Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.02.2022 16:33 | Petri Nummijoki | ||
| 1623 oli Kouvolan varikon vaunu ja varjoista päätellen kuva on otettu iltapäivän puolella, joten MK79 Helsingistä Kuopioon lienee kysymyksessä. Ratapihalla pitäisi silloin olla lähtövalmiina Rovaniemen pikajuna P61, teräsvaunuja sisältävä Turun laivapikajuna P31 ja jos arkipäivä on kysymyksessä (kuten Pr1-vetureista voisi ajatella) niin myös Toijalan postijuna H213. Näitä ei kuitenkaan taustalta erota mutta varmaan ne siellä ovat. | ||||
|
12.02.2022 16:23 | Kari Suominen | ||
| Kyllä, niistäpä juuri. Kiitos kun korjasit, niin ei jää seuraaville kommenttien lukijoille outoja kommentteja ihmeteltäväksi. | ||||
|
12.02.2022 16:20 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin vanhalla ratapihalla (60-luvulla ja sitä ennen) oli puisia laitureiden jatkeita https://vaunut.org/kuva/43695. Varmaan tässäkin oli kuvaushetkellä sellainen. Olisiko raiteella 12 ollut kuitenkin kunnon laituri jo Martinlaakson radan liikenteen käynnistymisen aikoihin? Reunimmainen laituri raiteiden 13-14 välissä on tainnut olla puinen "tilapäislaituri" melko myöhään. Toisaalta ratapihan reunimmaisia raiteita käytettiin aika paljon sähkömoottorijunien säilytysraiteina, joten laiturin käyttötarvekaan ei ollut niin suuri. Taitaa muuten kuvan juna olla vielä pykälää lännempänä, mitä ensin ajattelin eli suunnilleen nykyisen raiteen 13 tai 14 kohdalla. |
||||
|
12.02.2022 16:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noi ''kolme eri sarjaa'' ovat eri maiden rekistereissä. Rekisteröintimaan näkee kolmannesta ja neljännestä numerosta: 99 10 9481 171 = Maakoodi 10, rekisteröity siis Suomeen. 99 26 0259 006 = Maakoodi 26, rekisteröity siis Viroon 99 74 9491 185 = Maakoodi 74, kontekstista arvaisin että 74 on Ruotsi. Joku tarkistakoon jos huvittaa. Sen sijaan Suomessa kyllä on olemassa erikseen näemmä tosiaan sekä 99 10 9481 että 99 10 6456, molemmat merkityksessä ''Tka7''. Sikäli kun suomalainen EVN ylipäätään ottaa mitään muuta kantaa kaluston tyyppiin kuin tuo EVN:n toka numero. |
||||
|
12.02.2022 16:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jarno, jos katsomme samaa taulukkoa (eli sivulla L 84/101 olevaa), silloin tuo koskee vain erikoisvaunuja. Vetokaluston numeroinnista en nopealla selailulla löydä tuolta muuta kuin sivun L 84/96 taulukon, jossa kerrotaan koko pitkän EVN-rimpsun kahdesta ekasta numerosta. Ja mainitaan, että näitäkään numeroita ei ole ihan pakko käyttää juuri noin. Vetokaluston osalta nuo neljä numeroa, kuten 9491, ovat käsittääkseni kansallisen viranomaisen vapaasti päätettävissä. Ja jostain syystä Suomessa TraFi on nyt päättänyt, että suunnilleen kaikki mahdollinen diiselillä kulkeva ängetään sarjaan 2102. Siitä, mitkä nuo numerot ovat Ruotsissa, ei voi siis päätellä mitään siitä, mitä noiden numeroiden kuuluisi Suomessa olla. |
||||
|
12.02.2022 16:03 | Petri Nummijoki | ||
| Nopein tunnettu Hv-ajo lienee kuvan https://vaunut.org/kuva/32098 yhteydessä kerrottu. Toinen nopea Hv-ajo on täällä: https://vaunut.org/kuva/99489. Jukka Nurminen on käsitellyt Hv-vetureiden suorituskykyä jossain 70-luvun Resiina-lehdessä ja muistaakseni tavanomaisena Hv1-3-veturin maksiminopeutena pidettiin 90-105 km/h, vaikka nämä ennätysvauhdit olivat 110-120 km/h. Vetureiden alkuperäinen suurin sallittu oli 80 km/h, joten edes 90 km/h ei ole erityisen vaatimaton lukema tässä mielessä. | ||||
|
12.02.2022 15:45 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Pirullinen knoppi. Jotain tuttua tässä on, mutta en vain keksi, että mistä. | ||||
|
