa G4 -vetureissa (186-190 /1894) ja vuodesta 1900 alkaen valmistuneissa Tampereen konepajan vetureissa. Duebsin valmistajalaatta oli kuitenkin makaava vinoneliö. Sellaista ei etummaisessa veturissa ole. Kummassakin kuvan veturissa on SVR:n Oulun konepajan Jakobssonin kehittämä halkosavutorvi. Ulkomaisilta tehtailta tulleiden G -veturien halkosavutorvet olivat turbiinimallia. Veturit suunnitellut Adolf Engström oli jo Oulun radan vetureihin vuonna 1884 ne määritellyt ja suunnitellut. Ehkä veto Jakobssonin savutorvessa oli parempi kuin alkuperäisessä savutorvessa, koska Jakobssonin savutorvia käytettiin useissa pikkuruskoissa vuosikymmenten ajan. Joka tapauksessa oululaiset varmaan mieluusti tarjosi savutorviaan kollegoilleen Helsingissä. Siltatyömaan penger on vielä maisemointia vailla. |
||||
|
|
29.04.2022 08:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ratakilometrit olisi hyvä laittaa et tiedän mistä tämä on otettu. Hulauksen seisakkeen etäpuolen alikuku on suhteellisen tuore, ennen siinä oli tasoristeys, puhtaan lemäälän etelään esitolpasta. | ||||
|
29.04.2022 08:14 | Julius Ylitalo | ||
| Riihimäeltä on lähtenyt aikoinaan kirjaintunnuksemattomia junia. Mm J. | ||||
|
|
29.04.2022 08:07 | Julius Ylitalo | ||
| Mun mielestä Jokioisten museotautatiellä on pienempiäkin laitureita. | ||||
|
28.04.2022 22:16 | John Lindroth | ||
| Hienoja ajan dokumentteja! | ||||
|
|
28.04.2022 21:48 | Jaakko Pehkonen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=PY2tdcrQJVk Tuossa Matti Jalavan videota vuodelta 1991 ja toinen video: https://www.youtube.com/watch?v=KZ71KxOf2vY | ||||
|
|
28.04.2022 20:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Pienet sillat ovat samankaltaisia kuin mystinen, paljon ihmetelty kaarisilta kuvissa https://vaunut.org/kuva/57664 + https://vaunut.org/kuva/108613 mutta onko se kuitenkaan jompikumpi? | ||||
|
28.04.2022 20:29 | Martti Vuorikoski | ||
| ,mutta ei turbossa. | ||||
|
28.04.2022 20:03 | Petri Nummijoki | ||
| Jos havainnot ovat kesäkausilta 1966 ja 1967 niin voisiko vuorokaudenaika olla mieluummin illalla kuin aamulla? Kaksi peräkkäin kulkevaa pitkähköä Porkkanajunaa sopisi siihen, että ensimmäinen on klo. 18:00 Helsingistä lähtenyt MK55 Vaasaan, josta osa jatkoi myös junana MP93 Haamapäeltä Jyväskylään. Perässä tulisi klo. 18:10 Helsingistä lähtenyt MP11 Imatralle. 1967 osa junasta MP11 jatkoi tunnuksella MP79 Kouvolasta Kuopioon. Näissä kahdessa junassa ehkä kaksi yksikköä olisi yleisin mitta mutta viikonloppuruuhkassa kolmen yksikön Porkkanakin on täysin mahdollinen. | ||||
|
28.04.2022 19:56 | Reijo Salminen | ||
| pohjoismaiden yhdys pankki, sypin edeltäjä. | ||||
|
28.04.2022 18:43 | Hannu Peltola | ||
| Kylläpä tuli kaunis kuva vastaan satunnaiskuvana! | ||||
|
|
28.04.2022 18:31 | Hannu Peltola | ||
| "Päästä Yrjö Pihalle"? | ||||
|
28.04.2022 18:21 | Hannu Peltola | ||
| Onhan näitä muitakin jokiaiheisia lauluja, esimerkiksi tämä, josta väkisin suupielet alkavat vääntyä hymyyn: https://www.youtube.com/watch?v=of4iNwLoiTI | ||||
|
28.04.2022 18:14 | Timo Mattila | ||
| Toi pressulla peitetty Ei vaunu odottaa talliin pääsyä jossa se entisöidään entiseen loistoonsa. | ||||
|
Kuvasarja: Kuusaan vanha rautatiesilta |
28.04.2022 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä tuo siirtovuosi 1964 on peräisin? Peruskarttalehdessä 322110 "Kuusvesi" vuodelta 1967 ei Tarvaalassa vielä ole siltaa. Paikallisella sivustolla http://www.tarvaala.fi/info/tarvaalankoski/ kerrotaan, että siirto tapahtui vuonna 1971. | ||||