12.02.2022 15:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tää kuva muuten näyttää huvittavasti junakohtaukselta, kun toisen vaunun keula on tähän suuntaan ja kuvasta näyttää, kuin toisessakin vaunussa olisi keula. | ||||
|
12.02.2022 15:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitäs noissa siellä kuskataan? Joensuussa ei enää mitään. | ||||
|
|
12.02.2022 15:24 | Jussi Pajunen | ||
| Tunnelma on kyllä kohdallaan :) Hieno kuva ehdottomasti | ||||
|
12.02.2022 15:17 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
12.02.2022 14:31 | Tauno Hermola | ||
| Minun ja Eljaksen kommentit kuitenkin koskivat tuossa linkatussa kuvassa näkyviä 50-luvulla valmistettuja ovia, nyt ilmeisesti puhutaan tässä kuvassa näkyvistä ovista. | ||||
|
12.02.2022 14:29 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä uudehko, toiminnallisesti ja arkkitehtoorisesti onnistunut silta siis aiotaan korvata. Lehtitiedon perusteella syy on nykysillan liiallinen käyttökelpoisuus - se palvelee hyvin lähialueen ajoneuvoilla (kaista kumpaankin suuntaan) sekä polkupyörillä ja jalan (leveähköt käytävät molemmin puolin) kulkevia. Ahde eli jyrkähkö mäki kirkolta päin tullessa on toki epämukava, mutta uusimalla sitä tuskin voi loiventaa. Polkupyörällä sillan yli satoja kertoja ajaneena en koskaan kokenut ahdetta ongelmaksi Korvaamisen perustelu lehtitiedon mukaan on ajoväylän kaventaminen, jotta ajoneuvoliikenne hankaloituu osana kaupungin nopeutettua siirtymää hiilineutraaliksi. |
||||
|
12.02.2022 12:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaahas. Näiden lähtölaskenta on aivan lopuillaan. Voisiko se mennä nyt jopa niin, että jos eilen ‒ yleisenä hätänumeropäivänä, perjantaina 11/2-2022 ‒ typpihappojunassa oli Ukista Turkuun asti veturinelikko, tänään vielä viime vuosikymmeninä totuttuu tavanomaiseen tyyliin veturikolmikko, huomenna sunnuntaina 13/2-2022 ‒ jos osaan oikein laskea, ja jos tosiaan kolmenkimpasta huomisaamulla Hangonsaaren päivystäjäksi erkaantuva Deeveri jää pysyvästi Ukiin ‒ kaksikko sekä maanantaina 14/2-2022 sitten yksikseen Heinäsirkka. Se ei ole enää julkinen salaisuus, että maanantaiaamulla fosforeineen ja »piippoloineen» (H₂SiF₆) Savosta saapuvan T 58036:n viivaan ei ole piirretty Turkuun veturinvaihtoaikaa: https://juliadata.fi/timetables?s=58036&d=13.2.2022 |
||||
|
|
12.02.2022 11:59 | Kari Suominen | ||
| Eljaksen kommenttiin ovilehdistä: Ovilehtien malli näyttää kovin tutulta ja ne saattavatkin olla suomalaista alkuperää. Niitä Suomessa valmistava Oy Tamware Ab (aiemmin Tammermatic) käynnisti ovilehtien valmistuksen Tammerneonin nimissä vuoden 1975 alussa, ja päätuotteina olivat jo silloin linja-autojen ja junien ovijärjestelmät, kattoluukut sekä reittikilpilaitteet. Useiden eri vaiheiden jälkeen Tamware Oy on ollut Skandinavian johtava linja-autojen ovitoimittaja. Ulkomaanviennin osuus liikevaihdosta on yli 80 %. lisää aiheesta: https://www.tampereenratikka.fi/tamperelainen-tamware-toimittaa-tampereen-ratikan |
||||
|
|
12.02.2022 11:20 | Jarno Piltti | ||
| Oliskohan tämä Euroopan unionin virallinen lehti voimassa oleva lähde EVN-numerointiin (ja vaunujen litteroihin): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32008D0231&from=BG Sieltä ilmenee kunnossapitokaluston numerointi käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi 9491 = omalla voimalla kulkeva lumiaura, tai 9481 = vetoyksikkö. |
||||
|
12.02.2022 11:12 | Jukka Ahtiainen | ||
| Sähkömagneettinen kenttä taitaa johdattaa pulua (seurasi kaapelia). Joo. LZB:n kehitys alkoi Saksassa ja sen korvaa 2030 mennessä ETCS Level 2. Se oli käytössä myös 1965 IVA-näyttelyn 200 km/h ajoissa 103:ssa München–Augsburg. https://de.wikipedia.org/wiki/Linienf%C3%B6rmige_Zugbeeinflussung |