|
|
28.04.2022 17:17 | Ilkka Hovi | ||
| Ptäisi aina mainita vuodenaika. Havainnot ovat kesiltä 1966 (kesä-heinäkuu) ja 1967 (kesä) . Siis MK3 Imatralle ja toinen juna Tampereelle ja siitä jonnekin. Tarkentaisin havaintoa sillä, että tavarajuna Karjaalle (LT 2311) jäi Korttion valo-opastimelle ja odotimme kun 3 runkoinen Dm8/9 juna meni päärataa Riihimäen asemalle. Samalla tiesimme seuraavan junan tulevan n. 5 min myöhemmin perästä. Sieltä se tuli melko lujaa ja näytti aika hyvältä hiljaisesti liukuen näköalasta pois. Kaksi vihreää opistimeen ja noin 1200 tonnia lähti liikkeelle. |
||||
|
|
28.04.2022 16:56 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Troubled water voisi tarkoittaa sameaa vettä - ainakin kuvaannollisesti, kuten idiomissa: fishing in troubled waters. | ||||
|
28.04.2022 16:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ötscher on 1882m korkean vuoren nimi ja se nimi sillä ollut ainakin 1800-luvun lopulla (ei ole vanhempaa lähdettä). Ötscher Bär viittaa alueen (ehkä viimeiseen) karhuun, joka oli jonkinasteinen seurattu kuuluisuus 10-15 vuotta sitten. Englantilaisissa lehdissä sanottiin nimen olevan jotain isää diminutiivissa kuvaava sana (ainakin jotenkin sellainen mielikuva jäi silloin mieleen) lähtöisin idempää/joltain muulta kielialueelta tms. Olisiko sen mukaan pikku isukki? | ||||
|
|
28.04.2022 16:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, kumpikin merkintä oli m/1967 turistissa mustalla salmiakilla ja sen oheen merkityllä viitenumerolla. Tarjoilu vaunuihin oli merkitty ympyrässä olevalla haarukka/veitsikuviolla. Joissakin junissa merkintänä oli jalallinen lasi ja lisähuomatuksena: myös ruokatarjoilu. |
||||
|
28.04.2022 16:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama paikka joulukuussa 2021: https://tinyurl.com/57z48ebs | ||||
|
|
28.04.2022 14:37 | Juhana Nordlund | ||
| Suomen Kulkuneuvojen aikatauluissa Porkkanakalustolla hoidettaviksi tarkoitettujen junien kohdalla oli musta salmiakki, joka tarkoitti "kirjattua matkatavaraa vain rajoitetusti". Mustavalkoisella salmiakilla varustetut pikajunat olivat niitä "ei kirjattua matkatavaraa" -junia, ja niissä oli yleensä EFitin (tai EFin) sijasta Eift tai CEift. Viimeksi mainitut siis pikajunaliikenteessä (sis. EP) veturivetoisia junia. Sameissa saatettiin käyttää samaa merkkiä. Toinen asia, josta aikanaan päättelin vaunustojuttuja, oli ravintolavaunun merkki. Joissakin oli vain veitsi ja haarukka (Rt), joissakin ne ympyrän sisällä (Rkt), joissakin ne ruudun sisällä (Porkkanoiden yms. kärrytarjoilu), ja juomakuppi tai -lasi (Eikt). Tilanne tuon kuvan tilanteen aikana eli 1970-80 vaihteen paikkeilla. | ||||
|
28.04.2022 14:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tosiasiassa tämä onkin tavarajuna 56046 Viinikasta Kyröön. https://juliadata.fi/timetables?s=56046&d=19.12.2014 | ||||
|
|
28.04.2022 13:47 | Rainer Silfverberg | ||
| protect your privacy | ||||
|
|
28.04.2022 13:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko "ei polkupyöriä" merkitty aikatauluun salmiakilla jossa toinen puoli musta ja toinen valkoinen, ja "ei kirjattua matkatavaraa" kokonan mustalla salmiakilla? Mulla on muistikuva että Dm 8/9 oli aina merkitty "ei polkupyöriä" kun taas Sm 1/2 "ei kirjattua matkatavaraa" mutta mulla on Turisteja vain 1970-luvulta alkaen ajalta jolloin myös junatyyppejä MP ja MK ei enää ollut vaan ainoastaan EP, P ja H. |
||||