||||
|
|
12.02.2022 11:04 | Jarno Piltti | ||
| Tka7 185 on Ruotsissa 99 74 9491 185-9 eli variaatioita löytyy. | ||||
|
|
12.02.2022 10:38 | Timo Salo | ||
| Porukkaa raiteilla, kuin Tapparan maalilla! Taisi olla joku "oikotie" tuossa? | ||||
|
|
12.02.2022 10:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko siinä ihan laiturikin? Muistan että kesti pitkälle 1980-luvulla kunnes saatiin jotenkuten kelvolliset laiturit länsisiiven päädyn raiteille vaikka sähköjunaliikenne Martinlaaksoon oli alkanut jo 1975. | ||||
|
|
12.02.2022 10:37 | Pasi Seppälä | ||
| Hienot värit tässä tyylikkäässä kuvassa. | ||||
|
|
12.02.2022 10:34 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan tuosta leikkauksesta tippunut koskaan kiviä radalle? Lustasuunnat ovat lupaavia ja maatkin roikkuvat ihan reunalla. | ||||
|
12.02.2022 10:30 | Timo Salo | ||
| Jaaha, Simo on ollut venerannassa kuvailemassa... (onnistunut Siuron mainoskuva) Kesäisin kannattaa olla nätisti ko. alueella, siellä on jatkuva vartiointi ehtoisin/öisin. EU-kansalaiset vieneet omanaan niin paljon tavaraa, että on pakko... :-( Todellista asian harrastusta, kun katselin jälkiäsi. Syvässä tuiskulumessa laiturille kymmeniä metrejä! OIKEIN! |
||||
|
|
12.02.2022 10:29 | Jukka Viitala | ||
| Nykypäivän paljasnilkkainen matkustaja pahoittaisi kyllä mielensä laiturilla olevista lumikikkareista. | ||||
|
|
12.02.2022 10:09 | Tapio Keränen | ||
| Petri tunnisti paikan oikein. Tämä oli läntisin matkustajaliikenteen raide Helsingissä kuvausaikaan. | ||||
|
12.02.2022 09:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on Vorgin uusin kuva junasta jossa on kolme Vankkaa. Kumma juttu, sellaisia on kuitenkin ajettu ihan viime vuonnakin. https://tinyurl.com/6mewvh2y | ||||
|
|
12.02.2022 09:41 | Timo Salo | ||
| Tämähän on hauska, pulu kulunvalvojana... Saksalaista Hi-Techhiä! Tuo linkki menee varmaan useimmilta "ohi"! Saksalaiset ja ranskalaiset eivät ole vieläkään ymmärtäneet, että juuri heidän kielensä ei ole se maailman kieli. Entisessä itä-Euroopassa kylläkin puhuttiin yleisesti ykkös-vieraana kielenä saksaa, ei enää... Ranskaa onneksi ei puhu kun ranskalaiset ja muutama näivettyvä entinen alusmaa! |
||||
|
|
12.02.2022 09:40 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos kuvasta. Jos oikein tunnistan niin tämä on kai kuvattu läntisen siipirakennuksen päässä olevilla lyhyillä raiteilla eli juna on tullut sunnilleen siihen, missä on nykyisen ratapihan raide 12? | ||||
|
|
12.02.2022 09:15 | Jukka Ahtiainen | ||
| Monenlaista työvaihetta on ollut aikaisemmin. Muistan myös nuo ympäriajot. | ||||
|
12.02.2022 08:22 | Aku Lehtola | ||
| Paljon kiitoksia! | ||||
|
12.02.2022 07:30 | Kimmo Huhta | ||
| Ja useimmiten yhden veturin kunnostamiseen sentään osallistuu lukuisia jätkiä, ehkä naisiakin. Sitä kautta kysymys "monikohan jätkä" karkaa helppojen laskelmien ulottumattomiin. Miksi haluaisit sen tietää? Mitä sillä on merkitystä? | ||||
|
|
12.02.2022 07:22 | Kimmo Huhta | ||
| Moniko jätkä saa restauroitua? Ei varmaankaan enää kauhean moni, kun Hv3-aihioita on olemassa hyvin vähän. Jos tiedät, John, niiden lukumäärän, voit päätellä ainakin maksimimäärän jätkiä, joita ajokuntoon restauroinnissa vielä onnistaa. | ||||
|
|
12.02.2022 00:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Höyrykone on erinomainen ja sitkeän työn tulos. Kun kysyt moniko saa aikaan saman niin yksiselitteistä vastausta ei vain ole. Vastaus on sidoksissa ihmisiin, ja erityisesti heidän kykyihinsä ja mahdollisuuksiin. Yhtälailla vastaus riippuu myös siitä kuinka ympäristö kohtelee ihmistä. | ||||
|
11.02.2022 23:38 | Tauno Hermola | ||
| Tosin sama linkki oli jo kuvatekstissäkin ;) | ||||
|
|
11.02.2022 23:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Siihen en osaa vastata. Sitä pitäisi kysyä tunnuksen antaneelta viranomaiselta. Toiminta vaikuttaa aika suurpiirteiseltä, koska esim. Tka7 voi olla jopa kolmessa eri sarjassa :) https://vaunut.org/kuva/143095 | ||||
|
|
11.02.2022 23:05 | John Lindroth | ||
| No niin monikohan jätkä saa vastaavan veturin restauroitua ajokuntoon ? | ||||
|
|
11.02.2022 23:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja samoin on myös Dr18: https://vaunut.org/kuva/105156?tag0=1%7CDr18%7C . | ||||
|
11.02.2022 23:01 | John Lindroth | ||
| Vanhat värit historiallinen kuva! | ||||
|
|
11.02.2022 22:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta miksi tämä on samassa sarjassa kuin Dr20? Molemmat ovat 92 10 2102. | ||||
|
11.02.2022 22:57 | John Lindroth | ||
| Museaalista elegantismia! | ||||
|
|
11.02.2022 22:48 | John Lindroth | ||
| Tässä on hieno höyry kuva! | ||||
|
|
11.02.2022 22:47 | John Lindroth | ||
| Mikähän oli HV1-3 vetureiden suurin dokumentoitu nopeus? | ||||
|
|
11.02.2022 22:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että kun 25-sarjan veturit ovat EVN-tunnukseltaan 2105, 26-sarja 2106 ja 27-sarja 2107, niin miksei tämä 28-sarjan veturi sitten ole 2108 (kuten myös Dr16:t olisivat, jos niillä olisi EVN-numero.) Voisiko syynä olla se, että vetureiden lukumäärän lisääntyessä ja numeroinnin jatkuessa 2900-sarjaan myös EVN muuttuisi sarjaan 2109, ja tämä halutaan estää? | ||||
|
|
11.02.2022 22:41 | John Lindroth | ||
| Eljakselle ,kiitos vastauksesta!H.D. | ||||
|
|
11.02.2022 22:39 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1020/1021 140 km/h. Kaikki tätä suumpi nopeus on todentamatta muutoin kuin puheiden tasolla. | ||||
|
|
11.02.2022 22:34 | Pasi Seppälä | ||
| Junan tunnistettavat kolmivalot on saatu hyvin istutettua pitempään valotukseen. Mielestäni varsin onnistunut ja tyylikäs otos sekä viikon kuvaksikin varsin hyvä ehdokas. | ||||
|
|
11.02.2022 22:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomessa ehkä. Noiden numeroiden käyttötavasta voi päättää jokainen jäsenvaltio itse, Suomessa näyttää lähdetyn samalle tielle kuin Puolassa, että EVN-numero ei toimi sarjamerkintänä. Monessa muussa maassa toimii. Ja Suomessakin toimi alunperin, kuten esim. Dv12-veturien numeroista voidaan päätellä. | ||||
|
|
11.02.2022 22:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Linkataanpa tämä toisinkin päin, eli sama kalustotyyppi nykyasussaan: https://vaunut.org/kuva/126714 | ||||
|
|
11.02.2022 22:09 | John Lindroth | ||
| Jos Eljaksen mainitsema 134km/h on totta mikä on Ukkopekan vastaaa luku?Tiedän että kaikki dokumentaation puutuessa on spekulaatiota . | ||||
|
|
11.02.2022 21:49 | Eljas Pölhö | ||
| 4-6-4T vetureita (Itävallassa) oli 26, mutta ne olivat niin paljon hienompia, tehokkaampia (600 t tasamaalla 100 km/h) ja nopeampia (koeajolla 134 km/h), että vaativat ihan oman kertomuksensa. | ||||
|
|
11.02.2022 21:37 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä 4-6-2T vetureita oli valmistettu tai kirjoilla: Südbahn 15 kpl (1913-1915), kaikki myöhemmin BBÖ->DRB->ÖBB kkStB 80 kpl (1917-1927) - nästä pääosa myöhemmin BBÖ->DRB->ÖBB, loput 15+1->CSD ja 5 JZ CSD 204 kpl (1921-1938), lisäksi 15 kpl ex kkStB BMB 9 kpl (lisäksi kymmenkunta kkStB->BMB->CSD) SZ 5 kpl (1941) ->CSD PKP 10 kpl (1922), lisäksi 4 ex ÖBB DRB, kirjoilla vetureita sekä Itävallasta että Puolasta MAV, 1 kirjoilla sodan jälkeen (ex PKP) Tällä tilastolla valmistus oli 95 Itävaltaan, 213 Tsekkoslovakiaan, 10 Puolaan ja 5 Neuvostoliittoon. |
||||